Kuvio 3. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämä vuoden 2012 tilinpäätöksessä
8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat
rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistaja-politiikka
8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot
Valtiolla on yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2014 olevan n. 5,3 mrd. eu-roa ja menojen n. 4,9 mrd. eueu-roa, jolloin rahastotalouden nettomää-räinen ylijäämä on n. 0,3 mrd. euroa. Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria. Budjettitalouden ulkopuolisten rahasto-jen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on arviolta n. 0,2 mrd. euroa v. 2014.
Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yh-teensä 1,8 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 0,5 mrd. eu-roa v. 2014. Siirtoa budjettitaloudesta rahastoihin kasvattaa vuodes-ta 2013 lähtien yleisradioveron käyttöönotto suoraan rahastoon ke-rättyjen televisiolupamaksujen sijaan. Samasta syystä rahastojen sekalaiset tulot alenevat. Vuoden 2012 korkea sekalaisten tulojen taso on seurausta huoltovarmuusvarastojen kierrätyksen aiheutta-masta rahaston liikevaihdon voimakkaasta kasvusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosi-na 2012—2014.
Valtion asuntorahasto (VAR)
Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan val-tion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot.
Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alus-sa rahastovelka on n. 0,6 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asun-tolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2014 alussa n. 6,9 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä ole-van lainakannan n. 11,0 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla en-nakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 8,9 mrd. euroa, omistus-asuntolainojen osatakauksissa n. 2,0 mrd. euroa ja aravalainojen en-sisijaislainoissa n. 0,1 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina.
Vuonna 2014 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 615 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotuki-lainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 040 milj. euroa ja vuokra-asunto-jen rakentamislainovuokra-asunto-jen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa. Rahas-tosta maksettavien avustusten, akordien ja kehittämisrahan val-tuudeksi ehdotetaan yhteensä 259,9 milj. euroa. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi ennen vuotta 2006 myönnetyt Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa
2012 2013** 2014**
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 86 73 89
Sekalaiset tulot 1 001 263 214
Eläkemaksut 1 637 1 679 1 668
Korkotulot ja voiton tuloutukset 905 541 514
Siirrot talousarviosta 4 504 514
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 634 3 060 2 999
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 2 136 1 949 2 263
Tulot yhteensä 5 770 5 009 5 262
Kulutusmenot 399 245 200
Siirtomenot 680 816 893
Korkomenot 27 52 16
Siirrot talousarvioon 1 741 1 806 1 830
Muut menot 0 0 0
Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 847 2 919 2 939
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 589 1 638 2 004
Menot yhteensä 4 435 4 557 4 943
Nettorahoitusylijäämä 1335 452 319
asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset sekä v. 2010 myönnetyt asuntojen suhdanneluonteiset korjausavustuk-set. Vuonna 2014 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion ta-lousarvioon 90 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolel-la kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.
Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäis-määräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2014 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,3 mrd. euroa.
Valtion eläkerahasto
(VER) Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjes-telmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työn-antajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitok-silta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. Valtava-lai-toksilta arviolta 1 259 milj. euroa v. 2014, mikä vastaa kuluvan vuo-den kertymää. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyys-vakuutusmaksuja kerätään rahastoon yhteensä 410 milj. euroa. Ra-haston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 926 milj. euroa v. 2014 (arvio sisältää arvonmuutoksen).
Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli maaliskuussa 2013 mark-kina-arvoltaan 1,3 mrd. euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi eli 15,8 mrd. euroa, mikä on n. 17 % suhteessa valtion elä-kevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastoin-titavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään val-tion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valval-tion vuotuisesta elä-kemenosta. Siirto talousarvioon on 1 740 milj. euroa v. 2014.
Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuo-ton.
Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)
Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalou-den kilpailukyvyn parantaminen. Investointitukea suunnataan myös eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja kotimaisen energian käytön edistämiseen. Maa- ja porotalouden investointeihin ja nuorten vilje-lijöiden tilanpidon aloittamiseen myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittä-misrahastosta avustuksina ja eräinä lainoina. Korkotukilainoja voi-daan myöntää enintään 250 milj. euron lainapääomalle.
