Käyttöönoton vaikutuksia voidaan verrata alkutilanteeseen ennen vianrajausauto-maatiota, kun vianrajausautomaatio on ollut käytössä useamman vuoden. Tällöin dataa voidaan verrata suuremmalla luottamuksella historiatietoihin. Ensimmäisen käyttöönottovuoden tarkastelussa saattaa ilmentyä virheitä, jotka saattavat liittyä vikojen vuosittaiseen vaihteluun.
Vianrajausautomaation käyttö nostaa kokeilukytkentöjen määrää. Kokeilukytken-töjen määrän kasvaminen maakaapeloidussa verkossa tarkoittaa sitä, että kaapelit eivät ehdi jäähtyä samalla tavalla. Näin ollen kokeilukytkentöjen aiheuttamista vau-rioista tulee olla tietoinen, kun maakaapeloidun verkon osuus kasvaa. Kokeilukytken-töjen määrää voidaan vähentää kehittämällä vyöryttämistä entistä älykkäämmäksi.
Vyöryttämisen lisäksi vianilmaisimien hälytystietojen monipuolisempi hyödyntä-minen mahdollistaisi vikapaikkojen nopeamman erottamisen. Tämä mahdollistaisi lyhyemmät sähkönjakelun keskeytykset.
Vianrajausautomaatio ei pelkästään lyhennä vika-aikoja vaan myös vähentää käyttöhenkilökunnan kiirettä ja stressiä. Kun kiirettä pystytään alentamaan vianhoi-dossa, voidaan keskittyä paremmin työturvallisuuden parantamiseen sekä tilanteen johtamiseen. Tämän lisäksi stressin ja kiireen väheneminen saattaa nostaa yksilöiden työmotivaatiota etenkin päivystystä kohtaan.
Tämän työn simulaatiossa oletettiin, että kaikki jakorajaerottimet ovat kauko-käyttöisiä, jotta analysointi yksinkertaistuisi ja FLIR:stä saatava hyöty maksimoituisi.
Tämä oletus ei kuitenkaan tällä hetkellä päde täysin Nurmijärven Sähköverkko Oy:n jakeluverkossa. FLIR:n näkökulmasta jakorajaerottimet suositellaan päivitettävän kaukokäyttöisiksi erottimiksi. Työssä tehtyä simulaatiota pystytään hyödyntämään jakeluverkon suunnittelussa, sillä sitä pystytään muokkaamaan tarpeiden mukaan kuten luvussa6.3.2 todettiin.
7 Yhteenveto
Työn tavoitteena oli muodostaa konkreettinen vianrajausautomaation käyttöönotto-suunnitelma Nurmijärven Sähköverkko Oy:ssä sekä tarkastella kyseisen investoinnin vaikutuksia elinkaarikustannuksiin. Työssä esiteltiin lisäksi vianrajausautomaation ohjaavia tekijöitä, toimintaa sekä järjestelmän komponentteja.
Vianrajausautomaatio voidaan toteuttaa usealla erilaisella menetelmällä. Työn kannalta tärkeimmäksi menetelmäksi valikoitui SCADA- ja DMS-järjestelmän raja-pinnassa toimiva vianrajausautomaatio eli keskitetty vianrajausautomaatio. Keskite-tyn vianrajausautomaation suurena etuna on olemassa olevat kommunikaatioyhteydet kentälle sekä verkkotietojärjestelmän tietojen laaja hyödyntämismahdollisuus lasken-nassa. SCADA- ja DMS-järjestelmän lisäksi muita tärkeitä verkon komponentteja vianrajausautomaation kannalta ovat kaukokäyttöiset erottimet ja vianilmaisimet sekä niiden tietoliikenneyhteydet.
Työssä esiteltiin markkinoilla olevia vianilmaisinratkaisuita useilta eri valmista-jilta. Rogowski-keloilla toimivat vianilmaisimet todettiin diplomityön kirjoitushet-kellä parhaaksi vaihtoehdoksi toteuttaa vikojen indikointeja jakeluverkossa. Muita vaihtoehtoja olivat muun muassa magneettikentästä tehtävät mittaukset sekä mitta-muuntajilla toteutettavat mittaukset.
