Riskinarvioinnin perusteella Luodon-Öjanjärven valuma-alueella tarkastellut jokialueet tai järvet eivät alustavan arvion mukaan tule saavuttamaan hyvää ekologista tilaa. Näin ollen seuraavat vesimuodos-tumat ovat vesienhoidon riskikohteita ja niille on laadittava toimenpideohjelmat:
Kovjoki
Purmonjoki ja Norijoki
Ähtävänjoen alaosa, Ähtävänjoki Välijoki ja Kurejoki
Kruunupyynjoki
Järvet: Luodonjärvi, Öjanjärvi, Lappajärvi, Alajärvi, Evijärvi, Kerttuanjärvi, Purmonjärvi, Räy-ringinjärvi ja Sääksjärvi
Myös eräissä Ähtävänjoen sivu- ja latvapuroissa ja monessa alueen pienimmissä järvissä hyvä tila on nykytiedon mukaan uhattuna.
Rehevyys ja kiintoainepäästöt heikentävät kaikkien tarkasteltujen jokialueiden ja järvien tilaa. Maape-rän happamuus heikentää Luodon- ja Öjanjärven, Purmonjoen, Kovjoen sekä Ähtävänjoen ja Kruunu-pyynjoen alaosien tilaa. Vaellusesteet ja monet muutkin rakenteelliset seikat vaikuttavat kaikkien tar-kasteltujen jokimuodostumien tilaan. Jokien yläosilla turvetuotanto on merkittävä kuormittaja ja alueen tunnusomainen kuormittaja on myös turkistalous.
5.2 YLEISET TILATAVOITTEET JA KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN
Luodon-Öjanjärven valuma-alueen vesistöjen heikentynyttä ekologista tilaa ilmentävät kalastossa ta-pahtuneet muutokset, rehevöityminen sekä ajoittain erittäin alhainen pH ja sen seurauksena kohonneet metallipitoisuudet ja kalakuolemat. Rehevöityminen näkyy sekä korkeina ravinne- että klorofyllipitoi-suuksina, varsinkin Purmonjoella ja Alajärvessä. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain haitallisen korkeita sekä pääuomissa että latvapuroissa.
Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Luodon-Öjanjärven valuma-alueella seuraavia toi-menpiteitä:
– Vesistöjen happamuuspiikkejä tulee lieventää ja samalla pienentää vesistön haitallisen korkeita me-tallipitoisuuksia
– Ähtävänjoen veden käyttö asutuksen raakavetenä tulee turvata kaikissa oloissa – Vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuus tulee saada alemmaksi 30–40 %
– Vaelluskalojen (siian, meritaimenen, ja nahkiaisen) liikkuminen tulee olla mahdollista vähintään Luodon-Öjanjärvessä, Kruunupyynjoessa ja Ähtävänjoen pääuomassa. Kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita.
– Jokihelmisimpukan elinoloja ja lisääntymismahdollisuuksia on turvattava Ähtävänjoessa.
– Alueen järvissä ja joissa on turvattava rapukantojen elinmahdollisuudet samoin Lappajärven muikku-kannan elinmahdollisuudet.
– Alajärven kalojen elohopeapitoisuutta tulee saada pienemmäksi.
Näillä perusteilla Luodon-Öjanjärven vesistöalueen vesienhoidon alustavat tilatavoitteet vuoteen 2015 on koottu taulukkoihin 15a ja 15b. Jokiosuuksien rehevyyteen liittyvissä tavoitteissa on alueella huo-mioitu kyseisen jokityypin hyvän ja tyydyttävän luokan välinen raja-arvo ja jokien järvimäisyys (vas-taavat järvien raja-arvot) ja merialueen tilan asettamat vaatimukset. Tilatavoitteet ovat rehevyyden osalta vuosimediaaneja ja happamuuden osalta pidemmän jakson minimejä
Taulukko 15a. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen virtavesien vesienhoidon tavoitteita vuoteen 2015.
