30. Hankarus -ruksella, -lie
31. Pakan puskat; nimitys ratamestari Backas’ista 32. Simolan lähde
33. Platformumäki; nimi rautatien pysäkistä 34. Ruoppaoja, Veteläkrotti, Aallopin krotti 35. Munttismäki, mäki
36. Luonnonlähde
37. Ylivierun lähde; terveellistä vettä
38. Porkki, -ssa, -iin; Koivumäki. »Siinä ollut joskus herrasväen huvimaja, borg.“
39. Valkkisvuori -11a, -lie
40. Jaakon lähde. Vesi terveellistä, parantaa m. in.
savipuolta. (Nimi torppari Jaakko Johans
sonista)
41. Vajossuo, Vajovassuo,-11a,-lie 42. Katavakankareen mäki
43. Ilomäki, huvittelupaikka. Siinä Ilomäen lähde, josta terveysvettä on kuletettu Turkuun asti 44. Ristinpaltta, -ssa, -aan, Ristinkallio, -11a, -lie =
kansakoulun tontti. Siinä sanotaan olleen kal
lioon hakattu ristinkuva. — Arvellaan m ui
naissuomalaiseksi uhripaikaksi. Paikalta muka johtaa maanalainen käytävä Hiisin taloon 45. Etukulju, Plassikulju, -ssa, -uun.
Hevosenjuotto-paikka.
46. Takakulju, sotaväen pyykinpesupaikka.
47. Runosmäen oja ja lähde 48. Runosmäki,- essä, een.
49. Kylässuo, -ssä ja Kylässuon kallio.
50. Pännäm äen rahka, -rahassa ja -rahalla = ampu-makenttä
51. Mustakallio. Nimi kallion pintaväristä
52.
53.
54.
55.
56.
57.
58.
59.
60.
Rotanvuori, Rotanvuoren kallio (Ruskon rajalla) Paksusanta
Orjasmäki, Hietalan mäki.
Jonkan suo; siinä on ollut Jonkka-nimisen mie
hen torppa.
Teilimäki, -ssä, -een.
Jonkka, Jonkanmäki (Jonkalla, -aan) eli Halisvaha, -ssa, -aan eli Pirttismäki (Pirt- tismäen notko) eli
Suuri halkinainen jäitten jättämä kivilohkare. Sen sisässä asuu piruja. Jum a
la niitä rankaistakseen on antanut ukkosen halkaista kiven, jolloin pirut lentä
neet ilmaan.
Pirunpesä, -ssä, -ään
Kivestä kerrotaan lisäksi tarina, että sieltä toi haltia juomista ohiajavalle rakuunalle erilaisissa astioissa, kunnes lopuksi tarjosi juotavaa kultamaljassa, mikä jäi rakuunan haltuun ja muka nyk. on Ruskon kirkon kalk
kina. Tarina on monasti julkaistu, m. m. Suomen M u
seo 1896.
61. Junttisvuori 62. Pom pon rahka
H iisi (XII: 2).
R äim ä (XIII: 3).
P appila.
63. Pihlavaisten suo
64. Urusvuori, kuuluisa varasten vuori 65. Musta(s)suo, M:n kallio ja pelto
66. Leilikallio. Talon tytär tai palvelija ollut vie
mässä ruokaa työväelle, kiukustunut, viskan
nut leilin kallioon h u u tae n : en mää noill’
perkelill’ viit’ ruakka kantta. — Toisen tarinan mukaan joku paimen siihen leilinsä jättänyt.
Kalliossa sanotaan olevan epäselvä leilin jälki.
67. Kalliot, -illa, -ille
68. Koira(s)suon mäki ja suo
69. Moortessuo. [V. 1795 kirkonkirjoissa on Kärsä-mäessä sotilas H. Märd]
69 B. Ruoka-alho, vanha ruokailupaikka
70. Lepokallio Koirassuolla. Siinä Vapahtaja levän
nyt kun piru ajoi häntä takaa. Vapahtajan astunta oli niin raskas, että jalan jälki, joka muka vielä epäselvänä näkyy, jäi kallioon.
71. Karhulähde. Siihen muka karhu pudonnut. Tois
ten mukaan on siihen pudonnut pilvi. Sen vedellä on parannettu silm ätauteja.
