Yhteenveto

Psykoosilääkkeen hoitosuositusten mukaisen diagnoosin saaneista potilaista puolella oli psykoosilääke osana hoitoa. Kolmasosalla lääkeannos oli psykoosin hoidon tasoinen. Muun diagnoosin saaneista 14 % käytti pientä psykoosilääkeannosta ja 5 % suurta psykoosilääkeannosta. Psykoosilääkettä käyttävillä potilailla YEAH-pistemäärät ja terapiakäyntimäärät olivat korkeammat kuin potilailla, jotka eivät käyttäneet psykoosilääkkeitä. iässä, sukupuolessa ja BMI:ssä ei ollut eroavaisuuksia.

Off label -käyttö on yleistä ja siihen tulee kiinnittää entistä paremmin huomiota.

Psykoosilääkkeitä käytetään paljon muuhunkin kuin psykoosin hoitoon ja lääkehoitojen vakavat sivuoireet ovat ongelma. Tästä syystä psykoosilääkehoidoille tarvitaan kunnon seurantoja ja käyttö tulee rajata potilaisiin, jotka todella hyötyvät lääkkeestä. Tarvitaan myös aiempaa enemmän somaattista seurantaa sekä liikunta- ja ravinto-ohjausta.

Haittavaikutuksiin pitää puuttua tehokkaammin. Tässä aineistossa psykoosilääkkeiden käyttö oli vähäistä ja monilla psykoosisairauden diagnoosin saaneilla ei ollut lääkettä käytössä. Koska kyseessä ovat nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon potilaat, hoidon tuleekin olla hyvin kohdennettua ja perusteltua.

Lähteet

Alanen H.-M., Järventausta K., Talaslahti T., Leinonen E. Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille. Julkaistu 19.06.2013. Luettu 30.06.2020.

http://sic.fimea.fi/2_2013/psyykenlaakkeet_voivat_aiheuttaa_ongelmia_ikaihmisille Arango C. Present and future of developmental neuropsychopharmacology. European Neuropsychopharmacology 25(5): 703–712, 2015

Bauer M., El-Khalili N., Datto C. ym. A pooled analysis of two randomised, placebo-controlled studies of extended release quetiapine fumarate adjunctive to antidepressant therapy in patients with major depressive disorder. Journal of Affective Disorders 127(1–3):

19–30, 2010

Ben Amor L. Antipsychotics in pediatric and adolescent patients. A review of comparative safety data. Elsevier B.V. Journal of Affective Disorders 138: 22–30, 2012

Briles J., Rosenberg R., Brooks A. ym. Review of the safety of second-generation antipsychotics: Are they really “Atypically” safe for youth and adults? Primary Care Companion for CNS Disorders 14(3): 2012 Luettu 5.6.2020 www.ncbi.nlm.nih.gov Das S., Barnwal P., Winston A.B., Mondal S. and Saha I. Brexpiprazole: So far so good.

Therapeutic Advances in Psychopharmacology 6(1): 39–54, 2016

Davis M., Chen N and Glick D.: A meta-analysis of the efficacy of second-generation antipsychotics. Archives of General Psychiatry 60(6): 553–564, 2003

Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 5.05.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Duffy A and Grof P. Lithium Treatment in Children and Adolescent. Pharmacopsychiatry.

Sep;51(5):189–193, 2018

Francey S.M., Nelson B., Thompson A. ym. Who needs antipsychotic medication in the earliest stages of psychosis? A reconsideration of benefits, risks, neurobiology and ethics in the era of early intervention. Schizophrenia Research 119(1–3): 1–10, 2010

Friberg V., Kakko K., Salmelin R. ja Borg A.-M. Lastenpsykiatrinen akuuttiosastohoito TAYS:ssa 2017–2018. Julkaistu 13.12.2019. 50–52/2019 vsk. 74 s. 2943–47 Luettu 25.06.2020. www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/lastenpsykiatrinen-akuuttiosastohoito-tays-ssa-2017-ndash-18/?public=e2f94485fc94c4ebe07f5929613f5db5 Gabriel D., Jakubovski E., Taylor JH., Artukoglu B. and Bloch M. Predictors of treatment response and drop out in the treatment of early-onset schizophrenia spectrum disorders (TEOSS) study. Psychiatry Research 255: 248–255, 2017