Kohde Nykytila
→ tilatavoite
Tilatavoitteen saavuttamiseksi asetetut yksilöidyt tavoitteet Vesirakentaminen Vedenkorkeudet ja
virtaama Rehevyys Happamuus Muut
Koko vesistöalue
RAVINNEKUORMI-TUKSEN VÄHENNYS 30- 40 % IHMISTOIM-MINNASTA Ähtävänjoen alin osa* Huono
→Hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän
tilan saavuttamista - Ei kalakuolemia, pH-minimi y yli 5,5 (nyt 4,4)
Vedenhankinnan tarpeet turvataan
Ähtävänjoki * Tyydyttävä
→Hyvä* Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän
tilan saavuttamista - Ei kalakuolemia, pH-minimi yli 5,5
Jokihelmisimpukan elinolot (kiintoaine alle 20 mg/l) ja vedenhankinnan tarpeet turvataan
Välijoki *
Tyydyttävä->hyvä Uoma mahdollisim-man monimuotoinen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista
Kurejoki * Välttävä
→Hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Keskimääräinen fosfo-ripitoisuus alle 40 ug/l (nyt 80 ug/l) Kruunupyynjoki Tyydyttävä.
→Hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Keskimääräinen fosfori-pitoisuus alle 40 ug/l (nyt 70 ug/l)
Ei kalakuolemia pH-minimi yli 5,5 Nyt 4,7
Purmonjoki Huono
→Hyvä* Keskimääräinen
fosfori-pitoisuus alle 40 ug/l (nyt yli 100 ug/l)
pH-minimi yli 5,5
nyt 4,5 Kadmiumpitoisuus alle 0,08 ug/l
Norijoki Tyydyttävä
→ Hyvä Keskimääräinen
fosfori-pitoisuus alle 40 ug/l pH-minimi yli 5.5,
Kovjoki Huono
→Hyvä
Keskimääräinen fosfori-pitoisuus alle 40 ug/l
(nyt 55 ug/l) pH minimi yli 5,5 Kadmiumpitoisuus alle 0,08 ug/l
* Tavoite suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan
Taulukko 15b. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen järvien vesienhoidon tilatavoitteita vuoteen 2015.
Kohde Nykytila
→ tilatavoite
Tilatavoitteen saavuttamiseksi asetetut yksilöidyt tavoitteet Vesirakentaminen Vedenkorkeudet ja
virtaama Rehevyys Happamuus Muut
Luodon-Öjanjärvi Tyydyttävä
→hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista
Ravinnekuormituksen vähenemä 30 – 40 %
Ei kalakuolemia, pH-minimi
yli 5.5
Lappajärvi Tyydyttävä
→hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista
Ravinnekuormituksen
vähenemä 30–40 % Muikun elinoloja
turvataan
Evijärvi Tyydyttävä
–>hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista
Ravinnekuormituksen vähenemä 30- 40 %
Alajärvi Huono
→Hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen
Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista
Ravinnekuormituksen vähenemä 30–40 % ja Klorofylli alle 25 ug/l (nyt 42 ug/l )
Kalansyönnille ei rajoituksia (Elohopea)
Muut järvet →Hyvä* Vesieliöstön vapaa
liikkuminen Kuormituksen
vä-henemä 30 %
On arvioitu, että Luodon-Öjanjärven edustan merialueen ja alueen rehevien vesimuodostumien hyvä tila voitaisiin saavuttaa, jos keskimääräistä ravinnekuormitusta vähennetään vähintään 30 %, mikä on noin 40 % ihmistoiminnan aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Pienentämällä ravinnekuormitusta voidaan vähentää myös kiintoainekuormitusta, sillä suurin osa jokiin tulevasta ravinnekuormituksesta on sitoutunut kiintoaineeseen. Ähtävänjoelle asetetaan kiintoainekuormitukselle tavoite (kiintoainepi-toisuus alle 20 mg/l), koska kiintoaine vaarantaa jokihelmisimpukoiden lisääntymistä sekä suoraan että epäsuorasti vaarantamalla jokihelmisimpukoiden väli-isäntinä toimivien purotaimenten ja muitten lo-hisukuisten kalojen menestymistä joessa. Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet on asiantuntija-arviona jaettu eri toimialoille taulukon 16 mukaisesti.