72. Lam paanpäänumm i, -11a, -lie. Sen syrjässä lam-paanpään muotoinen kallio. Toisten mukaan on nimi siitä, että nummella on syöty Kärsä- mäen puustellista varastettuja lampaita.
73. Vehka-alho 74. Siljä kallio 75. Ruskon oja 75 B. Laukkavuori
45
Peltoja ja niittyjä:
76. Linnasmäen pelto, Prusin Linnasmäen luona 77. Puunam aa, -11a, -lie
78. Harakankaula, -ssa, -aan. Nimi siitä että pel
lolle lantaa ajettaissa harakan kaula jäänyt rattaan pyörän alle ja mennyt poikki
79. Marttilan laakso
80. Saippio(fapriikin) alipelto 81. Jokipelto
82. Pruukin pelto. Lähellä on tiilitehdas 83. Umpiniittu
84. Myllypelto 85. Riihitarha
86. Aittantaka, Aittantakusta(-pelto).
87. Simolan (vanhan faarin) pelto 88. Kellarikamaripelto
89. Kruukku-uuni, -ssa, -iin. Paikalla ollut saven
valajan uuni.
90. Talon takusta, Talontaa-pelto 91. Pänkärä,-llä,-lie ( = Penkere) 92. Pajapelto
93. Kuusipelto 94. Perkkon pelto 95. Ylivierun pelto 96. Lähdepelto
97. Moorten pelto. Nimi vanhasta ruotusotilaasta Mård. (Vert. XII: 69)
98. Vanha pruukki pelto, jossa n. 50 v. sitten ollut tiilitehdas
99. Kuokkapelto
100. Isohaan niitty, Vajossuon- eli Vajovassuon niitty
R äntäm äen kylän k a rtta v. 1782.
101. Pikku haka
102. Kansakoulunpelto, ent. yhteinen sikolaidun 103. Mäkilän pelto, jossa on ollut kolerahautausmaa 104. Lammaslaidunhaka
105. Rytön pelto 106. Kankareen pelto 107. Kanniston pelto 108. Petkeli, -ssä, -iin ; niitty 109. Ruopanniittu
110. Lausteen niittu 111. Nutturainen 112. Laustikka palstat 113. Isoniittu
114. Hakapelto
115. M ustanveräjän tie ( = tiilitehtaan tie) 116. Harikkalan kuja ( = Kärsämäen tie).
XIII. Räntämäki (Raenthaemaekj 1303, Raentamaekj 1359, Rendemeki 1680, Rändämäki 1680), -ssä,-een.
Kylä on epäilemättä ikivanha. Se mainitaan ensi kerran v. 1303, jolloin piispa Maunu I vaihtaa kirkon pellot Räntämäen kylässä peltoihin Koroisissa. V. 1363 tapahtui taas maanvaihto erään rän- tämäkeläisen talonomistajan ja Turun kaniikin välillä. Mitä mei
dän päiviemme Räntämäen taloista tarkotetaan/se jää hämäriin. V.
1680 oli kylässä kaksi taloa. Niistä toinen on Prusi. Kylän talojen eteen on rippikirjaan merkitty »pappilan väki“ — lampuoti ja pal
velijoita.
Taloja:
1. Pappila, 5/e mantt. Nyk. asuinrivi rakennettu 1787 2. Prusi, -11a, -lie (B ru s i g 1680, B r u s i u s bonde 1707, Prusila 1725) Ent. vältvääpelin prebenda, 2/s mantt.
