3. Energian ympäristöluokittelun ulottuvuudet
3.4 Ympäristövaikutuksiin perustuva luokittelu
Osa tutkittavan järjestelmän ympäristövaikutuksista voidaan luokitella eri vaikutusluok-kiin, jotka muodostuvat ihmisten hyvinvointiin ja luontoon kohdistuvista vaikutuksista.
Näiden lisäksi voidaan tarkastella uusiutumattomien resurssien käyttöön pitkällä aika-välillä liittyvän raaka-aineiden ehtymisen vaikutuksia sekä uusiutuvien resurssien käy-tön luonto- ja hyvinvointivaikutuksia. On hieman epäselvää, tulisiko resurssien käykäy-tön vaikutuksia tarkastella vaikutus- vai kuormitustason luokittelussa. Asiaa monimutkais-taa se, että arkikielessä ympäristövaikutuksilla saatemonimutkais-taan tarkoitmonimutkais-taa hyvin erityyppisiä vaikutuksia.
Tarkemmat ympäristövaikutusluokat valitaan yleensä tutkimuskohtaisesti, vaikka osa vaikutusluokista onkin vakiintunut viime vuosina. Valittavien luokkien tulee kattaa ai-nakin merkittävimmäksi koetut ympäristövaikutukset (merkittävyyden arviointi muo-dostaa oman ongelmakokonaisuutensa). Vaikutusluokkia ei saisi olla myöskään liikaa, jotta ymmärrettävyys ei kärsisi. Luokkien tulisi olla mahdollisimman riippumattomia toisistaan. Päästöjen ympäristövaikutuksien moninkertaista laskemista tulisi välttää, mutta toisaalta sama päästökomponentti voi osallistua moneen luonnonilmiöön.
Taulukossa 2 on esitetty sekä vaikutustason pääluokat että myös niihin liittyviä alaluok-kia. Eri vaikutusluokkien kuvaamiseksi on kehitetty erilaisia luonnontieteisiin perustu-via laskentamenetelmiä, joiden tarkoituksena on muuntaa tiettyyn ympäristövaikutuk-seen osallistuvat kuormat yhteismitalliympäristövaikutuk-seen muotoon. Esimerkkejä mahdollisesti käy-tettävistä ja tähän tarkoitukseen kehitetyistä sekä elinkaariarviointitutkimuksissa ylei-sesti käytetyistä menetelmistä on myös esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Vaikutusluokat ja niihin mahdollisesti sovellettavia laskentamenetelmiä (Lindfors ym. 1995; EEA 1998; Hauschild & Wenzel 1998).
Vaikutusluokka Vaikutuskategoria/-luokka/-tyyppi Mahdollisia menetelmiä Resurssien käyttö Uusiutumattomat energialähteet
Uusiutuvat energialähteet
Elolliset resurssit (kasvit, eläimet) Elottomat resurssit (uusiutumattomat luonnonvarat)
Vesi
MFA, MIA (materiaalivirta-analyysit)
Maankäyttö Maankäyttö ruuan tuotantoon,
eroosio, maan rikkominen, kaivostoi-minta, jne.
Ekologiset vaikutukset Ilmaston lämpeneminen GWP 20/100/500 vuotta Happamoituminen
Rehevöityminen Fosforirajoitettu
Typpirajoitettu
Typpirajoitettu + typen oksidit ilmaan Fotokemiallisten oksidanttien
muo-dostuminen
NOx; CH4; CO;VOC POCP-potentiaalit
Stratosfäärin otsonin oheneminen ODP (Ozone depletion potential) Ekotoksiset vaikutukset
Vaikutukset biodiversiteettiin
Critical Volumes (ilma, vesi) Provisional method (maa, ilma, vesi) Critical Body Weight (maa, ilma) Vaikutukset ihmisten
ter-veyteen
Myrkylliset vaikutukset (pl. Työym-päristö)
Units of Polluted Water / Air Myrkyttömät vaikutukset (pl.
Työ-ympäristö)
Työympäristövaikutukset (myrkylli-set, myrkyttömät, fyysi(myrkylli-set, psyykki-set)
Elinkaariarvioinnin ja –inventaarin pääperiaatteena on selvittää jokaisen syötteen ja tuotoksen matka luonnosta teknosysteemiin ja takaisin luontoon. Tarkoissa laskelmissa esiintyy aina myös komponentteja, joiden tarkastelua ei voida käytännössä tai ei ole tarpeen toteuttaa yksityiskohtaisesti. Nämä syötteet ja tuotokset, joita ei ole seurattu luonnosta teknosysteemin rajalle, ja vastaavasti tuotoksia, joita ei ole seurattu tek-nosysteemin rajalta luontoon, raportoidaan erikseen. Tarkan prosessia kuvaavan materi-aalitaseen avulla voidaan löytää kokonaan uusia syötteitä tai tuotoksia.
