Tutkielmassani on ollut välillä esillä ystävyyden määritelmän muutos teknologian kehityksen myötä.
Chambersiin (2006) viitaten olen teoria-osuudessa tuonut ilmi sosiaalisten suhteiden muutosta eli sitä, että esimerkiksi perhe- ja sukulaissuhteiden merkitys vähenee ja ystävien kasvaa. Lähteisiin viitaten olen myös tuonut esille individualisoituvaa yhteiskuntaa ja kuinka nämä mainitut asiat voivat olla yhteydessä toisiinsa. (emt., 1-2.) Jos varsinkin itse valittujen ystävyyssuhteiden tärkeys on kasva-massa, niin tästäkin syystä on mielestäni merkityksellistä tutkia ystävyyssuhteita ja laajentaa tutki-musta sosiaaliseen mediaan.
Osa tutkijoista on voinut olla sitä mieltä, että sosiaalinen media ja viestintä sitä kautta rappeuttaa ihmissuhteita ja osa on sitä mieltä, että se voi edistää. Tästäkin syystä tutkimukset siihen liittyen ovat paikallaan. Jos sosiaalisessa mediassa ja sen välityksellä toimivilla ystävyyssuhteilla on esimerkiksi hyvinvointia edistävä vaikutus, niin silloinhan niiden yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Yhteis-kunnalle, jossa nuorten syrjäytyminen ja kasvavat mielenterveysongelmat ovat olleet tapetilla, olisi varmasti käyttöä kaikelle tiedolle millä voitaisiin edistää nuorten hyvinvointia.
On tärkeää huomioida, että osalle tämän päivän nuorista sosiaalinen media on jo ollut läsnä heidän elämässään niin pitkään kuin he muistavat. Nuoret, joita haastattelin, eivät kuulu täysin tähän suku-polveen, joilla sosiaalinen media on ollut mukana jo pikkulapsesta asti. Haastatteluissa saatettiin pu-hua esimerkiksi ajasta, jolloin sosiaalinen media ”tuli”. Kuten tuloksista kävi ilmi, todellinen elämä korostui. Tästä voi myös hieman päätellä sitä, ettei nuoriso ole täysin tempautunut sosiaaliseen me-diaan ja elä elämäänsä virtuaalisesti vain somen kautta. Suhteita osataan arvostaa ja ymmärretään todellisen elämän merkitys. Kuulun itse sukupolveen, joka on lapsena käyttänyt lankapuhelinta. Ka-vereiden kanssa tapaamiset piti sopia kotoa käsin ja paikan päällä ei voinut laittaa viestiä ”missä viivyt”. Sosiaalinen media helpottaa arkielämää. On mielenkiintoista pohtia, kuinka sosiaalisen me-dia voi vaikuttaa nuorten ystävyyssuhteisiin niin hyvässä kuin pahassakin ja muovata niitä.
LÄHTEET
Alasuutari, Pertti. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Attrill, Alison. 2015. ”Age versus Goal-directed Internet Use”. Teoksessa Cyberpsychology, toim.
Alison Attrill. New York: Oxford University Press, 29-48.
Brown, Bradford B. 2004. “Adolescents’ relationships with peers”. Teoksessa Handbook of adoles-cent psychology, toim. Richard M. Lerner & Laurence Steinberg. Hoboken (N.J.): Wiley, 363-394.
Chambers, Deborah. 2006. New social ties: contemporary connections in a fragmented society. Ba-singstoke: Palgrave Macmillan.
Chambers, Deborah. 2013. Social media and personal relationships: online intimacies and networked friendship. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Connolly, Irene. 2016. ”Young people and the internet”. Teoksessa An Introduction to Cyberpsycho-logy, toim. Irene Connolly, Marion Palmer, Hannah Barton & Gráinne Kirwan. Abingdon, Oxon:
Routledge, 224-238.
Durkin, Kevin. 1995. Developmental social psychology: from infancy to old age. Cambridge, Mass.:
Blackwell.
Erdley, Cynthia A. & Helen J. Day. 2017. ”Friendship in Childhood and Adolescence”. Teoksessa The Psychology of Friendship, toim. Mahzad Hojjat & Anne Moyer. New York: Oxford University Press, 3-19.
Flood, Cliona, Brendan Rooney & Hanna Barton. 2015. ”Online Groups”. Teoksessa Cyberpsycho-logy, toim. Alison Attrill. New York: Oxford University Press, 72-87.
