Haasteet

Tietotekniikan lisääntyessä myös riski tiedon joutumisesta vääriin käsiin kasvaa.

Kun automaatio ja langaton tiedonsiirto lisääntyy, sähköverkot saattavat altistua hyökkäyksille suuremmalla todennäköisyydellä. Vianrajausautomaation kohdalla esimerkiksi mitattua suuretta voidaan manipuloida niin, että järjestelmä luulee ky-seessä olevan vika. Vian takia sähkönsyöttö katkeaa ja monet asiakkaat kokevat sähköntoimituksen keskeytyksen, vaikka todellisuudessa jakeluverkko olisi viaton.

Tietoturvallisuuden tärkeydestä ei välttämättä osata painottaa tarpeeksi ennen kuin tapahtuu jonkinlainen tietovuoto tai kyberhyökkäys. Monet saattavat ajatella, että kukaan ei halua hyökätä jakeluverkkojärjestelmää vastaan tai että kukaan ei tunne käytettyjä turvallisia protokollia. Todellisuudessa on olemassa henkilöitä, joilla on tietoa ja taitoa käyttää järjestelmän tietoturvan heikkouksia hyväkseen. Kyberhyök-käyksillä voi olla monenlaisia motiiveja esimerkiksi alueiden sähkönsyötön katkai-seminen tai kuluttajien kulutuksen monitorointi etäluettavien energiamittareiden kautta. Luvussa3.2 mainituilla FLIR:n toteutustavoilla on erilaisia ominaisuuksia kyberturvallisuuden kannalta. Hajautetun FLIR:n etuna on se, että komponentit lähettävät vain tilatiedon ja tarvittaessa mittaustiedon SCADA:lle, jonka perusteella SCADA pystyy joko hyväksymään tai hylkäämään saamansa tiedon. SCADA ei lähe-tä FLIR-käskyjä ala-asemille, vaan tietoliikenne toimii vain yhteen suuntaan. Tällä tavalla mahdollisesti manipoloitu tieto ei leviä järjestelmässä niin, että se saisi aikaan suuria keskeytyksiä. Keskitetyssä järjestelmässä vaarana on se, että manipoloitu data saattaa aiheuttaa laajan katkon verkossa. [35]

Konkreettinen esimerkki kyberhyökkäyksien vaarasta tapahtui vuonna 2015 Ukrai-nassa, jossa hyökkääjät pääsivät käsiksi SCADA:an katkaisten sähkön ainakin 27 sähköasemalta. Katkon kautta noin 230 000 ukrainalaista jäi ilman sähköä. Sähkönja-kelun keskeytyksen lisäksi hyökkääjät hidastivat verkon palauttamistoimia lataamalla haitallista laiteohjelmistoa sarjaväylälaitteille, minkä kautta ala-asemat eivät totelleet kaukokäytön ohjauskäskyjä. Alun perin hyökkääjät pääsivät sisään järjestelmään lähettämällä henkilökunnalle haittaohjelman sisältäviä sähköposteja. Näiden avul-la hyökkääjät saivat pääsyn SCADA-järjestelmään VPN-tunnelin (Virtual Private Network) kautta. Etäyhteyden kautta he pystyivät ohjaaman SCADA-järjestelmää mielensä mukaan. Tämä kyberhyökkäys ei kuitenkaan jäänyt viimeiseksi vaan Ukrai-na koki usean hyökkäyksen tämän jälkeen. Potentiaalisesti vaarallisin hyökkäys tapahtui vuonna 2016, kun hyökkääjät käyttivät todennäköisesti haittaohjelmaa nimeltä Industroyer. Kyseisen haittaohjelman vaarallisuus perustuu siihen, että se hyödyntää jakeluverkoissa käytettäviä protokollia esimerkiksi IEC 60870-5-101 ja IEC 60870-5-104. Modulaarisen arkkitehtuurin takia sitä pystyttiin päivittämään niin, että se tuki tarvittaessa myös uusia protokollia. Haittaohjelma oli suunnitel-tu niin, että sen toimintaa ei huomata helposti. Haitallisten ohjauskäskyjen lisäksi haittaohjelma pystyi pyyhkimään laiteohjelmiston laitteelta ja estämään laitteen uudelleen käynnistymisen. [66] [35]

