Patojen aiheuttamien tulvariskien hallinta on huomioitu Suomessa patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja valtioneuvoston asetuksessa patoturvallisuudesta (319/2010). 1 luokan padot on mitoitettu niin, että ne kestävät hyvin harvinaisia tulvia (tulvan esiintymisen todennäköisyys 0,02%-0,01%). Voidaan olet-taa, että 2-luokan padot murtuvat, kun tulvan esiintymisen todennäköisyys on yli 0,1%. Edellä mainitun ja patoturvallisuuslain (494/2009) 11 §:n 2-luokan padon vahingonvaaran perusteella padon murtumi-sesta ei oleteta aiheutuvan merkittävää tulvariskiä.
Tenojoen vesistöalueella ei ole tulvauhkaa aiheuttavia vesistörakenteita.
Tarkasteltaessa vesistörakenteiden aiheuttamaa tulvauhkaa ei noussut esille tulvariskialueita.
7 Tarkastelussa esille nousseet alueet
Mahdollisia tulvariskialueita tunnistettaessa esille nousivat Nuorgam, Utsjoki, Vetsikko, Karigasniemi.
Outakoski-Parsi (osa Nuorpinniemi-Akujokisuu aluetta), Mantojärvi, Dalvadas ja Välimaa (Kuva 15).
Esille nousseet alueet pohjautuvat SYKE:n laatimaan karkeaan vesistöaluetasoiseen 1/1000 a tulvan leviämiskarttaan.
Nuorgam
Nuorgamin alueella noin 50 rakennusta ja 70 asukasta on tulvauhattuina. Lisäksi alueella on uhattuna alueen tieverkosto lähes kokonaan. Tulvauhattuna on lisäksi koulu ja jätevedenpuhdistamo. Nuorga-min alue on alueellisesti merkittävä tulvariskialue TURINA-analyysin mukaan. NuorgaNuorga-min alueen tulva-riskin arvioimiseen tarvitaan tarkempia tutkimuksia.
Muut alueet
Muut esille nousseet alueet ja kohteet ovat tulvariskien kannalta merkittävyydeltään Nuorgamia alhai-sempia. Utsjoen Niemelän alueella on ollut aikaisempia tulvavahinkoja ja TURINA-analyysissä myös päätie alueella on tulvauhattuna. Vetsikko sijaitsee Tenojoen ja Vetsijoen yhtymäkohdassa, ja alue on alavampaa, joten tulvauhka (asukkaille ja päätielle) siellä on mahdollinen. Karigasniemellä uhattuna on lähinnä peruskartalla vanhaksi Karigasniemeksi nimetty alue (noin 30 asukasta). Varsinainen Kari-gasniemen kylän keskusta on tulvalle alttiin alueen ulkopuolella. Outakoski-Parsi alue sijaitsee Nuor-pinniemen ja Akujokisuun välillä. Outakoski-Parsi alue nousi esille tulvauhattujen asukkaiden lukumää-rän (n 20 asukasta) ja päätien tulvauhan vuoksi. Dalvadas ja Välimaa nousivat esille kulttuuriympäris-tökohteiden tarkastelussa. Dalvadaksen kylässä on myös vakituista asutusta.
Kuva 15. Tulvariskialueiden tunnistamisessa esille nousseet alueet ja kohteet.
Tenojoen vesistöalueella ei ole tulvariskialueita, jotka täyttävät tulvariskilain (620/2010) 8 §:n vaati-mukset merkittävästä tulvariskialueesta.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ehdota Tenojoen vesistöalueelta merkittäviä tulvariskialueita.
8 Lähteet
Alaraudanjoki, T., Elster, M., Fergus, T., Hoseth, K. A., Moen, K., Rönkä, E. & Smith-Meyer, S. 2001.
Tenojoen eroosio – Tenojoen säilyttäminen luonnonmukaisena lohijokena. Raportti A.
Eroosio ja sedimentin kulkeutuminen. Lapin ympäristökeskus, Finnmarkin lääninhallitus, NVE.
Dankers, R. & Christensen, O. B. 2005. Climate change impact on snow coverage, evaporation and river discharge in the Sub-arctic Tana basin, northern Fennoscandia. Climatic Change 69:
367-392.
Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja –sarja A 126. Helsinki.
163 s. ISBN 951-47-6860-4
Eurooppa. 2007. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä loka-kuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta. Luettavissa:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2007:288:0027:0034:FI:PDF (Luettu 17.3.2011)
Hoseth, K. A. (editor), Osland, I. & Kristiansen, G. 2004. EUs rammedirektiv for vann, Karakterisering av vannområder I Nord-Norge, Karakterisering av vannforekomster i Tanavassdraget – Reginenr. 234.Z. Rapport nr 7. Norges vassdrags- og energidirektorat. ISBN 82-410-0507-5.
Huokuna, M., Sane, M., Peereboom, I. & Karjalainen, N. 2009. Cross-border small scale flood map-ping for PFRA of the Tana River in Norway and Finland. Working Group F on Floods, Thematic Workshop on Implementation of the Directive 2007/60/EC Brno, 25-26 May 2009. Understanding of potential significant flood risk. Available on Internet:
http://circa.europa.eu/Public/irc/env/wfd/library?l=/framework_directive/thematic_docume nts/flood_management/information_exchange/documents_information/preliminary_25-2652009/papers/10_huokuna_finpdf/_EN_1.0_&a=d (page read 12.8.2010)
Laki tulvariskien hallinnasta. 2010. Laki tulvariskien hallinnasta 24.6.2010/620. Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100620 (Luettu 17.3.2011)
Lotsari, E., Veijalainen, N., Alho, P. & Käyhkö, J. 2010. Impact of climate change on future discharges and flow characteristics of the Tana River, Sub-arctic northern Fennoscandia. Geogr.