Furlong, Andy, Dan Woodman & Johanna Wyn. 2011. ”Changing times, changing perspectives: Re-conciling ‘transition’ and ‘cultural’ perspectives on youth and young adulthood.” Journal of So-ciology 47:4, 355–370.
Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2000. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Holt-Lunstad, Julianne. 2017. ”Friendship and Health”. Teoksessa The Psychology of Friendship, toim. Mahzad Hojjat & Anne Moyer. New York: Oxford University Press, 233-248.
Hurley, Olivia. 2016. ”The dynamics of groups online”. Teoksessa An Introduction to Cyberpsycho-logy, toim. Irene Connolly, Marion Palmer, Hannah Barton & Gráinne Kirwan. Abingdon, Oxon:
Routledge, 98-110.
Kirwan, Gráinne. 2016. ”Computer mediated communication and online media”. Teoksessa An In-troduction to Cyberpsychology, toim. Irene Connolly, Marion Palmer, Hannah Barton & Gráinne Kirwan. Abingdon, Oxon: Routledge, 31-44.
Kirwan, Gráinne. 2016. ”Privacy and trust online”. Teoksessa An Introduction to Cyberpsychology, toim. Irene Connolly, Marion Palmer, Hannah Barton & Gráinne Kirwan. Abingdon, Oxon: Rout-ledge, 124-136.
Korkiamäki, Riikka. 2013. Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Nuoriso-tutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 137. Tampere: Tampere University Press.
Laaksonen, Salla-Maaria & Janne Matikainen. 2013. ”Tutkimuskohteena vuorovaikutus ja keskustelu verkossa”. Teoksessa Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät, toim.
Salla-Maaria Laaksonen, Janne Matikainen & Minttu Tikka. Tampere: Vastapaino, 193–215.
Ledbetter, Andrew M. 2017. ”Friendship and Social Media”. Teoksessa The Psychology of Friendship, toim. Mahzad Hojjat & Anne Moyer. New York: Oxford University Press, 93-108.
Myddleton, Johanna & Alison Attrill. 2015. ”Online Relationships”. Teoksessa Cyberpsychology, toim. Alison Attrill. New York: Oxford University Press, 49-71.
Nivala, Elina & Mikko Saastamoinen. 2007. Nuorisokasvatuksen teoria: perusteita ja puheenvuo-roja. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 73. Kuopio: Kuopion yliopiston so-siaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos.
Nurmi, Jari-Erik, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen, Paula Lyytinen, Lea Pulkkinen & Isto Ruoppila.
2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY oppimateriaalit Oy.
Oswald, Debra L. 2017. ”Maintaining Long-Lasting Friendships”. Teoksessa The Psychology of Friendship, toim. Mahzad Hojjat & Anne Moyer. New York: Oxford University Press, 267-282.
Power, Andrew & Gráinne Kirwan. 2015. ”Privacy and Security Risks Online”. Teoksessa Cy-berpsychology, toim. Alison Attrill. New York: Oxford University Press, 233-248.
Puuronen, Vesa. 2006. Nuorisotutkimus. Tampere: Vastapaino.
Rastas, Anna. 2005. ”Kulttuurit ja erot haastattelutilanteessa”. Teoksessa Haastattelu: tutkimus, ti-lanteet ja vuorovaikutus, toim. Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula. Tampere: Vastapaino, 78–102.
Rooney, Brendan, Irene Connolly, Olivia Hurley, Gráinne Kirwan & Andrew Power. 2015. ”Social Media and Networking Behaviour”. Teoksessa Cyberpsychology, toim. Alison Attrill. New York:
Oxford University Press, 88-107.
Ruuskanen, Petri. 2001. Sosiaalinen pääoma: käsitteet, suuntaukset ja mekanismit. VATT- tutkimuk-sia 81. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula. 2005. ”Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus”. Teoksessa Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus, toim. Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula. Tam-pere: Vastapaino, 22–56.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsit-teleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki: Tutkimuseettinen neu-vottelukunta. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Wrzus, Cornelia, Julia Zimmermann, Marcus Mund & Franz J. Neyer. 2017. ”Friendships in Young and Middle Adulthood: Normative Patterns and Personality Differences”. Teoksessa The Psychology of Friendship, toim. Mahzad Hojjat & Anne Moyer. New York: Oxford University Press, 21-38.
LIITTEET
LIITE 1. Tutkimustiedote TIEDOTE TUTKIMUKSESTA: NUORTEN YSTÄVYYSSUHTEET SOSIAALISESSA MEDI-ASSA
Hyvä ____________ lukion oppilas
Olen sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Kerään aineistoa mais-terintutkintoon kuuluvaa pro gradu – tutkielmaani varten, ja kohderyhmänä ovat lukiolaiset. Tutki-muksen toteutuksen ajankohtana on syyslukukausi 2016, ja tutkielman tulisi olla valmis keväällä 2017.