Hyökkäyksien perusteella todettiin useita haavoittuvuuksia järjestelmässä: suo-rat käskyt SCADA:an yhteydessä oleviin laitteisiin, etäyhteys SCADA:an, verkko-tietojärjestelmän tietokannan muokkaaminen, tietoliikenneyhteyksiin puuttuminen ja mittaustiedon manipulointi. Jaatun et al. ehdottaa artikkelissaan parannuksia tietoturvallisuuteen. SCADA-järjestelmän tekemistä muutoksista voitaisiin tehdä yhteenveto tiettynä ajankohtana, jonka perusteella voidaan nähdä, mikäli verkossa on tapahtunut tarpeettomia muutoksia. NIS-tietokannan muutoksia voitasi tarkkailla samalla tyylillä eli tekemällä yhteenvetoja tietyn aikavälein. Lisäksi henkilöstöä tulisi muistuttaa, että tietoturvallisuus on kaikkien asia ja se on otettava vakavasti. [35]

Kyberturvallisuuden lisäksi työturvallisuus on tärkeä, ellei jopa tärkeämpää, nos-taa esille. Kun vianrajausautomaatiota käytetään automaattisesti verkon

kytkentä-tilanteen muuttamiseksi, tulee olla varma, että kytkentäkytkentä-tilanteen muuttaminen ei aiheuta vaaraa lähellä oleville ihmisille. Nivoksen haastattelun perusteella voidaan to-deta, että FLIR:n avulla voidaan nostaa työturvallisuuden tasoa, kun kauko-ohjaukset tehdään automaation avulla. Tällöin inhimillisen virheen mahdollisuus pienentyy. Au-tomaation käytön kannalta kaukokäyttölaitteiden lukitukset ovat tärkeitä. Nykyään Nurmijärven Sähköverkossa kaukokäyttöerotinasemat lukitaan kokonaan kaukokäy-töltä, mikäli korjaustyötä tehdään niin, että yhden erottimen sulkeutuminen voisi johtaa vaaratilanteeseen. Monipuolisten ala-asema liitäntöjen avulla voidaan tuoda erotinkohtainen lukitustieto SCADA-järjestelmään, jonka avulla lukitus voidaan asentaa vielä kohdistetummin helpottaen verkon operointia vian aikana. Jotta vian-rajausautomaation toiminnasta ei tule epäselvyyksiä, käyttöhenkilökunnan koulutus on tärkeää. Myös tarkan vianilmaisun lisääminen auttaa järjestelmää tunnistamaan vikatilanteita, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa verkon läheisyydessä oleville ihmisille, kun turhia kokeilukytkentöjä ei tehdä.

Nivoksen haastattelun pohjalta nousi esiin verkkotietojärjestelmän dokumentoin-nin laatu ja kaukokäyttöisten erottimien kunnonhallinta. Dokumentoindokumentoin-nin tärkeyttä FLIR:n näkökulmasta tarkasteltiin aliluvussa 3.4. Nurmijärven Sähköverkolla jake-luverkon suunnittelu on ulkoistettu ja suunnittelijoita on useita. Tämä tarkoittaa sitä, että FLIR:n käyttöönoton yhteydessä tulisi määritellä yhteiset dokumentoinnin säännöt, joita tulisi noudattaa, jotta kaikkien suunnittelijoiden dokumentointi on koherenttia keskenään. Kaukokäyttöisten erottimien kunnonhallinnan tärkeys johtuu siitä, että verkossa saattaa olla erottimia, joiden elinkaareen aikana on pitkiä käyttä-mättömiä jaksoja. Nivoksella tätä varten kunnossapitosuunnitelmaan on määritelty, että jokaisen kaukokäyttöisen erottimen primääriohjausta testataan kerran vuodessa niin, että asentaja seuraa erottimen toimintaa maastossa, kun ohjaus tehdään etänä SCADA-järjestelmästä. Samalla testataan myös yhteys kaukokäyttöiselle erottimelle.

