7.1 Rovaniemen kaupunginkirjasto
7.1.1 Mainosten ulkonäkö ja sisältö
Alla olevassa taulukossa 2 on esitelty, minkä tyylisiä ja kokoisia mainoksia huoma-sin asioidessani Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja kuinka monta mainoksia oli.
Mainokset on asetettu taulukkoon koon mukaan suurimmasta pienimpään eli Roll-UP mainos oli suurin kirjastossa näkemäni mainos ja tarralaput olivat pienimpiä.
(Taulukko 2.) Mainosten kokoa oli välillä hyvin hankala arvioida, sillä suurin osa mainoksista ei ollut mitään selkeää standardikokoa.
Taulukko 2. Rovaniemen kaupunginkirjaston e-aineistomainokset jaoteltuina tyylin ja koon mukaan.
Mainokset Lukumäärä
Roll-UP ständi 1
A4:sta isompi juliste 10
A4-juliste 20
Televisio ruutu 3
Pienet julisteet 1
Jaettavat esitteet 1
Pienet tarralaput 10
Kirjastossa esillä ollut Roll-Up ständi oli selvästi kaikkein suurin mainoksista. Sen jälkeen suurimpia olivat A4:sta isommat julisteet. Olen laskenut tähän mukaan kaikki mainokset, jotka olivat jollain tavalla isompia kuin A4-julisteet. Esimerkiksi muutama ePress-mainos oli leveydeltään pystysuuntaisen A4-kokoinen, mutta julisteet olivat kuitenkin selkeästi pidempiä kuin tavallinen A4. (Taulukko 2.)
Kaikkein selkein mainoskoko oli tavallinen A4, kuten taulukosta 2 huomataan. Sen kokoisia mainoksia, oli kirjastossa esillä eniten. Lähes puolet (43%) mainoksista oli A4-kokoisia. (Taulukko 2.) Tätä osittain selittää se, että monet mainoksista olivat selvästi itse tehtyjä ja tulostettuja mainoksia, joten A4 on siinä mielessä ollut helppo valinta.
A4-julisteen jälkeen seuraavana taulukossa 2 on kohta televisioruutu, jonka olen listannut pienemmäksi kuin A4. Tämä johtuu siitä, että vaikka itse televisioruutu oli-kin isompi kuin A4-julisteet niin ruudulla esillä olleet mainokset eivät kuitenkaan täyt-täneet koko ruutua. Leveydeltään mainokset veivät vain puolet ruudusta ja pituudel-taan mainokset olivat todella lyhyitä tekstipätkiä. Eli verrattuna A4-kokoiseen julis-teeseen televisioruudulla esillä olleet mainokset olivat selvästi pienempiä.
Taulukosta 2 nähdään hyvin selkeästi, että mainoksia löytyi kirjastosta useaa eri kokoista. Erikokoiset mainokset toivat vaihtelua mainosten tyyleihin, kun kaikki mai-nokset eivät olleet tismalleen samankokoisia ja muotoisia. (Taulukko 2.) Mielestäni vaihtelua olisi voinut olla hieman enemmänkin, koska mainosten koko oli myös yksi merkittävä tekijä siinä, kuinka hyvin mainoksen huomasi. Kaikkein helpointa oli huo-mata iso Roll-UP-ständi ja myös A4:sta isommat julisteet huomasi melko hyvin,
mutta niiden huomaamiseen vaikutti jonkun verran myös se mihin ja miten ne oli sijoitettu kirjaston tiloihin. Myös televisioruudun huomasi helposti, mutta itse mai-nosten huomaaminen ruudulta oli hankalampaa, koska mainokset olivat melko pie-niä eivätkä täyttäneet koko ruutua. Ruudulla oli samaan aikaa paljon muutakin, joten yksittäisen mainoksen huomaaminen ei ollut helppoa. Uskon, että televisioruudulla olleet mainokset olisikin ollut paljon helpompi huomata, kun ne olisivat olleet isompia ja täyttäneet mielellään koko ruudun.
Taulukko 3. Rovaniemen kaupunginkirjaston e-aineistomainoksissa käytetyt visu-aaliset keinot.