Tarkoituksenani on tutkia millaisia erilaisia ystävyyksiä nuorille muodostuu sosiaalisen median väli-tyksellä. Olisin hyvin kiitollinen, jos voisit osallistua vapaaehtoisena tutkimukseeni.
Tutkimus toteutetaan yksilöhaastatteluilla, eli haastattelutilanteessa ei ole muita läsnä kuin tutkija ja haastateltava. Haastatteluun varataan aikaa noin 45 minuuttia. Kyseessä on teemahaastattelu; valmiita vastausvaihtoehtoja ei siis ole, vaan haastateltava vastaa kysymyksiin avoimesti omin sanoin. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, vaan kaikenlaiset vastaukset ovat yhtä arvokkaita. Haastattelu nauhoite-taan, ja myöhemmin tutkija litteroi haastattelun eli muuttaa sen tekstiaineistoksi. Nauhoitus on vain tutkijan käytössä, ja se tuhotaan litteroinnin jälkeen. Ainoastaan tutkimuksen ohjaaja ja tarkastajat voivat mahdollisesti saada aineistoa luettavaksi, mutta myös heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Teksti-aineistossa säilytetään haastateltavan anonymiteetti, eli haastateltavan nimi muutetaan ja hänen yksi-tyisyydestään ja tietosuojastaan pidetään huolta niin, ettei häntä voida tunnistaa tekstistä. Ainoat esille tulevat asiat ovat ikä ja sukupuoli. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi jättäytyä pois aineistonkeruu -vaiheessa. Jotta haastattelu voidaan toteuttaa, haastateltavan on allekir-joitettava suostumus tutkimukseen. Koska olet vielä alaikäinen, toivon sinun näyttävän tämän tiedot-teen myös vanhemmillesi. Haastattelut voidaan toteuttaa syyslukukauden aikana, tutkijan ja haasta-teltavien aikataulujen sallimalla tavalla. Tutkija varaa haastattelua varten rauhallisen tilan Kuopion kampuskirjastolta, joka sijaitsee Snellmania – rakennuksessa yliopistolla.
Tutkimusta ohjaa sosiaalipsykologian professori Vilma Hänninen.
Sinulla on mahdollisuus halutessasi kysyä lisätietoa tutkimuksesta ennen haastateltavaksi ilmoittau-tumista tai ennen haastattelun aloittamista. Voit ilmoittaa halukkuudestasi osallistua tutkimukseen laittamalla sähköpostia minulle osoitteeseen elisaoik@uef.fi
Terveisin
Elisa Oikarinen, sosiaalipsykologian opiskelija
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Yhteiskuntatieteiden laitos e-mail elisaoik@uef.fi
LIITE 2. Suostumuslomake SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN: Nuorten ystävyyssuhteet sosiaalisessa mediassa
Olen lukenut Elisa Oikarisen tutkimusta ”Nuorten ystävyyssuhteet sosiaalisessa mediassa ” koskevan tiedotteen ja koen saaneeni tutkimuksesta riittävästi tietoa. Olen kertonut myös vanhemmilleni tutki-muksesta.
Osallistun vapaaehtoisesti haastatteluun, ja tiedän voivani keskeyttää osallistumiseni aineistonkeruu vaiheessa. Haastattelussa kerättyä aineistoa saa käyttää pro gradu – tutkielmassa niin, että minua ei voi siitä tunnistaa. Haastateltavan tietosuojasta ja yksityisyydestä huolehditaan jokaisessa tutkimuk-sen vaiheessa. Kerätty aineisto tuhotaan, kun tutkimus on päättynyt. Suostun haastattelun äänitallen-tamiseen. Tallenne tulee vain tutkijan käyttöön.
Suostun osallistumaan tutkimukseen ja annan luvan aineiston käyttämiseen pro gradu – tutkielmassa.
______________________________ _______________________________
Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus
LIITE 3. Haastattelurunko TEEMAHAASTATTELU
Millaisia erilaisia ystävyyksiä eli ystävyyden kategorioita nuorille muodostuu sosiaalisen median vä-lityksellä, miten esimerkiksi jotkut ystävät/kaverit ovat läheisempiä tai etäisempiä tai erilaista sosi-aalista funktiota varten?
Ikä?