Vuonna 2014 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 141,5 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2013 siirtyväksi
arvioidut erät. Vuonna 2014 talousarviosta ei siirretä varoja rahas-toon. Hallitusohjelman mukaisesti rahaston toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioitiin v.
2012. Rahaston käytettävissä olevista tuloista EU:n rahoitusosuutta on n. 21,3 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan v. 2014 myönnettävän 90 milj. euroa.
Valtion ydinjätehuolto-rahasto
Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu kolmesta erillisvaralli-suudesta, jotka ovat Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimus-rahasto ja YdinjätetutkimusYdinturvallisuustutkimus-rahasto. VarautumisYdinturvallisuustutkimus-rahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuol-lon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka käytössä on FiR 1 –tutkimusreaktori. Varautumisrahaston tase on vuoden 2012 tilin-päätöksen mukaan n. 2,1 miljardia euroa.
Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydin-energialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2013 ke-rättävät maksut ovat yhteensä n. 5,7 milj. euroa ja jätehuoltovelvol-lisilta kerättävät maksut 1,7 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v.
2014 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2013 tasolla.
Huoltovarmuusrahasto Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan
huoltovarmuusrahas-toon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhte-ydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheut-tama sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuk-sen rakenteellikulutuk-sen pienenemikulutuk-sen johdosta maksun tuotto on alentunut pitkään vallinneesta 50 milj. euron tasostaan n. 45 milj.
euroon vuodessa.
Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimin-tojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeus-oloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaa-minen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen jatkuvuuden-hallinnan edistäminen. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoi-milla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Öljyn varmuusvarastoissa on meneillään laaja ympäristönormien muuttumisesta johtuva kierrä-tysohjelma, joka jatkuu vuoteen 2015. Kierrätyskaupoista aiheutuu varmuusvarastojen tasearvojen voimakas nousu.
Kierrätyskauppo-jen sekä eräiden osakehankintoKierrätyskauppo-jen johdosta rahaston tase on noussut 1,8 mrd. euroon ja nousun odotetaan jatkuvan.
Valtioneuvosto vahvistaa huoltovarmuudelle uudet tavoitteet lop-puvuonna 2013. Uusissa tavoitteissa viljan ja öljyn varmuusvaras-tointimääriä on tarkoitus alentaa 385 milj. euron edestä.
Valtiontakuurahasto Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n an-tamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Ra-haston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset.
Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusi-toumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.
Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2012 lopussa n. 11,2 mrd. euroa, jossa kasvua n. 0,8 mrd.
euroa edellisen vuoden loppuun verrattuna. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2013 alussa n. 737 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan ja vastuukanta kehittynee riskipitoisempaan suuntaan ottaen huomioon myös vien-titakuulaissa 1.1.2013 voimaan tulleen erityisriskinoton lisäämisen.
Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talou-den epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään kohonnutta riskiposi-tiota vastaavana.
Valtion vakuusrahasto
(VVR) Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankki-tuen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuuden-hoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2012 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteen-sä 5,9 mrd. euroa. Lukuun siyhteen-sältyy Suomen Pankin, Valtion vakuus-rahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin vel-voittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle.
Valtion televisio- ja
radiorahasto Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintäviras-to. Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otettiin käyttöön yleisradiovero, jota vas-taava määräraha siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon.
Vuonna 2014 määräraha on 510,5 milj. euroa.
Maatalouden interventiorahasto (MIRA)
Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan v. 2014 vain maa-talouden interventiotoimintaa. Rahastosta ei makseta enää vuoden 2014 EU:n ruoka-apuohjelmasta aiheutuvia menoja. Interventiotoi-minta (varastoihin ostot ja varastoista myynnit) on ollut vilkasta vuosina 2009—2011. Vuonna 2012 interventiotoimintaa ei viljojen korkean markkinahinnan vuoksi tapahtunut, eikä muillakaan inter-ventioon hyväksytyillä maataloustuotteilla ollut markkinahäiriötä.