Haapasalo-Pesu K.-M., Karukivi M. ja Saarijärvi S. The Growing Trend of Prescribing Antipsychotics for Young People in Finland, 2000 to 2010. Scandinavian Journal of Child and Adolescent Psychiatry and Psychology, 4(1), 31-35. Julkaistu 4.2.2016. Luettu 26.6.2020. https://tidsskrift.dk/sjcapp/article/view/20483

Harrison N., Cluxton-Keller F. and Gross D. Antipsychotic medication prescribing trends in children and adolescents. Journal of Pediatric Health Care 26(2): 139–145, 2012

Hietala J. ja Syvälahti E. Kirjassa Farmakologia ja toksikologia. Koulu & Mervaala Kustantanut Medicina, Kuopio 2013. S. 379–97.

Huttunen O. Psykoottisen häiriön lääkehoito lapsilla ja nuorilla, Duodecim Terveyskirjasto 2017, luettu 15.6.2021 https://www.terveyskirjasto.fi/lam00093/psykoottisen-hairion-laakehoito-lapsilla-ja-nuorilla

International Physical Health in Youth (iphYs) työryhmä. Healthy Active Lives (HeAL) consensus statement 2013. Luettu 07.07.2020 www.iphys.org.au

Kakko K., Pihlakoski L., Salmelin R., Keskinen P., Puura K. ja Tamminen T. Clinical use of second-generation antipsychotics in children. Scandinavian Journal of Child and Adolescent Psychiatry and Psychology Vol. 5(2):77-88, 2017 http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801301158

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 5.05.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Kant R., Chalansani R., Chengappa K.-N. and Dieringer F. The off-label use of clozapine in adolescents with bipolar disorder, intermittent explosive disorder, or posttraumatic stress disorder. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology 14(1): 57–63, 2004

Kela, Fimea: Suomen lääketilasto SLT 2018. www.julkari.fi

Kennedy J., Tuleu I. and Mackay K.: Unfilled prescriptions of medicare beneficiaries:

Prevalence, reasons, and types of medicines prescribed. Journal of managed care pharmacy 14(6): 553–560, 2008

Krause M., Zhu Y., Huhn M. ym. Efficacy, acceptability, and tolerability of antipsychotics in children and adolescents with schizophrenia: A network meta-analysis. European Neuropsychopharmacology 28(6): 659–674, 2018

Kroeze K., Hufeisen J., Popadak A. ym. H1-histamine receptor affinity predicts short-term weight gain for typical and atypical antipsychotic drugs. Neuropsychopharmacology 28(3):

519–526, 2003

Kumar A., Datta S., Wright D. ym. Atypical antipsychotics for psychosis in adolescents.

Cochrane Database of systematic reviews (10):CD009582. doi(10): CD009582, 2013.

Julkaiastu 15.10.2013

Leucht S., Cipriani A., Spineli L. ym. Comparative efficacy and tolerability of 15 antipsychotic drugs in schizophrenia: A multiple-treatments meta-analysis. Lancet 382(9896): 951–962, 2013

Leucht S., Samara M., Heres S. and Davis M. Dose equivalents for antipsychotic drugs: The DDD method. Schizophrenia Bulletin 42(Suppl 1): S90–S94, 2016

Levine Z., Rabinowitz J., Lawson H., Douglas. and Ascher-Svanum H. Treatment response trajectories and antipsychotic medications: Examination of up to 18 months of treatment in the CATIE chronic schizophrenia trial. Schizophrenia Research 137(1-3): 141–146, 2012

Lo Cascio N., Saba R., Hauser M. ym. Attenuated psychotic and basic symptom characteristics in adolescents with ultra-high risk criteria for psychosis, other non-psychotic psychiatric disorders and early-onset psychosis. European Child and Adolescent Psychiatry 25(10): 1091–1102, 2016

Martinuzzi E., Barbosa S., Daoudlarian D. ym. Stratification and prediction of remission in first-episode psychosis patients: The OPTiMiSE cohort study. Translational Psychiatry 9(1):

20–5, 2019

Mayberg S., Lozano M., Voon V. ym. Deep brain stimulation for treatment-resistant depression. Neuron 45(5): 651–60, 2005