Työssä haastateltiin Nivos Oy:n kokemuksia vianrajausautomaatiosta. Nivos Oy on hyödyntänyt vianrajausautomaatiota sähkönjakeluverkossaan täysimääräisesti jo vuodesta 2015. Vianrajausautomaation myötä Nivos sai lyhennettyä vika-aikoja tehokkaasti. Vika-aikojen lyheneminen vaikutti positiivisesti myös asiakaspalauttee-seen. Nivoksen mukaan FLIR:n tuoma hyöty oli paljon suurempi kuin mitä osattiin arvioida. Haastattelusta nousi myös esille kaukokäyttökohteiden kunnonhallinnan ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien tärkeys.
Kokemuksien lisäksi vianrajausautomaation vaikutuksia johtolähdön elinkaari-kustannuksiin analysoitiin työssä simulaation avulla. Simulaatio toteutettiin FME-dataintegraatioalustalla käyttäen verkkotietojärjestelmän tietokantaa. Simulaatiossa muodostettiin tarkasteltava verkonosa, jonka perusteella laskettiin kyseisen osan elinkaarikustannukset ilman vianrajausautomaatiota ja vianrajausautomaatiolla.
Tarkastelua laajennettiin myös toiseen skenaarioon, jossa käsikäyttöisiä erottimia päi-vitettiin kaukokäyttöisiksi erottimiksi. Tehtyjen simulaatiotulosten valossa voidaan todeta, että vianrajausautomaatiolla saadaan säästöjä johtolähtöjen keskeytyskustan-nuksien elinkaarikustannuksissa. Suurimmat säästöt kohdistuvat johtolähtöihin, jotka koostuvat enimmäkseen avojohdosta ja joissa on paljon kuormaa. Lisäksi kahdessa simuloidussa johtolähdössä huomattiin, että erottimien päivittämisellä saavutettaisi lisää säästöä elinkaarikustannuksissa.
Viimeisessä luvussa esiteltiin vianrajausautomaation konkreettinen käyttöönotto-suunnitelma Nurmijärven Sähköverkko Oy:lle. Käyttöönottokäyttöönotto-suunnitelma laadittiin työssä käytyjen haastatteluiden sekä kirjallisuuslähteiden avulla. Haastatteluiden perusteella saatiin tärkeää tietoa FLIR-järjestelmän käyttöönottoprosessista sekä käyttöönottoprosessiin liittyvistä asioista. Käyttöönottoprosessi koostuu kolmesta testivaiheesta, parametrisointivaiheesta ja seurantavaiheesta. Testivaiheiden tavoite on selvittää, että järjestelmä toimii suunnitellusti. Parametrisointivaiheessa
määritel-lään järjestelmien vaatimat parametrit, joita voidaan tarkentaa myös jälkeenpäin.
Viimeisenä vaiheena on seurantavaihe, jossa seurataan järjestelmän toimintaa sekä analysoidaan vianrajausautomaation pitkäaikaisia vaikutuksia.
Työn tulosten perusteella ehdotetaan vianilmaisimien vaikutusten syvempää tutkimusta tulevaisuudessa. Vianilmaisimilla on suuri potentiaali vikapaikkojen selvittämisessä, mutta niiden vaikutusta johtolähdön elinkaarikustannuksiin ei voitu arvioida tässä työssä. Työssä kehitettyä simulaatiota voidaan tulevaisuudessa kehittää verkon suunnittelun aputyökaluksi. Aputyökalun avulla voidaan arvioida investointien vaikutusta elinkaarikustannuksiin.
Viitteet
[1] Nurmijärven Sähkö Oy. Säävarma jakeluverkko. Verkkosivu. Viitattu: 20. 01. 2021.
Saatavilla: https://www.nurmijarvensahko.fi/sahkonsiirto/saavarma-jakeluverkko/.
[2] Sähkömarkkinalaki 588/2013. Annettu Helsingissä 9.3.2013: Finlex. Viitattu:
13. 01. 2021. Saatavilla: https : / / finlex . fi / fi / laki / ajantasa / 2013 / 20130588#O2L4.
[3] Partanen J. et al. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen sekä säh-kökatkojen vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Tutkimusraportti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2012. Viitat-tu: 25. 01. 2021. Saatavilla: https://www.lut.fi/documents/10633/138922/
S%C3%A4hk%C3%B6njakelun+toimitusvarmuuden+parantamiseen+sek%C3%
A4%20s%C3%A4hk%C3%B6-+katkojen+vaikutusten+lievent%C3%A4miseen+
t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4vien+toimenpiteiden+vaikutusten+arviointi/
bf021a58-24fc-47bd-a893-1804ad813f08.