Tutkittavan järjestelmän syötteet ja tuotokset ovat perustana ympäristövaikutusten arvi-oimiselle (Kuva 3). Näiden yksittäisten ympäristökuormituskomponenttien osuuksien ja vaikutusten perusteella saadaan laskettua kvantitatiiviset ympäristövaikutuksia kuvaavat indikaattorit. Näitä ympäristövaikutustason tuloksia voidaan käyttää rakennettaessa tar-vittavia yksityiskohtaisia indikaattoreita tai muuta tuotteiden markkinointia ja vertailua tukevaa informaatiota.
Vaikutustason indikaattoreiden etuna on se, että niihin voidaan pakata useiden kuor-mittavien tekijöiden vaikutukset. On kuitenkin huomattava, että myös vaikutusindi-kaattoreihin saattaa sisältyä näkökulmariippuvaisia valintoja (esimerkiksi tarkastelun aikajakson vaikutukset GWP-tekijöihin) ja siten myös mahdollisesti subjektiivisuutta.
S O2
Kuva 3. Ympäristökuormien luokittelu vaikutusindikaattoreiksi, joita voidaan hyödyntää tuotteiden ympäristömarkkinoinnissa, -tiedotuksessa ja –koulutuksessa sekä saavutettujen parannusten seurannassa. Kuva on mukailtu viitteessä (Puolamaa ym.
1996) esitetyn ympäristöystävällisyyden arvioimiseen kehitetyn metodologisen viiteke-hyksen pohjalta.
Ympäristövaikutusten riippuvuus polttoaineketjuihin liittyvien laitosten sijainnista on ongelmallinen seikka, jonka merkitystä joudutaan pohtimaan luokittelujärjestelmän nä-kökulmasta ainakin silloin, jos järjestelmän maantieteellinen laajuus on suuri. Pohjois-mainen ja erityisesti yhteiseurooppalainen järjestelmä edellyttäisivät luonnonolosuhtei-den erojen huomioon ottamista merkintään liittyvässä päätöksenteossa. Teollisuuluonnonolosuhtei-den pyrkimykset energiamarkkinoiden reunaehtojen harmonisoimiseksi asettavat olosuhde-ym. erojen huomioonottamiselle erityisen suuren haasteen. Tällöin joudutaan vastaa-maan ongelmalliseen kysymykseen siitä, mille tasolle reunaehdot halutaan harmoni-soida. Olosuhdemuuttujien rakentaminen ympäristöluokittelujärjestelmän sisään on käytännössä haasteellinen ja tutkimuksia edellyttävä tehtävä. Samalla
luokittelujärjes-telmän kustannukset ja monimutkaisuus kasvavat tavalla, jolla voi asiakkaan näkökul-masta olla uskottavuutta ja siten myös käytännön toimivuutta vähentävä vaikutus.
Koska useimmat ympäristövaikutukset ovat monimutkaisia luonnonilmiöitä ja niihin liittyvä tietämys on usein puutteellista, on niiden ennustaminen yleensä erittäin vaikeaa.
Erilaiset laskentamallit johtavat usein erilaisiin ympäristövaikutuksia kuvaaviin tulok-siin, mikä tulee ottaa huomioon niiden tuottamaa tietoa päätöksiin sovellettaessa.
Terveys- ja luontovaikutusten kohdalla vaikutukset riippuvat monista tekijöistä yhtäai-kaisesti, joiden joukosta yksittäisen kuormittavan tekijän vaikutusta on vaikea paljastaa.
Näiden sekoittavien tekijöiden hallinta on parantunut laajojen tilastoaineistojen ke-ruumahdollisuuksien parantumisen sekä analyysimenetelmien ja -ohjelmistojen kehityk-sen kautta. Monille kuormittaville tekijöille on voitu muodostaa epidemiologisten ja ekologisten tutkimusstrategioiden avulla vaikutusfunktioita. Nämä funktiot kuvaavat sitä, miten haitallisten vaikutusten määrä muuttuu, kun jokin ympäristön parametri muuttuu. Niiden avulla voidaan tehdä karkeita arvioita esimerkiksi ympäristöinvestoin-tien vaikutuksista haittoihin. Näiden vaikutusarvioiden hyödyntäminen suhteellisessa muodossa vähentää absoluuttisiin arvioihin liittyviä väärintulkinnan vaaroja.
Ympäristövaikutusanalyyseihin liittyvistä vaikeuksista huolimatta on perusteltua olet-taa, että luokitteluperusteen siirtäminen energianlähteistä, teknologioista ja kuormitta-vista tekijöistä mahdollisuuksien mukaan aina loppuvaikutusten tasolle eli mahdolli-simman lähelle kuluttajien arkista elinpiiriä, parantaisi luokittelun ymmärrettävyyttä.
Toisaalta myös vaikutustason tulosten epävarmuus tulisi viestiä loppukuluttajien arvi-oitavaksi. Tällöin ympäristövaikutukset tulisivat otetuksi huomioon energiavalinnoissa sillä painoarvolla, minkä laajat kuluttajajoukot niille antavat.