vain tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoa koskeva arviointi. Muiden sairausryhmien osalta arviointi toteutettiin pienryhmissä 11.11.2014. Tähän yhteenvetoon on koottu kaikkien ar-viointien keskeiset tulokset.
ACIC – arviointi muodostuu kuudesta osiosta:
1) Terveyspalvelujen tuottajan organisaatio 2) Kytkennät yhteisöön
3) Omahoidon tuki 4) Päätöksenteon tuki 5) Palveluvalikoima
6) Tiedon tehokäyttö (Kliiniset tietojärjestelmät)
Jokainen osio sisältää useita komponentteja, jotka on jaettu tasoihin (D–A) ja pisteytetty (Liite 2). Pisteiden perusteella lasketaan osioiden ja koko arvioinnin keskiarvot, jotka ku-vaavat pitkäaikaissairauksien hoidolle saatavaa tukea seuraavasti:
Keskiarvo 0–2 = rajallinen tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle 3–5 = perustuki pitkäaikaissairauksien hoidolle
6–8 = varsin kehittynyt tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle 9–11 = täysin kehittynyt tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle
4. Yhteenveto vuosien 2012 - 2014 arviointituloksista
Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että keskiarvot sijoittuvat usein perustuen tai rajallisen tuen alueella (alle 5) varsinkin pitkäaikaissairauksia hoitavien tiimien yhteistyön alkaessa. Toisaalta ”itsekriittisyys” voi kasvaa toiminnan kehittämisen myötä, kun tiimin jäsenet tiedostavat aikaisempaa paremmin, mitä vaikuttavalta hoitojärjestelmältä edellyte-tään. Tällöin keskiarvot voivat jopa laskea, vaikka toiminta muuttuukin parempaan suun-taan. Kun yhteinen ymmärrys hyvän hoidon osatekijöistä ajan kuluessa lisääntyy ja vaikut-taviksi todettujen käytäntöjen soveltamista jatketaan, myös keskiarvot nousevat kaikilla osa-alueilla. (Liite 2.)
On myös otettava huomioon, että joitakin pitkäaikaissairauksien hoidon osa-alueita ei voi-da tehokkaasti muuttaa yhden terveysaseman toimesta (esimerkiksi alueelliset suunnitel-mat) tai alueellisellakaan tasolla (esimerkiksi potilastietojärjestelmät). Terveyshyötymallin yhtenä painopistealueena on johdon ja terveyspalveluja tuottavan organisaation rooli pit-käaikaissairauksien hoidossa. Suomessa terveydenhuollon johtaminen on melko harvoin kytketty pitkäaikaissairauksien hoidon tukemiseen arviointikriteerien mukaisesti esimerkiksi tavoitteen asettelun tai kannustimien osalta, joten on ymmärrettävää, että kehittämiskoh-teita löytyy myös tällä alueella, vaikka tilanne olisi sama kuin terveyskeskuksissa keski-määrin.
5 Arvioinnin tulosten perusteella voi todeta, että Huhtasuon terveysasemalla tapahtui huo-mattavia muutoksia pitkäaikaissairauksien hoidon toteutuksessa vuosina 2012 – 2013 (Taulukko 1). Koko arvioinnin keskiarvo nousi perustuen alimmalta tasolta (v. 2012 ka = 3) varsin kehittyneen tuen alatasolle (v. 2013 ka = 6).
Kun verrataan vuoden 2013 ja 2014 kokonaiskeskiarvoja, havaitaan, että keskiarvo on laskenut varsin kehittyneen tuen alueelta (v. 2013 ka = 6) perustuen alueelle (v. 2014 ka = 5). Muutos näkyy erityisesti Tuottajan organisaatio – osion kohdalla (v. 2013 ka = 6 ja v.
2014 ka = 4). Osio sisältää pitkäaikaissairauksien johtajuuteen, tavoitteen asetteluun, hoi-don järjestämiseen, ylimmän johhoi-don suhtautumiseen sekä kannustimiin, ohjeistuksiin ja etuuksiin liittyviä tekijöitä. Osallistujien kanssa käydyssä keskustelussa tuli esille, että Huh-tasuo – hankkeen alkuvaiheessa pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen panostettiin johdon taholta esimerkiksi lisäämällä henkilöstöresursseja ja tukemalla toiminnallisia muu-toksia. Viimeisen mittauksen aikoihin hanke oli kuitenkin päättynyt ja myös resurssit olivat vähentyneet. Työntekijöillä ei ollut arvioinnin aikaan selkeää kuvaa siitä, miten organisaa-tio tukee uusia toimintamalleja hankkeen jälkeen.
Taulukko 1. ACIC - osioiden keskiarvot sairausryhmittäin v. 2012, 2013 ja 2014. Ha-vainnollisuuden vuoksi keskiarvot on pyöristetty taulukossa ja tekstissä kokonaisluvuiksi.
Eri osioiden ja komponenttien tarkat keskiarvot on esitetty liitteessä 1.
