Kuten työn teoriaosan luvusta 4.2. käy ilmi, on todella tärkeää, että e-aineistoja mai-nostetaan, jotta ihmiset oppivat tuntemaan kirjaston tarjoamat palvelut ja käyttävät niitä. Tärkeää on myös se, että markkinointi ja mainonta suunnitellaan huolella, jotta se onnistuu. Huonosta markkinoinnista ei ole kirjastolle paljonkaan hyötyä, vaan päinvastoin siihen on vain käytetty turhia työtunteja. (Druda 2012, 149–151.) Kol-messa tutkimuskirjastossani tekemäni havainnot vain vahvistivat tätä asiaa.
Ainoa aiempi tutkimus, jonka löysin koskien e-aineistojen mainontaa ja markkinoin-tia kirjastossa oli Vasileioun & Rowleyn vuonna 2011 julkaistu tutkimus, jossa tutkit-tiin, kuinka e-kirjoja mainostetaan ja markkinoidaan akateemisissa kirjastoissa.
Oma tutkimukseni keskittyi yleisiin kirjastoihin akateemisten kirjastojen sijaan, mutta tuloksista löytyi silti jotain yhtäläisyyksiä. Vasileioun & Rowleyn (2011) tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että yhdessäkään tutkimuskirjastossa ei oltu tehty e-kirjoille markkinointistrategiaa, mutta monet haastateltavat osasivat kuitenkin kertoa, min-kälaisia toimia kirjastoissa oltiin tehty e-kirjojen näkyvyyden edistämiseksi. En tiedä oliko missään omissa tutkimuskirjastoissani myöskään tehty sen kummemmin mi-tään suunnitelmaa siitä, miten kirjaston tiloissa on tarkoitus mainostaa e-aineistoja, mutta mielestäni olisi erittäin hyvä, että sellainen olisi. Kaikissa kirjastoissa oli kui-tenkin esillä edes jonkun verran mainoksia, joten oli selvää, että jonkinlaisia toimia näkyvyyden edistämiseksi oli kuitenkin tehty.
Kaikkein suunnitelmallisinta mainonta tuntui olevan Tampereen pääkirjasto Met-sossa. Vastaavasti Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja Pasilan pääkirjastossa mi-nulle tuli ennemminkin sellainen tunne, että mainoksia oli laitettu esille välillä vähän, miten sattuu. Etenkin Rovaniemellä mietin sitä kuinka hyvin kirjasto päivittää omia mainoksiaan, sillä esillä oli useampikin mainos, joissa oli vanhentunutta tietoa. Pa-silan ja Rovaniemen kirjastoissakin oli minusta toki osassa mainoksista nähtävissä se, että niiden sijoituspaikkaa oli mietitty ja, että suinkaan kaikkia mainoksia ei oltu vain lätkitty esille. Suunnitelmallisuuden olisi kuitenkin hyvä yltää kaikkiin mainok-siin, jotta mainostus olisi mahdollisimman tehokasta. Hyvällä suunnittelulla vähäi-nenkin määrä mainoksia voi riittää ja vastaavasti huonosti suunniteltuna suurella määrälläkään mainoksia ei välttämättä päästä niihin tuloksiin kuin mitä haluttaisiin.
Tutkimuskirjastoissani tekemieni huomioiden pohjalta nousi selvästi esiin, että ei ole vain yhtä oikeaa ja toimivaa tapaa tehdä hyviä ja helposti huomattavia mainoksia.
Keinoja, joilla asiakkaat saadaan huomaamaan erilaiset mainokset, on useita ja niitä kannattaa pyrkiä käyttämään luovasti. Tutkimuskirjastoissani hyvissä mainoksissa oli usein käytetty paljon väriä ja ne olivat yleensä myös suurikokoisia.
Kirjastoissa esillä olleissa mainoksissa olikin usein käytetty etenkin värejä oikein hyvin. Osassa mainoksissa värejä oli käytetty selvästi enemmän ja osassa hieman vähemmän. Etenkin ne mainokset, joissa oli käytetty valkoisen sijaan jotain muuta taustaväriä tai, että värejä oli muuten käytetty enemmän kuin vain tekstissä tai pie-nissä kuvioissa erottuivat edukseen muiden mainosten joukosta. Parhaiten mainok-sissa käytetyistä väreistä minulle jäi mieleeni oranssi, sillä sitä oli käytetty kaikissa
kirjastoissa vähintään yhdessä mainoksessa. Rovaniemen kaupunginkirjastosta mieleen jäivät myös useammassa mainoksessa käytetyt punainen ja vaaleansini-nen väri. Tampereen pääkirjasto Metsossa taas monissa mainoksissa oli käytetty juuri tuota oranssia väriä ja sen lisäksi minulle jäi mieleen se, että monissa mainok-sissa oltiin käytetty rohkeasti myös mustaa mainosten taustavärinä. Pasilan pääkir-jaston mainoksissa käytetyistä väreistä parhaiten mieleen jäivät sininen, vihreä sekä violetti väri. Mainosten koon puolesta taas selvästi eniten isoja mainoksia oli esillä Tampereen pääkirjasto Metsossa ja näissä mainoksissa oli aina mukana myös hy-vät värit. Muutama isompi mainos oli esillä myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Pasilassa niitä sen sijaan oli vain yksi. Havaintojeni perusteella sanoisin, että hyvin pelkistetyt mustavalkoiset mainokset sen sijaan, eivät tahtoneet erottua muiden mainosten joukosta.
