Aineistossa olevia eroja pyrin löytämään myös vastaajaryhmissä 1) joku perheestäni tai lähisukulai-sistani harjoittaa viljanviljelyä, 2) joku perheestäni tai lähisukulailähisukulai-sistani harjoittaa eläintuotantoa ja 3) kukaan perheestäni tai lähisukulaisistani ei harjoita maataloustoimintaa. Aineistoa analysoin Krus-kall Wallis testillä. Lisäksi tarkastelin niiden muuttujien osalta tarkemmin ryhmäkohtaisia eroja, joista löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja Wallis Kruskall testillä p<,05 tai joiden tilastollinen mer-kittävyys oli lähellä ko. p-arvoa. Tarkoituksenani oli löytää ne ryhmät, joiden välillä oli tilastollisesti merkittävä ero.
Lisäksi pyrin selvittämään erot suhtautumisessa, jotka liittyivät kuntien ympäristönsuojeluviranomai-sen ympäristöyhdistykympäristönsuojeluviranomai-sen jäympäristönsuojeluviranomai-senyyteen. Näitä tarkastelin Mann-Whitneyn U-testillä. Tässä kappa-leessa olen esittänyt ne bloxblot-kuviot, joiden osalta pystyttiin havainnoimaan tilastollisesti merkit-täviä eroja p<,05. Yhdessä bloxblot-kuviossa olen esittänyt sekä lähipiirin maataloustoiminnan että ympäristöyhdistyksen jäsenyyden vaikutuksen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten näkemyk-siin. Muut bloxblot- kuviot, jotka kuvaavat kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten näkemyseroja ympäristöyhdistyksen jäsenyyden ja lähipiiriin kuuluvan henkilön maataloustoiminnalla olen esittä-nyt liitteessä 6.
Vastaajien perheenjäsenen tai lähipiiriin kuuluvan henkilön toimiminen maataloudessa ei vaikuttanut siihen, miten tyytyväisiä ympäristönsuojeluviranomaiset olivat nykyjärjestelmän toimivuuteen. Eroja ympäristöyhdistyksen jäsenyyden ja ei-jäsenyyden välillä selvitin Mann-Whitneyn U-testillä. Vas-taajien, jotka olivat ympäristönyhdistyksen jäseniä, keskiarvo nykyjärjestelmän toimivuutta kuvaa-van muuttujan osalta oli 2,62 ja ei-jäsenten 2,23. Ympäristöyhdistyksen jäsenet olivat tyytyväisempiä nykyjärjestelmän toimivuuteen, mutta eroa ei voida kuitenkaan pitää tilastollisesti merkittävänä (p=,054). (taulukko 24.) (kuvio 41.)
71
Taulukko 24. Tyytyväisyys nykyiseen lupa-ja valvontajärjestelmään (K500).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta
Viljanviljely ,371 2,533 ,558 Ymp.yhdistys jäsen ,054 2,619 ,525
Eläintuotanto 2,381 ,356 Ei-jäsen 2,233 ,421
Ei maataloutta 2,240 ,467
Kuvio 41. Tyytyväisyys nykyiseen valvonta- ja lupajärjestelmään (K500).
Vastaajien perheenjäsenen tai lähipiiriin kuuluvan henkilön toimiminen maataloudessa ei vaikuttanut siihen, miten halukkaita kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset olivat käsittelemään kunnissa kaikki eläinsuojien ympäristöluvat. En löytänyt testissä tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä.
Myöskään ympäristöyhdistyksen jäsenten ja ei-jäsenten välillä ei ollut eroa sillä, miten halukkaita kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset olivat käsittelemään kunnissa kaikki eläinsuojien ympäristö-luvat. Hajonta ympäristölupien siirtämistä koskevan kysymyksen osalta oli suurta kaikissa ryhmissä.
(taulukko 25.)
