10 ILMANLAATUUN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET
10.5 Toiminnan aikaiset vaikutukset
Biojalostamon toiminnan aikaisten ilmaan johdettavien päästöjen määrät eri hankevaih-toehdoissa on esitetty kohdassa 3.12. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 päästöt ilmaan ovat samalla tasolla ja vaihtoehdossa VE3 ne ovat näitä noin 15–20 % suuremmat. Ero hankevaihtoehtojen välille syntyy suuremmasta tuotantomäärästä hankevaihtoehdossa VE3.
Toiminnan aikaiset päästöt koostuvat pääosin typen oksideista, hiukkasista, rikkidioksi-dista ja pelkistyneistä rikkiyhdisteistä. Hankkeen päästöjen määrät ilmaan ovat suuria verrattuna Paltamon alueella syntyviin muihin päästöihin.
Klooridioksidin valmistuksessa ja valkaisuprosessissa vapautuu ilmaan pieniä määriä klooridioksidijäämiä. Nykyaikaisen klooridioksidilaitoksen ja valkaisuprosessin hönkien jäännösklooripäästöt (laskettuna klooriksi) ovat noin 10 mg/Nm3. Klooripäästöjen mää-räksi vuodessa arvioidaan noin 500 kg/vuosi tai alle.
Vaikutukset ilmanlaatuun 10.5.1
Tehtyjen leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että biojalosta-mon normaalitoiminnan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä pelkistynei-den rikkiyhdisteipelkistynei-den päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sil-lä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuivat selvästi koko mallinnusalueella eli noin 10 kilometrin säteellä biojalostamosta. Leviämismalli-laskelmien tuloksena saadut typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuslisät olivat korkeimmillaankin alle 10 % vastaavista vuosikeskiarvopitoisuudelle asetetuista raja-arvoista.
Leviämismallilaskelmien mukaan biojalostamon päästöjen aiheuttamat korkeimpien pi-toisuuksien vyöhykkeet painottuvat pääasiassa hankealueen luoteis-, itä- ja länsipuolel-le vallitsevien tuulänsipuolel-lensuuntien mukaisesti. Maanpinnassa havaittavat savukaasu- ja hiukkaspitoisuudet rajoittuvat pääosin biojalostamosta muutaman kilometrin etäisyydel-le.
Biojalostamon päästöt vapautuvat ilmaan korkeiden piippujen kautta, jolloin päästöt pääsevät tehokkaasti laimenemaan ympäröivään ilmaan ennen leviämistään. Tällöin
maanpinnalle muodostuvat pitoisuudet jäävät pieniksi. Päästöjen korkea lämpötila ja poistokaasujen suuri nousunopeus piipussa edesauttavat päästöjen leviämistä ja lai-menemista.
Hankevaihtoehdossa VE1/VE2 maanpinnan tasolle syntyvät pitoisuudet ovat pääsään-töisesti pienempiä kuin vaihtoehdossa VE3 syntyvät pitoisuudet. Tosin hankevaihtoeh-tojen väliset erot ovat pieniä.
Mallinnuksen perusteella biojalostamon normaalitoiminnan aikana alueella ei juuri esiinny hajuhaittoja ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausipitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvon. Pelkistettyjen rikkiyhdisteiden mallinnetut suurimmat tuntikes-kiarvopitoisuudet maanpintatasossa ovat luokkaa 0,8 µg/m3 suurimmat pitoisuudet ai-heuttavassa vaihtoehdossa VE3. Hajukynnyksen ylittäviä arvoja esiintyy kolmen vuo-den mallinnusjaksossa ainoastaan yhtenä tuntina tarkastelualueella.
Typpidioksidi
Mallinnettujen päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan noin 10 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 5 % raja-arvoista (Kuva 10-3). Kokonaistypenoksidi-pitoisuuden (NOx) vuosikeskiarvolle ekosysteemien suojelemiseksi annettu kriittinen ta-so (30 µg/m3) ei ylittynyt tutkimusalueella.
Kuva 10-3. Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien typpidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvoa, johon pitoisuuksia verrataan.
KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus
Kuva 10-4. Typpidioksidin korkein vuosikeskiarvo-pitoisuus (µg/m3) hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Kuva 10-5. Typpidioksidin korkein vuosikeskiarvo-pitoisuus (µg/m3) tarkasteluvaihtoehdossa VE3.
Rikkidioksidi
Vuosikeskiarvopitoisuudet, jotka kuvaavat parhaiten vallitsevaa pitoisuustilannetta, oli-vat suurimmat vaihtoehdossa VE3. Suurin biojalostamon päästöistä aiheutuva rikkidi-oksidipitoisuuden vuosikeskiarvo vaihtoehdossa VE3 on 0,04 µg/m3 (raja-arvo 20 µg/m3). Biojalostamon toiminnan aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet olivat suurimmil-laan noin 1 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 0,5 % raja-arvoista (Kuva 10-6).