Ann. 92 A: 241-262.
Lundvall, P., Moen, K. & Ruokanen, H. 2001. Kalojen vaellusesteet Tenojoen sivujoissa ja –puroissa.
Alueelliset ympäristöjulkaisut 206. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi. 46s. ISBN 952-11-0846-0
Ministry of petroleum and energy. 2010. Internet-pages. http://www.regjeringen.no/en/dep/oed/The-
Ministey/organisation/Departments/energy-and-water-resources-department-ev.html?id=1561 Page read in 17.11.2010.
Ollila, M., Virta, H. & Hyvärinen, V. 2000. Suurtulvaselvitys, Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamis-ta vahingoisaiheuttamis-ta Suomessa. Suomen ympäristö 441. Luonto ja luonnonvarat. Suomen ym-päristökeskus. 138 s. ISBN 952-11-0795-2. ISSN 1238-7312.
Pöyry. 2006. Tenonlaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat. Karigasniemen osayleis-kaava. Ehdotus 3.11.2006. Utsjoki.
Sane, M.; Alho, P.; Huokuna, M.; Käyhkö, J. & Selin, M. 2006. Opas yleispiirteisen tulvavaarakartoi-tuksen laatimiseen. Ympäristöopas 127. Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökes-kus. 73 s. ISBN 952-11-2163-7 (PDF). Luettavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48594&lan=fi (Luettu 25.3.2011)
Solbjørg, E., Heggem, F. & Strand, G-H. 2010. Corine land cover 2000, The Norwegian CLC2000 project. Rapport 10/2010 fra Skog og landskap. Report from Norwegian Forest and Landscape institute. ISBN 978-82-311-0119-2. ISSN 1891-7933. Luettavissa:
http://www.skogoglandskap.no/filearchive/Rapport_10_10_corine_land_cover_2000-1..pdf (Luettu 24.3.2011)
Statistisk sentralbyrå Norway. 2010. Luettavissa: http://statbank.ssb.no/statistikkbanken/ -> 02 Befolkning -> 02.03 Befolkningsframskrivninger -> Folkemengde, framskrevet -> 08109:
Framskrevet folkemengde ette kjønn o galder i 9 alternativer (K)
Tenojoen monikäyttösuunnitelma. 2006. Lapin ympäristökeskuksen raportteja 2/2006. 88 s. ISBN 952-11-2399-0 (nid.)
Tilastokeskus. 2010. Väestöennuste 2009 Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueit-tain 2009-2040. Luettavissa:
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=030_vaenn_tau_103_fi&ti=V%E4est%F6ennu ste+2009+Ennustetut+v%E4est%F6nmuutokset+sukupuolen+mukaan+alueittain+2009+
%2D++2040&path=../Database/StatFin/vrm/vaenn/&lang=3&multilang=fi (Luettu 17.3.2011)
Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta. 2010. Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) Luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100659. (Luettu
17.3.2011)
Veijalainen, N. 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutus tulviin Lapissa. Sähköpostinvaihto.
Veijalainen, N., Jakkila, J., Vehviläinen, B., Marttunen, M., nurmi, T., Parjanne, A., Aaltonen, J., Dub-rovin, T. & Suomalainen, M. 2009. WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisematon väliraportti 26,10.2009
Vesihallitus. 1980. Lapin vesien käytön kokonaissuunnitelma. Vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus, 1 osa, Suunnittelualue ja vesivarat. Vesihallituksen tiedotus no: 186. 150 s. Hel-sinki. ISBN 951-46-4746-7
9 Liitteet
Liite 1. Hydrologiset tiedot Liite 2. Tiivistelmä, inarinsaame Liite 3. Tiivistelmä, kolttasaame Liite 4. Tiivistelmä, pohjoissaame
Hydrologiset tiedot Liite 1
Liite 1 - Taulukko 1. Tenojoen vesistöalueen suurimmat joet.
Nimi Pituus
[km]
Valuma-alueen ala [km2]
Putouskorkeus [m]
Tenojoki / Tana 288 16386 380
1 Inarijoki / Anarjohka 85 3 133 98
2 ↑ Båsmusjohka 130
3 ↑ Kietsimäjoki / Skieccanjohka 36 276 95
4 ↑ Assuorgi 29 140
5 ↑ Gåssjohka 75 786
6 ↑ Aibmejohka 106
7 ↑ Vuzzuljohka 107
8 ↑ Iskurasjohka 52 190
9 ↑ Karigasjoki 16 200 113
10 Karasjohka 166 5060 (1788)
11 ↑ Akkanasjohka 42 1100 (229)
12 ↑ Nieidajohka 241 (221)
13 ↑ Suorpmojohka 135
14 ↑ Bavtajohka 64 1481 (568)
15 ↑ Iesjohka 132 2003
16 ↑ Mollesjohka 211
17 ↑ Elv fra Corutjavri (Corotjohka) 125
18 ↑ Elv fra Cuovzajavri (Ragesjohka) 272
19 ↑ Juzejohka 157
20 ↑ Vuottasjohka 301
21 ↑ Astejohka 223
22 ↑ Sadejohka 103
23 ↑ Gæimejohka 29 234
24 Akujoki / Ahkojohka 28 194 245
25 Valjohka 60 551
26 ↑ Govdajohka 113
27 ↑ Astejohka 108
28 Nilijoki 13 137 205
29 Baisjohka 25 135
30 Lævvajohka 34 313
31 Borsejohka 28 239
32 ↑ Mattimus Borsejohka 108
33 ↑ Borsir 181
34 Kuoppilasjoki / Koahppelasavdsejohka 17 102 276
35 Utsjoki (lower and upper part) 56 1 171 214
36 ↑ Kuktsejohka 12 112 116
37 ↑ Tsuoggajohka 31 264 149
38 ↑ Kevojoki 33 494 232
39 ↑ Madjohka 15 110 210
Hydrologiset tiedot Liite 1
47 ↑ Kalddasjohka 13 120 120
48 Luovttejohka 52 252
49 Maskejohka 71 463
50 ↑ Gæsis 220
51 ↑ Uvjaladnja 138
52 ↑ Cikkujohka 34 143
Liite 1 - Taulukko 2. Suurimmat järvet Tenojoen vesistöalueella.
