Yhteenveto

----KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus

seurauksena Mieslahden ja Paltaselän fosfori- ja a-klorofyllitaso heikkenee nykyisestä erinomaisesta tilaluokasta hyvään. Typen erinomainen tilaluokitus ei tule Paltaselällä laskelmien mukaan muuttumaan. KaiCellin kuormituksella ja Paltaselän pitoisuusmuu-toksilla ei arvioida olevan vaikutusta koko Oulujärven nykyiseen hyvään kokonaistilaan.

Biologinen jätevedenpuhdistamo poistaa tehokkaasti helposti hajoavan orgaanisen ai-neen (BOD) ja jäljelle jää hitaasti hajoavaa orgaanista ainesta, jota mitataan kemialli-sena hapenkulutukkemialli-sena eli pitoisuutena. Jätevesikuormituksen aiheuttama COD-pitoisuuden lisäys on Paltaselällä purkupaikan läheistä aluetta lukuun ottamatta luok-kaa 1–2 mg O2/l. Purkupaikan lähellä suppealla alueella hapenkulutuksen lisäys voi ol-la selvästi suurempi, mutta hitaan hajoamisen vuoksi vaikutus ei ole purkualueelol-la voi-makas. Lisääntyvän hapenkulutuksen vuoksi alusveden happitilanne saattaa hieman heikentyä nykytilanteesta paikallisesti Paltaselän syvänteissä. Ravinnekuormituksen seurauksena mahdollisesti lisääntyvä levämassa voisi osaltaan myös lisätä alusveden hapenkulutusta. KaiCellin jätevesien ei arvioida kuitenkaan aiheuttavan Paltaselällä happiongelmia.

KaiCellin jätevesikuormituksen aiheuttamat AOX:n pitoisuuslisäykset ovat purkupaikan lähialuetta lukuun ottamatta pääosin alle 100 µg/l ja samaa tasoa kuin yleisesti Suo-messa metsäteollisuuden kuormittamilla vesialueilla 2000-luvulla. Myös muiden haital-listen aineiden kuten metallien pitoisuusvaikutusten arvioidaan jäävän purkualueen ul-kopuolella vähäisiksi.

Jäähdytysvesien sisältämä lämpökuorma nostaa veden lämpötilaa ja heikentää jääti-lannetta Kiehimänjoen edustalla. Lähiympäristöä lukuun ottamatta lämpötilavaikutuk-sen arvioidaan olevan talvella enimmillään noin 1–4 °C, yhden asteen lämpötilan nousu ulottuu noin 1–1,5 km:n etäisyydelle purkupisteestä. Lämpötilan nousu etenkin yhdessä ravinnetason nousun kanssa purkuvaihtoehdossa P1 voi lisätä rehevyyttä ja myös alusveden hapenkulutusta Mieslahdella. Talvinen jäätilanne heikkenee jokisuun edus-talla, joka pysyy mallinnustulosten mukaan avoimena 1–1,7 km:n etäisyydelle Lampo-sen saareen saakka. Myös jäteveden purkupaikalla jää ohenee. Raakavedenottopai-kalla tapahtuu vain vähäistä jään ohenemista.

Suuren vesimäärän ja verrattain lyhyen viipymän vuoksi Oulujärvi ei ole erityisen herk-kä kuormitukselle ja purkualueen jälkeen Paltaselällä tapahtuvan nopean laimenemi-sen perusteella jäte- ja jäähdytysvesikuormituklaimenemi-sen vaikutusten merkittävyys on arvioitu kohtalaiseksi (Taulukko 7-1). Suurimmat vaikutukset ovat vaihtoehdossa VE3 ja pie-nimmät vaihtoehdossa VE2, mutta merkittävää eroa kuormitusvaihtoehtojen välillä ei ole. Hankkeen ei arvioida muuttavan merkittävästi Oulujärven ekologista tilaa. Koko Oulujärven ekologinen ja tila säilyy hyvänä, vaikka Paltaselällä rehevyys hieman li-sääntyy. Läntisellä Paltaselällä ja Ärjänselällä vaikutukset ovat hyvin pienet. Myös ke-miallisen tilan arvioidaan säilyvän hyvänä. Hanke ei siten vaaranna EU:n vesipuitedi-rektiivin ja kansallisen vesienhoitolainsäädännön tavoitteita eli vesialueen hyvän ekolo-gisen tilan säilyttämistä.

KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus

Taulukko 7-1. Jäähdytys- ja jätevesikuormituksen aiheuttamien vaikutusten kokonais-merkittävyys rakentamisen (R) ja toiminnan aikana (T). Vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa.

Vaikutusten merkit-tävyys (R)

Erittäin suuri ++++

Vaikutusten merkit-tävyys (T)

Erittäin suuri ++++

Suuri +++ Suuri +++

Kohtalainen ++ Kohtalainen ++

Vähäinen + Vähäinen +

Ei vaikutusta Ei vaikutusta

Vähäinen - Vähäinen

-Kohtalainen -- Kohtalainen

--Suuri --- Suuri

---Erittäin suuri ---- Erittäin suuri

----Kasviplankton

Kasviplankton koostuu mikroskooppisen pienistä yhteyttämiskykyisistä planktoneliöistä, jotka esiintyvät vesistön ylimmissä, valaistuissa vesikerroksissa. Syanobakteerit eli sini-levät luetaan tavallisesti myös kasviplanktoniin, vaikka ne eivät ole todellisuudessa le-viä. Kasviplankton on täysin riippuvainen vesistön fysikaalis-kemiallisista ja hydrologi-sista olosuhteista, joten se reagoi herkästä ympäristössään tapahtuneisiin muutoksiin.