[63]

4 Vianrajausautomaation elinkaarikustannukset

Elinkaarikustannukset koostuvat investointi-, käyttö- ja ylläpito-, kunnossapito- sekä keskeytyskustannuksista. Elinkaarikustannukset ovat siis kustannuksia, jotka synty-vät tietyn laitteen tai järjestelmän elinkaaren aikana. Elinkaarikustannustarkastelun avulla voidaan perustella kalliit alkuinvestoinnit, mikäli elinaikana kertyvät sääs-töt ovat huomattavia verrattuna investoinnin suuruuteen. Elinkaarikustannuksien määrittely on kuitenkin hyvin haastavaa, sillä verkon komponenttien käyttöikä voi olla jopa 40 vuotta. Tämän takia valitut tekniikat ja materiaalit ovat hyvin testattu, jotta ne kestävät pitkän käyttöiän rasitukset.

Elinkaarikustannuksia laskettaessa tulee ottaa huomioon myös rahan arvon heik-kenemisen eli inflaation vaikutus. Jotta kustannuksia voidaan vertailla, jaksottaiset kulut voidaan siirtää nykypäivän rahanarvoon diskonttauksen avulla. Taulukossa7 on esitelty elinkaarikustannuksien tarkasteluun käytettyjä parametrejä, joita käy-tetään tässä työssä. Ensimmäinen parametri on korkoprosentti, joka kuvaa rahan arvon muuttumista vuosittain. Valittu korkoprosentti kuvaa tyypillistä inflaatiota eli rahan ostovoiman vähentymistä hintojen kallistumisen takia. Rahanarvon muuttu-misen lisäksi otetaan huomioon vuosittainen tehonkasvu. Vuosittainen tehonkasvu on arvioitu olevan 0–2 % Nurmijärven Sähköverkon jakelualueella. Kolmantena pa-rametrinä määritellään tarkasteluajan pituus. Tarkasteluajaksi valittiin 25 vuotta vianrajausautomaatiokomponenttien keskimääräisten pitoaikojen perusteella.

Taulukko 7: Elinkaarikustannuksien tarkasteluun käytetyt parametrit

Parametri Arvo Yksikkö

Korkoprosentti, p 2 %

Vuosittainen tehonkasvu, r 0–2 %

Tarkasteluaika,T 25 vuotta

Tässä luvussa käydään lävitse vianrajausautomaatioon liittyvät elinkaarikustan-nukset aloittaen kronologisessa järjestyksessä investoinnin kustannuksista. Investoin-nin jälkeen tarkastellaan käyttö- ja ylläpitokustannuksia, minkä jälkeen tarkastel-laan kunnossapitokustannuksia. Viimeisenä tarkasteltarkastel-laan keskeytyskustannuksien mallintamista eli laskennallisen KAH-arvon mallintamista elinkaarikustannuksien näkökulmasta.

4.1 Investointikustannukset

Investointikustannuksia sivutettiin jo luvussa 2.4, jossa todettiin, että investoin-nit ovat kertaluontoisia maksuja, jotka koostuvat materiaali-, logistiikka- ja asen-nuskustannuksista. Tämän diplomityön kannalta voidaan olettaa, että investoin-tikustannukset suoritetaan vuonna 0 eli ne suoritetaan elinkaaren alussa, jolloin investointikustannuksia ei tarvitse diskontata vaan tulos näkyy suoraan nykyisessä rahanarvossa.

