• Ei tuloksia

Ympäristölupavirasto myöntää Myllykoski Paper Oy:lle yhtiön Anjalankosken Mylly-kosken taajamassa sijaitsevien paperitehtaan ja mekaanista massaa valmistavan tehtaan

ympäristöluvan.

Mekaaninen massa valmistetaan hiomolla SC- ja MWC-paperien raaka-aineeksi. Hio-mon kapasiteetti on noin 270 000 tonnia vuodessa. Luvan saaja rakentaa uuden perok-sidivalkaisulaitoksen, joka otetaan käyttöön joulukuussa 2005. Uusi laitos on kaksilin-jainen eli PK 6:lle ja PK 7:lle menevät massat valkaistaan erikseen. Laitoksen kapasi-teetti on 2 x 350 adt/d. Ditioniittivalkaisu jää säätövalkaisuksi kaikille koneille ja val-kaisumenetelmäksi PK 5:lle.

Paperitehtaalla on neljä paperikonetta: PK 4, PK 5, PK 6 ja PK 7. Tuotantokapasiteetti on 640 000 t/a.

Prosessijätevedet johdetaan kemimekaanisen esiselkeyttämön ja biologisen jäteveden-puhdistamon (aktiivilietelaitos) kautta Kymijokeen, saniteettijätevedet johdetaan Anja-lankosken kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

Hyötykäyttöön soveltumattomat prosessijätteet toimitetaan tehtaan Sulennon kaatopai-kalle ja ongelmajätteet asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Kaatopaikan lupa-asian rat-kaisee Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.

Itä-Suomen vesioikeus on päätöksillään 1/Ym/78, 4/II/89 ja 76/96/1 ratkaissut noiden päätösten antamisen jälkeen aiheutuvien edunmenetysten korvaamista koskevat kysy-mykset. Siltä osin kun vesioikeus on katsonut korvattavia edunmenetyksiä aiheutuvan, päätöksissä on määrätty kertakaikkiset korvaukset jätevesien vesistöön johtamisesta ai-heutuvista rahalla korvattavista edunmenetyksistä. Tämän päätöksen mukaisesti tapah-tuvasta jätevesien johtamisesta aiheutuu aiempaa vähäisempi vesistökuormitus, eikä sen vuoksi jätevesien johtamisesta aiheudu enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin mainituissa vesioikeuden päätöksissä on edellytetty. Tämän vuoksi nyt jäteveden joh-tamisesta vesistöön aiheutuvista edunmenetyksistä ei tule määrättäväksi korvauksia.

Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi:

Päästöt ilmaan

1. Paperitehtaan päällystyslaitoksen typenoksidipäästöt on mitattava 30.9.2007 men-nessä. Mittaukset on uusittava, mikäli maakaasukäyttöisten kuivaimien osalta tapah-tuu olennaisia muutoksia. Mittaus- ja raportointisuunnitelma on toimitettava Kaak-kois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 3 kuukautta ennen mittausten suorittamista.

2. Mekaanisen massanvalmistuksen (hiomon) suorat lauhtumattomat päästöt (puupe-räiset terpeeni- ja muut orgaaniset päästöt) on selvitettävä (mitattava tai arvioitava) 31.12.2008 mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

3. Prosessi- ja jätevesistä ilmaan pääsevää hajuhaittaa on edelleen pyrittävä vähentä-mään. Tehdasalueen hajuyhdisteiden esiintymistä ja hajuhaitan määrää on aktiivises-ti tarkkailtava ja tarvittaessa hajun esiintymistä on seurattava hajupaneleiden avulla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Melu

4. Toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa on seurattava ja tarvittaessa vähennettävä. Lu-van saajan on yhteistyössä muiden tehdasalueen toimijoiden kanssa laadittava melu-kartoitus viiden vuoden väliajoin alkaen 2008 ja tarvittaessa täydennettävä selvitystä laitekohtaisilla äänitehotasomittauksilla, jos yksittäinen melulähde osoittautuu häi-ritseväksi. Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai niiden käytön muutoksesta aiheutuvien olennaisten melupäästöjen muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on mitattava tai arvioitava melun leviämismallilaskelmilla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä asu-tuissa kohteissa ei saa ylittää päivällä (klo 7 – 22) ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB(A) eikä yöllä (klo 22 – 7) melutasoa LAeq 50 dB(A).

Melumittauksia koskevat pöytäkirjat ja melupäästöjen vaikutusta koskevat laskelmat on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupun-gin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta tai 6 kuukauden kuluessa uuden laitteen käyttöönotosta tai laitteen käytön muuttu-misesta.