Nimi Pinta-ala [ha] Kunta Nimi Pinta-ala [ha] Kunta
Pulmankijärvi 1219 Utsjoki Iesjavri 6802 Karasjok,
Kautokei-no
Vetsijärvi 819 Utsjoki Iddjajavri 1029 Karasjok
Vuogojavri 402 Utsjoki Geassajavri 570 Tana
Tuolbajavri 289 Utsjoki Ragesjavri 440 Kautokeino
Stuorrajavri 253 Utsjoki Cårutjavri 397 Karasjok
Mierasjärvi 218 Utsjoki Gavdnjajavri 387 Kautokeino
Mantojärvi 200 Utsjoki Gæimejavri 352 Karasjok
Liite 1 - Taulukko 3. Vedenkorkeuden havaintoasemat Tenojoen vesistöalueella.
Numero Nimi Käytössä
alka-en MW HW NW MHW MNW
234.14.0 Cærrogæsjokka 1978 234.13.0 Vækkava, Iesjohka 1973
6800510 Inarijoki, Karigasniemi 17.09.1958 125.05 127.64 123.72 126.51 124.66 6801000 Onnelansuvanto 20.09.1958 64.15 68.18 63.18 66.46 63.42 6801100 Utsjoki, Kevoniemi 08.06.1962 74.87 78.89 74.42 77.34 74.51
234.18.0 Polmak nye 1911
MW = keskivedenkorkeus, HW = ylävedenkorkeus, NW = alivedenkorkeus, MHW = keskiylävedenkorkeus, MNW = keskialive-denkorkeus, korkeusjärjestelmä LN + metriä
Liite 1 - Taulukko 4. Virtaaman havaintoasemat Tenojoen vesistöalueella.
Numero Nimi Käytössä
alka-en MQ HQ NQ MHQ MNQ
234.14.0 Cærrogæsjokka 1978 17.371 0.1 7.401 0.011
234.13.0 Vækkava, Iesjohka 1973 332.801 2.041 210.561 6.021
6800510 Inarijoki, Karigasniemi 01.01.1961 36 1300 4.00 500.00 8.40 6801000 Onnelansuvanto 01.01.1959 137 2099 14.00 1195.00 24.00 6801100 Utsjoki, Patoniva 08.06.1962 17.9 390 2.20 208.00 3.40
6810110 Alaköngäs 08.06.1962 177 2735 21.00 1594.00 33.00
234.18.0 Polmak nye5 1911 3208.01 27.19 1563.00 45.80
Virtaamien yksikkö m3/s MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ = alivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama, MNQ = keskialivir-taama
1 www.ymparisto.fi
5 http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/68/q6890001y/wqfi.html
Tiivistelmä, Inarinsaame Liite 2 Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm Tiänu čácádâhkuávlust
ČUÁKÁNKIÄSU
Laahâ tulveriiskâi haaldâšmist (620/2010) já toos lohtâseijee asâttâs (659/2010) poođijn vuáimán keessiv 2010. Laavâ uáivilin lii kepidiđ tulveriiskâid, estiđ já kepidiđ tuulvijn šaddee vahâgijd sehe ovdediđ rahttâttâm tulvijd. Laavâ uáivilin lii meid heiviittiđ oohtân tulveriiskâi haldâšem já čácádâhkuávlu eres tipšo väldimáin vuotân čäcivaarij pištee kevttim sehe suojâlem táárbuid.
Čäciekonâmâlij vuovij lasseen kiddejuvvoo huámášume eromâšávt kuávlui kevttim vuáváámân já huksim stivriimân sehe piäluštâstooimân. Tulveriiskâi haldâšem ulmen lii kepidiđ vahâgijd ulmui tiervâsvuotân já torvolâšvuotân. Laavâ já asâttâs vievâst olášuttoo Euroop union tulvedirektiiv.
Tulveriiskâi haaldâšmân kullee tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm, máhđulij merhâšittee tulveriskâkuávlui nomâttem, tulvevaarâ- já tulveriskâkáártái rähtim sehe tooimâi čielgim. Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm vievâst (meriäigi 22.12.2011) occojeh kuávluh, main tuulvijn puáhtá šoddâđ merhâšittee vaahâg. Taid máhđulijd merhâšittee tulveriskâkuávloid ráhtojeh tulvevaarâ- já tulveriskâkáártáh (meriäigi 22.12.2013) sehe tulveriiskâi haldâšemvuáváámeh (meriäigi 22.12.2015).
Tulvevaarâkáártást oovdânpuáhtoo tulve vijđesvuotâ já jieŋŋâlvuotâ kárttávuáđust tiätu oskottetteevuođáin. Tulveriskâkáártást kovvejuvvojeh pelestis tiätu stuárusii tulve tovâttem máhđuliih vahâgeh, eres lasseen čuávumušâin killájeijee ässei meeri já pirrâsân háituliih čuásáttuvah.