[4] Huotari H. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittäminen jakeluverkkoyh-tiössä. Diplomityö. Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu, Espoo, 2019.
[5] Perälä R. Kun sähkö tuli Suomeen. Verkkosivu. Yle Elävä arkisto, 25.9.2012.
Päivitetty: 22.3.2018. Viitattu: 26. 01. 2021. Saatavilla: https : / / yle . fi / aihe/artikkeli/2012/09/25/kun-sahko-tuli-suomeen.
[6] Kuusio P. Sähköturvallisuuden historiaa: osa 3. Verkkosivu. Tukes, 26. 04. 2017.
Viitattu: 26. 01. 2021. Saatavilla:https://tukes.fi/-/sahkoturvallisuude n-historiaa-osa-3.
[7] Törmänen E. Näin sähkö hiipi asteittain suomalaiskoteihin: ensin tuli valo, sitten radio ja lopulta jääkaappi. Verkkosivu. Tekniikka&Talous, 24. 12. 2017.
Viitattu: 27. 01. 2021. Saatavilla: https://www.tekniikkatalous.fi/uut iset/nain- sahko- hiipi- asteittain- suomalaiskoteihin- ensin- tuli- valo-sitten-radio-ja-lopulta-jaakaappi/b5b9c756-264f-3752-9383-3faef955f5fa.
[8] Kymeenlaakson Sähkö. Meidän tarina: 1940-1959. Verkkosivu. Viitattu: 26. 01. 2021.
Saatavilla: https://www.ksoy.fi/yritystieto/ksoy-1918-2018/meidan-tarina/1940-1959.
[9] Heikkilä T. Sähköverkon toimitusvarmuuteen liittyvien valvontamenetelmien kehittäminen. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, sähkötekniikan koulutusohjelma, Tampere, 2013.
[10] Lakervi E. ja Partanen J. Sähkönjakelutekniikka. Otatieto ; 609. Helsinki:
Otatieto Helsinki University Press, 2008. isbn: 978-951-672-357-3.
[11] Ilmatieteenlaitos. Tykky eli tykkylumi. Verkkosivu. Viitattu: 29. 01. 2021. Saa-tavilla: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tykky-eli-tykkylumi.
[12] Jämsén J. Vierimetsän hoito sähkönjakelun turvana. Opinnäytetyö. XAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutusohjelma, Mik-keli, 2017.
[13] Ilmatieteenlaitos. Syöksyvirtaukset. Verkkosivu. Viitattu: 27. 01. 2021. Saata-villa:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syoksyvirtaukset.
[14] Ilmatieteenlaitos. Tapaninpäivän myrsky harvinainen. Verkkosivu. 27. 11. 2011.
Viitattu: 27. 01. 2021. Saatavilla: https : / / www . ilmatieteenlaitos . fi / tiedote/462442.
[15] Ilmatieteenlaitos. Eino-myrsky oli yksi 2 voimakkaimmista syysmyrskyistä.
Verkkosivu. 18. 11. 2013. Viitattu: 27. 01. 2021. Saatavilla: https://www.ilma tieteenlaitos.fi/tiedote/1246480.
[16] Energiavirasto. Sähkön jakeluverkkotoiminta ja sähkön suurjännitteinen ja-keluverkkotoiminta - Liite 2 Valvontamenetelmät. Helsinki, 2018. Viitattu:
13. 01. 2021. Saatavilla:https://energiavirasto.fi/documents/11120570/
12766832 / Valvontamenetelm % C3 % A4t s % C3 % A4hk % C3 % B6njakelu 2016 -2023.pdf/72eac45f-4fe0-6b0a-d5f7-e89ee97b89fc/Valvontamenetelm%
C3%A4t-s%C3%A4hk%C3%B6njakelu-2016-2023.pdf.
[17] Paavola J. Sähköverkon valvontamallin muutoksien vaikutus Seiverkot Oy:lle.
Diplomityö. Vaasan yliopisto, teknillinen tiedekunta, sähkötekniikka, Vaasa, 2018.
[18] Suomen metsäkeskus. Johtoalueiden vierimetsien hoito. Verkkodokumentti.