Mainos Taustaväri (muu kuin valkoinen)
Muut värite-hosteet
Kirjojen/lehtien kansikuvat
Muut kuvat, lo-got ja kuviot
Teksti
Ellibs 1. mainos x x x
Ellibs 2. mainos x x
Naxos Spoken word Library mainos
x x
PressReader 1.
mainos
x x
PressReader 2. mai-nos
x x x x
PressReader 3. mai-nos
x x
PressReader 4. mai-nos
x x x
EPress 1. mainos x x x
EPress 2. mainos x
EPress 3. mainos x
EPress 4. mainos x x x
EPress 5. mainos x x
E-lehtipalvelut yhteis-mainos
x x x
Ekirjasto 1. mainos x x x
Ekirjasto 2. mainos x x x
E-kirjasto 3. mainos x x x x
Taulukossa 3 on esitetty, mitä visuaalisia keinoja e-aineistopalvelujen mainoksissa on käytetty. Taulukkoon on listattu kaikki toisistaan ulkonäöllisesti ja mainostettavilta aineistoiltaan eroavat mainokset, joita kirjastossa oli esillä 16 kappaletta. Ylempänä nähtävästä taulukosta 1 kävi ilmi, että mainoksia oli kaiken kaikkiaan 46, joten mo-net mainoksista oli siis tehty samalla kaavalla kuin taulukossa 3 esitetyt mainokset ja osa mainoksista oli myös toistensa kopioita. (Taulukko 1; Taulukko 3.)
Selvyyden vuoksi selvitän tähän vielä hieman tarkemmin, miten taulukossa 3 esitet-tyjen mainosten visuaaliset keinot ovat eri mainoksissa näkyneet. Mainosten tar-kemmat selvitykset ovat samassa järjestyksessä kuin, miten ne on esitetty yllä ole-vassa taulukossa, jotta ne on helpompi yhdistää niitä koskeviin mainoksiin. (Tau-lukko 3.)
Yhtä mainosta lukuun ottamatta kaikissa muissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa esillä olleissa Ellibsin mainoksissa käytettiin taulukosta Ellibs 1. mainoksen kohdalta löytyviä visuaalisia tehokeinoja. Mainoksissa oli aina viisi kirjan kansikuvaa ja sama teksti, jossa mainostettiin uusia e-kirjoja ja neuvottiin lyhyesti, kuinka niitä pystyy lukemaan. Sen lisäksi mainoksissa oli punainen QR-koodi, jonka lukemalla pääsi Rovaniemen kaupunginkirjaston Ellibsin sivuille. Mainoksissa esillä olleet kansiku-vat eivät kuitenkaan olleet joka mainoksessa samat, vaan mainoksista löytyi kuusi erilaista viiden kirjan kansikuvan sarjaa. Eli mainoksista kuudessa oli esillä erilaiset kirjojen kansikuvat ja lopuissa neljässä oli toistettu näitä samoja kansikuvia. (Tau-lukko 3.)
Ellibsin 2. mainoksessa käytettiin visuaalisena tehokeinona oranssia taustaväriä ja tekstiä. Tekstissä mainostettiin uusia e-kirjoja ja e-äänikirjoja ja nimettiin muutamia uusia kirjoja, joita Lapin kirjastojen valikoimasta löytyy. (Taulukko 3.)
Naxos Spoken Word Libraryn mainoksessa käytetyt visuaaliset tehokeinot olivat ai-van samat kuin Ellibsin 2. mainoksessa. Eli siis oranssi taustaväri ja teksti. Tekstissä mainostettiin, että Naxos Spoken Word Library tarjoaa englanninkielisiä äänikirjoja.
(Taulukko 3.)
PressReaderillä oli kokonaisuudessaan vain neljä mainosta, mutta ne kaikki olivat erilaisia, joten siinä PressReader erottui muista aineistoista. Kaikkien muiden
e-aineistojen kohdalla joista oli esillä useampia mainoksia, oli mainoksissa saman toistoa eli sama mainos oli esillä useampaan kertaan. (Taulukko 3.)
PressReaderin 1. mainoksessa oli oranssi taustaväri ja tekstissä mainostettiin, että palvelun kautta voi lukea lehtiä sekä kotona, että kirjastossa rajoittamattomasti.
PressReaderin 2. mainoksessa taas luki PressReaderin sijaan edelleen palvelun entinen nimi PressDisplay. Mainoksessa oli kuva, jossa oli tiekoneen, tabletin ja kahden puhelin näytöt ja näytöillä näkyi kuvia sanomalehtien kansista. Tehostevä-rinä mainoksessa oli käytetty tumman sinisiä palkkeja, joiden sisällä on tekstiä, jotka mainostavat, että palvelua voi käyttää etänä missä vain. Tehostevärinä tässä mai-noksessa oli käytetty myös vihreää, jolla sana Library on erotettu muusta tekstistä ja vieressä on vielä kuvituskuvana vihreitä kuusia. (Taulukko 3.)
