• Ei tuloksia

Vallitsevien ja suunniteltujen virtaamien vaikutus poikastuotantoon soveltuvan elinympäristön

MALLINNETUILLA ALUEILLA

Nykyisiä ja hankkeen mukaisia virtaamia tarkasteltiin vuosien 1989–2008 virtaamahavainnoista muodostetun keskimääräisen vuoden perusteella.

Mallinnuksessa lasketun soveltuvuudella painotetun elinympäristön määrää (WUA) eri kalalajeilla ja ikäluokilla vuoden eri aikoina tarkasteltiin nykyisessä

virtaamatilanteessa ja Kollajan hankesuunnitelman mukaisessa virtaamatilanteessa.

5.1 Harjus

Harjus kutee Iijoen alueella kesäkuun alkupuoliskolla, poikaset kuoriutuvat heinäkuun alkupuolella ja kasvavat talveen mennessä jo yli 5 cm mittaisiksi. Kuvassa 31 on esitetty soveltuvuudella painotetun elinympäristön määrä harjuksen poikasen ensimmäisen vuoden elinvaiheille vuosien 1989-2008 keskivirtaamalla nykyisessä sekä suunnitelman mukaisessa tilanteessa.

Iijoen nykyiset virtaamat

Iijoen nykyisillä virtaamilla harjuksen kudun aikaan virtaama on tavanomaisena vuotena luokkaa 120 - 230 m3/s. Tällöin kutualuetta on tarjolla yli 2 ha. Heinäkuun alkupuolella virtaama laskee luokkaan 100 m3/s. Tällöin vastakuoriutuneille harjuksen poikasille soveltuvaa aluetta on vain noin 1 ha ja mikäli virtaama kasvaa alue

pienenee entisestään. Syksyllä virtaama kasvaa uudelleen ja on tyypillisesti marras-joulukuussa noin 150 m3/s. Talvella virtaama on luokkaa 100 m3/s. Harjuksen 5-25 cm kokoisille poikasille löytyy kesäkaudella runsaasti soveltuvaa aluetta, noin 60 ha, myös 100 - 150 m3/s virtaamilla. Pienemmillä virtaamilla aluetta on enemmän.

Talvella vallitsevilla virtaamilla poikasille soveltuvaa aluetta on yhteensä noin 33 ha.

Käytännössä nykytilanteessa harjuksen poikastuotantoa rajoittaa merkittävästi vastakuoriutuneille tarjolla oleva elinympäristö.

Kollajan suunnitelman mukaiset virtaamat

Iijoen virtaama tavanomaisena vuonna Kollajan allashankkeen suunnitelman mukaisina olisi 50-200 m3/s harjuksen kutuaikana ja 50-80 m3/s poikasten kuoriutuessa. Kutualuetta olisi 50 m3/s virtaamalla tarjolla noin 1,5 ha ja

vastakuoriutuneille soveltuvaa aluetta noin 2,5 ha. Syyskuun puolivälissä virtaama olisi 50 m3/s, josta se laskisi tasaisesti saavuttaen marraskuun puolivälissä arvon 15 m3/s. Syksyllä harjuksen poikasille soveltuvaa aluetta olisi 80–90 ha ja talvella 33 ha.

Vaikka vastakuoriutuneille harjuksille soveltuva elinympäristö kasvaa suunnitelman mukaisilla virtaamilla nykytilanteeseen verrattuna 2,5–kertaiseksi, muodostuu se edelleen harjuksen poikastuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Mikäli virtaama voitaisiin heinäkuun alussa pienentää arvoon 30 m3/s, olisi vastakuoriutuneille soveltuvaa aluetta 4,2 ha.

0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 900000 1000000

1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5.