3. Räimä, -llä, -lie (Reymä 1735, Reimä 1770, Räimä 1759, 1774—). Yliopiston palkkatila, 3At mantt.
Torppia ja palstoja:
4. Rikattula, -ssa, -aan XIII: 1. Torpan maalta on löydetty kivikautinen hioinkivi ja sen yläpuo
lella olevalla mäellä lienee rautakautinen kal
misto
5. Lohka(a) (Kk 1813) XIII: 1
6. Pihlava (Kk 1821) XIII: 1. ( = Ruusunperin torppa)
6 B. „ Orinketo (Kk 1813) XIII: 1
7. Oriketo, Orihketo (Kk 1782—) XIII: 1 „Orhienketo“
8. Mäntylä
9. Linnasmäki (Kk 1795) XIII: 1; lähellä olevan Linnasmäen m uinaislinnasta nimensä saanut 10. Laakso,-11a,-lie (1864) XIII: 1; aikaisemmin Var
jon laakso, es. kartassa 1782 11. Vuorensyrjä (Kk 1821) XIII: 2 12. Alkun torppa XIII: 1
13. Pyhty, -ssä, -yyn XIII: 3
14. Härjänsilmä. H:ssä asunut piruja, elämöineet keskiöillä. Piru ilmestynyt Peltolalle joka hakenut luudaksia. Kolmasti huutanut »pii
saa jo !“ ja sitten lähtenyt suurella ryskeellä tiehensä. [N. v. 1500 mainitaan Mk., s. 568 H a e r y e n s y l m e . Nousiaisissa?]
15. Sepän torppa. Måssampaan luona
16. Susitarha (Läh. Ketolan torppaa; entisten susi-kuoppien paikkaa)
17. Siutla (XIII: 3), -ssa, -aan 18. Haveri (Saarenojalla) XIII: 2
Jokia, mäkiä, metsiä, lähteitä:
19. Linnasmäki, -ssä, -een. Korkea kallio joka on pakanuuden aikuinen kylä- ja turvalinna. Vrt.
Suom. Mus. 1903: 21
20. Tiinankirkko. Suuri kivi Linnasmäessä
21. Heikinlähde. Lähde Linnasmäen juurella. [Uhri-lähde on Linnasmäen E-puolella]
22. Kirkonahde
23. Vahingonkrotti, V:n väräjä. Saanut nimensä siitä että lasikuorma oli sen kohdalla kaatunut 24. Vahingonoja ( = Topinoja)
jäitten kulettama suuri kiviloh
kare. Sanotaan jättiläisen heittä
neen sen Kaarinan kirkolta Maa
rian kirkkoa vastaan, vihoissaan siitä että Maarian kirkko valmis- j tui ennen kuin Kaarinan kirkko 28. Nikusvahan koski = 0 :5
29. Lam m i,-ssa,-peen, hevosten juottopaikka = 0:6 30. Pikku-ahde
31. Kuoppa 32. Katajamäki 33. Räimän vuori 34. Kulmalan vuori 35. Härjänsilmän lähde 36. Satulantöykkän lammi 37. Tasto, ks. V: 15 y.m.
38. Laakkarin ahde (ja niittu), Tastossa XIII: 2 (La-k a r v o r i , rajasam pa v. 1462)
39. Koverin ahde, Tastossa XIII: 1 40. Saarenojan joki, Saarnoja
25. Jättiläiskivi eli 26. Pirun vaha eli 27. Nikusvaha
4
41. Patteri, -11a,-lie XIII: 2 — Vanha sodan aikainen patteri
42. Vuorenperkiön metsä (Saramäen puolessa) ja rajasampa
43. Myllymäki XIII: 2 44. Prusinmäki „ 45. Kivilähde „ 46. Mäkilähde „
47. Punanen kallio XIII: 2; saanut nimen väristään 48. Väärä, -ssä, -ään; korpimaa XIII: 2
49. Kivistö, -ssä, -öön 50. Vars’oja, valtaoja
51. Mästausplassi eli Valkkiskankare eli Unikankare, kivinuppula kylän talojen rajain yhtymän kohdalla Pitkälläniityllä (XIII: 65). Siellä on toimitettu viimeinen mestaus. Kummittelee.
Paholainen näyttäytyy sian tai sotamiehen muotoisena. Siellä kerrotaan olleen paalu ja pyörä.