Kuva 10-6. Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien rikkidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvotasoa, johon pitoisuuksia verrataan.
Tehdasalue Tehdasalue
Mallinnettujen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuuksien korkeimmat vuosikes-kiarvopitoisuudet on esitetty kartoissa (Kuva 10-7 ja Kuva 10-8). Korkeimmat rikkidiok-sidin vuosikeskiarvopitoisuudet muodostuivat pääasiassa biojalostamon lähialueelle päästölähteiden luoteis-, itä- ja länsipuolelle. Koillissuunnassa pitoisuudet ovat pieniä luultavimmin Paltaselän/Mieslahden avoimen vesialueen vaikutuksesta pitoisuuksien sekoittumiseen.
Kuva 10-7. Rikkidioksidin korkein vuosikeskiarvo-pitoisuus (µg/m3) tarkasteluvaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Kuva 10-8. Rikkidioksidin korkein vuosikeskiarvo-pitoisuus (µg/m3) tarkasteluvaihtoehdossa VE3.
Hiukkaset
Mallinnettujen päästöjen aiheuttamat hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien korkeim-mat vuosikeskiarvopitoisuudet on esitetty kartoissa (Kuva 10-9 ja Kuva 10-10). Bioja-lostamon hiukkaspäästöt on mallilaskelmissa oletettu kokonaisuudessaan olevan hen-gitettävien hiukkasten kokoluokkaa eli halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasia (PM10).
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat suurimmillaan vaihtoehdossa VE3, jolloin pitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 0,03 µg/m3 (raja-arvo 40 µg/m3).
Ero hankevaihtoehtojen VE1/VE2 ja VE3 välillä on hyvin pieni. Typpi- ja rikkidioksidin tapaan, suurimmat mallinnetut maanpintapitoisuudet esiintyvät lounais-luoteissektorissa. Maanpinnalla havaittavat pitoisuudet jäävät tasolle 0,1 % vuosi- ja 1
% vuorokausiraja- ja ohjearvoista.
Tehdasalue
Tehdasalue
KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus
Kuva 10-9. Hengitettävien hiukkasten korkein vuosikeskiarvopitoisuus (µg/m3) tarkaste-luvaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Kuva 10-10. Hengitettävien hiukkasten korkein vuosikeskiarvopitoisuus (µg/m3) tarkaste-luvaihtoehdossa VE3.
Hajukaasut (TRS)
Biojalostamo ei aiheuta juurikaan hajua ympäristöön laitosalueen ulkopuolelle normaa-litoiminnan aikana eli ympäristön hajutilanne säilyy pääsääntöisesti nykyisen kaltaise-na. Epäsuotuisissa säätilanteissa biojalostamon normaalitoiminta voi aiheuttaa lievää hajuhaittaa joillakin alueilla. Korkeimmat hajupitoisuudet havaitaan todennäköisesti heikkotuulisissa tilanteissa, jolloin sekoittuminen on vähäistä. Kun tuulennopeus on suurempi ja sekoittumisolosuhteet ovat hyvät, hajut leviävät ja laimenevat tehokkaam-min.
Rikkivedyn hajukynnyksen on arvioitu kaasun puhtaudesta riippuen olevan alimmillaan noin 0,2–2 µg/m³ ja yhdisteelle ominainen mädän kananmunan haju tunnistetaan yleensä pitoisuudessa 0,6–6 µg/m³. Leviämislaskelmat voidaan suorittaa käyttämällä TRS-seoksen herkimmin haisevan kaasun hajukynnyspitoisuutta. Tässä tarkastelussa hajukynnyksenä käytettiin rikkivedyn (H2S) pitoisuutta 0,7 µg/m³ (Ilmatieteen laitos 2015) ja hajujen leviäminen laskettiin olettamalla koko TRS-päästön olevan rikkivetyä.
Hajukaasulaskennan tulokset on esitetty alla TRS-pitoisuuden avulla karttapohjalla normaalitoiminnan aikana. Havaittavan hajupitoisuuden rajan on tässä arvioitu olevan 0,7 µg/m3. Vuorokausikeskiarvon maksimit maanpintatasolla ovat luokkaa 0,2 µg/m3 eli selvästi ohjearvoa (10 µg/m3) alhaisempia (Kuva 10-11 ja Kuva 10-12).
TRS-pitoisuuden tuntiarvo (Kuva 10-13 ja Kuva 10-14) on pääosin maksimissaan tasoa 0,5 µg/m3. TRS-pitoisuuden tuntiarvo ylittää arvon 0,7 µg/m3 kolmen vuoden aineistos-sa ainoastaan yhtenä tuntina alueella, joka sijaitsee 2-4,5 km itäkoilliseen tehdaaineistos-salu- tehdasalu-eelta (välillä Junkkarinvaara-Myllypuron ls-alue). Leveydeltään alue on maksimissaan noin 1 km ja pinta-ala noin 1 km2.