Tulveriiskâi haldâšemvuáváámijn oovdânpuáhtojeh tooimah tulveriiskâi keeppidmân. Čácádâhtuulvij uásild haldâšemvuáváámeh ráhtojeh čácádâhkuávloid, main lii ohtâ máhđulâš tâi maŋgâ máhđulii merhâšittee tulveriskâkuávlu.
Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm lááčá tehálii vuáđu tulveriiskâi haaldâšmân. Čácádâhkuávlui já merârido tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâlmist huolât staatâ kuávluhaldâttâsvirgeomâhâžžân iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáš (ELY). Kieldah västideh hulečäcitulveriiskâi árvuštâlmist kuávlustis. Laavâ mield tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ráhtoo olášum tuulvijn sehe šoŋŋâduv já čäcitile ovdánmist finnejum tiäđui vuáđuld väldimáin vuotân meid šoŋŋâduv nubástume kuhes áigáduvâst. Árvuštâlmist norrojeh tiäđuh olášum já máhđulijn puátteevuođâ tuulvijn já toi háitulijn vaikuttâsâin. Vijđes uđđâ čielgiittâsah tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ohtâvuođâst iä rahtuu, pic tot vuáđuduvá tiätun, mii lii jo lemin. Čácádâhkuávlui tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ráhtoo čácádâhkuávlui mield já merâtulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ELY-kuávdái mield. Eennâm- já meccituáluministeriö noomât čácádâhkuávlu já merârido merhâšittee tulveriskâkuávluid iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáá iävtuttâsâst.
Kuávlu, mast tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm vuáđuld páhuduvvoo máhđulâš merhâšittee tulveriskâ tâi mast taggaar riiskâ puávtáččij nabdeđ lemin, nomâttuvvoo merhâšittee tulveriskâkuávlun (laahâ tulveriiskâi haaldâšmist, 8§). Tulveriiskâ merhâšitteevuođâ árvuštâldijn váldoo vuotân kuávlulâš já páihálâš tile, tulve oskottetteevuotâ sehe čuávvooh tulveest máhđulávt šaddee almolii hiäđu tááhust vaahâgliih čuávumušah:
1) vaahâglâš čuávumuš ulmui tiervâsvuotân tâi torvolâšvuotân
2) velttidmettum palvâlus, tegu čäcihuolâttâs, energiahuolâttâs, tiätujotoluv, maađijjotoluv tâi eres västideijee tooimâ, kuhesáigásâš potkânem
3) ohtsâškode eellimtehálij tooimâi torvejeijee ekonomâlii tooimâ kuhesáigásâš potkânem 4) kuhesáigásâš tâi vijđes vaahâglâš čuávumuš pirrâsân
Tiänu čácádâhkuávlu lii ubâ vijđoduvâs peeleest 16 386 km2, mast 31 % lii Suomâst já 69 % Taažâst já ton jávrálâšvuođâprooseent lii 3,1.
Tiänu čácádâhkuávlust suullân 90 % lii vyevdieennâm, huksejum kuávluh láá uáli uccáá.
Čácádâhkuávlu Suomâpiäláá uásist äässih suullân 1300 olmožid já Taažâpiäláá uásist suullân 5900 olmožid. Ucjuuvâ kieldâ, mii sajaduvá masa ollásávt Tiänu čácádâhkuávlun, aalmug árvuštelluvvoo lasaniđ vááijuv 5 prosenttáin ive 2030 loopâ räi. Suomâpiäláá stuárráámus aassâmčuákkipäikki lii Ucjuuvâ kirkkosijdâ. Iänááš uási čácádâhkuávlu Suomâpiäláá uásist kulá monnii Natura2000-suojâlemkuávlun.
Tiänu čácádâhkuávlust láá Tiänu lasseen ohtsis 51 juuhâd, moi kulgâmkuávlu vijđodâh lii paijeel 100 km2. Paijeel 50 hehtaar stuárusiih jäävrih láá ohtsis 181. Čácádâhkuávlust láá kiävtust vittâ čäcialoduv já kuttâ kulgâm mittedeijee áiccusajattuv. Stuárráámus aiccum kulgâm Onnelsavonist lii 2099 m3/s (koskâkulgâm 137 m3/s) ivveest 1968. Alemus aiccum čäcialodâh LN + 68,18 m (koskâčäcialodâh LN + 64,15 m) lii oppeet Onnelsavonist aiccum ive 1984. Tiänust láá tulveh ihásávt masa jyehi kiiđâ.
Iänááš tuulvijd láá tovâttâm jieŋâpuáđuh. Tuulvijn šaddeh harvii merhâšittee vahâgeh. Šoŋŋâduv-nubástustutkâmušâi mield lii árvustâllum, et kiđđâtulveh kiäppáneh já muttojeh tolehubbon, sehe tälvi já čohčâtulveh muttojeh táválubbon.
Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm helppiimân lii Suomâ pirâskuávdáš (SYKE) ovdedâm tyejiniävu čácádâhkuávlutásásii tulve vijđánemkáártá rähtimân (TURINA-päikkitiätuanalyys). Päikkitiätuanalyys ráhtoo čácádâhkuávlui mield já malli kalibristoo ohtii 1000 ivveest tábáhtuvvee tuulván. Ovtâstitmáin TURINA-päikkitiätuanalyys pyevtittem tuulván herkis kuávlu rakânâs- já vistádâhregister (RHR) ässee- já kerdivijđodâhtiäđuiguin puáhtá hammiđ nk. riskâruuvduid (250x250 m) já tain ain riskâkuávluid máhđulij merhâšittee tulveriskâkuávlui tubdâmân. Taažâst lii ovdedum já kevttum siämmáá västideijee vyehi. Riskâruuvdui lasseen tulveriskâkuávlui tubdâmist tárkkojuvvojeh tulveriiskah ulmui tiervâsvuotân já torvolâšvuotân, infrastruktuurân, kulttuuráárbán já pirrâsân.
