Muualla maailmassa tehtyjä maahanmuuttajayrittäjyyden tutkimuksia

Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Hollannissa on tehty laajoja tutkimuksia maahanmuuttajien yrittäjyydestä (esim.

Light & Gold 2000; Light & Barminder 1993; Waldinger, Aldrich & Ward 1990;

Rath 2000 ja Cooney & Flynn 2008).

Vähemmistöjen yritystoiminnan tukeminen kirjattiin Yhdysvalloissa jo vuonna 1953 ns. Small Business Actiin. Jo 1970- ja 1980-luvuilla Yhdysvalloissa maahan-muuttajat ovat perustaneet yrityksiä suhteessa enemmän kuin kantaväestö, ja yrittä-jyys on muodostunut monelle luontevaksi osaksi integroitumisprosessia (Waldinger, Aldrich & Ward 1990). Yhdysvaltojen menestyksekäs maahanmuuttopolitiikka on sisältänyt merkittäviä etnisen yrittäjyyden edistämistoimia (Stevenson 2001). Yh-dysvalloissa kehitettiin etnisille yrittäjille omia neuvontapalveluja ja heitä koskevaa tilastointia. Myös rahoitusta on suunnattu suhteellisen runsaasti maahanmuutta-jayrittäjyyskeskuksille. Yhdysvalloissa nähdäänkin maahanmuuttajayrittäjillä olleen merkitystä talouden elpymisessä ja yrittäjien kansainväliset verkostot ovat tuoneet mukanaan talouskasvua. (KTM 2007)

Ruotsissa ekonomistit korostavat julkisessa keskustelussa maahanmuuton po-sitiivisia vaikutuksia kansantaloudelle. Esimerkiksi Stefan Fölster Svenska Näri-ngslivetistä katsoo maahanmuuton edistävän elinkeinoelämän kasvua, koska se takaa monien erityisalojen yrityksille työvoiman saannin ja koska maahanmuuttajat perustavat yrityksiä huomattavasti ruotsalaisia useammin. Ruotsalaisen konsult-tiyritys Veritaksen toimitusjohtajan Bijan Fahimin mukaan elinkeinoelämä ei ole vielä täysin tiedostanut maahanmuuttajataustaisten henkilöiden muodostamien monikulttuuristen markkinoiden merkittävyyttä Ruotsissa. Noin 1,9 miljoonaa ruot-salaista on maahanmuuttajataustaisia ja heidän muodostamansa markkinan koko on arviolta 189 miljardia Ruotsin kruunua (Mikkola 2004).

Eräitä Euroopan maita koskeva keskinäinen vertailu osoittaa mielenkiintoisia eroja ja toisaalta yhtäläisyyksiä maiden välillä koskien maahanmuuttajayrittäjiä /siirtolaisyrittäjiä (Migration Entrepreneurs). (Baycan-Levent & Nijkamp 2005)

taulukko 3. Maahanmuuttajayrittäjyyden tärkeimpiä tekijöitä eräissä maissa.

Maat Maahanmuuttajayrittäjyyden tärkeimpiä tekijöitä eräissä maissa

Tanska Länsimaiden ulkopuolisten maahanmuuttajien yliedustus havaittavissa itsensä työllistäneiden joukossa.

Itsensä työllistäjillä on alhaisempi tulotaso kuin työntekijöinä toimivilla maahanmuuttajilla.

Saksa Maahanmuuttajayrittäjiä on vähemmän kuin paikallisia yrittäjiä.

Maahanmuuttajayrittäjistä enemmistö on EU-maahanmuuttajia Kreikka Epämuodollinen talous työntekijäintensiivisillä aloilla,

pienyrityksissä ja kotitalouksissa.

Italia Epämuodollinen talous, harmaa talous Hollanti Sekoittunut sosiaalinen verkosto Portugali Epämuodollinen talous, harmaa talous

Ruotsi Länsimaiden ulkopuolisten maahanmuuttajien yliedustus havaittavissa itsensä työllistäneiden joukossa.

Itsensä työllistäjillä on alhaisempi tulotaso kuin työntekijöinä toimivilla maahanmuuttajilla.

Yhdistynyt

kansakunta Korkeat työttömyysasteet, matalat osallistumisasteet ja alhaisen statuksen työllistyminen. Push- ja pull -tekijät eri etnisillä ryhmillä.

Suurimmat erot näyttävät olevan Pohjois- ja Etelä-Euroopan maiden välillä.