2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014
6 Kokonaiskeskiarvojen muutoksia (Liite 1) on havainnollistettu taulukon lisäksi kuvioiden 2 ja 3 avulla. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, kaikkia sairausryhmien osalta keskiarvot ovat vuo-den 2014 arvioinnissa huomattavasti korkeampia kuin lähtötilanteessa, jolloin kaikkien sai-rausryhmien kokonaiskeskiarvo jäi rajallisen tuen tai perustuen alueelle. Terveysasemalla käynnistettiin useita pitkäaikaissairauksien hoitoon kohdistuvia muutoksia vuosien 2012 – 2013 aikana, mikä myös näkyy vuoden 2013 arviointituloksissa selkeästi. Vuoden 2014 mittauksessa kokonaiskeskiarvo on pienentynyt jonkin verran edellisen vuoden tasosta kaikissa muissa sairausryhmissä paitsi mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa. Vii-meisessä arvioinnissa mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon tuki yltää varsin kehitty-neelle tasolle (ka 6 – 8). Muissa sairausryhmissä kokonaiskeskiarvo on perustuen alueella.
Osa-alueiden tarkemmassa tarkastelussa voidaan havaita, että mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa organisaation tuki on jatkunut lähes samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Muissa sairausryhmissä tämän osa-alueen keskiarvot olivat selkeästi matalampia kuin edellisenä vuonna. Keskiarvon myönteistä muutosta päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon osalta selittää myös se, että hoidon suunnitelmallisuus, seuranta ja jatkuvuus ovat parantuneet. Lisäksi yhteydensaanti arvioitiin helpommaksi kuin aikaisemmin. (Liite 1.)
Kun tarkastellaan arvioinnin eri osa-alueita, havaitaan, että myönteinen muutos on pystytty parhaiten säilyttämään omahoidon tukemisessa. Osiossa arvioidaan omahoidon tarpeiden ja toimintojen kirjaamista, omahoidon tuen suunnitelmallisuutta, läheisten huolenaiheiden huomioon ottamista sekä tehokkaiden käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioi-den ja vertaistuen saatavuutta. Omahoidon tuen alueella keskiarvot ovat lähes kaikkien sairauksien osalta varsin kehittyneen (ka = 6 – 8) tai täysin kehittyneen (ka = 9 – 11) tuen alueella. Ainoastaan muistisairauksien hoidossa omahoidon tuen keskiarvo oli perustuen alueella (ka = 3,5). (Liite 1.)
Kuvio 2. ACIC – arviointien kokonaiskeskiarvot sairausryhmittäin Huhtasuon terveysasemalla v.
2012, 2013 ja 2014.
ACIC 2014 ACIC 2013 ACIC 2012
7 Muita vahvuusalueita olivat esimerkiksi näyttöön perustuvien hoitosuositusten käyttämi-nen, vastaanottokäyntien suunnitelmallisuus ja hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Myös hoitoa koordinoivien alueellisten suunnitelmien ja hoitoketjujen arvioitiin tukevat pitkäaikaissairauksien hoitoa hyvin. (Liite 1).
Kuvio 3. Kokonaiskeskiarvot Huhtasuon terveysasemalla ACIC – arvioinnin sisältöalueiden mukai-sesti v. 2012,2013 ja 2014.
Heikoimmaksi osa-alueeksi vuonna 2014, kuten aiemmissa mittauksissakin, arvioitiin klii-nisten potilastietojärjestelmien hyödyntäminen (osioiden keskiarvot pääasiassa rajallisen tuen alueella, ka = 0 – 2) (Liite 1). Yksittäisen terveysaseman tietojärjestelmien rakenne ja toimivuus ovat sidoksissa alueelliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön, joten paikallista-solla tähän osa-alueeseen ei voida merkittävästi vaikuttaa.
Pitkäaikaissairauksien hoidon suunnittelun ja toteutuksen kannalta olisi tärkeää, että poti-lastietojärjestelmästä saataisiin listauksia ja raportteja tiettyä tautia sairastavista potilaista sekä tietoa potilasryhmistä, jotka tarvitsevat palvelua. Tietojärjestelmä voisi tuottaa myös hoitosuosituksiin kytkettyjä muistutteita ja ehdotuksia yksittäiselle potilaalle tai koko väes-tölle tarjottavista palveluista. Lisäksi tiimin tulisi saada säännöllisesti ja rutiininomaisesti potilastietojärjestelmästä omaa väestöään koskevaa palautetta, jotta laadun ja tulosten arviointi olisi mahdollista.
Tiedon tehokäyttöön sisältyy myös potilaiden standardoitu hoitosuunnitelma. Hoitosuunni-telmien laatimisessa on tapahtunut selkeää kehitystä seurantajakson aikana, vaikka hoito-suunnitelmien laatimisessa ei pystytäkään vielä hyödyntämään potilastietojärjestelmää täysipainoisesti. Kaikissa sairausryhmissä hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiak-kaiden kanssa ja ne sisältävät sekä omahoidon toteutuksen että kliiniset tavoitteet (varsin kehittynyt tuki, ka = 6 – 8). (Liite 1.)