Keväällä 2013 näköpiirissä olevien markkinanäkymien perusteella vuosina 2013 ja 2014 tilanteen arvioidaan jatkuvan samantyyppise-nä.
Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla ka-tetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustuki-rahastosta. Vuonna 2014 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 0,354 milj. euroa lähinnä interventiovarastoinnin menoja.
Palosuojelurahasto Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn
ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palova-kuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritet-tava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suoritta-maan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.
Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2014 olevan n. 9,88 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Kertymän ar-vioidaan kasvavan 1—2 % vuosittain.
Rahaston rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana on merkittävä.
Toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoi-men palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituksensa puit-teissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestelmää harkin-nanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimin-taa edistävään toiminpelastustoimin-taan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoi-minta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastus-toimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja ka-lustohankkeet.
Öljysuojarahasto (ÖSRA)
Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kus-tannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljy-jätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,0 milj. euroa v. 2014.
Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alu-eiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä
aiheutu-via korvaustarpeita. Vuonna 2012 rahastosta maksettiin korvauksia 22,0 milj. euroa ja korvauspaineet ovat selvässä kasvussa torjunta-alus ja -ktorjunta-alustohankintojen vuoksi. Pysyvä öljynsuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta. Korotettua maksua 1,50 euroa öljytonnilta peritään vuosina 2010—2015.
8.2. Liikelaitokset Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähalli-tus. Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Kumottua vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen kunnes Metsähallituk-sesta toisin säädetään.
Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Liike-laitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2013 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille 13.05.01 220 milj.
euroa, josta 100 milj. euroa Senaatti-kiinteistöiltä ja 120 milj. euroa Metsähallitukselta.
Valtion liikelaitostoiminta v. 2014 Liikelaitos (konserni)
Liikevaihto Tilikauden tulos
Sijoitetun pääoman tuotto
varaisuus-
Oma-aste
Investointi-menot Henkilöstö keskim.
milj. € muutos,
% milj. €
liike-vaihdosta
(%) (%) (%) milj. € lkm
Senaatti-kiinteistöt 631,0 1,4 128,0 20,3 4,1 63,3 270 266
(konserni) 637,0 1,4 136,0 21,4 4,2 62,3
Metsähallitus 345,4 1,0 114,0 33,0 4,6 99,0 20 1 074
(konserni) 376,0 1,0 114,0 30,0 4,6 98,0 1 227
Yhteensä 976,4 242,0 290 2 567
Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2014 (milj. euroa)
Liikelaitos
Senaatti-kiinteistöt Metsähallitus Yhteensä
Tuloutukset talousarvioon
— takausmaksut 7,0 - 7,0
— korot 21,0 - 21,0
— voiton tuloutukset 100,0 120,0 220,00
— lainojen takaisinmaksut 78,2 - 78,2
Yhteensä 206,2 120,0 326,2
Erityistehtävien määrärahat - 34,1 34,1
8.3. Valtion omistaja-politiikka
Valtio sitoutuu omistamiensa yritysten omistaja-arvon pitkäjän-teiseen kasvattamiseen. Omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteis-kunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yhtiöissä. Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistäen näin yhteiskunnan kokonaisetua. Omistajapoli-tiikalla voidaan tukea hallittua elinkeinorakenteen uudistamista ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä ottaen huomioon myös työn-tekijöiden aseman turvaamisen muutoksessa. Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastui-den jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjeste-lyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan an-tamien valtuuksien rajoissa.
Yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta on talouspoliit-tinen ministerivaliokunta tehnyt uudistetun kannanoton elokuussa 2012. Kannanoton peruslinjauksiin kuuluvat avoimuus, kohtuulli-suus ja tulosperusteikohtuulli-suus. Kokonaispalkitseminen kiristyy kaikissa yrityksissä edelliseen vuodelta 2009 olevaan kannanottoon verrat-tuna.