Etelä-Euroopassa rakenteellisten ja tilannetekijöiden yhteisvaikutus on johtanut nopean maahanmuuton kehittymiseen 1980 luvulta alkaen. Myös maantieteellisellä asemalla ja riippuvuudella turismista on ollut vaikutusta maahanmuuton lisäänty-miseen. Etelä-Euroopan maiden työmarkkinat ovat erilaiset kuin Pohjois-Euroopan maissa. Edellisiin liittyvät muun muassa korkeat itsensä työllistämisen asteet (yli 20 %). Niissä on lisäksi merkittävä epämuodollinen talous (Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa). Se on mahdollistanut maahanmuuttajien itsensä työllistämisen, mikä ei ole ollut niin helppoa Pohjois-Europan maissa tiukemman institutionaalisen kont-rollin ja kovemman kilpailun vuoksi. Silti alueiden väliltä löytyy yhtäläisyyksiäkin.

(Baycan-Levent & Nijkamp 2005)

Yhtäläisyyksiä

Länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien on vaikeata löytää työtä Euroopan maista. Maahanmuuttajista tuleekin siten useammin itsensä työllistäjiä kuin paikallisista. Maahanmuuttajayrittäjät työskentelevät usein tietyillä toimi-aloilla kuten esimerkiksi vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintolatoiminnassa.

Pohjois-Euroopan maissa maahanmuuttajayrittäjien tulotaso on usein alhaisempi kuin paikallisten yrittäjien tai palkansaajien. (Baycan-Levent & Nijkamp 2005)

Eroavaisuuksia

Tanskassa on enemmän maahanmuuttajayrittäjiä kuin Ruotsissa ja tanskalaiset myös ansaitsevat enemmän kuin ruotsalaiset yrittäjät. Silti tanskalaistenkin an-siot jäävät jälkeen Saksassa toimivista maahanmuuttajayrittäjistä, jotka ansaitsevat myös paljon enemmän kuin palkansaajana toimivat maahanmuuttajat. Saksassa toimivien maahanmuuttajayrittäjien väliltä löytyy paljon eroja iän, koulutuksen, sukupuolen ja muiden tekijöiden suhteen. Tanskassa toimivien välillä on eroja vain lähinnä sukupuolen osalta. (Baycan-Levent & Nijkamp 2005) Tämä voi tietenkin selittyä myös sillä, että Saksassa on maahanmuuttajayrittäjyyttä tutkittu enemmän ja sillä on pitemmät perinteet kuin Tanskassa. Kokonaisuutena Saksalla on kuitenkin erilainen profiili yrittäjyydessä kuin muilla pohjoisemman Euroopan mailla. Maas-sahan on vahva kotimainen yrittäjyysperinne. (Baycan-Levent & Nijkamp 2005)

Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa Euroopan Unionin ulkopuolelta tulevien yrittäjien yrittäjyysaktiivisuuden määrät ovat korkeammat kuin paikallisten yrittä-jien. Saksassa taas saksalaisia ja EU-taustaisia yrittäjiä on enemmän kuin ei-EU-taustaisia yrittäjiä.

Maahanmuuttajayrittäjyyden vertaileva arviointi Euroopan maissa osoittaa muun muassa seuraavaa:

Useiden rakenteellisten tekijöiden vaikutuksen yrittäjyyteen.

Näitä tekijöitä ovat:

• maan maahanmuuttopolitiikka,

• siirtolaisuuden syyt,

• etnisen yhteisön olemassaolo maassa ja sen taloudellinen kokonaisuus,

• sosiaalisten verkostojen toimivuus,

• mahdollisuus saada pääomaa yhteisöstä (Informal Resources),

• isäntäyhteisön markkinat ja

• maahanmuuttajien integroituminen isäntäyhteisön työmarkkinoihin.

Vastaanottavan maan erityisen kontekstin vaikutus.

Tekijöitä ovat:

• maahanmuuttohistoria ja

• lainsäädäntö sekä maahanmuuttajien hyväksyminen työmarkkinoilla.

Maahanmuuttajien yrittäjyys vaikuttaa monissa Euroopan maissa voimakkaasti liike-elämään ja erityisesti pk-sektorin toimintaan. Maahanmuuttajayrittäjyys tu-lee muuttumaan siten, että se hakeutuu pois normaaleilta talouselämän sektoreil-ta esim. ravintola-alalsektoreil-ta ja vähittäiskaupassektoreil-ta. Se tulee erikoistumaan sektoreil-tarjotessaan tuotteitaan yhdelle valitulle segmentille (niche markkinointia esimerkiksi high-tech –alan palvelua). Tämä tulee muuttamaan Euroopan kaupunkien yrittäjyyden

nä-kymiä merkittävästi kulttuurien moninaisuuden vuoksi. Maahanmuuttajien yrittä-jyydestä tulee kilpailukykyinen ja kukoistava yrittäjyyden muoto tulevaisuudessa.

(Baycan-Levent, Gülümser, Kundak, Nijkamp & Sahin 2005) Ulkomaisten tutki-musten ydinhavainto on jo nyt se, että maahanmuuton pitkän aikavälin makrota-loudelliset vaikutukset ovat lähes poikkeuksetta positiivisia.

2.2 suomessa tehtYjä maahanmuuttajaYrittäjYYden