Päästöt vesiin ja viemäriin

5. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisim-man hyvä puhdistustulos.

Kaikki tehtaan toiminnassa syntyneet jätevedet (prosessijätevedet) ja muut likaiset ve-det on asianmukaisesti esikäsiteltyinä johve-dettava tehtaan biologiselle jätevedenpuhdis-tamolle. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös tehtaan Sulennon kaatopaikan suoto-vedet. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava Anjalankosken kaupungin jätevedenpuh-distamolle. Laitosalueen sadevedet ja muut pintavedet on kerättävä hallitusti, tarvittaes-sa esikäsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pintavesien tai maaperän pilaan-tumisvaaraa.

6. Normaalitilanteessa puukentän varastoalueen kasteluvedet on kerättävä talteen ja käy-tettävä hyödyksi tai johdettava biologiselle puhdistamolle vuoden 2008 loppuun men-nessä. Sadekuurojen aikana ylijuoksu saadaan johtaa suoraan Kymijokeen.

7. Suunnitelma raakapuun talvivarastojen ja tehdasalueen muiden hulevesien vesistö-kuormituksen seurannasta ja on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.9.2006 mennessä.

8. Biologisen puhdistamon jätevesipäästöt Kymijokeen eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

Parametri Vuorokausiarvo Kuukausi-

keskiarvo

Vuosi- keskiarvo

BOD7 kg O2/d 1 000 600

CODCr kg O2/d 15 000 (tavoitearvo) 9 000 6 500

Fosfori kg/d 25 15

Kiintoaine kg/d 3 000 2 000

Typpi kg/d 200 (tavoitearvo) 150 (tavoitearvo)

Lupamääräyksessä 10 määriteltyjä häiriötilanteita ei oteta huomioon tässä määräyk-sessä tarkoitettujen kuukausikeskiarvojen tai typen kuukausi- ja vuosikeskiarvon ta-voitervon saavuttamisen arvioinnissa.

9. Vesistöön johdettavien jätevesien käsittelyä on lisäksi tehostettava siten, että 1.1.2011 alkaen päästöt Kymijokeen eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

Parametri Vuorokausiarvo Kuukausi-

keskiarvo

Vuosi- keskiarvo BOD7 kg O2/d 1000 600 CODCr kg O2/d 15 000 (tavoitearvo) 8 000 5 500

Fosfori kg/d 19 12

Kiintoaine kg/d 1000 700

Typpi kg/d 180 130

Lupamääräyksessä 10 määriteltyjä häiriötilanteita ei oteta huomioon tässä määräyk-sessä tarkoitettujen kuukausikeskiarvojen saavuttamisen arvioinnissa.

10. Lupamääräyksissä 8 ja 9 tarkoitetuksi häiriötilanteeksi katsotaan tilanne, jolloin ta-voitearvot vuorokausiarvon tai kuukausikeskiarvojen osalta ylittyvät tai uhkaavat ylittyä. Häiriötilanteissa on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriön poistami-seksi ja sen syyn selvittämipoistami-seksi. Häiriötilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel-le. Häiriön jatkuessa ilmenemisvuorokautta seuraavan vuorokauden puolelle (mak-simissaan yli 24 h) on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi.

11. Tehtaan tuotantoseisokkien aikaiset vedet voidaan biologisen puhdistamon toimin-nan turvaamiseksi johtaa käsittelemättöminä Kymijokeen Kaakkois-Suomen ympä-ristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

12. Pato Oy:n vesivoimalaitoksen patoluukkujen sulattamiseen voidaan poikkeukselli-sissa sääoloissa tarvittaessa käyttää tehtaan lämmintä prosessivettä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Prosessiveden aiheuttama kuormitus Kymijokeen on arvioitava ja lisättävä jätevesipäästömääriin tarkkailuoh-jelman mukaisesti.

13. Luvan saajan on puolivuosittain seurattava tulevan ja lähtevän jäteveden toksisuutta ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia käytössä olevin yleisin standardimene-telmin (esim. valobakteeritestien avulla).

Jätteet ja niiden käsittely

14. Kaikessa toiminnassa on aktiivisesti huolehdittava siitä, että jätteitä syntyy mahdol-lisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyö-dynnettävä. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energian tuotannossa. Syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyt-tömahdollisuudet. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole koh-tuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava luvalliseen käsittelypaik-kaan.