Kolmannessa PressReaderin mainoksessa oli myös hämäävästi edelleen palvelun entinen nimi PressDisplay. Mainos koostui kahdeksan eri lehden kansikuvasta ja lyhyestä tekstipätkästä, jossa kerrottiin, että palvelua voi käyttää kotona ja kirjas-tossa. (Taulukko 3.)
Neljännessä PressReader mainoksessa oli moniväriset raidalliset kehykset. Sama monivärisyys näkyi muuallakin Lapin kirjastoissa esimerkiksi kirjastokortissa. Sen lisäksi mainoksessa oli vihreällä PressReaderin vihreä puhekuplatyylinen tunnus.
Mainoksessa oli myös aika paljon tekstiä, jossa kerrottiin palvelusta ja miten palve-lua voi käyttää. (Taulukko 3.)
EPressin ensimmäisessä mainoksessa visuaalisina tehokeinoina oli käytetty taus-tavärinä punaista ja valkoista eli mainoksen tausta oli puoliksi punainen ja puoliksi valkoinen. Taustassa oli siis myös valkoista, mutta koska taustasta puolet oli pu-naista, luokittelin sen mainokseksi, jossa oli visuaalisena tehokeinona käytetty taus-tavärinä punaista. Kuvituksena mainoksessa oli suurennuslasi ja tekstissä mainos-tettiin palvelua ja mainittiin muutama esimerkki palvelusta löytyvistä sanomaleh-distä. (Taulukko 3.)
EPressin toinen ja kolmas mainos olivat hyvin yksinkertaisia ja sisälsivät vain tekstiä valkoisella pohjalla. Mainokset olivat melkein samanlaiset ja mainostivat sitä, että jos jotakin lehteä ei löydy ilmestymispäivänä hyllystä sen voi lukea ePressistä. Toi-sessa mainokToi-sessa samasta asiasta kerrottiin vain hieman pidemmin. (Taulukko 3.)
Neljännessä ePressin mainoksessa oli kuvituskuvina tabletti ja mainoksen ala-laidassa kuva, jossa näkyi osa tietokoneen näppäimistöä. Tämän lisäksi mainoksen oikeassa yläkulmassa oli harmaalla kaaret ja toisen kaaren sisässä oli sininen pallo.
Mainoksessa mainostettiin ePress palvelua ja sen lisäksi siinä oli luettelo lehdistä, joita palvelussa on. (Taulukko 3.)
Viidennessä ePress mainoksessa oli tehosteväreinä vaaleansiniset viivat, jotka kier-sivät ja kehystivät koko mainoksen. Sen lisäksi mainoksessa oli myös kaksi oranssia neliötä, kaksi punaista neliötä sekä vihreä ja keltainen neliö. Mainokset oli liimattu lehtilukusalin lehtilaatikoihin ja mainoksen teksti kertoi, että laatikossa olevan leh-den voi lukea myös e-lehtenä. (Taulukko 3.)
E-lehtipalveluiden yhteismainokset olivat melko pelkistettyjä ja väritehosteina niissä toimivat samanlaiset moniväriset raidalliset kehykset kuin, mitä oli PressReaderin 4. mainoksessa. Sen lisäksi mainoksissa oli tekstiä, joka muistuttaa asiakkaita e-lehtipalveluista. Mainoksessa oli esillä myös molempien kirjaston tarjoamien e-leh-tipalveluiden tunnukset. (Taulukko 3.)
Ensimmäisessä e-kirjasto mainoksessa oli käytetty sinistä taustaväriä ja siinä oli kuvana tabletti, jonka näytöllä näkyi kirjasto. Mainoksesta löytyi myös ekirjasto-si-vuston oman e-kirjain logo. Tekstillä mainoksessa viestittiin, että ekirjaston avulla kirjasto on aina asiakkaan mukana. (Taulukko 3.)
Toisessa ekirjasto mainoksessa oli käytössä samat visuaaliset keinot kuin ensim-mäisessä e-kirjaston yleismainoksessa. Mainos oli itse asiassa toiselta puolelta ai-van samanlainen kuin ensimmäinen taulukossa esitetty ekirjasto mainos, mutta taustavärinä oli sinisen sijaan oranssi. Tässä mainoksessa oli kuitenkin myös toinen puoli, jonka taustaväri oli sininen ja kuvituksena oli älypuhelimen kuva, kirja ja nuotti sekä ihmishahmo kuulokkeet päässä. Myös tästä mainoksesta löytyi ekirjaston oman e-kirjain logo. (Taulukko 3.)