Energiaviraston valvontamallissa ilmoitetaan verkon komponenteille yksikkö-hinnat. Yksikköhintoja käytetään verkonarvojen laskennassa ja siten ne ohjaavat

verkonhaltijoita investoimaan verkkoon kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus perustuu siihen, että verkonhaltija käyttää vähemmän rahaa komponentteihin kuin mikä on kyseisen komponentin yksikköhinta. Tällöin verkonhaltija hyötyy verko-narvossa yksikköhinnan ja todellisen kustannuksen välisen erotuksen verran. Vian-rajausautomaatiota koskevat yksikköhinnat ovat esitetty taulukossa 8. Taulukossa esitettyjä arvoja tullaan käyttämään tässä työssä investointien suuruuksien tarkastele-miseen, sillä vianrajausautomaatioon kuuluvien komponenttien hintoja ei ole vapaasti saatavilla. Energiaviraston määrittelemät yksikköhinnat antavat karkean suunnan, minkä verran kyseiset komponentit kustantavat. Joissain tapauksissa yksikköhintojen suuruudet ovat pienemmät kuin oikeat investointikustannukset, tällöin investointi-kustannuksen kannattavuus tulee laskea esimerkiksi pienentyneiden KAH-arvojen kautta, kun keskeytyksien kestot lyhenevät. [16]

Vianrajausautomaation käyttöönoton investointeihin kuuluu käytönvalvontajär-jestelmän FLIR-asennus sekä tarvittavat asennukset käytöntukijärjestelmään, jotta FLIR:iä voidaan hyödyntää jakeluverkossa. Tämä investointi tehdään, kun vianra-jausautomaatio otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön. SCADA- ja DMS-asennuksen hintaa mallinnetaan kaavalla 7.

Taulukko 8: Energiaviraston määrittelemät verkon komponenttien yksikköhinnat ja niiden pitoajat [16]

Verkon osa Verkkokomponentti Yksikköhinta,

€/kpl Pitoaika, vuotta 20kVIlmajohtoverkon

erottimet ja katkaisijat Erotinasema: 1 kauko-ohjattu erotin 13 200 25–35 Erotinasema: 2 kauko-ohjattu erotin 22 400 25–35 Pylväskatkaisija: kauko-ohjattu 26 700 25–35 20kVMaakaapeliverkon

erottimet ja katkaisijat

Katkaisija: muuntamolla tai

erotinasemalla 12 600 30–40

Kauko-ohjauslaitteisto: muuntamolla tai

erotinasemalla 3 100 20–35

Vianindikointilaitteisto: muuntamolla tai

katkaisijattomalla erotinasemalla 1 200 15–25 Tiedonsiirtolaitteisto muuntamolla tai

erotinasemalla 4 800 15–30

Käytönvalvonta-järjestelmä

Kauko-ohjattavien muuntamoiden ja kauko-ohjattujen erotinasemien

määrään perustuva osa 2 200 10

Käytöntuki -järjestelmä

Kauko-ohjattavien muuntamoiden ja kauko-ohjattujen erotinasemien

määrään perustuva osa 550 10

Cvalvomo=CSCADA+CDMS (7)

Säävarman verkon rakentaminen on painottanut uudisrakentamista kaapeliverk-koon etenkin taajamissa. Osa verkonhaltijoista ovat myös päättäneet kaapeloida haja-asutusalueita saavuttaakseen mahdollisimman korkean verkon säävarmuuden.

Tämä on nostanut puistomuuntamoiden suosiota. Vianrajausautomaation kannalta puistomuuntamot ovat hyvä tapa integroida esimerkiksi vianilmaisimia verkkoon.