A. Aluksi kartoitus nuorten sosiaalisen median käytöstä Mitä sosiaalisen median kanavia/sivustoja käytät?
Minkä ylipäätänsä näet tai lasket sosiaaliseksi mediaksi?
Kuinka usein käytät sosiaalista mediaa?
Mitä varten käytät sosiaalisen median kanavia/sivustoja?
B. Keiden kanssa nuoret ovat tekemisissä sosiaalisessa mediassa
Keihin kaikkiin olet yhteydessä sosiaalisessa mediassa? Onko erilaisia ystäväryhmiä, tyyppejä jne.
Millaisia ne ovat?
Mahdollisesti vastaavat: ystäviin, tarkennusta, ketä ovat ystävät, mitä pitää sisällään (esim. koulukaverit, lapsuuden ystävät jne.)
Onko ihmisiä, jotka tunnet, muttet ole heihin yhteydessä sosiaalisessa mediassa? Miksi? Keitä he ovat?
Luokitteletko jollain tapaa kavereita/ystäviä sosiaalisessa mediassa, ja miten? (onko somessa esimer-kiksi välineitä, millä jaotellaan eri lokeroihin kaverit/ystävät? tai yleisesti)
Kuinka suuri osa some-kavereista/ystävistä on sellaisia, joiden kanssa olet tekemisissä myös kasvok-kain? (Onko nettiystäviä, tai tuntemattomia?)
C. Ominaisuudet, jotka vaikuttavat kaveruuteen/ystävyyteen somessa Miten ystävät/kaverit valikoituvat sosiaalisessa mediassa?
Millaisia piirteitä, ominaisuuksia on heillä, ketkä valikoituvat ystäviksi ja keihin ollaan yhteydessä somessa?
Millaisia piirteitä, ominaisuuksia on heillä, ketkä eivät valikoidu ystäviksi ja keihin ei olla yhteydessä somessa?
Miten kuvailisit ystäviä/kavereitasi sosiaalisessa mediassa?
D. Ystävien/kavereiden sosiaalinen funktio, tarkoitus sosiaalisessa mediassa.
Ovatko erilaiset sosiaalisen median kanavat/verkostot eri ystäviä ja kavereita varten? Esimerkkejä?
Millä tavoin?
Onko ystävillä/kavereilla jokin tietty tarkoitus somessa? Mikä se on, kuvaile.
Miksi olet jonkun ystävä/kaveri somessa?
Mitä somessa tehdään ystävien/kavereiden kanssa? Esimerkkejä?
Mitä somessa ei tehdä ystävien/kavereiden kanssa?
Ovatko joidenkin ystävien/kavereiden kanssa tekemiset somessa erilaisempia, vai kaikkien kanssa samanlaista? Millä tavalla?
E. Läheisyys ja etäisyys ystävien/kavereiden kanssa sosiaalisessa mediassa.
Keiden kanssa olet läheisissä väleissä somessa/somen välityksellä? Miksi?
Keiden tuntemiesi ihmisten ja some-kavereiden kanssa olet yhteydessä somen välityksellä harvoin tai et ollenkaan? Miksi?
Millä tavoin somessa ilmenee ihmisten läheisyys, näkeekö somessa ketkä ovat parhaita kaveruksia ja ketkä eivät?
Miten ihmisten etäisyys ilmenee somessa, jos ilmenee?
F. ”Todellinen elämä” ja sosiaalinen media
Vaikuttaako sosiaalinen media mielestäsi ns. todellisen elämän kaveri-/ystävyyssuhteisiin? Jos vai-kuttaa, niin millä tavoilla?
Merkitseekö kaverina/ystävänä oleminen tai olemattomuus sosiaalisessa mediassa paljon? Miksi?
Tehdäänkö somessa mielestäsi rajauksia ystävyyteen/kaveruuteen, jotka vaikuttavat myös ”todelli-sessa elämässä”? (Millaisia rajauksia voisi olla?)
Koetko saavasi sosiaalisesta mediasta ja sen välityksellä toimivista kaveri/ystävyyssuhteista jotain, mitä? (tuoko some siis jotain lisää niihin)
Haluaisitko lisätä jotain tähän aiheeseen liittyen, onko mielessäsi jotain mitä jäi sanomatta?
LIITE 4. Listat LISTAT
LISTA 1. Kuinka suuri osa some-kavereista/ystävistä on sellaisia, joiden kanssa nuori on tekemisissä myös kasvokkain?
