Asutus

6.3.2.1 Haja- ja loma-asutus Vaihtoehtoiset toimenpiteet

Vesiensuojelun suuntaviivojen (Ympäristöministeriö, 2007 ja Nyroos ym., 2007) mukaan haja-asutus tulee liittää entistä laajemmin keskitettyjen järjestelmien piiriin.

Vaihtoehtotarkastelun (taulukko18) perusteella ensisijaisesti suositeltava toimenpide on kuivakäymä-löiden suosiminen ja viemäriverkostoon liittyminen. Muita suositeltavia vaihtoehtoja ovat kylien yh-teispuhdistamot, maaperäkäsittely ja pienpuhdistamoiden rakentaminen.

Taulukko 18. Haja- ja loma-asutuksen toimenpiteiden vaihtoehtotarkastelu.

Toimenpide

Kokonais-tehokkuus

Suhteelliset

kustannukset Suositeltavuus Muu toteutettavuus Kuivakäymälät ja harmaiden

vesien suodatus*

Melko tehokas

Edullinen Ensisij. suositeltava Liittyminen viemäriin* Tehokas Melko kallis Ensisij. suositeltava Kylien yhteispuhdistamot* Melko

tehokas

Melko kallis Toissij. suositeltava Lupa- tai ilmoitus-menettely Kiinteistökohtainen

maaperä-käsittely*

Melko tehokas

Melko edullinen Toissij. suositeltava Lupa- tai ilmoitus-menettely Kiinteistökohtaiset

puhdistamot*

Melko tehokas

Kallis Toissij. suositeltava Lupa- tai ilmoitus-menettely

*nykykäytännön mukainen toimenpide

**osin nykykäytännön mukainen toimenpide ja osin lisätoimenpide

***lisätoimenpide

Suositeltavat toimenpiteet

Luodon-Öjanjärven valuma-alueen laajalle levittäytyneestä haja-asutuksesta johtuen alueella tarvitaan sekä ensi- että toissijaisesti suositeltavia toimia. Lisäksi tarvitaan selvästi kotitalouksiin kohdistuvaa neuvontaa. Suositeltavia toimenpiteitä ovat:

– Kompostikäymälät ja harmaiden vesien suodattimet: Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on noin 5200 vapaa-ajan asuntoa, joista arviolta 80 %: lla on nykymääräykset täyttävä jätevesien käsittelyjärjes-telmä. Vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyjärjestelmäksi suositellaan kompostikäymälöitä ja har-maiden jätevesien (sauna- ja keittiövedet) käsittelyä sopivalla tavalla esim. maasuodattamossa. Tämä edellyttäisi noin 1 200 kuivakäymälän kunnostamista ja harmaiden vesien käsittelyjärjestelmän raken-tamista. Vapaa-ajan asutuksen lisäksi kompostikäymälöiden käyttöä tulisi selvästi lisätä myös muussa haja-asutuksessa.

– Liittyminen viemäriverkostoon: Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaan verkostoa on tarkoitus laajentaa erityisesti nykyisen viemäriverkoston läheisyydessä sijaitseviin asutuskeskittymiin.

Vuoteen 2015 mennessä vesihuollonkehittämissuunnitelmien mukaan viemäriverkostoon liittyy Luo-don-Öjanjärven valuma-alueella arviolta 4200 asukasta eli vähintäänkin 1500 taloutta. Lukujen perus-teella kuntien kehittämissuunnitelmat ovat kunnianhimoisia. Viemäriverkostoa on tarkoitus laajentaa varsinkin Alajärvellä, jossa viemäriverkoston piiriin on tarkoitus saada yli 1 000 uutta asukasta ja Kruunupyyssä, missä viemäriverkoston piiriin yritetään saada melkein 900 uutta asukasta. Muiden kun-tien viemäriverkoston laajentamissuunnitelmat ovat selvästi pienempiä. Kuvassa 17 on esitetty kunkun-tien nykyisten viemäriverkostojen alueet ja suunnitellut keskeiset laajennusalueet.

Kuva 17. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen nykyiset siirtoviemärit ja keskeinen haja-asutus sekä suo-siteltavat siirtoviemärit.