Kuten luvuissa3.3.5 ja 3.4 todettiin, Rogowski-kelat ovat hyvä vaihtoehto mittauk-sien toteutukseen. Puistomuuntamoissa komponentit ovat säältä suojassa sekä ne ovat helppoja asentaa maastoon. Puistomuuntamoon halutut komponentit voidaan asentaa valmiiksi esimerkiksi jo tehtaalla, jolloin säästytään maastossa tehtäväs-tä asennustyöstehtäväs-tä. Muuntamoon valmiiksi asennettavia komponentteja ovat radio,

ala-asema, moottoriohjaimet, vianilmaisimet sekä komponenttien vaatimat johdotuk-set. Koska puistomuuntamo on kompakti kokonaisuus, on tärkeää varmistaa, että muuntamon johdotukset toteutetaan dokumentoinnin mukaan. Mikäli johdotukset tehdään huolimattomasti, se nostaa muuntamon elinkaarikustannuksia piilokuluina, kun johdotusta joudutaan muuttamaan tai lisäämään jälkeenpäin. Kun asennukset suoritetaan kerralla kuntoon, voidaan pienentää virheiden riskiä. Jos virheet huo-mataan vasta siinä vaiheessa, kun puistomuuntamo on asennettu maastoon, kulut kasvavat nopeasti. Kun muuntamo on valmiina maastossa, kaukokäyttöiset erottimet ja vianilmaisimet otetaan käyttöön. FLIR-järjestelmän kannalta on tärkeää, että kaukokäyttöiset kohteet otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti, jotta FLIR:stä saatava hyöty voidaan maksimoida.

Uuden puistomuuntamon vianrajausautomaation kustannukset jakautuvat kaa-van 8 mukaan. Kustannuksiin kuuluu tiedonsiirrosta, kaukokäyttöisten erottimien moottoreista ja vianilmaisimista aiheutuva kustannus sekä käyttöönoton konfigu-roinnista aiheutuvat työkustannukset. Tiedonsiirto kustannuksiin kuuluu, antenni, antennikaapeli, radio sekä mahdollinen antennipylväs. Tiedonsiirron kustannuksiin voidaan lukea myös mukaan antennin suuntaus, pylvään pystytys sekä antennikaape-lin vetäminen antennilta puistomuuntamoon. Kaukokäyttölaitteiston kustannuksiin kuuluvat moottoriohjaimet, ala-asema sekä akusto. Viimeisenä, mutta ei vähäisim-pänä, vianilmaisimien kustannus koostuu vianilmaisimien materiaalikuluista sekä vianindikoinnin prosessointiyksiköstä. FLIR-kustannuksia tarkasteltaessa muunta-mon muita kuluja ei oteta huomioon, sillä oletetaan, että muuntamo rakennetaan joka tapauksessa joko ilman kaukokäyttömahdollisuutta tai kaukokäyttömahdollisuu-della. Jos tarkastellaan muuntamoa, jossa on 3 + 1 erotinta eli kolme lähdön erotinta ja yksi muuntajaerotin, automaation kustannus on noin 35 % koko puistomuuntamon investointikustannuksesta Nurmijärven Sähköverkko Oy:n tapauksessa.

C_inv,u=Ctiedonsiirto+Ckk-laitteisto+Ckonfigurointi+Cvianilmaisimet (8) Kaapeloiminen ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt ilmajohtolinjojen rakentamista, sillä oikein rakennettuna ilmajohtoverkko on säävarma ja edullinen tapa rakentaa jakeluverkkoa. Ilmajohtolinjoihin voidaan hyödyntää puistomuuntamoita samalla tavalla kuin kaapeliverkkoon, kunhan johdot tuodaan kaapeleilla muuntamon ken-noihin. Puistomuuntamoiden etu ilmajohtoverkossa on se, että muuntajakoneet saa-daan suojattuun tilaan, jossa on öljyn keräysastia sekä mahdollisesti useampi erotin.

Useamman erottimen avulla voidaan ilmajohdolla oleva vika rajata pienemmäksi verrattaessa tilanteeseen, että muuntajakone on muuntajaerottimen kautta jompeilla kiinni linjassa. Jompeilla tarkoitetaan lyhyitä kytkentäjohtoja.

Puistomuuntamotyyppisten erotinasemien lisäksi ilmajohdossa käytetään kuorma-ja piiskaerottimia. Näiden kahden erottimen ero perustuu kuormankatkaisukykyyn.