Tiänu čácádâhkuávlust tulveriskâkuávlui tubdâm ohtâvuođâst pajanii uáinusân čuávvoo kuávluh:
Njuárgám, Ucjuuhâ, Veeččâh, Kärigâsnjargâ, Vuovdâkuoškâ-Pärši, Maadâjävri, Talvâdâs já Välimaa.
TURINA-analyys mield Njuárgám kuávlust láá suullân 50 rakânâssâd já 70 ässed tulveaštuu vyelni.
Lasseen lii aštum kuávlu maađijviärmádâh masa ollásávt. Tulveaštuu vyelni láá meiddei škovlâ já pasâttâsčäciputestemrakânâs.
Eres uáinusân pajanâm kuávluh já čuásáttuvah láá tulveriiskâi merhâšitteevuođâ tááhust vyeliguboh ko Njuárgám. Ucjuuvâ Niemel kuávluin láá lamaš tolebeh tulvevahâgeh já TURINA-analyysâst meid kuávlu váldumaađij lii tulveaštuu vyelni. Veeččâh lii Tiänu já Veeččâhjuuvâ ovtâstumsaajeest, já kuávlu lii vyeligub, et tulveaaštâ (ässeid já váldumaađijân) tobbeen lii máhđulâš. Kärigâsnjaargâst aštum kuávlu lii iänááš Puáris Kärigâsnjargân kočodum kuávlu. Eidusii Kärigâsnjaargâ sijdâkuávdáš lii tuulván herkis kuávlu ulguubeln. Vuovdâkuoškâ-Pärši kuávlu lii Nuorbenjárga-njaargâ já Áhkojohka-juhânjäälmi kooskâst. Vuovdâkuoškâ-Pärši kuávlu pajanij uáinusân tulveaštum ässei lohomere já váldumaađij tulveaštuu keežild. Talvâdâs já Välimaa pajanáin uáinusân kulttuurpirâsčuásáttuvâi tarkkuumist. Talvâdâs siijdâst láá mottoomverd fastâ ässeeh.
Árvuštâllâm mield čácádâhkuávlutásásâš tulveriiskâ haldâšemvuávám ij lah Tiänu čácádâhkuávlust kuástádâspehtilis vyehi tulveriiskâi keeppidmist. Tarkkuumist uáinusân ittáám kuávluh já čuásáttuvah láá piäđgui juhâpiällá miätá já čuásttuvâi/kuávlui tuođâlii tulveaštuu ličij tárbu čielgiđ tärhibeht.
Čácádâhkuávlu tulveriiskâi haldâšem tááhust lii kuástádâspehtilub suoijiđ ovtâskâs čuásáttuvâid páihálij tulvesuojâlemtoimâiguin já eres kuávluin puáhtá toohâđ kuávlukuáhtásijd čácádâhtulveriiskâi haldâšem palvâleijee vuáváámijd.
Laapi iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáš ij iävtut Tiänu čácádâhkuávlust tulveriskâlaavâ (620/2010) 8§
miäldásijd merhâšittee tulveriskâkuávluid.
Tiivistelmä, Kolttasaame Liite 3 Tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõs Teänjooǥǥ čää´ccvuu´din
VUÄNNÕS
Lää´ǩǩ tu´lvvriiski vaaldšumuužžâst (620/2010) da tõzz õhttneei asetõs (659/2010) pue´tte viõ´ǩǩe ǩeä´ssa 2010. Lää´jj mie´rren lij uu´cceed tu´lvvriiskid, cõggâd da ǩiâppeed tuulvin šõddi pärtt’teei seu´rrjõõzzid di õõudeed varjlõõttâd tuulvin. Lää´jj mie´rren lij še suåvted õhtte tu´lvvriiski vaaldšumuš da čää´ccvuu´d jee´res håiddmõš vääldee´l lokku čää´ccaunnsi ǩeâlljeei âânnmõõžž di suõ´jjeem taarb. Čää´cctää´l vue´jji kuâŋŋ vuâmmšet jeä´rben vuu´di âânnem plaanmõõžž da raajjmuužž ohjjumuužž di peä´lštemtuåim. Tu´lvvriiski vaaldšumuužž täävtõssân lij uu´ cceed pärtt’teei seu´rrjõõzzid oummi tiõrvâsvuõtte da staanvuõtte. Lää´jj da asetõõzz veäkka piijât tuåimme Euroop union tu´lvvdirektiiv.
Tu´lvvriiski vaaldšumužže ko´lle tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš, mååžna miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´di nõõmtumuš, tu´lvv-vaarr- da tu´lvvriskk-kaarti raajjmõš di tuåimi čiõlggumuš.
Tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõõžž veäkka (mie´rräi´ǧǧ 22.12.2011) ooccât vuu´did, koin tuulvin vuäitt šõddâd miârkkšõõvvi påå´mh. Täid mååžna miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´did raajât tu´lvv-vaarr- da tu´lvvriskk-kaartid (mie´rräi´ǧǧ 22.12.2013) di tu´lvvriiski vaaldšemplaanid (mie´rräi´ǧǧ 22.12.2015).