WUA m2

nykytilanne

suuri virtaama, ei arvioitu mallilla

suunniteltu virtaamatilanne, kutualueita sorastettu suunniteltu virtaamatilanne, ilman kutusorastusta

Kutu ja mäti

poikasvaihe, kesä

Vastakuoriutuneet

poikasvaihe, talvi

Kuva 31. Soveltuvuudella painotettujen elinympäristöjen määrä harjuksen elinvaiheille jakson 1989-2008 keskivirtaamalla nykyisessä ja suunnitellussa tilanteessa.

5.2 Taimen

Taimen kutee Iijoella lokakuussa ja kuoriutuminen tapahtuu keväällä.

Vastakuoriutuneet poikaset nousevat kutusoraikosta kesäkuun loppupuolella ja ensimmäisen kesän jälkeen taimen on noin 4-9 cm mittainen. Kuvassa 32 on esitetty soveltuvuudella painotetun elinympäristön määrä taimenen poikasen ensimmäisen vuoden elinvaiheille vuosien 1989-2008 keskivirtaamalla nykyisessä sekä

suunnitelman mukaisessa tilanteessa.

Iijoen nykyiset virtaamat

Taimenen kutuaikana virtaama Iijoessa on luokkaa 100 m3/s tai jonkin verran

suurempi. Taimenen kudulle soveltuvaa elinympäristöä on tällöin tarjolla noin 1,7 ha.

Tilanne pysyy samankaltaisena kevättulvaan saakka. Kesäkuun loppupuolella pienille taimenen poikasille soveltuvaa elinympäristöä on tarjolla 2-3 ha. Loppukesällä

vallitsevilla virtaamilla pienille poikasille soveltuvaa elinympäristöä on noin 4-5 ha ja seuraavana talvena noin 1 ha. Suuremmille poikasille soveltuvaa elinympäristöä on loppukesällä vallitsevilla virtaamilla noin 3,1 ha ja talvella 3,6 ha. Iijoen nykyisillä virtaamilla taimenen poikastuotantoon liittyviin elinvaiheisiin on suhteessa toisiinsa melko sopivasti soveltuvaa elinympäristöä tarjolla. Rajoittava tekijä lienee

ensimmäisen kesän jälkeisille poikasille talvella tarjolla olevan elinympäristön määrä, mutta myös kevättulvan aikaiset suuret virtaamat saattavat rajoittaa eri ikäluokkien selviytymistä tarkastelluilla alueilla.

Kollajan suunnitelman mukaiset virtaamat

Suunnitellussa tilanteessa virtaama on lokakuun alussa, taimenen kutuajan alkaessa 40 m3/s ja laskee talveksi arvoon 15 m3/s. Kudulle soveltuvaa aluetta on noin 2,8 ha ja alue pienenee talveksi ollen noin 1,9 ha. Seuraavana kesänä pienille poikasille (< 10 cm) soveltuvaa aluetta on noin 6 - 8 ha ja syksyllä virtaaman pienentyessä alue kasvaa jopa 12,8 ha:iin. Talvella poikasille soveltuvaa aluetta on 3 ha. Suuremmille

poikasille (10-15 cm) soveltuvaa aluetta on kesällä 4,2-5,8 ha ja talvella 10,5 ha.

Taimenen poikastuotantoa rajoittavaksi tekijäksi muodostuu siten poikasille (10-15 cm) tarjolla oleva alue kesällä. Suunnitellulla virtaamalla tämä alue on kuitenkin kesäkuussa noin kaksinkertainen ja loppukesällä noin hehtaarin suurempi kuin nykytilan mukaisilla virtaamilla.

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000

1.1 0.

1.11.

1.12. 1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.1 0.

1.11.

1.12. 1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

WUA m2

nykytilanne

suuri virtaama, ei arvioitu mallilla suunniteltu virtaamatilanne, ilman kutusorastusta

Kutu ja mäti

poikaset 10-15 cm, kesä

poikaset <10cm, kesä

poikaset 4-9 cm, talvi

Kuva 32. Soveltuvuudella painotettujen elinympäristöjen määrä taimenen elinvaiheille jakson 1989-2008 keskivirtaamalla nykyisessä ja suunnitellussa tilanteessa

5.3 Lohi

Lohen kutuaika Iijoella korkeudella on syyskuun lopulta lokakuulle ja

vastakuoriutuneet lohenpoikaset nousevat kutusoraikosta kesäkuun loppupuolella.