Kasviplankton koostuu eri leväryhmistä (esim. sinilevät, piilevät ja kultalevät), ja plank-tonin koostumus ja määrä on riippuvainen vesistön rehevyystasosta ja muista ominai-suuksista (Tikkanen 1986).

Hankkeen rakennusvaiheessa vedenotto- ja purkurakenteiden rakentamisesta aiheutu-va vesistön paikallinen samentuminen ei aiheutu-vaikuta merkittävästi kasviplanktonyhteisöön.

Toiminnan aikana kasviplanktonyhteisöön kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu lähinnä jä-tevesien ravinne-, sulfaatti- ja muusta suolakuormituksesta, AOX-kuormituksesta sekä jäähdytysvesien lämpökuormasta.

Toiminnan aikana Paltaselän alueella kasviplanktonin biomassamäärät todennäköisesti kasvavat ravinnekuormituksen seurauksena. Jäähdytysvesien lämpökuormitus saattaa lisäksi aiheuttaa paikallista levämäärän kasvua Kiehimänjoen suualueella. Paltaselällä saatetaan havaita kasviplanktonyhteisön rakenteen muutosta, jossa vähäravinteisia vesistöjä suosivat lajit tai ryhmät vähentyvät ja runsasravinteisimpia vesiä suosivat lajit tai ryhmät lisääntyvät. Biojalostamon aiheuttama suolakuormitus jää tasolle, joka ei to-dennäköisesti aiheuta merkittäviä lajistomuutoksia kasviplanktonyhteisössä. Empiirisen tiedon perusteella AOX-yhdisteet eivät aiheuta akuutteja toksisuusvaikutuksia kasvi-planktonyhteisössä. Kokonaisuutena jätevesien johtamisesta aiheutuvien vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan kasviplanktonyhteisön kannalta kohtalainen (Taulukko 7-2). Oulujärven kasviplanktonyhteisön biologinen tilaluokka ei todennäköi-sesti laske hyvää huonommalle tasolle kuormituksen takia. Hankevaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa vaikutuksissa.

Taulukko 7-2. Rakentamisen sekä jäte- ja jäähdytysvesien kasviplanktonyhteisölle aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkittävyys rakentamisen (R) ja toiminnan (T) aikana.

Vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa.

Vaikutusten merkit-tävyys (R)

Erittäin suuri ++++

Vaikutusten merkit-tävyys (T)

Erittäin suuri ++++

Suuri +++ Suuri +++

Kohtalainen ++ Kohtalainen ++

Vähäinen + Vähäinen +

Ei vaikutusta Ei vaikutusta

Vähäinen - Vähäinen

-Kohtalainen -- Kohtalainen

--Suuri --- Suuri

---Erittäin suuri ---- Erittäin suuri

----Pohjaeläimet

Pohjaeläinanalyysit ovat yleisesti käytetty tapa arvioida vesistöihin kohdistuvien painei-den ekologisia vaikutuksia. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, ja suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä ne ilmaisevat elinympäristönsä hitaita muutoksia pidemmällä aikavälillä kuin vain kyseisellä näytteenottohetkellä. (Kosken-niemi & Ruoppa 2004).

Hankkeen rakennusvaiheessa vedenotto- ja purkurakenteiden rakentamisesta aiheutuu vesistön paikallista samentumista, joka voi vaikuttaa pohjaeläinyhteisöihin paikallisesti.

Raakavesiputken sekä prosessi- ja jäähdytysvesien purkuputkien asentamisalueella aiempi pohjaeläimistö katoavat pysyvästi. Tuhoutuneen elinhabitaatin vaikutukset arvi-oidaan jäävän kuitenkin paikallisiksi. Rakentamisvaiheen vaikutukset pohjaeläimistölle arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi.

Toiminnan aikaisia vaikutuksia aiheutuu lähinnä jätevesien päästöistä, lämpökuormas-ta ja paikallisesti virlämpökuormas-tausolosuhteiden muuttumiseslämpökuormas-ta. Toiminnan aikana Pallämpökuormas-taselän poh-jaeläinlajisto todennäköisesti heikkenee purkupisteen lähialueella. Ravinteita suosivat lajit saattavat lisääntyä yhteisöissä. Tällöin lajiston tasaisuus vähenee vaikkakin laji-määrä ei välttämättä vähene. Biojalostamon aiheuttama suolakuormitus jää tasolle, jo-ka ei suoraan ole toksisella tasolla pohjaeläimistölle. Kuitenkin syvänteiden pohja-eläimistö purkualueen lähellä saattaa heiketä, mikäli hapen määrä syvänteissä vähe-nee selvästi jätevesien vaikutuksesta. Myös ekosysteemin toiminta pohjaeläinten osal-ta voi häiriintyä purkualueen läheisyydessä. Huomatosal-tavaa on, että pohjaeläinten ekolo-gisen tilan luokittelussa on käytössä vain pohjaeläinten yhteisörakenteen muutoksia kuvaavia mittareita, vaikkakin myös pohjaeläinten toiminta saattaa häiriintyä. Kokonai-suutena jätevesien johtamisesta aiheutuvien vaikutusten kokonaismerkittävyyden

arvi-KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus

Taulukko 7-3. Rakentamisen sekä jäte- ja jäähdytysvesien pohjaeläinyhteisölle

aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkittävyys rakentamisen (R) ja toiminnan (T) aikana.

Vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa.

Vaikutusten merkit-tävyys (R)

Erittäin suuri ++++

Vaikutusten merkit-tävyys (T)

Erittäin suuri ++++

Suuri +++ Suuri +++

Kohtalainen ++ Kohtalainen ++

Vähäinen + Vähäinen +

Ei vaikutusta Ei vaikutusta

Vähäinen - Vähäinen

-Kohtalainen -- Kohtalainen

--Suuri --- Suuri

---Erittäin suuri ---- Erittäin suuri