0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00
Tuottajan organisaatio KA
8 5. Yhteenveto
Vuosina 2012, 2013 ja 2014 toteutettujen ACIC – arviointien tulokset osoittavat, että Huh-tasuon terveysasemalla laajimmat ja pysyvimmät muutokset on saavutettu asiakkaiden omahoidon tukemisessa. Terveyshyötymallissa painotetaan asiakkaan osallistumisen ja omahoidon merkitystä, koska tehokas omahoito vähentää sairauden aiheuttamia oireita ja komplikaatioita. Omahoidon tuki auttaa asiakkaita ja heidän läheisiään selviytymään pit-käaikaissairauksien tuomista haasteista entistä paremmin. Ammattilaisten ja asiakkaiden yhteisesti laatimat hoitosuunnitelmat ovat tärkeä työkalu omahoidon toteuttamisessa ja seurannassa. Arviointitulosten mukaan hoitosuunnitelmien laatimien yhdessä asiakkaiden kanssa on muodostunut terveysasemalla jo vakiintuneeksi käytännöksi pitkäaikaissairauk-sien hoidossa. Myös hoidon suunnitelmallisuus ja näyttöön perustuvien hoitosuositusten käyttö on lisääntynyt kaikissa sairausryhmissä selkeästi.
Omahoidon tuen lisäksi terveyshyötymallissa korostetaan yhteisön ja terveyspalvelujen tuottajien välisten kytkösten tärkeyttä. Vaikuttava pitkäaikaissairauksien hoito edellyttää aktiivista ja koordinoitua yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien sekä kolmannen sekto-rin ja muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikaissairauksien hoitoa tulisi tukea myös alueellisil-la hoito-ohjeilalueellisil-la sekä hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmilalueellisil-la. Arviointitulosten perusteelalueellisil-la voi-daan todeta, että tälläkin alueella toiminta on kehittynyt huomattavasti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointitulosten mukaan pitkäaikaissairauksien hoidon tuki on kehittynyt selkeimmin niillä alueilla, joihin henkilöstö itse voi vaikuttaa suoraan asiakaskohtaamisissa (omahoidon tuki, kytkennät yhteisöön). Myös palveluvalikoimassa on tapahtunut edistymistä esimerkiksi hoidon suunnitelmallisuuden ja seurannan sekä tii-min toimivuuden ja johtajuuden osalta.
Terveyshyötymallissa pidetään tärkeänä, että johtaminen tukee konkreettisesti pitkäaikais-sairauksien hoitoa esimerkiksi asettamalla mitattavia tavoitteita pitkäaikaispitkäaikais-sairauksien hoi-dolle ja arvioimalla järjestelmällisesti tavoitteiden toteutumista. Hoitoa tulisi kehittää koko-naisvaltaisesti ja ennakoivasti toimivaksi osoitetun kehittämisstrategian pohjalta. Ylimmän johdon näkyvä osallistuminen suunnitelmalliseen hoidon kehittämiseen on myös tärkeää.
Kannustimien ja ohjeistusten (esimerkiksi palkkaus, tilastointi) tulisi motivoida ja valtuuttaa työntekijöitä tukemaan potilaan hoidon tavoitteita (esimerkiksi omahoitoa). Johdon viestien ja sitoutumisen merkitys tulee hyvin esille ACIC – arviointien tuloksissa. Lähtötilanteessa johdon tuki ja kiinnostus pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämistä kohtaan arvioitiin lähes kaikissa sairausryhmissä perustasoiseksi. Kehittämishankkeen käynnistyttyä johdon tuen koettiin olevan selkeästi vahvempaa (varsin kehittynyt tuki) ja se kannusti henkilöstöä toi-minnan muutosten toteuttamiseen. Viimeisen mittauksen aikoihin kehittämishanke oli päät-tymässä ja johdon tuen koettiin palanneen perustasolle. Tämä aiheutti huolta uusien toi-mintamallien jatkuvuudesta.
”Heikoin lenkki” pitkäaikaissairauksien hoidon tukemisessa ovat kliiniset tietojärjestelmät, jotka eivät tällä hetkellä tue väestö- tai potilasryhmälähtöisen ja ennakoivan hoidon
toteut-9 tamista, hoidon seurantaa tai päätöksentekoa. Tietojärjestelmistä ei ole myöskään helposti saatavilla palautetietoa tiimin toiminnan kehittämiseksi. Toistaiseksi tietojärjestelmistä ei saada automaattisesti tukea myöskään asiakaslähtöisen hoitosuunnitelman laatimiseen.
6. Arviointitulosten hyödyntäminen
ACIC – arvioinnin avulla terveydenhuollon organisaatiot ja palveluntuottajat voivat tunnis-taa pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyviä kehittämiskohteita omassa toiminnassaan. Arvi-ointiin valitut osiot ja komponentit edustavat pitkäaikaissairauksien hoidon avaintekijöitä (Liitteet 2 ja 3), joten arviointilomakkeen sisältämää aineistoa voidaan hyödyntää myös toiminnan edelleen kehittämisessä.