Piiskaerotinta ei ole suunniteltu katkaisemaan suurta kuormitusvirtaa eli se ei raken-teellisesti kestä toistuvaa kuorman katkaisusta aiheutunutta valokaarta. Kuormae-rottimessa on valokaaren sammutuskammio, jossa valokaari sammutettaan mahdolli-simman nopeasti esim. kaasun tai öljyn avulla [23]. Tämän takia kuormaerottimet ovat suurempia kuin vastaavat piiskaerottimet. Automaation kustannukset ilmajoh-toverkon erotinasemilla ovat prosentuaalisesti suuremmat kuin puistomuuntamon

tapauksessa. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa se, että onko omakäyttösähköä tarjolla lähistöllä vai joudutaanko erotinaseman yhteyteen investoimaan omakäyttömuunta-jaan. Tilanteessa, jossa joudutaan käyttämään omakäyttömuuntajaa, automaation kustannukset ovat noin 62 % koko investoinnin suuruudesta. Jos kaukokäyttöiselle erottimelle halutaan vielä esimerkiksi luvussa 3.3.5esitellyt IVEP:n vianilmaisimet, automaation osuus koko erottimen kustannuksista kasvaa entisestään.

Saneerausinvestoinnin tapauksessa verkon komponenttien teknis-taloudellinen käyttöikä tulee päätökseen, jonka takia verkko tulee uusia turvallisuuden ja toimi-tusvarmuuden takaamiseksi. Verkkokomponenttien teknis-taloudellinen käyttöikä on tyypillisesti Energiaviraston määrittelemää pitoaikaa lyhyempi. Komponenttien ikääntyessä materiaalit haurastuvat sääolojen, mekaanisten rasitusten sekä auringon valon kautta. Eristeiden ja tukirakenteiden heikentyessä, verkon turvallisuus sekä toimitusvarmuus laskee. Esimerkiksi pylväsmuuntamon tukipylväiden haurastuessa muuntajakone voi pudota maahan aiheuttaen vaaratilanteen ja ympäristövahingon öljyjen valuessa maaperään. Saneerauksien yhteydessä vianrajausautomaatiota voi-daan integroida vanhaan verkkoon. Saneerausinvestoinnin automaatiokustannukset ovat samaa luokkaa uudisrakentamisen kanssa, mikäli pylväsmuuntamo korvataan puistomuuntamolla. Vianrajausautomaation pitoajat ovat määritelty taulukon 8 vasemmassa reunassa.

Uudisrakentamisen ja saneerausrakentamisen vastakohta on jälkiasennus, jon-ka avulla pyritään parantamaan jo rakennettua verkkoa. Nurmijärven Sähköver-kon tapauksessa jälkiasennus skenaarioita voidaan määrittää puistomuuntamoille ja pylväserottimille. Puistomuuntamotapauksessa jälkiasennus mahdollisuus koskee kaukokäyttöisiä muuntamoita. Manuaalisesti operoitavia muuntamoita ei nähdä taloudellisesti kannattavaksi päivittää kaukokäyttöisiksi tai vianilmaisimillisiksi koh-teiksi. Tämä johtuu valtavasta työmäärästä, johdotuksista sekä tietoliikenneyhteyden luomisesta. Kustannukset ovat niin korkeat, että taloudellisesti kannattavampaa on vaihtaa koko puistomuuntamo uuteen, jossa kyseiset komponentit ovat valmiiksi asen-nettuina. Taulukon8yksikköhintojen perusteella kaukokäyttöpäivitys käsikäyttöiselle muuntamolle toisi lisää verkonarvoa 10 650€. Taloudellisesti kannattavampana jäl-kiasennus vaihtoehtona nähdään vianilmaisimien lisäämisestä kaukokäyttökohteille.