Mainoksen hyvä sijainti vaikutti kuitenkin myös paljon siihen, tuleeko mainos huo-matuksi vai ei ja hyvällä sijoittelulla pienikin mainos saattoi nousta hyvin esiin. Mai-nosten sijoittelu ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii sitä, että mietitään mitä mai-nostetaan ja kenelle, jotta mainos pystyttäisiin sijoittamaan hyvälle ja näkyvälle pai-kalle. Kaikkien mainosten sijoittelussa ei kuitenkaan kannata pyrkiä siihen, että mai-nokset näkyisivät kaikille asiakkaille, vaan että ne näkyisivät niille asiakkaille, joita mainoksessa mainostettava aineisto voisi kiinnostaa.
Kirjastot erosivat mainostuksen osalta toisistaan enemmän tai vähemmän, mikä ei ollut kovin yllättävää. Ajattelin jo ennen haamuasiointien tekemistä, että osassa kir-jastoissa mainostus on varmasti hoidettu oikein hyvin ja osassa mainoksia on var-maan vähemmän ja, että osassa itse mainoksiin on panostettu enemmän ja toisiin taas hieman vähemmän. Yllätyin kuitenkin todella paljon siitä, että vähiten mainok-sia oli pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Pasilan pääkirjastossa. Olisin ennemmin-kin odottanut, että näin olisi saattanut olla Rovaniemen kaupunginkirjastossa, mutta toisin kävi. Näissä tuloksissa on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että niissä on kä-sitelty vain kirjastojen fyysisissä tiloissa tapahtuvaa mainontaa eikä esimerkiksi verkkomainontaa ole otettu ollenkaan huomioon ja tulokset voisivat olla hyvinkin eri-laisia, jos myös verkko mainonta olisi otettu huomioon.
Kirjastot erosivat toisistaan myös niiden tarjoamien opastusten perusteella. Kaikissa kirjastoissa työntekijät näyttivät koneelta, miten toimia mutta Rovaniemen kaupun-ginkirjastossa opastuksesta jäi aika paljon tärkeitä asioita pois ja myös Pasilan kir-jaston opastuksessa oli hieman puutteita. Mieleeni tulikin, että olisi hyvä, jos kirjas-toilla olisi henkilökunnalle ohjeet joiden avulla he voisivat neuvoa eri e-aineistopal-velujen käyttöä. Näin työntekijä pystyisi ohjeita seuraamalla varmistamaan, että ker-too varmasti kaikista tärkeimmistä asioista eikä vain suotta yritä ulkoa muistaa, mistä kaikesta olisi hyvä mainita. Toinen vaihtoehto olisi se, että työntekijät avaavat koneellaan asiakkaille tarkoitetut ohjeet auki, jolloin ei tarvittaisi mitään erillisiä oh-jeita ja ohjeet käytäisiin yhdessä asiakkaan kanssa läpi ja näytettäisiin samalla asi-akkaalle, miten hänen tulee toimia. En tiedä onko kirjastoilla jo olemassa tällaisia ohjeita, mutta Pasilassa ja Rovaniemellä se ei ainakaan vaikuttanut siltä. Tampe-reella voisi ehkä ollakin ohjeet tai sitten työntekijä jolta kävin asiaa kysymässä, vain tunsi Ellibs-palvelun paremmin ja osasi sen takia opastaa minua niin sujuvasti.
Mielestäni Tampereella opastus hoidettiin siis oikein mallikkaasti. Myöhemmin mi-nulle tuli kuitenkin vielä mieleen, että minkään kirjaston työntekijä ei tarjoutunut näyt-tämään esimerkiksi puhelimeltani, että mistä löydän sovelluskaupasta tarvitsemani sovelluksen. Minulla oli kuitenkin jokaisen ohjauksen aikana oma älypuhelimeni kä-dessäni, joten se olisi ollut hyvä lisä opastukseen. Tämä on toki aikaa vievää, mutta jos kirjastossa on rauhallista niin miksei henkilökunta voisi kysyä asiakkaalta, että sopiiko hänellä, että katsotaan yhdessä, vaikka asiakkaan älypuhelimella, että miten homma toimii. Tämä toisi opastukseen paljon lisäarvoa ja helpottaisi asiakkaan e-aineistopalvelun käytön aloittamista.
8 KYSELYN TULOKSET
Tavoitteenani oli netissä julkaistun kyselyn avulla selvittää kuinka kirjaston asiak-kaat hakevat e-kirjoja ja e-äänikirjoja kirjaston valikoimasta ja kuinka helppona he hakemista pitävät. Tämän lisäksi kyselyn tavoitteena oli myös selvittää sitä millai-sena kirjaston asiakkaat kokevat Ellibsin käyttämisen.
Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 335 vastaajaa. Määrä on oikein hyvä, mutta koska en pystynyt tekemään kunnollista otantaa eivät tulokset ole yleistettävissä.
Omassa kyselyssäni on, kuten teoriaosassani mainitsin kyse itsevalikoituneesta näytteestä ja tulokset ovat suuntaa antavia, koska en pysty selvittämään ja määrit-telemään kuinka hyvin kyselyni vastaajat edustavat Ellibsin käyttäjiä.