ACIC – arviointi kohdistuu laaja-alaisesti sekä terveyspalveluja tuottavaan organisaatioon (JYTE) että palveluntuottajiin (Huhtasuon terveysasema). Terveyshyötymallin mukaan näiden molempien rooli on merkittävä pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämisessä. Li-säksi kytkökset yhteisöön (muut hallintokunnat, kolmas sektori, muut toimijat) ovat oleelli-sia hoidon toteutuksessa. Tämän vuoksi olisikin tärkeää käydä riittävästi keskustelua eri tahojen kanssa kehittämisen suunnasta ja yksityiskohdista. Arviointiosiot ja komponentit sisältävät runsaasti erilaisia käytännön toimia, joiden toteuttamisesta voi olla hyvinkin eri-laisia näkemyksiä ellei niitä käsitellä yhteisesti. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että toiminnan ohjaus, kannusteet (esim. palkkaus, tilastointi) ja koulutus tukevat toiminnalle asetettuja tavoitteita ja prioriteetteja (esim. omahoidon tukeminen).
Lisätietoja Huhtasuon terveysaseman kehittämistyöstä:
Kehittäjähoitaja Johanna Pekkilä (JYTE)
Lisätietoja ACIC – arvioinnin toteutuksesta:
Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen, Keski-Suomen Sote 2020 – hanke Puh. 014 266 0569, 050 462 3643
S-posti: etunimi.sukunimi@jkl.fi http://www.jyvaskyla.fi/sote2020
10 Lähteet:
Chronic Care Model – internetsivusto: www.improvingchroniccare.org
Hyvä Potku ja Hyvä vastaanotto– hankeiden loppuraportit: Saatavilla 12.4.2016:
http://www.hus.fi/ammattilaiselle/husn-perusterveydenhuollon-yksikko/perusterveydenhuollon-kehittaminen/Sivut/Hyva-vastaanotto.aspx
Koivuniemi, Kauko, Doris Holmberg-Marttila, Päivi Hirsso & Ulla Mattelmäki (2014): Ter-veydenhuollon kompassi, Avain asiakkuuteen. Kustannus Oy Duodecim.
Koikkalainen Päivi, Minna Ruoranen, Tiina Ahonen, Anneli Kuusinen & Tarja Kettunen (2013): Tavoitteena terveyshyöty ja osaamisen kehittäminen, Keski-Suomen osahankkeen loppuraportti 2010 – 2012. Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon RAMPE – hanke 2010 – 2012. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisusarja 130. Saatavilla 17.12.2014: https://www.finna.fi/Record/fennica.1045836
Potku – hanke: http://www.potkuhanke.fi/
Liitteet:
Liite 1: Yhteenveto ACIC – arviointien tuloksista Huhtasuon terveysasemalla vuosi-na 2012, 2013 ja 2014
Liite 2: ACIC arviointilomake
Liite 3: ACIC arvioinnin sisältö ja toteutus – tausta-aineistoa (Rampe – hanke)
LIITE 1: YHTEENVETOTAULUKKO ACIC – ARVIOINTIEN TULOKSISTA V. 2012, 2013 JA 2014 Terveyskeskus/-asema: JYTE/Huhtasuon terveysasema (yhteyshenkilö Johanna Pekkilä)
ACIC – ARVIOINTI 25.9.2012 ACIC – ARVIOINTI 5.11.2013 ACIC – ARVIOINTI 7.10. ja 11.11.2014
Osa-alueet ja komponentit
Valtimotaudit Mielenterveys- ja päihdeongelmat Keuhkosairaudet Tuki- ja liikunta-elinsairaudet Muistisairaudet Keskiarvo (5 sairausryhmää) Pyöristetty KA Valtimotaudit Mielenterveys- ja päihdeongelmat Keuhkosairaudet Tuki- ja liikunta-elinsairaudet Muistisairaudet Keskiarvo (5 sairausryhmää) Pyöristetty KA Valtimotaudit Mielenterveys- ja päihdeongelmat Keuhkosairaudet Tuki- ja liikunta-elinsairaudet Muistisairaudet Keskiarvo(5 sairausryhmää) Pyöristetty KA
1. Tuottajan organisaatio/KA 3,17 2,50 3,33 3,17 1,83 2,80 3 6,17 7,67 5,67 5,33 6,00 6,17 6 3,00 5,67 3,83 4,00 2,83 3,87 4
Kokonaisvaltainen johtajuus 0 3 4 3 2 2,40 2 6 8 5 5 7 6,20 6 5 6 5 5 5 5,20 5
Organisaation tavoitteet 3 1 2 2 2 2,00 2 8 8 5 3 3 5,40 5 4 5 5 2 3 3,80 4
Hoidon järjestäminen 3 4 2 5 2 3,20 3 7 9 6 7 4 6,60 7 2 7 5 4 2 4,00 4