Kuvassa 33 on esitetty soveltuvuudella painotetun elinympäristön määrä lohen poikasen ensimmäisen vuoden elinvaiheille vuosien 1989-2008 keskivirtaamalla nykyisessä sekä suunnitelman mukaisessa tilanteessa.

Iijoen nykyiset virtaamat

Lohen kutuaikana virtaama Iijoessa vaihtelee tavanomaisesti välillä 80 - 110 m3/s.

Lohen kudulle soveltuvaa elinympäristöä on tällöin tarjolla noin 7-8 ha. Tilanne pysyy samankaltaisena kevättulvaan saakka. Vastakuoriutuneille poikasille soveltuvaa elinympäristöä on tavanomaisena vuotena kesäkuun lopulla virtaaman laskiessa tasolle 200 - 150 m3/s tarjolla noin 7-8 ha ja kesä-heinäkuun vaihteessa (100 m3/s) noin 9 ha. Virtaaman noustessa suuremmaksi soveltuva alue pienenee voimakkaasti.

Loppukesällä ja syksyllä vallitsevilla virtaamilla (80-150 m3/s) lohen poikasille soveltuvan elinympäristön määrä vaihtelee 15 ha ja 10 ha välillä. Iijoen nykyisillä virtaamilla lohen poikastuotantoon liittyviin poikaselinvaiheisiin on suhteessa toisiinsa melko sopivasti soveltuvaa elinympäristöä tarjolla. Vastakuoriutuneille poikasille tarjolla oleva alue on kuitenkin todennäköisesti rajoittava tekijä normaalia

runsasvetisempinä vuosina. Kutualuetta on riittävästi suurempienkin poikasalueiden tarpeisiin.

Kollajan suunnitelman mukaiset virtaamat

Suunnitellussa tilanteessa virtaama on lohen kutuajan alkaessa syyskuun puolivälissä 50 m3/s ja virtaama laskee talveksi arvoon 15 m3/s. Kudulle soveltuvaa aluetta on noin 5,7 ha ja alue pienenee talveksi ollen noin 2,6 ha. Poikasten kuoriutuessa ja sen

jälkeen kesällä vastakuoriutuneille poikasille soveltuvaa aluetta on noin 13 ha.

Toukokuusta syyskuuhun poikasille soveltuvaa aluetta on noin 15-18 ha,

loka-marraskuussa 19-20 ha ja marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 19 ha. Lohen poikastuotantoon liittyviin elinvaiheisiin on suhteessa toisiinsa melko sopivasti soveltuvaa elinympäristöä tarjolla. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuvat kesän

poikasten alueet. Kollajan suunnitelman mukaisessa tilanteessa poikasille soveltuvaa elinympäristöä on kuitenkin tarjolla runsaasti, noin 18-20 ha, mikä on 4-10 ha enemmän kuin nykytilassa.

0 50000 100000 150000 200000 250000

1.1 0.

1.1 1.

1.12. 1.1.

1.2 .

1.3 .

1.4.

1.5 .

1.6 .

1.7 .

1.8.

1.9 .

1.1 0.

WUA m2

nykytilanne

suuri virtaama, ei arvioitu mallilla suunniteltu virtaamatilanne, kutualueita sorastettu

suunniteltu virtaamatilanne, ilman kutusorastusta

Kutu ja mäti

Vastakuoriutuneet Poikasvaihe

Kuva 33. Soveltuvuudella painotettujen elinympäristöjen määrän lohen elinvaiheille jakson 1989–2008 keskivirtaamalla nykyisessä ja suunnitellussa tilanteessa.