15. Jätteitä on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu maaperän saastumista, pohjaveden tai vesistön pilaantumista, hajuhaittoja eikä tehdasalueen tai sen ympäristön roskaantu-mista.

16. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai poh-javesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajät-teet on vähintään kerran vuodessa toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ko.

jätteiden käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. Ongelmajätteiden siirrosta on laadit-tava siirtoasiakirja.

17. Biologisen puhdistamon jätevesilietettä (kerrallaan enintään 260 m3 puristettua lie-tettä) voidaan poikkeustilanteissa varastoida enintään kahden viikon ajan jäteveden-puhdistamon lietteen kasauspaikalla ennen sen kuljettamista hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

Varastointi

18. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsitel-tävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäris-tölle.

19. Kemikaalisäiliöiden ja kemikaalien lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava niin suo-jattuja, että kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin. Täyt-tö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot kor-jattava viipymättä. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoite-tussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

20. Jos prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, tai ympäristöön on muusta syystä joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavan-omaista haitallisempia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästö-jen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkopäästö-jen torjumiseksi ja tapahtuman toistumi-sen estämiseksi. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Öljy- tai kemikaalivahinkojen varalta alueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Tavoitteena on, että häiriötilanteita on enintään 10 % paperitehtaan käyntiajasta.

Poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, ja päästöraja-arvojen ylityksistä on ilmoitettava viipymättä Kaak-kois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuoje-luviranomaiselle.

21. Luvan saajan on toimitettava 31.12.2006 mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökes-kukselle tarkastettavaksi esitys tehtaiden viemärijärjestelmien sulkemisratkaisusta poikkeustilanteissa sekä toteuttamiskelpoinen suunnitelma sadevesien johtamismahdol-lisuuksista vesistöön tasaus- tai vahinkoaltaiden kautta.

Riskienhallinta

22. Riskienhallintasuunnitelma on kokonaisuutena pidettävä ajan tasalla. Todetuista ris-keistä, toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupun-gin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

23. Riskienhallintasuunnitelmaa on 31.12.2008 mennessä täydennettävä selvityksellä haitallisia aineita sisältävien kemikaalien varastoinnista, käytöstä, muodostumisesta prosesseissa ja päästöistä ilmaan, maaperään tai vesiin, erityisesti huomioiden ympä-ristönsuojeluasetuksen liitteen 1 luettelot I ja II.

Energiatehokkuus

24. Toiminnan energiatehokkuutta on parannettava suunnitelmallisesti. Energian käyttöä on seurattava KTM:n ja TT:n välisen energiansäästösopimuksen mukaisesti. Paran-nuksista on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun men-nessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

Käyttö- ja päästötarkkailu

25. Luvan saajan on suoritettava toiminnan tarkkailua hakemukseen sisältyvän tarkkai-lusuunnitelmaesityksen mukaisesti. Tarkkailu ja sen laadunvarmennus on suorittava CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettä-vä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainkäytettä-välisiä yleisesti käytössä olevia standardeja.

26. Luvan saajan on päivitettävä laitoksen ympäristönsuojelua koskevat käyttö- ja pääs-tötarkkailuohjelmat lupamääräyksiä vastaaviksi Kaakkois-Suomen ympäristökes-kukselle jätettävällä suunnitelmalla 6 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoi-maiseksi tulosta. Nykyisiä tarkkailuohjelmia noudatetaan siihen saakka, kunnes em.

tarkkailusuunnitelma on hyväksytty.

Suunnitelman tulee sisältää laitoksen päästöjen tarkkailun tulosten luotettavuutta ja laatua koskeva päivitetty toimintaohje (laatukäsikirja), johon sisältyy järjestelmän laatuun vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteiden kartoitus. Suunnitelmassa on ni-mettävä tarkkailusta ja raportoinnista vastaavat henkilöt.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tehdä tarpeelliseksi katsomansa muutokset käyttö- ja päästötarkkailuohjelmiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

27. Luvan saajan on osallistuttava seudun ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun. Il-manlaadun tarkkailu on toteutettava voimassa olevan Pohjois-Kymenlaakson ilman-laadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Meluselvityksiin on osallistuttava tarvitta-essa.

Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia vaikutusalueella. Jätevesivaiku-tusten tarkkailu voidaan tehdä osallistumalla hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien mukaisesti toteutettavien jätevesivaikutusten yhteistarkkailuihin.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tehdä tarpeelliseksi katsomansa muutokset tarkkailuohjelmiin.

Kirjanpito

28. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näyt-teenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöistä ja päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuu-desta.

Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- tuotanto - käyntiajat

- päästöt ilmaan ja veteen - toksisuustestien tulokset

- arvio raakapuun talvivarastojen aiheuttamasta vesistökuormasta - käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit

- veden käyttö- ja kierrätysmäärät - energian käyttö

- puhdistinlaitteiden käyttö- ja toimintatiedot

- päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot

- ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty

- muut ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät - suoritetut huoltotoimenpiteet

- selvitys jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta

- toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaato-paikalle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen

- ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat

- ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä

- ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet.

Raportointi

29. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluvi-ranomaiselle edellistä vuotta koskeva käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti.

Ra-portin tulee sisältää muun muassa yhteenveto vuoden päästöistä, kuukausittaisista päästöistä, alas- ja ylösajoista aiheutuneista päästöistä, häiriöistä aiheutuneista pääs-töistä sekä muista edellä kirjanpitoa koskevassa lupamääräyksessä (28) mainituista tekijöistä.

Jätetietoja koskevassa raportissa on jätetiedot luokiteltava ympäristöministeriön ase-tuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta edellyttämällä tark-kuudella.

30. Luvan saajan on kunkin kuukauden loppuun mennessä toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluvi-ranomaiselle päästöjä ja niiden käsittelyä koskeva edellisen kuukauden tarkkailura-portti. Raportin tulee sisältää soveltuvin osin ja tarvittavassa laajuudessa samat tie-dot kuin vuosiraportin.

Kalatalousmääräykset

31. Luvan saajan on vuosittain tammikuun kuluessa maksettava Kaakkois-Suomen työ-voima- ja elinkeinokeskukselle 18 700 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakantojen hoitoa tarkoittaviin toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalu-eella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Pyhtään ja Kotkan kalas-tusalueita.

32. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukai-sesti. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joissa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräysten mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhtei-den huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuu-den vaarantumista ympäristössä eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tar-koitettua kohtuutonta rasitusta.

Hanke ei ole asemakaavan vastainen.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästö-paikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimis-ta häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja muistoimis-ta toimistoimis-ta, joilla

ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Päästörajoja, häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita, jätevesien johtamista, jäte-huoltoa ja toiminnan ja ympäristövaikutusten tarkkailua koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan, että Myllykoski Paper Oy:n toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamää-räykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristönsuojelun kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen to-dennäköisyys ja onnettomuusriski sekä Euroopan yhteisön komission laatima kuvaus massa- ja paperiteollisuuden parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BREFF-asiakirja).

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Päästöt ilmaan

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailua koskevat määräykset perustuvat ympäris-tönsuojelulain 43 §:ään ja valvontaviranomaisen asiassa esittämiin vaatimuksiin.

(Määräykset 1 – 3)

Melu

Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (N:o 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ul-kona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7 - 22) ohjearvoa 55 dB eikä yöajan (klo 22 - 7) ohjearvoa 50 dB.

Määräyksillä on laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja ra-joitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Määräyksellä var-mistetaan, että valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot laitoksen ympäristössä eivät ylity ja ehkäistään teollisuusalueen toiminnoista ja siihen liitty-västä liikenteestä aiheutuvan melun aiheuttamaa yleisen viihtyisyyden ja virkistys-käyttömahdollisuuden vähentymistä. (Määräys 4)

Päästöt vesiin ja viemäriin

Määräykset annetaan jätevesien riittävän käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi.

Päästöraja-arvoja on parhaan ympäristönsuojelullisen käytännön periaate huomioon ottaen tiukennettu, koska laitos on usean viime vuoden aikana jatkuvasti saavuttanut keskeisten seurantaparametrien osalta päästötasot, jotka ovat huomattavasti alhai-semmat kuin voimassa olevat luparajat. Normaalissa ajotilanteessa laitoksella

saavu-tetaan nyt määrätyt tavoite- tai raja-arvot. Sen sijaan ennalta arvaamattomissa häiriö-tilanteissa, kuten laajoissa sähkökatkoissa tai arvaamattomissa puhdistamon proses-sihäiriöissä saattavat päästöt olla niin suuria, että tavoite- tai raja-arvot ylittyisivät.