04. 04. 2008. Viitattu: 27. 01. 2021. Saatavilla: https://energia.fi/files/
2739/Johtoalueiden_vierimetsien_hoito_2018.pdf.
[19] Tapio Oy. Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen.
Projektiraportin tiivistelmä. 2013. Viitattu: 26. 01. 2021. Saatavilla: https:
//tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Osaraporttien_tiivistelma.
pdf.
[20] Gammals M. Huolenpitoa helikopterilla. Verkkosivu. Kymenlaakson Sähköverk-ko, 16. 05. 2019. Viitattu: 27. 01. 2021. Saatavilla: https://www.ksoy.fi/yri tystieto/uutishuone/virtapiiri-blogi/huolenpitoa-helikopterilla.
[21] Metsä Forest. Ensiharvennus. Verkkosivu. Viitattu: 29. 01. 2021. Saatavilla:
https://www.metsaforest.com/fi/Metsanhoito/Pages/Ensiharvennus.
aspx.
[22] Elenia. Elenia Säävarman tarina. Verkkosivu. Viitattu: 10. 05. 2021. Saatavilla:
https : / / www . elenia . fi / palvelut / sahkoverkon rakentaminen ja -yllapito/elenia-saavarma.
[23] Elovaara J. ja Haarla L. Sähköverkot 2 : verkon suunnittelu, järjestelmät ja laitteet. Otatieto. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. isbn: 978-951-672-363-4.
[24] Fingrid Oyj. Loissähkön toimitus ja loistehoreservin ylläpito. Verkkodoku-mentti. 01. 01. 2021. Viitattu: 05. 02. 2021. Saatavilla: https://www.fingrid.
fi/globalassets/dokumentit/fi/palvelut/kayttovarma-sahkonsiirto/
loissahkon toimituksen ja loistehoreservin yllapito 2021 id -244241.pdf.
[25] ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 Luku: 15 Sähkönjakeluverkon automaatio. Verk-kodokumentti. ABB, 2000. Viitattu: 02. 02. 2021. Saatavilla: http : / / www . oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT/15_S%84hk%94njakeluverkon%
20automaatio.pdf.
[26] Honkapuro S. et al. DEA-mallilla suoritettavan tehokkuusmittauksen kehittämi-nen. Raportti. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 08. 12. 2006.
Viitattu: 05. 02. 2021. Saatavilla: https : / / docplayer . fi / 42967090 Dea -mallilla-suoritettavan-tehokkuusmittauksen-kehittaminen.html.
[27] Honkapuro S. et al. Keskeytystunnuslukujen referenssiarvojen määrittäminen.
Raportti. Lappeenranta ja Tampere: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, 18. 05. 2007. Viitattu: 05. 02. 2021. Saatavilla:
https://docplayer.fi/22483371-Keskeytystunnuslukujen-referenssia rvojen-maarittaminen.html.
[28] Karttunen J. et al. Selvitys laatukannustimen toimivuudesta ja kehitystarpeista vuosille 2016–2023. Loppuraportti. Gaia Consulting Oy, 27. 10. 2014. Viitattu:
05. 02. 2021. Saatavilla: https://energiavirasto.fi/documents/11120570/
12766832/Raportti-Laatukannustimen-toimivuus-ja-kehitys.pdf.
[29] Innolink. ”Energiayhtiöiden asiakastyytyväisyys 2020 - Nurmijärven Sähkö Oy:n tulokset, kokonaistoimituksen asiakkaat”. Sisäinen dokumentti. 2020.
[30] Elgenedy M. A. et al. ”Smart grid self-healing: Functions, applications, and developments”. Teoksessa: 2015 First Workshop on Smart Grid and Renewable Energy (SGRE). 2015, s. 1–6. doi: 10.1109/SGRE.2015.7208737. Viitattu:
12. 02. 2021.
[31] Hagström M. et al. Uudet teknologiat ja toimintatavat – KV11 tutkimus-ja kehityshanke. Loppuraportti. Gaia Consulting Oy, 18. 10. 2016. Viitattu:
15. 03. 2021. Saatavilla:https://energiavirasto.fi/documents/11120570/
13009846/Raportti- uudet- teknologiat- ja- toimintatavat- KV11.pdf/
6bc0371d-d544-0eec-8f15-a68992cf6f03/Raportti-uudet-teknologiat-ja-toimintatavat-KV11.pdf.