Taulukko 16. Arvio Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen ihmisen aiheuttaman ra-vinnekuormituksen vähentämistavoitteista toimialoittain vuoteen 2015.
Nykyinen
fosforikuormitus Fosforikuormituksen vähentämistavoite
t /a % t / a
Peltoviljely 37 30 11,1
Kotieläintuotanto 4,8 50 2,4
Turkistuotanto 13,2 50 6,6
Metsätalous 2,7 25 2,1
Haja-asutus 8,1 60 4,9
Yhdyskunnat ja teollisuus 0,8 25 0,2
Turvetuotanto 1,2 50 0,6
Yhteensä 67 42 28
Nykyinen
typpikuormitus Typpikuormituksen vähentämistavoite
t / a % t / a
Peltoviljely 666 30 200
Kotieläintuotanto 22 80 18
Turkistuotanto 144 80 115
Metsätalous 36 25 9
Haja-asutus 55 30 17
Yhdyskunnat ja teollisuus 48 20 10
Turvetuotanto 36 25 9
Yhteensä 1000 38 380
Happamuushaitat ilmenevät kaikkien jokien alaosalla ja suistossa happamuuspiikkeinä, korkeina metal-lipitoisuuksina ja ajoittaisina kalakuolemina. Happamuushaitat aiheuttavat merkittäviä haittoja erityi-sesti kalataloudelle ja vedenhankinnalle. Happamuushaittoja ilmenee jokien pääuomien lisäksi myös Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen alaosien sivu-uomissa. Luokittelun mukainen hyvää tilaa ilmentävä tavoite on, että pH on vesistön tilan kannalta oleellisella jaksolla tason 5.5 yläpuolella.
Kalojen vaelluksen estyminen ja lisääntymisalueiden heikko tila on osaltaan Luodon-Öjanjärven ja sen valuma-alueen vesistöjen hyvän tilan esteenä. Kruunupyynjoen ja Purmonjoen hyvä tila edellyttää vaelluskalojen ja nahkiaisten esteetöntä kulkua. Myös Ähtävänjoen sivu-uomien ja latvapurojen hyvä tila edellyttää kalojen kulkumahdollisuuksia ja riittäviä lisääntymisalueita. Ähtävänjoen latvapuroissa esiintyy edelleen purotaimenia ja rapuja. Voimakkaasti muutettujen vesistöjen (Ähtävänjoki, Välijoki, Kurejoki, Luodonjärvi ja Öjanjärvi) osalta morfologiaa ja hydrologiaa koskevat tilatavoitteet käsitel-lään seuraavassa kohdassa.
5.3 VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN VESISTÖJEN TILATAVOITTEET
5.3.1 Periaatteet
Voimakkaasti muutetuissa vesistöissä tilatavoitteet on määritetty tapaus-kohtaisesti ottaen huomioon vesistön nykytila ja mahdollisuudet parantaa sitä. Arviot perustuvat vesistön rakenteellisiin ja hydrolo-gisiin muutoksiin, koska tällä suunnittelukierroksella ei ole riittävästi biologista tietoa ekologiseen ti-lanarviointiin. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi on tehty suuruusluokkatasolla asiantuntija-arviona.
Ensiksi on määritelty "paras saavutettavissa oleva tila", jossa ajatellaan toteutetun kaikki teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset hydrologista ja rakenteellista tilaa parantavat toimenpiteet mukaan lukien eläimistön vaelluksen ja lisääntymisalueiden turvaaminen. "Hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" sallitaan "vähäisiä poikkeamia" parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (kuva 15). Vähäisellä poikkeamalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 20–40 %:n muutoksia ekologisten laatutekijöiden arvoissa.