– Kiinteistökohtaiset ratkaisut ja kylien yhteispuhdistamot: Viemäriverkostojen laajennusten jälkeen haja-asutusalueelle jää viemäriverkostojen ulkopuolelle noin 10 000 taloutta. Näistä korkeintaan vii-desosalla on nykymääräykset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Näin ollen uusia kiinteistökohtai-sia ratkaisuja tarvitaan arviolta 6 000 taloudessa, joissa jätevesien määrää voitaisiin merkittävästi vä-hentää kuivakäymälöiden avulla. Viemäriverkoston ulkopuolelle jääviä talouksia on kaikissa alueen kunnissa, lukumääräisesti eniten Pedersöressä ja Alajärvellä ja vähiten Vimpelissä. Kiinteistökohtaisis-sa järjestelmissä pyritään useamman talouden ja kylien yhteisratkaisuihin siellä, missä se vain on mah-dollista. Erityisesti yhteispuhdistamon suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittaisiin taloudellista tukea

valtion vesihuoltoavustuksen kautta. Myös jätevesien vähentäminen ja esim. kuivakäymälöiden raken-taminen tulisi huomioida avustusrahoja jaettaessa.

– Neuvonta: Viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät taloudet tarvitsevat neuvontaa jätevesijärjestelmien valinnassa ja yhteispuhdistamoihin liittyvissä sopimuksissa, sekä puhdistamoiden käyttöön ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Neuvonnassa kiinnitettään erityisesti huomiota kuivakäymälöiden suosimi-seen ja muutenkin jätevesien määrään vähentämisuosimi-seen. Vuosittain neuvontaa tarvitaan arvioilta 1000 taloudessa.

– Tutkimus ja kehittäminen: Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä tarvitaan tutkimusta ja kehitystoi-mintaa, sillä markkinoilla olevien menetelmien tehokkuus vaihtelee. Haja-asutusalueiden asukkaat tar-vitsevat luotettavaa tietoa järjestelmien tehosta ja soveltuvuudesta

– Taloudellinen tuki: Viemäriverkostojen laajentamiseen tulisi olla käytettävissä riittävästi tukirahoitus-ta. Tämä nopeuttaa viemäriverkostojen laajentamista tiheään asutuilla haja-asutusalueilla, mikä on sel-västi tehokkain ja taloudellisin tapa tällaisten alueiden jäteveden käsittelyssä. Viemäriverkostojen ulko-puolelle jäävillä alueilla tulisi olla käytettävissä valtion rahoitusta, jotta voidaan vähentää jätevesien määrää ja edistää useiden talouksien yhteisiä jätevesiratkaisuja. Valtion rahoituksen suuruus riippuu budjetista. Kuivakäymälöiden ja muiden vedettömien ratkaisujen käyttöä tulisi edistää esimerkiksi kiin-teistöveron alennuksella. Kotitalousvähennysten ja asuntorahaston (ARA:n) avustusten käyttö haja-asutuksen jätevesijärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi laajentaa. Haja-haja-asutuksen jäteve-sien käsittelyn neuvontaan tulee järjestelmällisesti suunnata aluekehitysrahoitusta ja tarvittaessa järjes-tää muutakin rahoitusta.

Yhteenveto asutuksen vesienhoidon keskeisistä ohjauskeinoista ja rahoitusjärjestelmistä löytyy liittees-tä 8 kohdasta 1.

6.3.2.2 Yhdyskunnat Vaihtoehtoiset toimenpiteet

Vesiensuojelun suuntaviivojen (Ympäristöministeriö, 2007 ja Nyroos ym., 2007) mukaan jätevesien puhdistuksessa tulisi ottaa käyttöön uutta tekniikkaa, vähentää satunnaispäästöjä ja keskittää käsittely suurempiin yksikköihin.

Vaihtoehtotarkastelussa Luodon-Öjanjärven valuma-alueella yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen lisä-toimenpiteinä on tarkasteltu viemäriverkoston saneerausta, jätevedenpuhdistamojen tehostamista, siir-toviemärien rakentamista ja puhdistettujen jätevesien jälkikäsittelyä.

Vaihtoehtotarkastelun (taulukko 19) perusteella ensisijaisesti suositeltavia toimenpiteitä ovat viemäri-verkostojen saneeraus, siirtoviemärien rakentaminen ja jätevesien jälkikäsittely, jos käsittelyyn sovel-tuvia alueita löytyy puhdistamojen läheisyydestä. Typenpoiston merkittävän tehostamisen tarpeellisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti lupakäsittelyjen yhteydessä.