[32] ”IEEE Guide for Electric Power Distribution Reliability Indices”. IEEE Std 1366-2012 (Revision of IEEE Std 1366-2003) (2012), s. 1–43. doi:10.1109/
IEEESTD.2012.6209381.
[33] Halkosaari T. Vianhallinnan automatisoinnin vaikutukset vikakeskeytyksien tunnuslukuihin. Diplomityö. Lappeenrannan-lahden teknilinen yliopisto, LUT School of Energy Systems, Lappeenranta, 2020.
[34] Kuru J., Ihonen T. ja Haikonen J. ”Control-center-based automatic fault isolation and restoration system for rural medium voltage networks”. Teokses-sa: 22nd International Conference and Exhibition on Electricity Distribution (CIRED 2013). Paper 1012. 2013. doi: 10.1049/cp.2013.1035. Viitattu:
05. 02. 2021.
[35] Jaatun M., Gaup Moe M. E. ja Nordbø P. E. ”Cyber Security Considerations for Self-healing Smart Grid Networks”. Teoksessa: 2018 International Conference on Cyber Security and Protection of Digital Services (Cyber Security). 2018, s. 1–7. doi: 10.1109/CyberSecPODS.2018.8560668. Viitattu: 12. 02. 2021.
[36] Kauppi M. Muuntamoautomaation hyödyntämismahdollisuudet Elenian ja-keluverkossa. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, sähkötekniikan koulutusohjelma, Tampere, 2014.
[37] Parikh P., Voloh I. ja Mahony M. ”Fault location, isolation, and service resto-ration (FLISR) technique using IEC 61850 GOOSE”. Teoksessa: 2013 IEEE Power Energy Society General Meeting. 2013, s. 1–6. doi: 10.1109/PESMG.
2013.6672862. Viitattu: 12. 02. 2021.
[38] Lamminmäki H. Information flows in the network control center of distribution system operator from the aspect of outage reporting. Diplomityö. Tampe-reen teknillinen yliopisto, sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelma, Tampere, 2016.
[39] ABB Power Grids Finland Oy. ”MicroSCADA Pro SYS600 -projektitoimituksia - case FLIR vianpaikannus”. Julkaisematon dokumentti. 2020.
[40] Siirto O., Kuru J. ja Lehtonen M. ”Fault location, isolation and restoration in a city distribution network”. Teoksessa: 2014 Electric Power Quality and Supply Reliability Conference (PQ). 2014, s. 367–370.doi:10.1109/PQ.2014.6866843.
Viitattu: 05. 02. 2021.
[41] Myllylä T. Sähköverkkojen kyberturvallisuus. Diplomityö. Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu, Espoo, 2014.
[42] Netcontrol. Netcon PDR 300, Next generation multipurpose radio modem.
Verkkodokumentti. 2020. Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https : / / www . netcontrol.com/wp- content/uploads/2019/09/M00410- BR- EN- 4_PDR-300-Brochure.pdf.
[43] Suojanen S. PROCOL RMT -ala-aseman päivitys ja tiedonsiirtoprotokollan määrittäminen. Opinnäytetyö. Metropolian ammattikorkeakoulu, automaatio-tekniikka, Vantaa, 2012.
[44] ABB. Wireless Gateway ARG600, Product Guide. Verkkodokumentti. 09. 07. 2020.
Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https://search.abb.com/library/Down load.aspx?DocumentID=1MRS758462&LanguageCode=en&DocumentPartId=
&Action=Launch.
[45] ABB. M2M Gateway ARM600, Product Guide. Verkkodokumentti. 02. 03. 2020.
Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https://search.abb.com/library/Down load.aspx?DocumentID=1MRS758481&LanguageCode=en&DocumentPartId=
&Action=Launch.
[46] Rauhalammi I. Internet Of Thingsin hyödynnettävyys sähkönjakeluverkon kunnossapidossa. Diplomityö. Lappeenrannan-lahden teknilinen yliopisto, LUT School of Energy Systems, Lappeenranta, 2020.
[47] Netcontrol. Netcon 100, Älykäs ratkaisu sähkönjakeluautomaatioon. Verkkodo-kumentti. 2019. Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https://www.netcontrol.
com / wp content / uploads / 2019 / 09 / M00104 BR FI 12 _ Netcon 100 -brochure.pdf.