Kolmannessa ekirjasto mainoksessa taustavärinä oli myös oranssi ja kuvituskuva oli sama kuin ensimmäisessä ekirjasto mainoksessa ja mainoksessa oli myös ekir-jaston oma e-kirjain logo. Sen lisäksi mainoksessa oli kuuden eri kirjan kansikuvat, koska mainoksessa mainostettiin erityisesti e-kirjoja. Mainoksessa mainostettiin, Koko kansa -lukee kampanjaa ja kehotettiin tutustumaan e-kirjoihin.
Taulukosta 3 nähdään hyvin, että mainoksissa oli käytetty erilaisia visuaalisia teho-keinoja eri lailla. Yhteistä kaikille mainoksille oli kuitenkin se, että kaikissa niissä oli ainakin jonkun verran tekstiä. Joissakin mainoksissa tekstiä oli enemmän ja toisissa vähemmän, mutta kaikissa sitä kuitenkin oli. Jotkin mainokset olivat hyvin pelkistet-tyjä ja toisissa oli käytetty useita visuaalisia tehokeinoja, jotta mainos saataisiin erot-tumaan. (Taulukko 3.)
Omien havaintojeni perusteella kaikkein parhaiten huomasin ne mainokset, joissa mainoksessa oli käytetty jotain taustaväriä sen sijaan, että tausta oli vain valkoinen.
Minulle helpoimpia mainoksia huomata olivatkin ekirjaston sekä ePressin mainokset joissa oli käytetty taustaväreinä oranssia, vaaleansinistä sekä punaista. Ne huoma-sin heti, kun niissä oli selkeä yksivärinen taustaväri mikä sai katseeni kiinnittymään niihin. Myös mainokset joissa oli käytetty kirjojen tai lehtien kansikuvia tai muuta selkeää kuvitusta, oli melko helppo huomata. Nekään eivät kuitenkaan vetäneet kat-setta samalla lailla itseensä kuin ne mainokset joissa oli selkeä yksivärinen tausta.
Varsinkin ilmoitustauluilla olleet kuvalliset mainokset saattoivat helposti hukkua mui-den mainosten sekaan enkä ole ollenkaan varma olisinko huomannut niitä, jos en olisi ollut niitä aktiivisesti havainnoimassa. Kaikkein vaikeinta oli huomata mainok-sia, joissa oli pelkästään tekstiä valkoisella pohjalla. Niissä, kun ei ollut mitään mikä olisi vetänyt katseen niihin ja niitä en melko varmasti olisi huomannut, jos olisin ollut tavallinen kirjaston asiakas.
Rovaniemen kaupunginkirjaston e-palvelumainoksissa oli minusta lopulta käytetty aika vähän värejä, jotka olisivat auttaneet mainosten huomaamisessa. Monissa mainoksissa oli toki käytetty jonkinlaisia värejä, mutta pienet kuvat ja väriyksityis-kohdat eivät minusta riittäneet siihen, että mainokset olisivat erottuneet edukseen.
Visuaaliset tekijät eivät toki ole ainoa asia, joka auttaa mainosta erottumaan ja kuten yllä jo mainitsinkin koko vaikuttaa myös siihen kuinka hyvin mainokset huomaa. Ro-vaniemen kaupunginkirjastossa oli kuitenkin niin, että ne isoimmat mainokset, jotka oli helpointa havaita, olivat pitkälti myös niitä mainoksia, joissa oli käytetty muuta kuin valkoista taustaväriä, mikä auttoi niiden huomaamisessa. Eli näissä mainok-sissa oli etuna useampikin tekijä, joka auttoi mainosten huomaamisessa. Useam-man tekijän yhdistelmä auttaa siinä, että mainos huomataan helpommin. Kaikkien mainosten kohdalla ei kuitenkaan havaintojeni perusteella tarvitse olla käytössä
useata eri keinoa, jolla pyritään varmistamaan se, että mainos huomataan. Jo yksi hyvin ja tehokkaasti käytetty keino voi riittää siihen, että mainos huomataan. Rova-niemen pääkirjastossa monien mainosten kohdalla ei minusta oltu kuitenkaan käy-tetty edes sitä yhtä tehokeinoa tarpeeksi tehokkaasti ja tämän perusteella monet mainokset saattavatkin jäädä kirjaston asiakkailta huomaamatta.