Kannustimet ja ohjeistukset 1 3 3 0 2 1,80 2 8 7 4 8 8 7,00 7 0 6 1 2 0 1,80 2
Ylin johto 7 0 6 4 1 3,60 4 5 8 6 5 7 6,20 6 3 6 6 5 3 4,60 5
Etuudet 5 4 3 5 2 3,80 4 3 6 8 4 7 5,60 6 4 4 1 6 4 3,80 4
2. Kytkennät yhteisöön/KA 1,67 3,33 3,33 5,33 2,00 3,13 3 7,67 8,00 8,33 5,67 5,67 7,07 7 6,33 7,33 5,00 5,00 5,33 5,80 6
Ulkoiset resurssit 0 3 2 5 2 2,40 2 8 8 9 4 4 6,60 7 6 7 3 4 4 4,80 5
Kumppanuudet 0 6 6 6 3 4,20 4 8 7 7 6 8 7,20 7 7 6 5 6 6 6,00 6
Alueelliset suunnitelmat 5 1 2 5 1 2,80 3 7 9 9 7 5 7,40 7 6 9 7 5 6 6,60 7
3. Palveluntarjoajataso
3a. Omahoidon tuki/KA 2,75 4,00 4,00 5,00 3,00 3,75 4 8,75 8,75 8,25 6,00 5,50 7,45 7 8,75 7,50 6,75 8,00 3,50 6,90 7
Dokumentointi 3 3 4 4 3 3,40 3 8 9 8 5 5 7,00 7 9 9 8 7 2 7,00 7
Omahoidon tuki 3 4 4 5 3 3,80 4 9 9 9 4 4 7,00 7 8 7 8 8 2 6,60 7
Huolenaiheet 2 4 4 6 3 3,80 4 9 9 7 5 6 7,20 7 8 5 6 7 6 6,40 6
Interventiot ja vertaistuki 3 5 4 5 3 4,00 4 9 8 9 10 7 8,60 9 10 9 5 10 4 7,60 8
ACIC – ARVIOINTI 25.9.2012 ACIC – ARVIOINTI 5.11.2013 ACIC – ARVIOINTI 7.10. ja 11.11.2014
Osa-alueet ja komponentit
Valtimotaudit Mielenterveys- ja päihdeongelmat Keuhkosairaudet Tuki- ja liikunta-elinsairaudet Muistisairaudet Keskiarvo(5 sairausryhmää) Pyöristetty KA Valtimotaudit Mielenterveys- ja päihdeongelmat Keuhkosairaudet Tuki- ja liikunta-elinsairaudet Muistisairaudet Keskiarvo (5 sairausryhmää) Pyöristetty KA Valtimotaudit Mielenterveys- ja päihdeongelmat Keuhkosairaudet Tuki- ja liikunta-elinsairaudet Muistisairaudet Keskiarvo (5 sairausryhmää) Pyöristetty KA
3b. Päätöksenteon tuki/KA 3,75 3,25 3,75 3,25 3,00 3,40 3 7,75 3,50 6,25 6,00 3,00 5,30 5 5,75 6,00 4,50 4,25 4,50 5,00 5
NP-hoitosuositukset 4 5 5 6 3 4,60 5 8 7 8 7 4 6,80 7 10 9 7 8 10 8,80 9
Esh:n osallistuminen 4 2 5 2 4 3,40 3 7 4 7 5 3 5,20 5 2 4 3 2 2 2,60 3
Koulutus 4 2 2 1 2 2,20 2 8 2 5 5 2 4,40 4 3 3 3 2 2 2,60 3
Potilaiden informointi 3 4 3 4 3 3,40 3 8 1 5 7 3 4,80 5 8 8 5 5 4 6,00 6
3c. Palveluvalikoima/ KA 2,33 2,17 3,83 3,83 1,83 2,80 3 7,17 4,67 6,83 4,83 3,67 5,43 5 4,83 7,50 4,83 4,83 4,67 5,33 5
Tiimin toimivuus 3 3 4 4 2 3,20 3 8 4 4 8 4 5,60 6 7 5 4 5 7 5,60 6
Tiimin johtajuus 3 0 6 5 3 3,40 3 6 5 5 10 4 6,00 6 6 5 6 4 6 5,40 5
Ajanvaraus 0 2 1 2 1 1,20 1 8 7 6 2 2 5,00 5 1 9 1 2 1 2,80 3
Seuranta 1 1 2 2 1 1,40 1 5 4 9 1 3 4,40 4 3 9 5 3 3 4,60 5
Suunnitellut käynnit 3 3 6 5 3 4,00 4 9 4 10 4 4 6,20 6 10 9 9 9 9 9,20 9
Hoidon jatkuvuus 4 4 4 5 1 3,60 4 7 4 7 4 5 5,40 5 2 8 4 6 2 4,40 4
3d. Tiedon tehokäyttö/KA 1,60 3,20 0,80 0,00 0,80 1,28 1 4,40 0,20 1,20 3,40 3,40 2,52 3 2,00 3,60 1,20 1,40 2,00 2,04 2
Potilaslistaus 0 6 0 0 0 1,20 1 7 1 0 5 0 2,60 3 0 4 0 0 0 0,80 1
Muistutteet 0 4 0 0 0 0,80 1 4 0 0 0 0 0,80 1 0 2 0 0 0 0,40 0
Palaute 3 4 0 0 0 1,40 1 3 0 0 3 8 2,80 3 3 3 0 1 3 2,00 2
Potilasryhmät 2 0 1 0 3 1,20 1 1 0 0 0 4 1,00 1 0 3 0 0 0 0,60 1
Hoitosuunnitelmat 3 2 3 0 1 1,80 2 7 0 6 9 5 5,40 5 7 6 6 6 7 6,40 6
Kokonaiskeskiarvo 2,54 3,08 3,18 3,43 2,08 2,86 3 6,98 5,46 6,09 5,21 4,54 5,66 6 5,11 6,27 4,35 4,58 3,81 4,82 5
Rajallinen tuki (0–2) Perustuki (3–5)
Varsin kehittynyt tuki (6–8) Täysin kehittynyt tuki (9–11)
ACIC – arvioinnin keskiarvot osioittain eri sairausryhmissä Huhtasuon
terveysasemalla v. 2012, 2013 ja 2014
Valtimotautien hoidon arviointi. Keskiarvot v. 2012, 2013 ja 2014. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon arviointi. Keskiarvot v.2012, 2013 ja 2014.