[48] Aspegren M. Muuntamoautomaatioratkaisut keskijänniteverkon hallintaan.
Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, sähkötekniikan tutkinto-ohjelma, Kuopio, 2019.
[49] ABB. Wireless Controller ARC600, Product Guide. Verkkodokumentti. 19. 02. 2021.
Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https://search.abb.com/library/Down load.aspx?DocumentID=1MRS758465&LanguageCode=en&DocumentPartId=
&Action=Launch.
[50] ABB. Remote I/O RIO600, Product Guide. Verkkodokumentti. 16. 12. 2019.
Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https://search.abb.com/library/Down load.aspx?DocumentID=1MRS757487&LanguageCode=en&DocumentPartId=
&Action=Launch.
[51] Elovaara J. ja Haarla L. Sähköverkot 1 : järjestelmätekniikka ja sähköverkon laskenta. Helsinki: Otatieto, 2011. isbn: 978-951-672-360-3.
[52] Carlos Gamez. Symmetrical Components. Verkkodokumentti. Engineers Tools, 2018. Viitattu: 16. 03. 2021. Saatavilla: https://engineers.tools/catalogu e/electrical-engineering/symmetrical-components/.
[53] Siirto O. Distribution Automation and Self-healing Urban Medium Voltage Networks. Väitöskirja. Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu, 2016. isbn: 978-952-60-7035-3.
[54] Mohammad Hamed Samimi et al. ”The Rogowski Coil Principles and Applica-tions: A Review”. IEEE Sensors Journal 15 (10/2014), s. 651–658. doi: 10.
1109/JSEN.2014.2362940. Viitattu: 16. 03. 2021.
[55] Sudha G., Valluvan K. R. ja Basavaraju T. ”Fault Diagnosis of Transmission Lines with Rogowski Coils as Current Sensors”. International Journal of Computer Applications 70 (05/2013), s. 19–25. doi: 10.5120/12223- 8447.
Viitattu: 15. 03. 2021.
[56] Harttunen J. Markkinointipäällikkö, SLO Oy. FLIR-esittely. Teams-tapaaminen, 10. 03. 2021.
[57] Schneider Electric. Communicating Fault Passage indicator for MV Overhead lines, clipped on the line. Verkkodokumentti. Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla:
https://www.se.com/ww/en/product/EMS58201/communicating- faultpassage indicator for mv overhead lines , 2C clipped on the - line/?range=61181-easergy-flite-116-sa-&26-g200&filter=business-6-medium-voltage-distribution-and-grid-automation&parent-subcat egory-id=1950f.
[58] NorTroll. LineTroll R400D, User Manual. Verkkodokumentti. 2013. Viitattu:
15. 03. 2021. Saatavilla:http://www.mr-bh.com/wp-content/uploads/2019/
08/UG-LineTroll-R400D.pdf.
[59] Paju R. Netcon 100 -järjestelmän suojaustoimintojen vaikutus toimitusketjussa.
Opinnäytetyö. Metropolian ammattikorkeakoulu, sähkötekniikka, Vantaa, 2015.
[60] Techsys. Datasheet Storm-03. Verkkodokumentti. Viitattu: 15. 03. 2021. Saa-tavilla: https : / / www . techsys . cz / download / 7 2018 _ en _ KL _ Storm -03_H_en.pdf.
[61] Netcontrol. CASE Study: Nivos Oy Is a Forerunner in Network Automation.
Verkkodokumentti. 2019. Viitattu: 16. 03. 2021. Saatavilla: https : / / www . netcontrol.com/wp-content/uploads/2019/09/M00496-CS-EN-2_Nivos-Case-Study_small.pdf.
[62] Energiavirasto. Sähköverkkotoiminnan tekniset tunnusluvut 2019 (excel). Verk-kodokumentti. 2019. Viitattu: 15. 03. 2021. Saatavilla: https://energiavira sto.fi/verkkotoiminnan-julkaisut.
[63] Virtanen J. Toimitusjohtaja, Nivos Palvelut Oy. Haastattelu. Teams-tapaaminen, 04. 03. 2021.
[64] Elenia.Vikaindikointi –pilotti. Loppuraportti. 17. 02. 2017. Viitattu: 16. 03. 2021.