Taulukko 25. Eläinsuojien ympäristöluvat tulisi siirtää kunnille (K81).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely ,647 2,600 1,949 Ymp.yhdistys jäsen ,890 3,290 2,563
Eläintuotanto 4,000 2,582 Ei-jäsen 3,570 2,144
Ei maataloutta 3,560 2,162
72
Ympäristöyhdistyksen jäsenyys ja toimiminen maataloudessa eivät myöskään vaikuttanut vastaajien mielipiteisiin naapureiden suhtautumisesta nautatilojen toimintaan. Hajonta ympäristöyhdistyksen jä-senien kesken oli suurta sen suhteen, että ovatko naapureiden tekemät valitukset aiheettomia. (tau-lukko 26.)
Taulukko 26. Haitankärsijöiden valitukset johtuvat usein muista kuin ympäristönsuojelullisista syistä (K509b).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely ,207 3,400 1,356 Ymp.yhdistys jäsen ,257 3,286 2,099
Eläintuotanto 3,929 1,328 Ei-jäsen 4,317 ,912
Ei maataloutta 4,320 1,202
Ympäristöyhdistyksen jäsenyys ja perheenjäsenen tai lähipiiriin kuuluvan henkilön toimiminen maa-taloudessa ei vaikuttanut kuntien näkemyksiin yhden luukun mallin vaikutuksista hallinnollisiin me-nettelyihin. Ympäristöyhdistyksen jäsenet suhtautuivat nihkeimmin siihen, että yhden luukun malli nopeuttaisi nautatilojen hankkeita. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja. (taulukko 27.)
Taulukko 27. Yhden luukun malli nopeuttaa nautatilojen hankkeita (K510).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely ,918 4,700 1,396 Ymp.yhdistys jäsen ,442 4,071 2,207
Eläintuotanto 4,500 1,708 Ei-jäsen 4,867 1,280
Ei maataloutta 4,780 1,507
Ryhmien välillä ei havaittu eroja siinä, että rekisteröintimenettely keventäisi hallinnollisia menette-lyitä (taulukko 29).
Taulukko 29. Rekisteröintimenettelyyn siirtyminen keventää hallinnollisia menettelyitä (K501b).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely ,587 4,800 1,660 Ymp.yhdistys jäsen ,572 4,571 1,213
Eläintuotanto 4,523 ,900 Ei-jäsen 4,878 1,555
Ei maataloutta 4,907 1,617
Ryhmien välillä ei havaittu myöskään tilastollisesti merkittäviä eroja siinä, että onko nautatilojen valvonta rekisteröintimenettelyyn siirtymisen jälkeen yksinkertaisempaa nykyiseen menettelyyn ver-rattuna (taulukko 30).
73
Taulukko 30. Rekisteröintimenettelyyn siirtyvien nautatilojen valvonta on yksinkertaisempaa (K58).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely ,720 3,600 1,517 Ymp.yhdistys jäsen ,375 3,000 2,000
Eläintuotanto 3,710 1,380 Ei-jäsen 3,530 1,548
Ei maataloutta 3,320 1,742
Maatalousasetuksen tarpeellisuutta koskevan kysymyksen osalta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten perheenjäsenen tai lähipiiriin kuuluvan henkilön toiminnalla oli merkitystä valkuaisruokinnan optimointia koskevan määräyksen osalta. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkittävä (p=,056) (kuvio 42). Tästä syystä tarkastelin ryhmien välisiä eroja erikseen Mann-Whitneyn U-testillä. Vastaajaryhmissä 3) kukaan perheestä tai lähisuka-laisesta ei harjoita maataloustuotantoa ja 2) joku perheestä tai lähisukulähisuka-laisesta harjoittaa eläintuotan-toa oli tilastollisesti merkittävä ero kysymyksissä, jotka liittyivät valkuaisruokinnan optimointiin (p=,031). Niiden vastaajien mielestä, joiden lähipiirissä oli eläintuotantoa, oli tärkeämpää antaa mää-räyksiä valkuaisruokinnan optimoinnista kuin niiden, joiden lähipiirissä ei harjoiteta maataloustoi-mintaa. Tilastollisesti merkitsevä ero oli myös maatalousasetuksen etäisyysvaatimuksia koskevien määräysten osalta. Ympäristöyhdistyksen jäsenyydellä oli eroa ei-ympäristöyhdistysten jäsenten kanssa (p=,008) (kuvio 43). Ympäristöyhdistysten jäsenet kannattivat enemmän etäisyysvaatimusten asettamista kuin ei-jäsenet. Muiden muuttujien osalta en löytänyt tilastollisesti merkittäviä eroja ryh-mien välillä. (taulukko 31.)