52. Pyörämäen lähde ja rajasampas 53. Isonsillan oja = 0:11
Peltoja ja niittyjä:
54. Riihitarha XIII: 1
55. Isopelto, jossa 3 lohkoa, nim. Lähdepelto eli Keskinen p., Trekoolinalusp., Hautausmaan p.
56. Kirkkopelto 57. Vahingonkrotinp.
58. Kotopelto
59. Humalistonmäki eli Tappo 60. Linnasmäen p.
61. Pakanainpelto, Linnasmäen N-puolella
62. Härjänsilmän pelto
63. Orikketo — [Oli v. 1782 vielä viljelemätöntä laidunmaata, kartassa nim. Orhinketo. Sano
taan olleen laidunta: »sotahevoset, kasakkain hevoset"*)
64. Lukkarin pelto
65. Perkiön p. 1. Pitkäniittu 66. Haverinpelto Saarenojalla
67. Karhunoja „ XIII: 2
68. Paloniemi „ XIII: 1 69. Laakkarin pelto „ X:III2 70. Läpikäytävä „ XIII: 1
71. L ähtem ys,-ssä,-een (v. 1782 kartassa) XIII: 2,3.
Nimi johtunut paikalla olevista monista läh
teistä
72. Pienipää (v. 1782 kartassa) XIII: 2
73. Vintinoja, -11a, -lie (v. 1782 kartassa) XIII: 1 74. Ruskonoja, oja
75. Pikkuniitty eli umpiaita
76. Uusperkko (v. 1782, niitty Paimalassa) 77. Patteripelto
78. Rantaniittu eli Pyhty XIII: 2 79. Sotilaspelto (läh. Orikketoa)
80. Rakuunapelto (myös Ihamuotilan rusthollin rak.
pelto) 81. Väckarens åker
*) V. 1785 siellä mainitaan Kärsämäki, Haihu, Räimä, Metsä- mäki, Brusi, Hallis soldatåker (vrt. Sotilaspelto), Sockneadjunktens åker (pitäjän apulainen asui Orikkedolla: .Lindin torppa"), Spö
gubbens åker (vrt. Mästausplassi), yhteinen räätälinpelto (pitäjän räätäli, nyk. Randeil)
XIV, Hamaro (Hatnarw 1363, Hammar 1404, Ha- mar(is) 1359, Hamara 1647, 1651, Hammara 1680, H a
maro 1707). Nykyisin Hamaro, -ssa, -oon.
V. 1359 ja 1363 esiintyy asiakirjoissa todistajana eräs Joan aff Hamaris, jolloin nimi ensikerran mainitaan. V. 1404 lahjoitti kuningas Eerik Pommerilainen talon Turun tuomiokirkon P. Lau- rentiuksen alttarille. Kylän vanhuutta todistaa myös siv. 36 Piippan- ojan yhteydessä mainittu hokema.
Taloja:
1. Isotalo, 7 2 mantt. perintöratsutila. Oli v:een 1813 1 mantt. tila, mutta tällöin lohkaistiin siitä erikseen 2 taloa, nim.
2. Vähätalo eli Välitalo, mantt.
3. Keskitalo, V4 mantt.
Torppia ja palstoja:
4. Lähdemäki (Kk 1813) 5. Riihimäki (Kk 1821) Jokia, mäkiä, metsiä, lähteitä:
7. Topinoja XIV: 2—3. Topinojan luona sanotaan Isonvihan aikaan tapellun ,
8. Mammanhyvän lähde XIV: 2—3 9. Hamaron lähde XIV: 1
10. Myllymäki XIV: 1
11. Harlin mäki = Tammelinin mäki XIV: 1 12. Sannan kallio XIV: 1
13. Kivimäki, josta rakennuskiviä porataan XIV: 1 14. Muljun kulju XIV: 1
15. Korkkia kallio XIV: 1
16. Plitkun platkun kallio, 150 m. pitkä pyöreäsel-käinen kallion harju jota pitkin menee kesäi
nen jalkapolku takaliston pelloille XIV: 1 16 B. Härjänsilmä, metsä. Siellä oleskeli ennen piru
ja oli uskallettua käydä siellä sydän yöllä Peltoja ja niittyjä:
17. Niittypelto XIV: 2—3, 1 18. Alipelto XIV: 2—3 19. Kotopelto XIV: 2—3 20. Kellaripelto XIV: 2 —3
21. Pirttipelto eli Hakapelto XIV: 2—3
22. Härjänsilmä, -ssä, -ään (Vrt. 16B)XIV:1, 2—3 23. Lintinpelto XIV: 2—3
24. Keski- ja Takalohko, -ssa XIV: 2—3 25. Luodon niitty XIV: 2—3
26. Kevola, -ssa, -aan (Paattisilla) XIV: 2 - 3 27. Ruskonoja, -11a, -lie XIV: 2—3
28. Laakkari, -ssa, -iin XIV: 2—3 29. Pikkupelto XIV: 1
30. Yrjönpelto XIV: 1 31. Hakapelto XIV: 1 32. Kirkkopellot XIV: 1
Ham aron Isotalo.
