TAULUKKO 12 Yhteenveto hypoteeseista ja tuloksista
7.4 Yhteenveto tutkimuksesta
Tässä tutkielmassa tavoitteena oli vastata tutkimuskysymykseen ”Vaikuttaako ohjelmistoalan työntekijöiden kokema teknostressi työroolin stressaavuuteen ja etätyös-kentelyn tuottavuuteen?”. Tutkimuskysymykseen vastatakseen oli tärkeää poh-justaa aihetta teknostressin, työroolin stressaavuuden ja etätyöskentelyn tuotta-vuuden näkökulmasta.
Ensimmäisessä varsinaisessa sisältöluvussa käsiteltiin teknostressiä. Aluk-si määriteltiin mitä stresAluk-sillä tarkoitetaan ja miten stresAluk-si ilmenee ykAluk-silöllä. Tä-män jälkeen määriteltiin mitä teknostressillä tarkoitetaan ja miksi yksilöt saat-tavat kokea teknostressiä. Lisäksi kappaleessa käsiteltiin teknostressin oireita.
Määritelmän jälkeen tarkasteltiin teknostressin aiheuttajia. Tiivistettynä kappa-leessa todettiin viisi teknostressin aiheuttajaa: teknologinen ylikuormitus, tek-nologinen tunkeutuminen, tektek-nologinen monimutkaisuus, tektek-nologinen epä-varmuus ja teknologinen epätietoisuus. Lopuksi tarkasteltiin teknostressin vai-kutuksia tuottavuuteen ja miten se ilmenee yksilöillä. Liiallinen teknostressi vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuteen, mutta sopivana määränä se voi jopa lisä-tä hieman tuottavuutta.
Seuraavassa sisältöluvussa käsiteltiin työroolin stressaavuutta. Aluksi määriteltiin mitä työroolin stressaavuudella tarkoitetaan ja miten se ilmenee.
Sen jälkeen käsiteltiin miten teknostressi vaikuttaa työroolin stressaavuuteen.
Työroolin stressaavuus voidaan jakaa kahteen kategoriaan: työroolin ylikuor-mitus ja työroolin konflikti. Molemmissa tapauksissa teknostressi vaikuttaa nii-hin negatiivisesti. Yksilön täytyy joko tehdä paljon tehtäviä samaan aikaan tai hänen täytyy tehdä päätös johonkin tehtävään monen eri työroolin pohjalta.
Lopuksi sisältöluvussa käsiteltiin eri, miten teknostressi ilmenee eri ammateissa.
Pääsääntöisesti kaikissa ammateissa koetaan teknostressiä ja sitä voidaan hel-pottaa esimerkiksi aiheeseen liittyvillä koulutuksilla.
Kolmannessa teorian sisältöluvussa käsiteltiin etätyöskentelyn tuottavuut-ta. Aluksi määriteltiin mitä tarkoitetaan etätyöskentelyllä ja tuottavuudella.
Tämän jälkeen määriteltiin mitä etätyöskentelyn tuottavuus tarkoittaa sekä mi-ten se ilmenee. Määrittelyjen jälkeen tarkasteltiin mimi-ten teknostressi vaikuttaa etätyöskentelyn tuottavuuteen. Aihetta ei ollut tutkittu kovinkaan paljoa, joten mitään yksiselitteistä vastausta ei löytynyt. Liiallinen teknostressi voidaan näh-dä vaikuttavan negatiivisesti etätyöskentelyn tuottavuuteen, mutta vähäisenä jopa parantavan sitä. Lopuksi muodostettiin tutkimuksen hypoteesit kyselytut-kimuksen analyysiä varten.
Teorian jälkeen seuraavassa sisältöluvussa käsiteltiin aineiston hankintaa ja analyysiä. Aluksi perusteltiin tutkimusmenetelmän valinta ja kerrottiin, kuinka aineisto kerättiin. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena ja analysoitiin IBM SPSS 26 -ohjelmistolla. Analyysi toteutettiin eksploratiivisena faktoriana-lyysinä sekä faktorianalyysin jälkeen muodostettiin rakenneyhtälömallit SPSS AMOS -lisäosalla. Osa kyselytutkimuksen väittämistä jouduttiin pudottamaan pois lopullisesta tutkimuksesta niiden malliin sopimattomuuden vuoksi.