Tehdasalue Tehdasalue
Kuva 10-11. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m3) normaalitilanteessa
vaihtoehdossa VE1/VE2.
Kuva 10-12. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m3) vaihtoehdossa VE3.
Kuva 10-13. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein tuntikeskiarvopitoisuus (µg/m3)
vaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Kuva 10-14. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein tuntikeskiarvopitoisuus (µg/m3)
vaihtoehdoissa VE3.
Tehdasalue Tehdasalue
Tehdasalue Tehdasalue
KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus
Arbronin valmistusvaiheen kuivurissa on pesuri, jolla vähennetään pölypäästöjä ilmaan.
Pesurilta tulevan ilman pölypitoisuudeksi on arvioitu 1,5 mg/Nm3. Pölypäästöjä syntyy arviolta vähiten noin 0,9 tonnia vuodessa hankevaihtoehdossa VE2, jossa arbronin tuo-tanto on vähäisin. Hankevaihtoehdoissa VE1 pölypäästöjä syntyy vuosittain 3 tonnia ja VE3:ssa 3,5 tonnia.
Hajapölyä arvioidaan syntyvän alueella vain vähän. Biojalostamon hakevarastot sijait-set ulkona, mutta haketus tehdään sisätiloissa. Puupuru ja pöly voivat levitä tuulen vai-kutuksesta hakekasoista tehdasalueelle ja tuulioloista riippuen satunnaisesti sen ulko-puolellekin.
Poikkeuksellisten tuotantotilanteiden päästötarkastelu 10.5.2
Hajukaasut
Poikkeustilanteen päästöjen tarkasteluvaihtoehdossa H1 eli äärimmäisessä häiriötilan-teessa (esim. täydellinen sähkökatko) hajukaasut ohjataan ohi soodakattilan piipun kautta ulos. Tällöin rikkivedyn hajukynnys ylittyy leviämismallilaskelmien mukaan jopa 15 km:n päässä biojalostamolta (Kuva 10-15 ja Kuva 10-16). Hajuhaitta rajautuu kui-tenkin yleensä vain vallitsevan tuulensuunnan alapuolella olevaan sektoriin, koska häi-riötilanne on lyhytkestoinen. Häiriötilanteen tapahtuminen on hyvin epätodennäköistä ja sen arvioitu kesto on kerrallaan joitakin minuutteja (keskimäärin noin yksi tunti vuodes-sa).
Kuva 10-15. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein tuntikeskiarvopitoisuus (µg/m3)
poikkeustilanteessa H1 vaihtoehdoissa VE1/VE2.
Päästöjä esiintyy noin 1 tunti vuodessa.
Kuva 10-16. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein tuntikeskiarvopitoisuus (µg/m3)
poikkeustilanteessa H1 vaihtoehdoissa VE3.
Päästöjä esiintyy noin 1 tunti vuodessa.
Tarkastellussa poikkeustilanteessa H2 laimeat hajukaasut johdetaan soodakattilan ohi piipun kautta ulos. Tämä tilanne on häiriötilannetta H1 yleisempi ja niitä arvioidaan ole-van noin 240 tuntina vuodessa eli 10 vuorokautta vuodessa. Maksimitarkasteluperiaat-teen mukaan mallinnettavaksi valittiin ainoastaan vaihtoehto VE3, koska siinä päästöt ovat suuremmat kuin vaihtoehdoissa VE1 tai VE2. Mallinnuksen perusteella TRS-pitoisuuden ohjearvojen arvioidaan alittuvan tarkastelualueella biojalostamon aluetta
lukuun ottamatta, mutta havaittavaa hajua voi esiintyä laitosalueen ulkopuolellakin noin 6 kilometrin säteellä hankealueesta (Kuva 10-17).
Kuva 10-17. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) korkein tuntikeskiarvopitoisuus (µg/m3) poikkeustilanteessa H2 hankevaihtoehdossa VE3.
Rikkidioksidi
Lisäksi leviämismallinnuksessa on tarkasteltu tilannetta, jossa väkevät hajukaasut pol-tetaan soihdussa (Kuva 10-18). Soihtupolton hajukaasujen (TRS) päästöt ovat hieman suuremmat kuin soodakattilan ja meesauunin normaalin toiminnan aikaiset päästöt, mutta sen rikkidioksidipäästöt ovat huomattavan suuret. Päästöt ovat yhtä suuret kai-kissa hankevaihtoehdoissa.
Tehdasalue
KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus
Kuva 10-18. Rikkidioksidin korkein tuntipitoisuus (µg/m3) hankevaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.