Ko ro is te n niemi.
33. Savikraana XIV: 1 33 B. Kuokkamaa XIV: 2—3
XV. N iuskala (Niuskala 1571, 1647,1651) -ssa, -aan.
Nimi esiintyy ensi kerran v. 1442, jolloin eräs Johannes Nyuska kokouksessa .Maarian kirkon luona" mainitaan todistajana. V.
1550 vaiheille asti Niuskala oli P. Ruumiin alttarin prebenda
Taloja:
Niuskalan yksinäistila. Vältvääpelin puustelli, 1 mantt.
Jokia, mäkiä, metsiä, lähteitä:
1. Topi’oja
2. Pirttilähde ja Pirttimäki 3. Nälkäpellon lähde 4. Kankareenmäki 5. Käärmeenmäki 6. Pitkäsaarenmäki Peltoja ja niittyjä:
7. Pirttipelto 8. Oriinkarsina 9. Nälkäpelto
XVI. Hälisten kylä (Halis 1352, 1359, 1457, 1540, 1647, 1651, 1707, Haliis 1407, Haliiss 1453, Halijs 1680). Nykyisin: kirjoissa Hallinen, puhekielessä Halisi, -ssa, -iin.
Keskiaikainen käräjänpitokylä. V. 1359 eräs .Henrik aff Halis"
todistaa muutaman kauppakirjan. V. 1450 m yy eräs porvarisvaimo Turussa talonsa Halisissa; se on .3 tankoa peltoa ja aidattu Lokke-niminen niitty sekä kaikki mikä niihin kuuluu maalla ja vedessä, lähellä ja kaukana, 80 markasta." V. 1457 ostaa Henrik Tavast vai
moineen erään talon kylässä 59 .talonpoikaismarkasta." Talo on N iuskala.
tiedoista päättäen selvästi sama kuin äsken mainittu. Henrik Tavast sai tilansa rälssitilaksi, mutta vaihtoi hän sen jo v. 1465 toiseen Pirkkalassa. Kauppakirjassa mainitaan talon olevan „6 tankoa", ja kuuluu siihen m. m. myllypaikka. — Kylän mylly mainitaan jo 1352, jolloin myllyn omistaja piispa Hemming tekee sopimuksen Kaarinan ja Liedon talonpoikain kanssa. V. 1460 oli Halisissa 2 myllyä, molemmat kosken pohjoispuolella. Turun do- minikaniluostari omisti toisen, pitäjän talonpojat toisen. V. 1468 syntyi omistajain välillä riita, jolloin käräjillä munkeille vakuutet
tiin suurempi myllytalo ja siihen luettava virta, mutta eräät hei
dän talonpoikain pellolle rakentamansa rakennukset oli muutettava kylään ja tuli heidän rakentaa 6 kyynärää leveä tie kylästä ran
taan. — Uskonpuhdistuksen jälkeen joutui mylly kaupungille, joka sai siitä vuotuisen 10 mk. tulon. — V. 1550 merkitään Halinen
»kuninkaan omaksi ja perinnöksi". — V. 1642 läänitti Pietari Brahe prof. Martti Stodiukselle yhden talon Halisista palkkioksi hänen työstään raamatunkääntämiseksi. 1600-luvulla maiaitaan Turussa porvarina m. m. H ai li s.
Taloja:
1. Frantti (Frantz 1680, Frans 1766, Frantzi 1782, Frantsi 1871) -11a, -lie, eli Kallonen (kirkonk.
1864). Omistajana oli 1681-1710 eräs Frantz.
Maistraatin tila, 1 mantt.