Nurmijärven Sähköverkko käyttää laajasti muuntamoillaan Netcon 100 ala-asemia, joihin voidaan jälkiasentaa vianilmaisinkortti. Vianilmaisimet voidaan asentaa hel-posti kennoihin kaapeleiden ympärille ilman, että kaapelipäätettä avataan. Kaapeli-päätteen avaaminen saattaa vaurioittaa sitä. Netcon 100 vianilmaisinkortti mittaa jännitteet suoraan KJ-kiskosta. Suurin ongelma kyseisessä päivityksessä on se, mi-ten johdotukset saadaan vedettyä muuntamoon jälkeenpäin ja mimi-ten työ saadaan suoritettua turvallisesti. Rakenteellisesti ongelmallista on, että NSV:n käyttämissä puistomuuntamoissa ala-asema sijaitsee PJ-kiskoston luona. Tämä tarkoittaa sitä, että kaapeli joudutaan vetämään muuntajatilan lävitse eli kyseinen muuntamo on saatava jännitteettömäksi työn ajaksi. Muuntamon jännitteettömyys johtaa siihen, että jakelumuuntamon syöttämät asiakkaat tulisi saada syötettyä esimerkiksi gene-raattorin avulla. Mikäli genegene-raattorin hyödyntäminen ei ole mahdollista, jakelun keskeytyksen tulisi olla lyhyt, jotta KAH-kustannukset pysyisivät pieninä. Kaavassa 9 on eritelty jälkiasennuksesta aiheutuva investointikustannus puistomuuntamon

tapauksessa. Työkeskeytyksestä aiheutuva kustannus voidaan mallintaa kaavalla10.

C_inv,j =Cvianilmaisimet+C_asennus+Ckonfigurointi+Ctyökeskeytys (9) Ctyökeskeytys =hE ·ttyökeskeytys·P_k+h_W·P_k (10) Pylväserottimien tapauksessa piiskaerottimet voidaan vaihtaa kaukokäyttöisiksi erottimiksi. Pylväserottimen päivityksessä pylvään juureen asennetaan ohjauskaappi, joka sisältää tarvittavat automaatiolaitteet kuten ala-aseman, radion, akuston ja ohjausmoottorin. Mikäli korvattava pylväserotin on piiskaerotin, pylväs joudutaan vaihtamaan, mikäli se ei ole tarpeeksi jykevä. Tämä tehdään, koska kaukokäyttöisissä erottimissa käytetään usein kuormaerottimia, jotka ovat rakenteeltaan painavampia.

Mikäli piiskaerotin joudutaan vaihtamaan kuormaerottimeksi, päivityksen kustannuk-set nousevat roimasti ja lähenevät jo uudisasennuksen kustannuksia. Kaukokäyttöisiä erottimia voidaan hyödyntää verkossa uudelleen, mikäli verkon saneerauksen yhtey-dessä hyväkuntoisia kaukokäyttöisiä erottimia jää tarpeettomaksi. Kaavassa11 on esitetty pylväserottimen kaukokäyttöpäivityksestä aiheutuvia kuluja. Kuten kaavasta nähdään, yksittäisen kaukokäyttöisen erottimen kustannukset ovat melko suuret, joten erottimesta saatavan hyödyn tulisi olla myös huomattava. Kaavaan voidaan lisätä vielä kustannukset vianilmaisimista, mikäli tällaisia halutaan kaukokäytön lisäksi. Taulukon8mukaan kaukokäyttöisen erotinaseman, jossa on yksi erotin, hinta on Energiaviraston valvontamallin mukaan 15 950€. Ilmajohtolinjan vianilmaisimille Energiavirasto ei ole määritelty yksikköhintaa.

C_inv,j =C_ala-asema+C_asennus+Ckonfigurointi+Ctietoliikenne+Cerotuskohdat+C_pylväs (11) Investointikustannuksien kokonaiskustannus riippuu kaukokäyttökohteiden mää-rästä ja vianrajausautomaation laajuudesta. Itse FLIR-järjestelmän vaatimat kus-tannukset koostuvat vainC_valvomo:sta.