Suurten paikallisesti haitallisten ja äkillisten päästöjen seurantaa varten on määrätty CODCr –tavoitearvo vuorokausiarvona. Typpipäästöarvot ovat vuoteen 2011 saakka tavoitearvoja, jotta luvan saajalle jää riittävästi aikaa tehostaa jätevesien käsittelyä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Vuorokausiarvona annettu CODCr –tavoitearvo on häiriöttömän ns. normaalitilan-teen seuraamisessa ja todentamisessa käytettävä indikaattoriparametri, jonka ylittä-minen on aina merkkinä tuotannon tai puhdistamon toiminnan häiriöstä. Näissä ti-lanteissa luvan saajan tulee yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa toimia niin, että päästöt vesistöön hallitaan. Päätöksessä on myös määritelty häiriötilanteet, jol-loin kuukausikeskiarvoina seurattavia päästöarvoja ei lasketa mukaan vesipäästöjen raja-arvojen saavuttamisen seurannassa.

Vuosikeskiarvona asetetut raja-arvot on häiriöpäästöt mukaan lukien kaikissa olo-suhteissa saavutettava. Vuosikeskiarvoja määrättäessä on erityisesti otettu huomioon Kymijoen vedenlaadun viime vuosina tapahtunut paraneminen, alueellisen ympäris-tökeskuksen lausunto ja tehtaan mahdollisuudet saavuttaa raja-arvot kaikissa olosuh-teissa.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jätevesien myrkyllisyydestä. Tästä syystä toksisuustestejä on syytä säännöllisesti tehdä. (Määräykset 5 – 13)

Jätteet ja niiden käsittely

Jätelain 6 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto on järjestettävä niin, ettei jätteistä tai jätehuollos-ta aiheudu vaaraa jätehuollos-tai haitjätehuollos-taa terveydelle jätehuollos-tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pi-dettävä toisistaan erillään. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestet-tyyn jätehuoltoon. Ongelmajätteiden merkitsemistä ja siirtoasiakirjaa koskeva mää-räys perustuu valtioneuvoston päätökseen (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä.

Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoi-mintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta.

Luvan saaja on, ottaen huomioon käsiteltävien jätteiden laatu ja määrä, riittävän va-kavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta, minkä vuoksi ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentissa tarkoitettua vakuutta ei ole määrätty.

(Määräykset 14 – 17) Varastointi

Lupamääräyksillä pyritään estämään laitosalueen maaperän pilaantumisvaara ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin. Määräyksillä pyri-tään varmistamaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen huomioon ottaminen toiminnassa ja ne perustuvat ympäristönsuojelulain 7 ja 8 §:iin, jätelain 6 ja 19 §:iin sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ään. (Määräykset 18 – 19)

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

Lupamääräykset ovat tarpeen, koska esim. vakaviin puhdistinlaitteiden häiriöihin tai rikkoontumisiin, kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin, käsittelyyn ja käyttöön liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara. Poikkeustilanteita koskeva ylei-nen ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 §:ään ja ympäristönsuo-jeluasetuksen 30 §:ään.

"Normaalitoiminnan" aikana päästöt ympäristöön ovat pienimmillään ja häiriötilan-teiden aikana päästöt lisääntyvät merkittävästi. Suunnitelmallisella, ennakoivalla ja huolellisella toimintatavalla voidaan paperitehdasta "ajaa" siten, että normaalitoi-minnan osuus käyntiajasta on mahdollisimman suuri. Ympäristölupavirasto on pitä-nyt tarpeellisena asettaa häiriötilanteiden määrälle tavoitearvon.

Ympäristöön merkittävästi vaikuttavien poikkeuksellisten päästöjen hallinnan parantamiseksi on tarpeen selvittää viemärijärjestelmien sulkemismahdollisuudet ja sadevesien johtamisjärjestelyt. Selvitystä varten on varattu kohtuullinen aika. (Mää-räykset 20 – 21)

Riskienhallinta

Ympäristöriskejä ja riskinhallintasuunnitelmaa koskeva määräys perustuu ympäris-tönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on mm. oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista – myös ympäristöriskeistä. Luvan saaja ei hakemuksessaan eikä siihen sisältyvissä lisäselvityksissä ole esittänyt tutkittua tie-toa tai perusteltua arviota toiminnastaan ympäristöön mahdollisesti joutuvista kemi-kaaleista. Ympäristölupavirasto on pitänyt tarpeellisena asettaa kemikaaleja koske-van selvitysvelvoitteen. (Määräykset 22 –23)

Energiatehokkuus

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huomioon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Energiatehokkuus on otettu riittävästi huomioon laitoksen käytössä ja toiminnan kehittämisessä. (Määräys 24) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat ja yhteistarkkailuohjelmaa

Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat ja yhteistarkkailuohjelmaa