Tu´lvv-vaarrkaartâst čuäjtet tuulv veeidasvuõtt da čää´cc čiŋŋalvuõtt karttvuađâst tiõttum teâuddjem vueittemvuõdi mie´ldd. Tu´lvvriskk-kaartâst kaart’ tet peä´lstes tiõttum šoora tuulv tuejjeem mååžna påå´mh, jm. seu´rrjõõzzin muõkkšõõvvi jälsteeji mie´rr da pirrõzze hääi´tt tuejjeei pääi´ǩ. Tu´lvvriiski vaaldšemplaanin čuäjtet tuåimid tu´lvvriiski uu´ccumužže. Čää´ccvuu´d tuulvi vuä´sselt vaaldšemplaanid raajât čää´ccvuu´did, koin lij õhtt le´be jää´nab mååžna miârkksõõvvi tu´lvvriskkvu´vdd.
Tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš rääjj vääžnai vuađ tu´lvvriiski vaaldšumužže. Čää´ccvuu´di da miârr-reddmäädd tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõõžžâst âânn huõl valdia vu´vddvaaldšemve´rǧǧneǩken jie´llemvue´ǩk-, trafiikk- da pirrõskõõskõs (ELY). Kåå´dd västtee âbrr- da suddâmčaa´ʒʒi tu´lvvriiski ärvtõõllmõõžžâst vuu´dstes. Lää´jj mie´ldd tu´lvvriiski alǥteei ärvtõõllmõš raajât čõõđtum tuulvin di ääim da čää´cc åårmõõžži õuddnumuužžâst vuä´ǯǯmest åårrai teâđai vuâđalt vääldee´l lokku še ääim-muttõs ku´ǩes ääi´j sest. Ärvvtõõllmõõžžast noorât teâđaid čõõđtum da mååžna puõ´tti ääi´j tuulvin da tõi häi´ttjeei vaiktõõzzin. Veiddsõš ođđ selvtõõzzid jeä´t tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõõžž õhttvuõđâst rajju, laša tõt vuâđđaavv åårrai tiõ´ttu. Čää´ccvuu´di tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš raajât jue´ǩk čää´ccvuu´d õõl da miârrtu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš jue´ǩǩ ELY-kõskkõõzz õõl. Mä´dd- da meä´cctäällministeria nõõmad čää´ccvuu´d da miârr-reddmäädd miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´did jie´llemvue´kǩ-, trafiikk- da pirrõskõõskõõzz čuäjtõõzz mie´ldd.
Vu´vdd, ko´st tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõõžž vuâđalt tuõđat mååžna miârkksõõvvi tu´lvvriskk le´be ko´st nåkam riisk vueitet ju´rdded šõddâd, nõõmtet miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvu´vdden (lää´ǩǩ tu´lvvriiski vaaldšumuužžâst, 8§). Tu´lvvriisk miârkkšõõvvmõõžž ärvvtõõlee´st vääldet lokku vooudlaž da pääiklaž jällmõõžž, tuulv teâuddjem vueittemvuõtt di seu´rrjeei tuu´lvest mååžna šõddi aalmilaž pärtt’teei seu´rrjõõzz:
1) pärtt’teei seu´rrjõs oummi tiõrvâsvuõtte le´be staanvuõtte
2) viâlt’te´mesvuõttkääzzkõõzz, mâte čää´cchuõl, energiihuõl, teâttjååttmõõžž, čuõkkujååttmõõžž le´be jee´res va´stteei toimmjumuužž, ku´ǩesäiggsaž årnnmõs
3) õhttsažkåå´dd jie´llma vääžnai tuåimid staaneei ekonomiilaž toimmjumuužž ku´ǩesäiggsaž
lij vuä´ss Lää´ddjânnam da Taarrjânnam kõskksaž raajest. Čää´ccvu´vdd kolgg saaujest tâ´vve da jiõ´čč Teänjokk älgg Lää´ddjânnam beä´lnn Aanarjooǥǥ da Kaarasjooǥǥ õhttâmpääi´ǩest Karigasnjaarǥ siid vue´lbeä´lnn. Jokk kolgg Teänvuõnne da maaimõõzzid 50 ǩm tõt kolgg Taarrjânnam beä´lnn. Teänjooǥǥ čää´ccvu´vdd lij o´bbnes šorradvuõđâs peä´lest 16 386 ǩm2, ko´st 31
% lij Lää´ddjânnmest da 69 % Taarrjânnmest da tõn jäu´rrprosentt lij 3,1.
Teänjooǥǥ čää´ccvuu´dest nu´t 90 % lij meä´ccjânnam, rajjum vuu´d lie čuu´t occanj. Čää´ccvuu´dest Lää´ddjânnam beä´llsa vuä´zzest jälste nu´t 1300 ooumžed da Taarrjânnam beä´llsa vuä´zzest nu´t 5900 ooumžed. Uccjooǥǥ kåå´dd, kåå´tt lij âlddsin obbnes Teänjooǥǥ čää´ccvuu´dest, narood arvvtõõlât lâ´ssned väjjaǥ 5 prosentin ee´jj 2030 loppe mõõnee´st. Lää´ddjânnam beä´l šuurmõs aazztemkõõskõs lij Uccjooǥǥ ceerkavsijdd. Jäänmõs čää´ccvuu´d Lää´ddjânnam beä´lest kooll koonn-ne Natura2000-suõ´jjeemvoudda.