Taulukko 19. Yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn vaihtoehtoisten toimenpiteiden vertailu.

Toimenpide Kokonais-

tehokkuus

Suhteelliset

kustannukset Suositeltavuus Muu toteutettavuus Viemäriverkoston

saneeraus* Tehokas Melko kallis Ensisijaisesti

suositeltava Typen poiston

mer-kittävä tehostami-nen*

Melko

tehoton Erittäin kallis Ei suositeltava Puhdistettujen

jäte-vesien jälkikäsittely*

Melko

tehoton Melko kallis Ensisijaisesti

suositeltava

Soveltuvien alueiden puute Siirtoviemärit** Melko

tehokas Melko kallis Ensisijaisesti

suositeltava

*nykykäytännön mukainen toimenpide

**osin nykykäytännön mukainen toimenpide ja osin lisätoimenpide

***lisätoimenpide

Suositeltavat toimenpiteet

Vaihtoehtotarkastelun perusteella Luodon-Öjanjärven valuma-alueella suositellaan erityisesti viemäri-verkoston rakentamista ja siirtoviemäreitä Ähtävänjoen päähaarassa ei ole kunnallisia puhdistamoita, jotka johtaisi jätevetensä Ähtävänjokeen. Suositeltavia toimenpiteitä ovat:

– Jätevesien käsittelyn tehostaminen ja siirtoviemärit: Teerijärven puhdistamo on vuonna 2006 poistet-tu käytöstä, ja jätevedet johdetaan nykyään Kaustisten puhdistamolle. Monen kunnan osalta poistet-tulee lähi-vuosina ratkaistavaksi puhdistamon saneeraus tai siirtoviemärin rakentaminen varsinkin, jos typenpois-tovaatimukset tehostuvat. Ehdotetut uudet siirtoviemärit näkyvät kuvassa 17.

– Viemäriverkostojen saneeraus: Kaikkien Luodon-Öjanjärven valuma-alueella olevien kuntien viemä-riverkostot tarvitsevat saneerausta. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä saneerata verkostoja yhteen-sä noin 30 km. Saneeraustarvetta on erityisesti Evijärvellä (7,1 km), Kruunupyysyhteen-sä (4,8 km) ja Vimpe-lissä (4,2 km). (Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat)

– Jätevesilietteiden hyötykäytön tehostaminen: Tällä hetkellä jätevesilietteen sisältämien arvokkaiden ravinteiden (erityisesti fosfori) hyödyntäminen on vähäistä. Pitkällä tähtäimellä on välttämätöntä lisätä asiaa koskevaa tutkimusta ja kehittää uusia menetelmiä lietteen hyödyntämiseksi.

– Neuvonta: Hulevesien käsittelyn tehostaminen edellyttää neuvontaa ja koulutusta.

– Tutkimus ja kehittäminen: Tutkimusta ja kehitystoimintaa tarvitaan sekä hulevesien käsittelyssä että jätevesilietteen käsittelyssä ja loppusijoituksessa. Myös häiriötilanteiden hallintaan tulee panostaa en-tistä enemmän.

– Taloudellinen tuki: Julkisella rahoituksella voidaan edistää kestäviä vesihuoltoratkaisuja yhdyskunti-en jätevesihuollossa. Vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä kuuluu kunnille. Vesihuoltolaitokset ja kiinteistöt vastaavat vesihuollon rakentamisesta. Jätevesiviemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen kustannukset katetaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla asiakkailta perittävillä vesihuoltomaksuilla.

Valtion tukimuotoja ovat vesihuoltoavustukset ja valtion vesihuoltotyöt. Valtion tukea tarvittaisiin ny-kyistä enemmän erityisesti siirtoviemäreiden rakentamiseksi. Valtion rahoitus riippuu budjetista.

– Maankäytön ohjaus: Asuntoalueiden rakentamista tulee säädellä maankäytön ohjauksen avulla, jotta uusi rakentaminen ohjautuu viemäröinnin piiriin. Pohjavesialueille kaavoitettaessa tulee pohjavesien suojelu ottaa huomioon.

Yhteenveto asutuksen vesienhoidon keskeisistä ohjauskeinoista ja rahoitusjärjestelmistä löytyy liittees-tä 8 kohdasta 1.