Taulukko 31. Maatalousasetuksen ja asetuksessa annettavien määräysten tarpeellisuus.
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Maatalousasetuksen tarpeellisuus (K503)
Viljanviljely ,896 4,200 ,411 Ymp.yhdistys jäsen ,115 4,571 ,554
Ei maataloutta 5,227 1,360
Jätemääräykset (K506)
74
Eläintuotanto 5,714 1,113 Ei-jäsen 5,217 1,112
Ei maataloutta 5,00 1,190
Kirjanpitomääräykset (K508)
Viljanviljely ,680 5,600 ,822 Ymp.yhdistys jäsen ,984 4,756 2,038
Eläintuotanto 4,857 1,973 Ei-jäsen 5,100 1,283
Ei maataloutta 4,980 1,373
Valkuaisruokinnan optimointi (K94M)
Viljanviljely ,056 4,800 ,837 Ymp.yhdistys jäsen 5,290 2,059
Eläintuotanto 5,430 1,512 Ei-jäsen 4,000 1,531
Ei maataloutta 3,800 1,708
Lantalan kattaminen aina tarpeellista (K94J)
Viljanviljely ,376 3,700 ,837 Ymp.yhdistys jäsen ,607 4,860 2,116
Eläintuotanto 4,860 1,512 Ei-jäsen 3,770 1,924
Ei maataloutta 3,840 1,708
Etäisyysvaatimukset olemassa olevaan toimintaan (K94D)
Viljanviljely ,607 3,400 1,673 Ymp.yhdistys jäsen ,229 4,140 1,864
Eläintuotanto 4,140 2,193 Ei-jäsen 3,270 1,741
Ei maataloutta 3,240 1,690
Kuvio 43. Maatalousasetuksessa tulee antaa määräykset vähimmäisetäisyysvaatimuksista (K505).
75
Kuvio 42. Maatalousasetuksessa tulee antaa määräykset valkuaisruokinnan optimoinnista (K94M).
Tilakohtaisten hajuselvitysten tarpeellisuudessa ei ollut eroja kuntien ympäristönsuojeluviranomais-ten välillä Savon ja Pohjanmaan alueilla (taulukko 32).
Taulukko 32. Etäisyysvaatimuksiin tulee käyttää tilakohtaisia hajuselvityksiä (K95).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely ,962 3,200 1,643 Ymp.yhdistys jäsen ,131 2,570 1,718
Eläintuotanto 3,290 1,704 Ei-jäsen 3,370 1,450
Ei maataloutta 3,200 1,500
Eläinsuojien sijoittumista kaavoilla koskevassa kysymyksessä (p=,055) oli havaittavissa muutosta (kuvio 44). Tästä syystä tarkastelin ryhmien välisiä eroja erikseen Mann-Whitneyn U-testillä. Vas-taajaryhmissä 3) kukaan perheestä tai lähisukalaisesta ei harjoita maataloustuotantoa ja 2) joku per-heestä tai lähisukulaisesta harjoittaa eläintuotantoa oli tilastollisesti merkittävä ero kysymyksissä, joka liittyi suurten eläinsuojien sijoittamiseen kaavalla (p=,031). Niiden vastaajien mielestä, joiden lähipiirissä oli eläintuotantoa, oli tärkeämpää määrätä suurten eläinsuojien sijoittumisesta kaavalla kuin niiden, joiden lähipiirissä ei harjoiteta maataloustoimintaa. (taulukko 33.)
Taulukko 33. Suurten eläinsuojien sijoittuminen tulee ratkaista kaavalla (K96).
p-arvo keskiarvo keskihajonta p-arvo keskiarvo keskihajonta Viljanviljely 0,55 4,200 1,789 Ymp.yhdistys jäsen ,346 4,710 2,138
Eläintuotanto 5,570 1,397 Ei-jäsen 3,970 1,771
Ei maataloutta 3,680 1,796
76
Kuvio 44. Suurten nautatilojen sijoittuminen tulee ratkaista kaavalla (K96).
7 TULOSTEN TARKASTELU