2014 Valtimot. 2013 Valtimot. 2012 Valtimot.
2,50
0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00
Tuottajan organisaatio KA
2014 Mt & Päihde 2013 Mt& Päihde 2012 Mt & Päihde
Keuhkosairauksien hoidon arviointi. Keskiarvot v. 2012, 2013 ja 2014. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon arviointi. Keskiarvot v. 2012, 2013 ja 2014.
0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00
Tuottajan organisaatio KA
2014 Keuhkos. 2013 Keuhkos. 2012 Keuhkos.
3,17
0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00
Tuottajan organisaatio KA
2014 TULES 2013 TULES 2012 TULES
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon arviointi. Keskiarvot v. 2012, 2013 ja 2014.
1,83 2,00
3,00 3,00 1,83 0,80
2,08
6,00 5,67 5,50 3,00
3,67 3,40
4,54
2,83
5,33 3,50
4,50 4,67 2,00
3,81
0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 Tuottajan organisaatio KA
Kytkennät yhteisöön KA Omahoidon tuki KA Päätöksenteon tuki KA Palveluvalikoima KA Tiedon tehokäyttö KA Kokonais KA
2014 Muistis. 2013 Muistis. 2012 Muistis.
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative Liite 2: Pitkäaikaissairauksien hoidon arviointi
Assessment of Chronic Illness Care (ACIC) – Pitkäaikaissairauksien hoidon toteutuksen arviointi
Olkaa hyvä ja täyttäkää oheiset tiedot itsestänne ja omasta organisaatiostanne.
VASTAAJIEN TIEDOT:
Organisaatio___________________________________________________________________ Täyttöpäivämäärä: ______________
Yhdyshenkilön nimi: _________________________________________________________________________________________________
Yhdyshenkilön puhelinnumero ja sähköposti: ____________________________________________________________________________
Lomakkeen täyttöohjeita
Tämä lomakkeen avulla terveydenhuollon organisaatiot ja palveluntuottajat voivat tunnistaa pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyviä kehittämiskohteita omassa toiminnassaan. Lomake tulisi täyttää yhden toimipisteen tai tiimin näkökulmasta. Lomake voidaan täyttää joko siten, että
a) käyttäjät täyttävät kukin oman lomakkeensa, lomakkeet kerätään ja keskiarvot lasketaan lomakkeista tai
b) lomake täytetään yhdessä keskustellen sen jälkeen, kun osallistujat ovat tutustuneet lomakkeeseen itsenäisesti (suositeltavaa) Joka tapauksessa ACICin täyttämiseen tulisi osallistua edustajia terveyskeskuksen ylimmästä johdosta (esim. johtava lääkäri, johtava hoitaja, tuottajajohtaja tms.), keskijohdosta (esim. terveysaseman ylilääkäri, terveysaseman ylihoitaja/osastonhoitaja) ja eri henkilöstöryhmistä (mielellään yli puolet koko henkilöstöstä).
Arvioikaa jokaisen väittämän kohdalla, miten pitkäaikaissairauksien hoito on toteutettu jonkin tietyn sairausryhmän, sairauden tai oireyhtymän osalta arvioin-nin kohteena olevassa toimintayksikössä tai organisaatiossa. Ympyröikää jokaiselta riviltä numero, joka parhaiten kuvaa tällä hetkellä kyseisessä
yksi-Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
kössä vallitsevaa hoidon tasoa. Riveille kirjatut komponentit edustavat kroonisten sairauksien hoidon avaintekijöitä. Komponentit on jaettu neljään pitkäai-kaissairauksien hoidon kehittyneisyyttä kuvaavaan tasoon (D – A). Tasot on pisteytetty asteikolla 0 – 11. Korkeampi pistemäärä ilmaisee, että ao. tasolla komponenttiin liittyvät toiminnot on otettu käyttöön kokonaisvaltaisemmin kuin edellisillä tasoilla.