2. Komoinen (Comois 1725), -sissa, -siin, ennen Löytänä, ellei Frantti = Löytänä ja Ko
moinen = Kallonen. Sekä Löytänä että Kal
lonen ovat kokonaan jääneet pois käytännöstä.
Turun pormestarin ja raadin palkkatila, 1 mantt.*) 3. Tätilä (Tätilä 1725), -ssä, -ään eli Greula (1782, 1871). Sanaa Greula ei koskaan käytetä.
Sanotaan että talon nimi alkuaan oli Greula.
»Uudessa rivissä*1 asui eräs „täti“, jonka mukaan
*) 1600-luvulla mainitaan Turussa porvarina m. m. Komoinen.
koko taloa alettiin kutsua Tätiläksi. Aku
menttitila. 5/ö mantt.
Torppia ja palstoja:
4. Hakala (Kk 1857) XVI: 1
5. Pyörämäki (Kk 1795 ja 1910) XVI: 3 6. Mäki-Tätilä (Kk 1830)
7. Ropo(kankare) (XVI: 1) Paattisten puolella 7 B. Puustelli
Jokia, mäkiä, metsiä, lähteitä:
8. Matalasaari XVI: 1 9. Pitkä(s)saarenmäki XVI: 1 10. Virnanmäki XVI: 2, 3 11. „ lähde „
12. Tuijulan mäki, Komoisten talon tontti 13. Luolamäki XVI: 3
14. Kulmurin lähde XVI: 3 Peltoja ja niittyjä:
15. Lohkaa XVI: 1, 2
16. Perkko „
17. Kuokkamaa „
18. Hakapelto „ , XVI: 2 19. Jokiäyrään pelto XVI: 1, 2 20. Puustellin „ „ 21. Kotipellot XVI: 2, 3 22. Ahdepellot „ 23. Hessunpellot „
24. Kirkkotien pelto XVI: 2, 3 25. Topinojan pelto XVI: 1—2—3 26. Pyörämäen pelto XVI: 3
27. Etu- ja Takaperkko XVI: 3
28. Tausta w
29. lsopelto
30. Mikonpelto „
XVII. Koroinen [(Koros(um), Kurus(um) 1303, 1338, 1356, Korus(a) 1357, Koross 1486, Corois 1647, 1680, 1735, Coros 1707, Coroinen 1709, Chorois, Choralis, Koros, Kåråis (Hausen, Kuustö slott, s. 6)]. Nyk. Ko- ro(i)nen, -sissa, -iin
Koroisten niemellä on ollut eräs Suomen vanhimmista kauppa
paikoista, Koroisten Turun kaupunki, jonka muinaislöydöt ulottu
vat pakanuuden ajan lopulle asti. Asutuksen vanhuuteen viittaa myös ylempänä Piipanojan yhteydessä, siv. 36, mainittu hokema.
Myöskin itse nimi Koroinen esiintyy jo vanhassa asiakirjassa v. 1303. Talo, 1 mantt., on piispan palkkatila. Nähtävästi ovat piispat jo kristinuskon alkuajoista omistaneet maata Koroisissa, mutta v:sta 1587 on talo yhtä mittaa maksanut veroa piispalle.
Korois-sanasta ks. Saxen, S. My. Aik. XXI: 3, siv. 13— 14.
Taloja:
Koroisten yksinäistila, luettu aikanaan (Kk 1680) kuu
luvaksi Hälisten kylään. 1 mantt.
Torppia ja palstoja:
1. Mäkilä (1880)
2. Katavakankare Niuskalan luona. Sen tonttipel-losta on löydetty kivitaltta, om. r:va Tallgren Jokia, mäkiä, metsiä, lähteitä:
3. Kivinokka, Aurajoen rannalla 4. Kynnysmäki
5. Latomäki, jossa on:
6. Papinlähde.
7. Yrjöntöykkä 8. Riihen patteri 9. Itkunkivi 10. Jaakon lähde
11. Niemi, Niemen pelto 12. Myllymäki
13. Nikkartnäki 14. Haankuja 15. Emauksen tie Peltoja ja niittyjä:
16. Piispanniitty, Frantin myllyrakennuksen vasta
päätä*)
17. Pitkänahteen pelto; Pitkäahde 18. Vahingon pelto
19. Laurénin
XVIII. Kaerla (Kathual(um,) Kart(h)ial(um) 1393, Kariala 1359, Kaijriala 1363, 1540, Kairila 1647, 1651, Kaeriala 1411, Kayriala 1440, Kadrial(a) 1410, Caerla 1680, Cairla 1707, Caerla 1759, Kaerla 1871). Nyk.