Lopullinen rakenneyhtälömalli muodostettiin kolmesta muusta raken-neyhtälömallista. Rakenneyhtälömallit käsittelivät teknostressin ja etätyösken-telyn tuottavuutta, työroolin stressaavuutta ja etätyöskenetätyösken-telyn tuottavuutta se-kä teknostressin ja työroolin stressaavuuden suhteita. Lopullisen rakenneyhtä-lömallin perusteella todettiin, että ohjelmistoalan työntekijät saattavat kokea sekä teknostressiä, työroolin stressaavuutta, että etätyöskentelyn tuottavuutta.
Näiden välillä ei tosin ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Jonkin verran poikkeavuutta löytyi myös aikaisempiin tutkimuksiin, sillä aihetta oli aiemmin
tutkittu teknostressin vaikutuksista roolistressiin ja tuottavuuteen. Niissä huo-mattiin teknostressin vaikuttavan negatiivisesti tuottavuuteen sekä roolistres-siin. Lisäksi roolistressillä oli negatiivisia vaikutuksia tuottavuuteen.
Tutkimuksen rajoituksia olivat muun muassa faktorianalyysiin nähden pieni otoskoko, mutta pro gradu -tutkielman kannalta otoskoko voitiin olettaa tarpeeksi hyväksi. Lisäksi väittämien poistaminen sekä faktoreiden lataukset voitiin nähdä rajoitteina. Rakenneyhtälömallien perusteella mallien sopivuus aineistoon nähden ei ollut niin hyvä kuin mikä olisi ollut mallien hyvyysindek-sien kannalta suotavaa. Näiden syiden perusteella tuloksia oli vaikea yleistää ja aihe kaipaisikin enemmän tutkimusta.
Lopuksi tutkielmassa ehdotettiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita, joista osa käsitteli muun muassa aiheen tutkimista laajemmin tai tarkemmin. Aihetta voisi tutkia esimerkiksi eri toimialojen näkökulmasta tai miten johtotehtävät vaikuttavat koettuun teknostressiin, työroolin stressaavuuteen ja etätyöskente-lyn tuottavuuteen. Lisäksi teknostressiä kannattaisi tutkia enemmän myös etä-työskentelyn näkökulmasta, sillä todennäköisesti etäetä-työskentelyn määrä kasvaa entisestään tulevaisuudessa.
LÄHTEET
Ahmad, U. N. U., Amin, S. M., & Ismail, W. K. W. (2012). The Relationship Between Technostress Creators and Organisational Commitment Among Academic Librarians. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 40, 182–186.
Al-Fudail, M., & Mellar, H. (2008). Investigating teacher stress when using technology. Computers & Education, 51(3), 1103–1110.
Allen, T. D., Golden, T. D., & Shockley, K. M. (2015). How Effective Is Telecommuting? Assessing the Status of Our Scientific Findings.
Psychological Science in the Public Interest, 16(2), 40–68.
Ayyagari, R., Grover, V., & Purvis, R. (2011). Technostress: Technological Antecedents and Implications. MIS Quarterly, 35(4), 831–858.
Bailey, D. E., & Kurland, N. B. (2002). A review of telework research: findings, new directions, and lessons for the study of modern work. Journal of Organizational Behavior, 23(4), 383–400.
Barber, L. K., & Santuzzi, A. M. (2015). Please respond ASAP: Workplace telepressure and employee recovery. Journal of Occupational Health Psychology, 20(2), 172.
Belanger, F. (1999). Workers’ propensity to telecommute: An empirical study.
Information & Management, 35(3), 139–153.
Belanger, F., & Collins, R. W. (1998). Distributed Work Arrangements: A Research Framework. The Information Society, 14(2), 137–152.
Belanger, F., Collins, R. W., & Cheney, P. H. (2001). Technology Requirements and Work Group Communication for Telecommuters. Information Systems Research, 12(2), 155–176.
Bentler, P. M., & Bonett, D. G. (1980). Significance tests and goodness of fit in the analysis of covariance structures. Psychological Bulletin, 88(3), 588–606.
Brod, C. (1982). Managing technostress: optimizing the use of computer technology. Personnel Journal, 61(10), 753–757.