Teänjooǥǥ čää´ccvuu´dest lie Teänjooǥǥ lââ´ssen õhttsižže 51 jokkâd, koonn kolggâmvuu´d šorrõs lij pâ´jjel 100 ǩm2. Pâ´jjel 50 hehtaar šoora jääu´r lie õhttsižže 181. Čää´ccvuu´dest lie âânnmest vitt čää´cc âlladvuõđ da kutt kolggmõõžž vuâmmšõspääi´ǩ. Šuurmõs vuâmmšum kolggmõš Onnelasââvest lij 2099 m3/s (kõskk-kolggmõš 137 m3/s) ee´jjest 1968. Õlljummõs vuâmmšum čää´cc âlladvuõtt LN + 68,18 m (kõskkmie´rin čää´cc âlladvuõtt LN + 64,15 m) peä´lstes lij Onnelasââvest vuâmmšum ee´jjest 1984. Teänjooǥǥâst šâdde tuulv âlddsin jue´ǩǩ ǩiiđ jue´ǩk ee´jj. Jäänmõs tuulvin lij jiõŋŋõõʒʒâs tuejjeem. Tuulv tuejjee hää´rvelt jõnn päärtaid. Äimm-muttõstu´tǩkumuužži mie´ldd ǩiđđtuulvi arvvtõõlât occned da ääi´jldet, tä´lvv- da čõhččtuulv täu´jsme.
Tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõõžž heâlptumužže Lää´ddjânnam pirrõskõõskõs (SYKE) lij raajjâm tuâjjneä´v čää´ccvu´vddtää´zz-sa tuulv leävvnemkaart raajjmõžže (TURINA-päi´ǩkteâttanalyys).
Päi´ǩkteâttanalyys raajât čää´ccvuu´di õõl da mall kalibrââstet õ´httešt 1000 ee´jjest nobbstõõvvi to´lvva. Õhttee´l TURINA-päi´ǩkteâttanalyyzz puutt’tem to´lvva mååžnai vu´vdd raajâlm- da lõnjjteâttrekister (RHR) aazzi- da ǩeârddšorrõõzzteâđaivui´m vueitet raajjâd ns. riskkčõõlmid (250x250 m) da tõin õõudâs riskkvuu´did mååžna miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´di tobdstumužže. Taarrjânnmest lie rajjum da õnnum västteeinallšem mõõntõõllmõõžž. Riskkčõõlmi lââ´ssen tu´lvvriskkvuu´di tobdstumuužžâst ta´rǩstõõlât tu´lvvriiskid oummi tiõrvâsvuõtte da staanvuõtte, infrastruktuure, kultturä´rbbvuõtte da pirrõzze.
Teänjooǥǥ čää´ccvuu´dest tu´lvvriskkvuu´di tobdstumuužž õhttvuõđâst pue´tte õudde seu´rrjeei vuu´d:
Nuorgam, UtsJokk, Vetsikko, Karigasnjârgg, Outakuõškk-Parsi, Mantojäu´rr, Dalvadas da Välimaa.
TURINA-analyys mie´ldd Nuorgam vuu´dest nu´t 50 raajâlm da 70 jälsteejed lie tu´lvv-vaarr vue´lnn.
Lââ´ssen vuu´dest lij vaar vue´lnn vuu´d čuâǥǥas-säi´mm âlddsin obbnes. Tu´lvv-vaar vue´lnn lij lââ´ssen škooul da njeä´šščää´ccputstempäi´ǩǩ.
Jeä´rraz õudde puä´ttam vuu´d da pääi´ǩ lie tu´lvvriiski beä´lnn oo´ccab miârkksõõvvi ko Nuorgam.
Uccjooǥǥ Niemelävuu´dest lie leä´mmaž ääi´jab tu´lvv päärt da TURINA-analyysist še vä´lddčuõkkuvu´vdd lij tu´lvv-vaar vue´lnn. Vetsikko åårr Teänjooǥǥ da Vetsijooǥǥ õhttâmpääi´ǩest, da vu´vdd lij vue´llǥab, nääit tu´lvv-vaarr (jälsteejid da vä´lddčuâkksa) to´ben lij mååžnai. Karigasnjaarǥâst vaar vue´lnn lij ââldmõsân vuâđđkaartâst vuä´mm Karigasnjarggân nõõmtum vu´vdd. Jiõ´čč Karigasnjaarǥ siid kõõskõs lij tu´lvv- vaarrvuu´d oolǥbeä´lnn. Outakuõškk-Parsi vu´vdd åårr Nuorpinjaarǥ da Akujokknjäälm kõõskâst. Outakuõškk-Parsi vu´vdd pueđi õudde tu´lvv-vaarvuâllsai jälsteeji mie´r da vä´lddčuõkku tu´lvv-vaar diõtt. Dalvadas da Välimaa pue´tte õudde kultturpirrõspaaiǩi tarǩstõõllmõõžzâšt. Dalvadas siidâst lij siõmmna põõšši aazztumuš.
Čää´ccvu´vddtää´zz tu´lvvriiski vaaldšemplaan jeät arvvtõõl lee´d Teänjooǥǥ čää´ccvuu´dest mä´hssviõkksõs nää´ll tu´lvvriiski uu´ccumuužžâst. Tarǩstõõllmõõžzâšt õudde puättam vuu´d da pääi´ǩ årra peâđgai ǩee´jjmie´ldd jokkreedd da paai´ǩi/vuu´di tuõttsõs tu´lvv-vaarr le´čče tarbbsõs čiõlǥeed tää´rǩben. Čää´ccvuu´d tu´lvvriiski vaaldšem beä´lnn lij mä´hssviõkksab suõ´jjeed odinakai paaiǩid
pääiklaž tu´lvvsuõ´jjeemtuåimivui´m da jee´res vuu´din vueitet raajjâd vuu´dmie´lddsa čää´ccvuu´d tu´lvvriiski vaaldšumuužž kääzzkâstti plaannmõõžž .
Lappi jie´llemvue´kǩ-, trafiikk- da pirrõskõõskõs ij cuäjed Teänjooǥǥ čää´ccvuu´dest tu´lvvriskklää´jj (620/2010) 8§ mie´lddsaid miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´did.