Kaerla, -ssa, -aan
Kylän alueella on pakanuuden aikuinen kalmisto Mullin talon maalla, löytöjä n. vv. 700— 1100 j. Kr. Paikalla on mahd. myös esihisto
riallisten asumusten jäännöksiä. Itse Kaerlan nimi on varmasti olemassa jo 1359, jolloin eräs Larens Karialus todistaa jonkun talon kirjan. V. 1680 Kk:ssa mainitaan kylässä 5 nimetöntä taloa Ne ovat
*) Tästä niitystä on aina piispa Renvallin aikoihin asti, jolloin veroa on ruvettu maksamaan rahassa, maksettu vero luonnossa, puolet koko sadosta. Tämä vero on maksettu erikseen vaikka jo itse Koroinen on piispan palkkatila. Niitty lienee siis erikoisesti piispan omaksi tullut. Lieneekö se se niitty, joka mainitaan asia
kirjassa v. 1303?
Taloja:
1. Mulli (Mulli, 1707, [Oleff Mulli 1420, Nicolaus Mulle, Tuomiokirkon taloud. hoitaja, 1454]) -11a, -lie. V:sta 1864 itsenäinen rustholli, ^ m an tt.
2. Kirves (Kirves 1725, Kyrvelae, 1424, [Kirffues 1420, Kirviiss 1462?]) -llä, -lie. Veroakumentti-tila, Va mantt.
3. Leipälä (Leipälä 1707) x/2 mantt. Liitetty Kir
veeseen. 1600-luvulla on Turussa porvareita nimeltä Leipälä
4. Taskula (17 2 5 ;v. 1795 Tasku). Kappalaisen vir
katalo, 7 2 mantt.
5. Puolikko (Puolico 1725, torppana v. 1910).
Akumenttitila, 7/12 mantt. Liitetty Mulliin.
Talojen nimistä on seuraava hokema: „Silloin Tasku tarvitaan koska M u lli ostetaan, silloin K irv e s tarvitaan, koska M u lli tape
taan, silloin Puoliko tarvitaan, koska M u lli suolataan, silloin Leipä tarvitaan, koska M u lli syödään". — Tämä hokema esiintyy tuo
miorovasti Qadolinin käsialalla kirjoitettuna m. m. kirjasen .D iverse handskrifna Handlingar, hörande till St. Marie Moderkyrkas arkiv. “ viime sivulla.
Torppia ja palstoja:
6. Perkko (Kk 1844) XVIII: 2 7. Kivelä (Kk 1857)
8. Vilkuna (Kk 1830), Vilkkula (Kk 1890) XVIII: 4 9. Harikkala (Kk 1807)
10. Pehmus (Kk 1795)
11. Kulmala (Kk 1844) XVIII: 2 12. Ruusumäki (Kk 1890) XVIII: 1 13. Haapala (Kk 1880) „ „
13B .Ihava ( J h a u a n h o a r a , rajasampa Paattisilla.
Mk. s. 240)
13 C. Haapa-alho
(Ks. myös XVIII: 5) Jokia, mäkiä, metsiä, lähteitä:
14. Moronpakka, -ssa, -aan, mäki. — Morgonbacke, jossa entinen Mullin omistaja, kamarifiskaali, aamusin istui työväkeään katsomassa
15. Jokiahde
16. Härkäsuonlähde, XVI: 1, jossa on terveellistä vettä 17. Pallivaha, suuri jäitten kulettama kivilohkare, jonka muka Nunnavuorella oleva jättiläinen oli heittänyt. Kiven alla on muka rosvoja ollut, niistä kuuluisin Österholmi, joka oli sy ö nyt 8 syntymättömän lapsen sydämet. Jos olisi saanut 9:nen, olisi voinut lentää kuin paholainen
18. Pallivahan vuori, korkea vuori josta näkyy 3