McClellan J. Psychosis in children and adolescents. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry 57(5): 308–312, 2018

Moilanen I., Mattila M.-L., Loukusa S. ja Kielinen M. Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 128(14):1453–62, 2012

Nesvåg R., Hartz I., Bramness J.G., Hjellvik V., Handal M., Skurtveit S. Mental disorder diagnoses among children and adolescents who use antipsychotic drugs. European Neuropsychopharmacology 26(9): 1412–1418, 2016

Olfson M., King M. and Schoenbaum M. Treatment of young people with antipsychotic medications in the United States. JAMA Psychiatry 72(9): 867–874, 2015

Patten B., Waheed W. and Bresee L. A review of pharmacoepidemiologic studies of antipsychotic use in children and adolescents. Canadian Journal of Psychiatry 57(12): 717–

721, 2012

Puutsjärvi A., Raunio H., Lecklin A. ja Kumpulainen K. Lasten psykiatristen häiriöiden lääkehoito ja tavallisimmat lääkkeet. Aikakausikirja Duodecim 2016;132(10):943–50 Luettu 29.6.2020. www.duodecimlehti.fi/duo13137

Rojo E., Gaspar A., Silva H., ym. Metabolic syndrome and obesity among users of second generation antipsychotics: A global challenge for modern psychopharmacology.

Pharmacological Research 101: 74–85, 2015

Saastamoinen K., Autti-Rämo I., Tuulio-Henriksson A. ym. Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö kasvussa. Lääkärilehti 9/2017 vsk. 72: 575–579, 2017

Schulz E. and Remschmidt H. Psychopharmacology of depressive states in childhood and adolescence. Kirjassa: The depressed child and adolescent. 2. painos, s. 292-324. Toim.

Goodyer IM, Cambridge University Press, Cambridge 2001

Siafis S., Tzachanis D., Samara M. and Papazisis G. Antipsychotic drugs: From receptor-binding profiles to metabolic side effects. Current Neuropharmacology 16(8): 1210–1223, 2018

Sikich L., Frazier J.A., McClellan J., Findling R.L. ym. Double-blind comparison of first- and second-generation antipsychotics in early-onset schizophrenia and schizo-affective disorder: findings from the treatment of early-onset schizophrenia spectrum disorders (TEOSS) study. American Journal of Psychiatry 165(11): 1420–1431, 2008

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 07.06.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Steinhausen C. Recent international trends in psychotropic medication prescriptions for children and adolescents. European Child and Adolescent Psychiatry 24(6): 635–640, 2015

Tiihonen J., Mittendorfer-Rutz E., Majak M. ym. Real-world effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of 29 823 patients with schizophrenia. JAMA Psychiatry 74(7): 686–693, 2017

Tiihonen J. Skitsofrenian lääkehoito. Duodecim 2019;135(20) 21–7.

Vacheron-Trystram M.N., Braitman A., Cheref S. and Auffray L. Antipsychotics in bipolar disorders. Encephale 30(5): 417–424, 2004

Viertiö S., Perälä J., Saarni L., ym. Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset. Lääkärilehti 11/2012 vsk. 67: 863-869, 2012

Vitiello B, Correll C., van Zwieten-Boot B., Zuddas A. and Arango C. Antipsychotics in children and adolescents: Increasing use, evidence for efficacy and safety concerns.

European Neuropsychopharmacology 19(9): 629–635, 2009

Voineskos N., Mulsant H., Dickie W. ym. Effects of antipsychotic medication on brain structure in patients with major depressive disorder and psychotic features: Neuroimaging findings in the context of a randomized placebo-controlled clinical trial. JAMA Psychiatry 77(7): 674–683, 2020

Weston-Green K., Huang X.-F., Lian J. and Deng C. Effects of olanzapine on muscarinic M3 receptor binding density in the brain relates to weight gain, plasma insulin and metabolic hormone levels. European Neuropsychopharmacology 22(5): 364–373, 2012

Xia L., Weng-Zheng L., Huan-Zhong L., Rui H. and Xiang-Yang Z. Olanzapine versus risperidone in children and adolescents with psychosis: A meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Child & Adolescent Psychopharmacology 28(4): 244–251, 2018