Butler, E. S., Aasheim, C., & Williams, S. (2007). Does telecommuting improve productivity? Communications of the ACM, 50(4), 101–103.
Cooper, C. L., Dewe, P. J., & O’Driscoll, M. P. (2001). Organizational stress: A review and critique of theory, research, and applications. Sage.
Davis, G. B. (2002). Anytime/anyplace computing and the future of knowledge work. Communications of the ACM, 45(12), 67–73.
Fisher, W., & Wesolkowski, S. (1999). Tempering technostress. IEEE Technology and Society Magazine, 18(1), 28–42.
Fornell, C., & Larcker, D. F. (1981). Evaluating structural equation models with unobservable variables and measurement error. Journal of marketing research, 18(1), 39–50.
Gajendran, R. S., & Harrison, D. A. (2007). The good, the bad, and the unknown about telecommuting: Meta-analysis of psychological mediators and individual consequences. Journal of Applied Psychology, 92(6), 1524–1541.
Hair, J. F., Risher, J. J., Sarstedt, M., & Ringle, C. M. (2019). When to use and how to report the results of PLS-SEM. European Business Review, 31(1), 2–24.
Hooper, D., Coughlan, J., & Mullen, M. (2008). Structural Equation Modeling:
Guidelines for Determining Model Fit. The Electronic Journal of Business Research Methods, 6(1).
House, R. J., & Rizzo, J. R. (1972). Role conflict and ambiguity as critical
variables in a model of organizational behavior. Organizational behavior and human performance, 7(3), 467–505.
Hsiao, K.-L. (2017). Compulsive mobile application usage and technostress: the role of personality traits. Online Information Review, 41(2), 272–295.
Hu, L., & Bentler, P. M. (1999). Cutoff criteria for fit indexes in covariance structure analysis: Conventional criteria versus new alternatives.
Structural Equation Modeling: A Multidisciplinary Journal, 6(1), 1–55.
Igbaria, M., & Tan, M. (1997). The consequences of information technology acceptance on subsequent individual performance. Information &
Management, 32(3), 113–121.
Jackson, S. E., & Schuler, R. S. (1985). A meta-analysis and conceptual critique of research on role ambiguity and role conflict in work settings.
Organizational Behavior and Human Decision Processes, 36(1), 16–78.
Katz, D., & Kahn, R. L. (1978). The social psychology of organizations (Vsk. 2).
Wiley New York.
Krishnan, S. (2017). Personality and espoused cultural differences in technostress creators. Computers in Human Behavior, 66, 154–167.
Lazarus, R. S. (1966). Psychological stress and the coping process. McGraw-Hill.
Lee, S. B., Lee, S. C., & Suh, Y. H. (2016). Technostress from mobile
communication and its impact on quality of life and productivity. Total Quality Management & Business Excellence, 1–16.
MacCallum, R. C., Browne, M. W., & Sugawara, H. M. (1996). Power analysis and determination of sample size for covariance structure modeling.
Psychological methods, 1(2), 130.
Neufeld, D. J., & Fang, Y. (2005). Individual, social and situational determinants of telecommuter productivity. Information & Management, 42(7), 1037–1049.
Nygaard, A., & Dahlstrom, R. (2002). Role Stress and Effectiveness in Horizontal Alliances. Journal of Marketing, 66(2), 61–82.
Pantsu, P. (2020, huhtikuuta 5). Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11291865
Raghuram, S., Wiesenfeld, B., & Garud, R. (2003). Technology enabled work:
The role of self-efficacy in determining telecommuter adjustment and structuring behavior. Journal of Vocational Behavior, 63(2), 180–198.
Ragu-Nathan, T. S., Tarafdar, M., Ragu-Nathan, B. S., & Tu, Q. (2008). The Consequences of Technostress for End Users in Organizations: Conceptual Development and Empirical Validation. Information Systems Research.
Rizzo, J. R., House, R. J., & Lirtzman, S. I. (1970). Role Conflict and Ambiguity in Complex Organizations. Administrative Science Quarterly, 15(2), 150.
Ruch, W. A. (1994). Measuring and managing individual productivity.
Organizational linkages: Understanding the productivity paradox, 105–130.