Arvioinnin jälkeen voitte laskea jokaisen osa-alueen kokonaispistemäärän (esim. osa-alueen 1 kaikkien komponenttien summa) ja keskiarvon (osa-alueen kokonaispisteet/komponenttien määrä). Siirtäkää keskiarvot lomakkeen lopussa oleville riveille, jonka jälkeen voitte laskea vielä kokonaiskeskiarvon (kes-kiarvojen summa/6).
Terveysasema/toimipiste/tiimi, jota vastaukset koskevat: __________________________________________________________________
Sairaus/sairausryhmä, jota vastaukset koskevat: __________________________________________________________________
Lomake on täytetty (ympyröi oikea vaihtoehto): 1. yksin 2. ryhmässä
Jos lomake on täytetty ryhmässä, kuinka monta vastaajaa ryhmässä oli yhteensä? _______________________________________
Vastaaja/t kuuluu/kuuluvat seuraaviin henkilöstöryhmiin:
1. ylin johto: __________ henkilöä 2. keskijohto: __________ henkilöä 3. henkilöstö: __________ henkilöä
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
Pitkäaikaissairauksien hoidon arviointi
Osa 1: Terveyspalvelun tuottajan organisaatio
Pitkäaikaissairauksien hoito-ohjelmat voivat olla vaikuttavampia, jos palveluja tarjoava organisaatio painottaa toiminnassaan ja johtamisessaan pitkäaikaissairauksien hoitoa. toiminnassa ja siihen on osoitettu resursseja (rahaa ja henkilöstöä)
6 7 8
…on osa organisaation pitkän tähtäyksen strategiaa, siihen osoitetaan tarvittavat resurssit ja nimetyt henkilöt ovat vastuussa
9 10 11
…puuttuvat tai niitä on vain yhden sairauden hoidolle
0 1 2
…ovat olemassa, mutta
toteutumista ei arvioida aktiivisesti
3 4 5
organisoimatonta tai sitä ei tueta johdonmukaisesti
…ei käytetä ohjaamaan hoidon tuloksellisuutta
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
Terveyspalvelun tuottajan organisaatio: Kokonaispistemäärä: _________ Keskiarvo (kokonaispistemäärä / 6): ___________
Osa 2: Kytkennät yhteisöön. Kytkennät terveyspalvelun tuottajan ja yhteisön resurssien välillä ovat tärkeitä pitkäaikaissairauksien hoidossa.
Komponentti Taso D Taso C Taso B Taso A henkilön tai resurssin avulla, millä varmistetaan, että palveluntarjoajat ja potilaat hyödyntävät yhteisön tarjoamat palvelut mahdollisimman
…harkitaan mutta ei ole vielä toteutettu
3 4 5
…on muodostettu tarkoituksena kehittää hoitoa tukevian ohjelmia ja käytäntöjä hoito-ohjeita, toimenpiteitä tai resursseja käytännön tasolla, mutta muutoksia
Kytkennät yhteisöön: Kokonaispistemäärä: __________ Keskiarvo (kokonaispistemäärä / 3): ___________
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
Osa 3: Palveluntarjoajataso. Yksittäisissä palvelua tuottavissa yksiköissä toteutuneiden muutosten on osoitettu parantavan
pitkäaikaissairauksien hoitoa. Nämä kohdistuvat neljään alueeseen: omahoidon tuki, palveluvalikoima, päätöksenteon tuki ja tiedon tehokäyttö.
---
Osa 3a: Omahoidon tuki. Tehokas omahoidon tuki auttaa potilaita ja heidän perheitään selviämään pitkäaikaissairauden mukanaan tuomista haasteista ja auttaa vähentämään sairauden komplikaatioita ja oireita.
Komponentti Taso D Taso C Taso B Taso A varta vasten lähetettyjä potilaita
6 7 8 toteuttamisen osana. Tätä myös mitataan järjestelmällisesti ja
…helposti saatavilla ja kiinteä osa normaalia hoitoa.
9 10 11
Omahoidon tuki: Kokonaispistemäärä: _________ Keskiarvo (kokonaispistemäärä / 4): ___________
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
Osa 3b: Päätöksenteon tuki. Pitkäaikaissairauksien vaikuttavien hoito-ohjelmien edellytyksenä on, että hoitohenkilöstöllä on käytössään potilaiden hoitoon tarvittava näyttö ja päätöksenteon tuki. Se sisältää näyttöön perustuvat hoitosuositukset, erikoislääkärien konsultaation, henkilöstön koulutuksen ja potilaiden aktivoimisen tiedon hankkimiseen.
Komponentti Taso D Taso C Taso B Taso A
… saatavilla ja niiden käyttöä tuetaan koulutuksella; ne on integroitu hoitoprosessiin muistutteiden ja muiden menetelmien avulla, joilla henkilöstön toimintaa voidaan todistettavasti parantaa .
Päätöksenteon tuki: Kokonaispistemäärä: __________ Keskiarvo (kokonaispistemäärä / 4): ___________
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
Osa 3c: Palveluvalikoima. Pitkäaikaissairauksien vaikuttava hoito sisältää muutakin kuin vain uusien interventioiden lisäämiseen nykyiseen, akuuttihoitoon keskittyneeseen järjestelmään. Lisäksi voidaan tarvita muutoksia siihen, miten palveluiden tarjoaminen on järjestetty.