Tilatavoitetta asetettaessa on tarkasteltu ensin kaikki vesistön ekologista tilaa parantavat hydrologiset ja rakenteelliset parannustoimenpiteet. Seuraavaksi on poistettu tarkastelusta toimenpiteet, jotka aiheutta-vat merkittävää haittaa vesien käytölle esim. tulvasuojelulle ja vesivoimantuotannolle. Vaiheittain ede-ten vesistö on saatu jaettua johonkin kuvan z mukaisista ryhmistä:
o vesistö on "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" (ryhmä 1)
o vesistö ei ehkä ole "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" ja tarvitaan lisäselvityksiä (ryhmä 2)
o vesistö ei ole "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" ja tarvitaan toimenpiteitä tilan paranta-miseksi (ryhmä 3)
Toimenpiteitä vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan, mikäli tarkastelu osoittaa, että hydrologiaa ja rakenteellista tilaa parantavilla toimenpiteillä on merkittäviä ja laaja-alaisia myönteisiä vaikutuksia vesistön ekologiseen tilaan.
Nykytila
RYHMÄ 1.
Parantamistoimenpiteiden vaikutus vähäinen =>
Vesistö on hyvässä saavutet-tavissa olevassa tilassa E
K O L O G I N E N T I L A
Paras saavutettavissa oleva tila
Nykytila
Nykytila
Vähäinen poikkeama Hyvä saavutettavissa oleva tila = tavoitetila
RYHMÄ 2.
Parantamistoimen-piteiden vaikutus melko suuri =>
Epäselvä tilanne
RYHMÄ 3.
Parantamistoimenpiteiden vaikutus suuri =>
Vesistö ei ole hyvässä
saavutettavissa olevassa tilassa Toimenpiteillä
aikaansaatava parannus vesistön tilassa
Nykytila
Kuva 16. Parantamistoimenpiteiden ekologisten vaikutusten ja voimakkaasti muutettujen vesistöjen tilan välinen yhteys.
Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen rakenteellisten tilatavoitteiden asettavista on kuvattu tarkemmin oppaassa " Voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia pintavesiä koskevat erillisky-symykset ja hydrologis-morfologisen tilan arviointi".
5.3.2 Tilatavoitteet tarkastelualueittain Ähtävänjoen pääuoma
Ähtävänjoen pääuoma on voimakkaasti muutettu vesistö, koska joen putouskorkeus on lähes kokonai-suudessaan hyödynnetty voimataloudellisesti, jokea on perattu uiton takia ja Lappajärven ja Evijärven säännöstely vaikuttavat alueeseen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että alueen tilaa voitaisiin ensisijaisesti parantaa seuraavilla toimilla:
– Kalojen vaelluksen turvaaminen ainakin Ähtävänjoen kahden alimman voimalaitoksen (Herrforsin ja Långforsin) patojen ohi. Näiden patojen yläpuolella on kunnostettuja kalojen lisääntymisalueita.
– Kalataloudelliset kunnostukset uiton takia peratuissa koskissa (Hjulfors, Jöuskosk, Hyndhålet-Storhasa, Lillhasa, Smedasfors, Pölsfors, Gersfors, Maansfors, Kungsfors, Bärklarsfors ja Byfors).
Kunnostusten avulla saadaan lisää virtakutuisten kalojen kutualueita ja vähennetään haitallisten hyy-demuodostumien määrää. Pääosa näistä kunnostuksista on tehty, osa odottaa edelleen rahoitusta.
– Uittoperkausten yhteydessä tukittujen sivu-uomien avaaminen ja Kattilakosken vähävetisen uoman kunnostaminen.
Yllä mainitut toimenpiteet lisäävät vaelluskalojenkalojen (taimen ja siika) lisääntymisalueita pääuo-massa ja sivupuroissa ja aiheuttavat vain melko vähäistä haittaa muille käyttömuodoille. Muilla raken-teellisilla toimenpiteillä katsotaan olevan vain pieni vaikutus Ähtävänjoen pääuoman ekologiseen tilaan tai toimenpiteistä aiheutuu suurta haittaa vesistön muulle käytölle (erityisesti voimataloudelle).