Shevlin, M., & Miles, J. N. V. (1998). Effects of sample size, model specification and factor loadings on the GFI in confirmatory factor analysis. Personality and Individual Differences, 25(1), 85–90.
Shu, Q., Tu, Q., & Wang, K. (2011). The Impact of Computer Self-Efficacy and Technology Dependence on Computer-Related Technostress: A Social Cognitive Theory Perspective. International Journal of Human-Computer Interaction, 27(10), 923–939.
Sink, D. S., & Smith Jr, G. L. (1994). The influence of organizational linkages and measurement practices on productivity and management. Organizational linkages: Understanding the productivity paradox, 131–160.
Srivastava, S. C., Chandra, S., & Shirish, A. (2015). Technostress creators and job outcomes: theorising the moderating influence of personality traits.
Information Systems Journal, 25(4), 355–401.
Staples, D. S., Hulland, J. S., & Higgins, C. A. (1999). A Self-Efficacy Theory Explanation for the Management of Remote Workers in Virtual
Organizations. Organization Science, 10(6), 758–776.
Steiger, J. H. (2007). Understanding the limitations of global fit assessment in structural equation modeling. Personality and Individual Differences, 42(5), 893–898.
STT. (2020, marraskuuta 3). Korona vähensi tietotyöläisten kuormitusta.
Keskisuomalainen, s. 15.
Suh, A., & Lee, J. (2017). Understanding teleworkers’ technostress and its influence on job satisfaction. Internet Research, 27(1), 140–159.
Tabachnick, B. G., & Fidell, L. S. (2007). Using multivariate statistics. (5. uud.
painos). Pearson / Allyn and Bacon.
Tarafdar, M., Cooper, C. L., & Stich, J.-F. (2019). The technostress trifecta - techno eustress, techno distress and design: Theoretical directions and an agenda for research. Information Systems Journal, 29(1), 6–42.
Tarafdar, M., Pullins, E. B., & Ragu‐Nathan, T. S. (2015). Technostress: negative effect on performance and possible mitigations. Information Systems Journal, 25(2), 103–132.
Tarafdar, M., Tu, Q., Ragu-Nathan, B. S., & Ragu-Nathan, T. S. (2007). The Impact of Technostress on Role Stress and Productivity. Journal of Management Information Systems, 24(1), 301–328.
Tarafdar, M., Tu, Q., & Ragu-Nathan, T. S. (2010). Impact of Technostress on End-User Satisfaction and Performance. Journal of Management Information Systems, 27(3), 303–334.
Tarafdar, M., Tu, Q., Ragu-Nathan, T. S., & Ragu-Nathan, B. S. (2011). Crossing to the dark side: examining creators, outcomes, and inhibitors of
technostress. Communications of the ACM, 54(9), 113–120.
Tennant, C. (2001). Work-related stress and depressive disorders. Journal of Psychosomatic Research, 51(5), 697–704.
Tu, Q., Wang, K., & Shu, Q. (2005). Computer-related technostress in China.
Communications of the ACM, 48(4), 77–81.
Turetken, O., Jain, A., Quesenberry, B., & Ngwenyama, O. (2011). An Empirical Investigation of the Impact of Individual and Work Characteristics on Telecommuting Success. IEEE Transactions on Professional Communication, 54(1), 56–67.
Valkama, H. (2020, helmikuuta 16). Ei, etätöissä ei laiskotella! Etänä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla. Yle Uutiset.
https://yle.fi/uutiset/3-11211532
Vehkalahti, K. (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi.
Wang, K., Shu, Q., & Tu, Q. (2008). Technostress under different organizational environments: An empirical investigation. Computers in Human Behavior, 24(6), 3002–3013.
Weil, M. M., & Rosen, L. D. (1997). TechnoStress: Coping with Technology @Work
@Home @Play. (1. painos). Wiley.
Yaverbaum, G. J. (1988). Critical Factors in the User Environment: An Experimental Study of Users, Organizations and Tasks. MIS Quarterly, 12(1), 75–88.
Zorn, T. E. (2002). The emotionality of information and communication technology implementation. Journal of Communication Management, 7(2), 160–171.
Zuboff, S. (1988). In the age of the smart machine: the future of work and power. Basic Books.