Komponentti Taso D Taso C Taso B Taso A tapaavien tiimien avulla, joilla on selvästi määritellyt roolit
organisoinnin siten, että potilas voi tavata monta asiantuntijaa yhden tilanteen mukaan, joko potilaan tai hoitohenkilön varaamana
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative sitä ei toteuteta systemaattisesti.
6 7 8
Palveluiden järjestäminen: Kokonaispistemäärä: __________ Keskiarvo (kokonaispistemäärä / 6): ___________
Osa 3d: Tiedon tehokäyttö (Kliiniset tietojärjestelmät). Oikea-aikainen, hyödyllinen, yksittäisiä potilaita ja väestöä koskeva informaatio on tehokkaiden ohjelmien oleellinen piirre, etenkin kun toiminta on väestölähtöistä. 7, 8
Komponentti Taso D Taso C Taso B Taso A
…tiimille ei ole saatavilla tai on yleisluontoista. tulosten arvioinnin ja on suunnattu asianomaisen tiimin hoidossa
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative
Komponentti Taso D Taso C Taso B Taso A
Tieto potilasryhmistä, jotka tarvitsevat palvelua
Pisteet
…ei saatavissa.
0 1 2
…saaminen vaatii vaivannäköä tai saatavilla ylimääräisen
ohjelmoinnin avulla.
3 4 5
…on saatavissa pyydettäessä, mutta ei ole rutiininomaisesti saatavilla.
6 7 8
…tuotetaan hoitohenkilöstölle rutiininomaisesti auttamaan suunnitelmallisen hoidon toteuttamista.
9 10 11
Potilaiden
hoitosuunnitelmat
Pisteet
…. ei edellytetä.
0 1 2
…ovat saatavissa standardoidusti.
3 4 5
…laaditaan yhteistyössä ja sisältävät sekä omahoidon että kliiniset tavoitteet.
6 7 8
… laaditaan yhteistyössä ja sisältävät sekä omahoidon että ammattilaisten tarjoaman hoidon.
Seuranta toteutuu ja ohjaa hoitoa palveluiden jokaisessa vaiheessa..
9 10 11 (Edelliseltä sivulta)
Kliininen tietojärjestelmä: Kokonaispistemäärä: __________ Keskiarvo (kokonaispistemäärä / 5): ___________
Copyright 2000 MacColl Institute for Healthcare Innovation, Group Health Cooperative Osa-alueiden keskiarvot (siirrä kunkin osion keskiarvo tälle sivulle)
Terveyspalvelun tuottajan organisaatio, osa-alueen keskiarvo: __________
Kytkennät yhteisöön, osa-alueen keskiarvo: __________
Omahoidon tuki, osa-alueen keskiarvo: __________
Päätöksenteon tuki, osa-alueen keskiarvo: __________
Palveluvalikoima, osa-alueen keskiarvo: _________
Tiedon tehokäyttö, osa-alueen keskiarvo: __________
Osa-alueiden keskiarvojen summa:
__________Kokonaiskeskiarvo (Keskiarvojen summa / 6):
__________Mitä tulokset tarkoittavat?
Keskiarvo välillä “0” ja “2” = rajallinen tuki pitkäaikaisairauksien hoidolle (limited support for chronic illness care) Keskiarvo välillä“3” ja “5” = perustuki pitkäaikaisairauksien hoidolle (basic support for chronic illness care)
Keskiarvo välillä“6” ja “8” = varsin kehittynyt tuki pitkäaikaisairauksien hoidolle (reasonably good support for chronic illness care) Keskiarvo välillä“9” ja “11” = täysin kehittynyt tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle (fully developed chronic illness care)
On tavallista, että yhteistyön alussa olevilla työryhmillä keskiarvot ovat useilla (tai kaikilla) ACICin osa-alueilla alle viisi. Tämä on
ymmärrettävää: jos kaikki jo toteuttaisivat pitkäaikaissairauksien hoitoa optimaalisella tavalla, hoidon kehittämiselle tai muille toiminnan laatua parantaville ohjelmille ei olisi tarvetta. On myös tavallista, että alkuvaiheessa työryhmät uskovat toteuttavansa pitkäaikaissairaiden hoitoa paremmin kuin käytännössä tapahtuu. Tämän vuoksi on mahdollista, että aluksi ACIC – keskiarvonne ”laskevat” vaikka olettekin kehittäneet toimintaa. Keskiarvojen pieneneminen johtuu kuitenkin enemmän siitä, että yhteistyön edistyessä tiedostatte aikaisempaa paremmin, mitä vaikuttavalta hoitojärjestelmältä edellytetään. Kun työryhmän yhteinen ymmärrys hyvän hoidon osatekijöistä ajan kuluessa lisääntyy ja jatkatte vaikuttaviksi todettujen käytäntöjen soveltamista, myös ACIC – keskiarvot paranevat kaikilla osa-alueilla.
Liite 3: Taustatietoa ACIC – arvioinnista osallistujille