Tiivistelmä, Pohjoissaame Liite 4 Dulveriskkaid álgoárvvoštallan Deanu čázádaga guovllus
ČOAHKKÁIGEASSU
Láhka dulveriskkaid hálddašeamis (620/2010) ja dasa laktáseaddji ásahus (659/2010) bođii vápmui geassit 2010. Lága ulbmilin lea geahpedit dulvariskkaid, eastadit ja unnidit dulvvi geažil šaddi vahátlaš čuovvumusaid sihke ovddidit dulvviid várás ráhkkaneami. Lága ulbmilin lea maid muddet oktii dulvariskkaid hálddašeami ja čázádaga guovllu eará divššu, nu ahte váldojuvvojit vuhtii čáhceváriid bistevaš geavaheapmi ja suodjaleami dárbbut. Čáhceekonomalaš vugiid lassin giddejuvvo fuopmášupmi erenoamážit guovlluid geavaheami plánemii ja huksema stivremii sihke gádjundoaimmaide. Dulveriskkaid hálddašeami ulbmilin lea geahpedit vahátlaš čuovvumušaid olbmuid dearvvasvuhtii ja dorvvolašvuhtii. Lágain ja ásahusain ollašuhttojuvvo Eurohpá uniovnna dulvedirektiiva.
Dulveriskkaid hálddašeapmai gullet dulvariskkaid álgoárvvoštallan, vejolaš mearkkašahtti dulvariskaguovlluid namaheapmi, dulvevárra- ja dulveriskagárttaid namaheapmi, dulvaváraid- ja dulvariskagárttiad ráhkadeapmi sihke doaibmabijuid čilgen. Dulveriskkaid álgoárvvoštallama mielde (mearreági 22.12.2011) ohččojit guovllut, maidda dulvvit sáhttet dagahit mearkkašahtti vaháda.
Dáidda vejolaš mearkkašahtti dulveriskaguovlluide ráhkaduvvo dulvevárra- ja dulveriskagárttat (mearreági 22.12.2013) sihke dulveriskkaid hálddašanplánat (mearreági 22.12.2015).
Dulvevárragárttas ovdanbukto dulvvi viidodat ja čáhcečikŋodat gárttas dihto vuordaga mielde.
Dulveriskagárttas govviduvvojit fas dihto sturrosaš dulvvi dagahan vejolaš vahágat, ee. čuovvumušain gilládeaddji olbmuid lohku ja birrasii vahátlaš čuozáhagat. Dulveriskkaid hálddašanplánain ovdanbuktojit doaibmabijut dulveriskkaid geahpedeami várás. Čázádatdulvviid bokte hálddašanplánat ráhkaduvvojit čázádaga guovlluide, main lea okta dahje eanet vejolaš mearkkašahtti dulveriskaguovlu.
Dulveriskkaid álgoárvvoštallan duddjo dehalaš vuođu dulveriskkaid hálddašeami várás. Čázádaga guovlluid ja mearragáttiid dulveriskkaid álgoárvvoštallamis fuolaha stáhta guovlluhálddahusvirgeoapmahažžan ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš (EBI). Gielddat ieža vástidit stulčečáhceriskkaid árvvoštallamis guovllus Lága mielde dulveriskkaid álgoárvvoštallan ráhkaduvvo ollašuvvan dulvviid sihke dálkkádaga ja čáhcediliid ovdáneamis daid dieđuid vuođul, mat leat fidnemis, nu ahte váldo fuopmášupmai maid dálkkádaga nuppástuvvan guhkit áigegaskkas. Árvvoštallamis čoggojuvvojit dieđut ollašuvvan ja vejolaš boahtteáiggi dulvviin ja daid vahátlaš váikkuhusain. Viiddis ođđa čilgehusat eai dahkkojuvvo dulvariskkaid álgoárvvoštallama oktavuođas, muhto dat vuođđuduvvá dihtui, mii mis lea juo. Čázádaga guovlluid dulveriskkaid álgoárvvoštallan dahkkojuvvo čázádaga guovlluid mielde ja mearradulveriskkaid álgoárvvoštallan guđege EBI-guovddášis. Eana- ja meahccedoalloministeriija namaha čázádaga guovllu ja mearragátti mearkkašahtti dulveriskaguovlluid ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáža evttohusa mielde.
Guovlu, gos dulveriskkaid álgoárvvoštallama vuođul gávnnahuvvo vejolaš mearkkašahtti dulveriska dahje gos dakkáraš riskka sáhttá navdit boahtit ovdan, namahuvvo mearkkašahtti dulveriskaguovlun (láhka dulveriskkaid hálddašeamis, 8 §). Dulveriskka mearkkašahttivuođa árvvoátaladettiin váldojit vuhtii guovllu- ja báikkálašdilit, dulvvi vuordda sihke čuovvovaš vejolaččat dulvvis šaddi oktasaš oainnu mielde vahátlaš čuovvumušat:
1) vahátlaš čuovvumuš olbmuid dearvvasvuhtii dahje dorvvolašvuhtii
2) vealtameahttunbálvalusa, dego čáhcefuolahusa, energiijafuolahusa, diehtojohtolaga, geaidnojohtolaga dahje eará vástideaddji doaimma, guhkesáigásaš gaskkalduvvan
3) servodaga vealtameahttun doaimmaid dorvvasteaddji ekonomalaš doaimma guhkesáigásaš gaskkalduvvan
4) bistevaš dahje viiddis vahátlaš čuovvumuš birrasii 5) bissovaš vahátlaš čuovvumuš kulturárbái
Suomas Deatnu lea oassi Deanu-Njávdánjoga –Báhčaveaijoga čáhcedikšunguovllu ja Norggas oassi Finnmárkku čáhcedikšunguovllu. Suoma guovlu juohkása váldooasis Ohcejoga ja oassái maid Anára