Toiminnan aikaisen liikenteen päästöjen vaikutukset 10.5.3
Maantieliikenteen pakokaasupäästöjen arvioinnin lähtökohtana on ollut eri kuljetus-muodoilla kuljetettavien raaka-aineiden, kemikaalien, ja sivutuotteiden määriin, lastien kokoihin ja kuljetusmatkojen pituuksiin perustuvat liikennesuoritteet (ajoneuvokilomet-rit)). Päästölaskennassa on huomioitu sekä raskas liikenne että henkilöliikenne.
Kuljetusten ja henkilöliikenteen pakokaasupäästöjä arvioitiin VTT:ssä kehitetyllä tieliikenteen pakokaasupäästöjen LIISA-laskentajärjestelmällä (VTT 2017). Laskenta perustuu kahteen pääelementtiin, autokohtaisiin vuosisuoritteisiin (km/a) ja suoritekohtaisiin päästökertoimiin (g/km, kWh/km). Pakokaasupäästöt laskettiin vuodelta 2016 olevien päästökertoimien ja arvioitujen henkilö- ja raskaan liikenteen keskimääräisten kuljetusmatkojen mukaisesti. Henkilöautojen osalta on käytetty päästökertoimia (Taulukko 10-2), joissa on huomioitu maantie- ja katuajo, katuajon osuus oli 27 %. Raskaan liikenteen osalta on käytetty täysperävaunuyhdistelmän (76 t) päästökertoimia puukuljetuksilla ja (60 t) päästökertoimia muille kuljetuksille.
Tehdasalue
Taulukko 10-2. Liikenteen päästökertoimet eri liikennemuodoille (g/km) (VTT 2017, tiedot vuodelta 2016).
Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 päästöjen määrät ovat lähellä toisiaan, mutta VE3:ssa ne ovat lisääntyvästä raskaan liikenteen määrästä johtuen suurempia (Taulukko 10-3).
Henkilöliikenne päästöineen sijoittuu pääosin Paltamon ja Kajaanin seudulle, kun taas raskas liikenne ja sen päästöt jakautuvat laajemmalle alueelle kuljetusreitistön mukai-sesti). Biojalostamon liikenteen arvioidut päästöt vastaavat hankevaihtoehdosta riippu-en keskimäärin noin 50–60 % Paltamon kunnan laskriippu-ennallisista liikriippu-ennepäästöistä vuonna 2016. Osuudet kuitenkin vaihtelevat suuresti päästökomponentista riippuen.
Maantiekuljetuksista aiheutuvat pölypäästöt koostuvat lähinnä normaalista maantiepö-lystä, jonka vaikutusalue rajautuu kuljetusreittien välittömään läheisyyteen.
Taulukko 10-3. Biojalostamon toimintaan liittyvän henkilö- ja raskaan liikenteen pakokaasupäästöt (tonnia vuodessa) hankevaihtoehdoittain
Liikenteen päästöt ovat taajamissa usein merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Lii-kenteen pakokaasupäästöt pääsevät ilmaan matalalta eivätkä ne sekoitu ilmaan yhtä
LIIKENNEMUOTO HENKILÖAUTO
g/km tyhjä g/km täysi g/km tyhjä g/km täysi g/km
Häkä (CO) 0,44 0,37 0,52 0,12 0,14
Hiilivedyt (HC) 0,025 0,084 0,100 0,011 0,021
Typen oksidit (NOx) 0,3 4,7 6,5 0,21 0,3
Hiukkaset (PM) 0,011 0,0400 0,062 0,0043 0,006
Metaani (CH4) 0,001 0,005 0,006 0,0007 0,001
Typpioksiduuli (N2O) 0,003 0,029 0,029 0,0500 0,052
Rikkidíoksidi (SO2) 0,001 0,003 0,004 0,0029 0,005
Hiilidioksidi (CO2) 151 788 1197 857 1416
RASKAS LIIKENNE 60 t
RASKAS LIIKENNE 76 t
HANKEVAIHTOEHTO VE1 VE2 VE3
päästöt (t/v) päästöt (t/v) päästöt (t/v)
Häkä (CO) 3,3 3,2 3,7
Hiilivedyt (HC) 0,4 0,4 0,5
Typen oksidit (NOx) 16 15 19
Hiukkaset (PM) 0,2 0,2 0,2
Metaani (CH4) 0,0 0,0 0,0
Typpioksiduuli (N2O) 0,5 0,5 0,6
Rikkidíoksidi (SO2) 0,0 0,0 0,1
Hiilidioksidi (CO2) 12 819 12 584 15 281
CO = hiilimonoksidi, HC = hiilivedyt (sisältää metaanin CH4), NOx = typen oksidit, PM = hiukkaset, CH4 = metaani, N2O = typpioksiduuli, SO2 = rikkidioksidi, CO2 = hiilidioksidi
KaiCell Fibers Oy Biojalostamon YVA-selostus