Saatavilla: https://www.elenia.fi/files/2b4e21178de697a91b421ee2f7f 0c7f16ddbca4c/vikaindikointipilotin-loppuraportti.pdf.
[65] Sahila A. Vikaindikaattorit Elenian jakeluverkossa. Opinnäytetyö. TAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, sähkötekniikan koulutusohjelma, Tampere, 2016.
[66] Cherepanov A. ja Lipovsky R. Industroyer: Biggest threat to industrial control systems since Stuxnet. Verkkosivu. 12. 06. 2017. Viitattu: 16. 03. 2021. Saatavil-la: https://www.welivesecurity.com/2017/06/12/industroyer-biggest-threat-industrial-control-systems-since-stuxnet/.
[67] Nord Pool. Market data, Day-ahead prices, Finland. Verkkosivu. 04. 01. 2021.
Viitattu: 26. 03. 2021. Saatavilla: https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/ALL1/Yearly/?view=table.
[68] TrafiCom. Taajuusmaksuilla ohjataan taajuuksien käyttöä. Verkkosivu. 18. 11. 2019.
Viitattu: 26. 03. 2021. Saatavilla: https://www.traficom.fi/fi/viestinta/
viestintaverkot/taajuusmaksulla-ohjataan-taajuuksien-kayttoa.
[69] Sähköturvallisuuslaki 1135/2016. Annettu Helsingissä 16.12.2016: Finlex. Vii-tattu: 26. 03. 2021. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/
2016/20161135.
[70] Pourakbari-Kasmaei M. ELEC-E8409, High Voltage Engineering – Condi-tion Monitoring of Electrical Equipment. Luentomateriaali. Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, 2020. Viitattu: 26. 03. 2021.
[71] Millar J. ELEC-E8406, Electricity Distribution and Markets – Interruption Cost Tutorial. Luentomateriaali. Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, 2020. Viitattu: 26. 03. 2021.
[72] Energiavirasto. Sähkön hintatilastot – Sähkön siirron verkonhaltijakohtaiset keskihinnat 2007-2019. Verkkosivu. Viitattu: 01. 04. 2021. Saatavilla: https:
//energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot.
[73] Suomen ympäristökeskus SYKE. Corine maanpeite 2018. Verkkosivu. 22. 01. 2021.
Viitattu: 01. 04. 2021. Saatavilla: https : / / www . avoindata . fi / data / fi / dataset/corine-maanpeite-2018.
[74] Marttila E. ”Laserkeilauksen uusi aikakausi alkaa”. Tietoa Maasta 4 (2019), s. 12–13. Viitattu: 01. 04. 2021. Saatavilla: https://www.maanmittauslaitos.
fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2020/01/Tietoa-Maasta-4-2019.pdf.
[75] Maanmittauslaitos. Laserkeilausaineisto 0,5p. Verkkosivu. Viitattu: 01. 04. 2021.
Saatavilla: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/
asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto.
[76] Kuru J. Tuotepäällikkö, Trimble Solutions Oy. Trimble DMS Vianrajausauto-maatio -esittely. Teams-tapaaminen, 09. 04. 2021.
[77] Kuru J. et al. ”Storm-proof automatic fault isolation and restoration system for medium voltage networks”. Teoksessa: 25th International Conference on Electricity Distribution (CIRED 2019). Paper 1602. 2019.doi:10.34890/706.
Viitattu: 27. 04. 2021.
[78] Piispa O. Verkkoon kytketyn aurinkosähköjärjestelmän vaikutukset sähköver-konasentajien työturvallisuuteen. Opinnäytetyö. XAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, sähkö- ja automaatiotekniikka, Mikkeli, 2017.
[79] Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Aurinkosähköjärjestelmät. Verkkosi-vu. Viitattu: 05. 05. 2021. Saatavilla: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/aurinkosahkojarjestelmat.
[80] Järlström J., Isomäki O. ja Parkatti M. ABB Power Grids Finland Oy. Mic-roSCADA:n vianrajausautomaatio -esittely. Teams-tapaaminen, 03. 05. 2021.
[81] Vainionpää H. Uuteen tietojärjestelmään siirtyminen. Pro Gradu tutkielma.
Vaasan yliopisto, teknillinen tiedekunta, tietotekniikan laitos, Vaasa, 2012.