M1: Suurin osa, 90%
N1: Suurin osa N2: Varmaan puolet
N3: Ehdottomasti suurin osa, ainakin 80%
N4: Ehkä alle puolet, aika pieni osa N5: Hyvin suuri osa
M2: Ehkä 80-90%
N6: Aika suuri osa M3: Aika pieni osa M4: 60-70%
M5: Suurin osa
LISTA 2. Millaisia piirteitä, ominaisuuksia on heillä, ketkä valikoituvat ystäviksi ja keihin ollaan yhteydessä sosiaalisessa mediassa?
- Pystyy keskustelemaan asioista rakentavasti - Pystyy ylläpitämään keskustelua
- Pystyy olemaan kriittinen
- Täytyy pystyä olemaan ryhmässä mukana - Yleisjärki, maalaisjärki
- Hauskuus ja mukavuus - Tuntevat toisensa hyvin
- Yhteisiä asioita, esimerkiksi harrastus
- ”Stalkkaamisen” takia yhteydessä somessa; tietää vähän, mitä toinen tekee - Kenen kanssa haluaisi oikeassakin elämässä olla kavereita, oikea elämä vaikuttaa - Rajat häilyviä ”somessa”, ei välttämättä tarvitse tuntea hyvin
- Mielenkiintoinen sisältö (esimerkiksi kuvat) - Kiinnostavuus
- Tietää henkilön - Persoonallinen
- Pitää yhteyttä
- On tapana hyväksyä, jos tietää henkilön - Samoja kiinnostuksen kohteita
- On oma itsensä sosiaalisessa mediassa - Vastavuoroisuus
LISTA 3. Keiden kanssa olet läheisissä väleissä somessa/somen välityksellä? Miksi?
M1
-perhe ja tutut whatsappin vä-lityksellä
-loput mediat koulukaverit -suurin piiri on tuttavapiiri eli koulukaverit ja ne, keiden
-henkilöt, joiden kanssa ei ehdi välttämättä vapaa-ajalla viettä-mään aikaa, joten some luo mahdollisuuden olla -ei tule nähtyä, joten somen kautta helppo pitää yhteyttä
-sukulaisten kanssa ryhmä, minne laitetaan mm. yhteisiä kuvia
-paljon eri ryhmiä, missä it-sellä aina vähän eri roolit
-ryhmän kautta helppo pitää yhteyttä, osa perheestä ei asu samalla paikkakunnalla ystä-vät, joita ei välttämättä näe niin usein, koska ovat eri kou-luilla tai ei ole samoja kursseja -koulun välityksellä tulleet
LISTA 4. Keiden tuntemiesi ihmisten ja some-kavereiden kanssa olet yhteydessä somen välityksellä harvoin tai et ollenkaan? Miksi?
M1
-ihmiset, joiden kanssa ei ole samanlaisia hirve-ästi nähtyä joten ei myöskään juteltua
-heihin ei ole tutustunut, eikä ole ollut tarvettakaan tutustua
-ei enää niin läheiset kaverit, tai eivät ole ikinä olleetkaan -ihmiset, joita ei tunne
M3
-vanhempien kanssa tulee vä-hemmän juteltua somessa
-ei näe oikeassa elämässä joten tunne, ei tule juteltua vaan lä-hinnä ”tykkäilyä” -kaverit tai tutut, jotka eivät kuitenkaan tosi hyviä kavereita -heidän kanssaan ei keksi ju-teltavaa pitkäksi aikaa
LISTA 5. Ihmisten etäisyyden ilmeneminen sosiaalisessa mediassa.
- Ei heittäydy muualla, kuin omassa ydinporukassa - Huonot välit tai riidat voivat tulla ilmi kuvateksteistä - Huonot välit tai riidat voivat tulla ilmi kuvista
- Poika- tai tyttöystävän nimi on hävinnyt Instagramin bio-tekstistä - Vanhat kuvat on poistettu kyseisestä ihmisestä
- Etäisyyden näkee vain omakohtaisesti - Etäisyyden selvittäminen vaatisi paljon työtä
- Poissaolevuus kahden ihmisen välissä, ei selvää yhteyttä - Ei näe, että henkilöt kommentoisivat
- Yhteiskuvat on poistettu - Ignooraus ryhmäkeskusteluissa - Poistaminen kavereista
- Ei huomaa muuten kuin puhumalla itse henkilöille - Suorasanaiset ja vihakommentit ”virallisissa” kuvissa - Isommassa ryhmä-keskustelussa toinen on hiljaisempi - Eivät ole suoraan yhteydessä ryhmissä
- Yhteydenotto haastavampaa, jos on etäinen - Ei seuraa eikä hyväksy seurauspyyntöä
- Kaikki materiaali henkilön kanssa on poistettu ”somesta”