On siis mahdollista, että Ähtävänjoen pääuoma ei ole vielä "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa"
(ryhmä 2). Rakenteellisten tilatavoitteiden lopullinen asettaminen pääuomalle edellyttää tarkempia sel-vityksiä ja suunnitelmia. Rakenteellisten tavoitteiden lisäksi aluetta koskevat happamuuteen, rehevyy-teen ja kiintoainekuormitukseen liittyvät vesistöalueen tavoitteet.
Välijoki
Välijoki on voimakkaasti muutettu vesistö sekä kalojen nousuesteiden, rakennetun putouskorkeuden, peratun ja pengerretyn uoman, säännöstelyn ja kevään ylivirtaaman muutoksen perusteella. Asiantunti-ja-arvion perusteella alueen tilaa voitaisiin ensisijaisesti parantaa Välijoen uoman kunnostuksella, jossa huomioidaan ekologinen monimuotoisuus jokiuomassa ja sen läheisyydessä. Toimenpiteen vaikutusta alueen ekologiseen tilaan ei voida arvioida ilman tarkempaa suunnittelua. Välijoen alueella muut ra-kenteelliset toimenpiteet, joilla voitaisiin parantaa ekologista tilaa, aiheuttaisivat merkittävää haittaa voimataloudelle. Tällaisia toimenpiteitä olisivat esimerkiksi kalojen vaellusesteiden poistaminen Han-hikosken ja Lappajärven luusuan padoilta.
Asiantuntija-arvion perusteella Välijoki on todennäköisesti hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa (ryhmä 1). Alueen kunnostusmahdollisuuksia kannattaa kuitenkin selvittää. Välijokea koskevat Ähtä-vänjoen valuma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistavoitteet.
Kurejoki
Kurejoki on voimakkaasti muutettu vesistö pääosin kalojen nousuesteiden, ja rakennetun putouskor-keuden perusteella, mutta myös perattu ja pengerretty uoma, säännöstely ja kevään ylivirtaaman muu-tos vaikuttavat asiaan. Asiantuntijat ovat arvioineet että alueen tilaa voitaisiin ensisijaisesti parantaa seuraavilla toimilla:
– Kalojen vaelluksen turvaaminen Lappajärven ja Alajärven välillä.
– Habitaattikunnostukset peratuissa ja pengerretyissä uomissa.
– Säännöstelyn kehittäminen niin, että rakennettavat kalatiet toimivat asianmukaisesti.
Asiantuntija arvion mukaan on mahdollista, että Kurejoki ei todennäköisesti ole vielä "hyvässä saavu-tettavissa olevassa tilassa" (ryhmä 2). Rakenteellisten tilatavoitteiden lopullinen asettaminen edellyttää tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia. Rakenteellisten tavoitteiden lisäksi aluetta koskevat rehevyyteen ja kiintoainekuormitukseen liittyvät tavoitteet.
Luodonjärvi ja Öjanjärvi
Luodonjärveä ja Öjanjärveä pidetään voimakkaasti muutettuina merenlahtina, joitten yhteys mereen on katkaistu ja vedenpintaa nostettu noin 20 cm meren keskivedenpinnan yläpuolelle. On arvioitu, että alueella ei voida toteuttaa merkittävästi ekologista tilaa parantavia toimenpiteitä ilman, että siitä aiheu-tuisi selvää haittaa muille käyttömuodoille.
Arvion perusteella Luodonjärvi ja Öjanjärvi ovat rakenteellisesti hyvässä saavutettavissa olevassa tilas-sa (ryhmä 1). Alueella kuitenkin tarvitaan jonkin verran rakenteellisia kunnostustoimenpiteitä (Öjanjär-ven kalatie on uusittu ja koekäytössä). Luodonjärveä ja Öjanjärveä koskevat tarkastelualueen ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä happamuuden vähentämistavoitteet.