• Ei tuloksia

Vaikutustenarvioinnin yhteenveto

In document 1.1 Uusien näkökulmien tarve (sivua 82-108)

Kevyen liikenteen olosuhteet Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat kevyen liikenteen verkon kehittyessä. Tourulan kohdan liikenneolosuhteet ovat ruuhkaiset ja kevyen liikenteen olosuhteet siellä eivät ole optimaaliset.

Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat kevyen liikenteen verkon kehittyessä. Kankaan eritasoliittymän yhteyteen on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen yhteys mikä parantaa selkeästi Kankaan ja Seppälän alueen yhteyksiä.

Tienpitäjän menot kunnossapidossa Kustannukset ovat lähes samansuuruiset kuin toteutusmallissa

(2,12 M€) Kustannukset ovat lähes samansuuruiset kuin 0 vaihtoehdossa (2,08

M€) Ympäristö

Pohjavesien pilaantumisriski Tielinjaukset säilyvät nykyisillä paikoillaan. Riskit pohjavesien pilaantumiseen kasvavat liikennemäärien kasvun mukaisesti.

Riskit liittyvät pääasiassa liikenneonnettomuuksiin ja lisääntyvään liukkauden torjuntaan. Säiliöauton rikkoutuminen ja mahdollisen haitallisen lastin (öljy/kemikaali) vuotaminen ympäristöön ja edelleen pohjaveteen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen.

Liikennemäärien kasvu voi edellyttää suolauksen lisäämistä, joka taas lisää pohjaveden suolaantumisriskiä.

Tielinjaukset pysyvät pääosin nykyisillä paikoillaan. Riskit pohjavesien pilaantumiseen ovat samansuuruiset VE0 kanssa.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ei merkittäviä toteutusmallista eroavia vaikutuksia nykyisille eikä

tuleville asukkaille. Suurin ihmisten elämään kohdistuva vaikutus on Kankaan

eritasoliittymän toteutustavalla. Liittymä tulee olemaan keskeinen kävely- ja pyöräilyliikenteen katuosuus, koska alueen päivittäispalvelut tulevat keskittymään pääosin Seppälän alueelle.

Yhdyskunta- ja kiinteistörakenne Valtatie 4:n vaikutus kiinteistö- ja yhdyskuntarakenteeseen on

pieni. Valtatie 4:n vaikutus kiinteistö- ja yhdyskuntarakenteeseen muodostuu

Kankaan eritasoliittymän myötä. Sen ja kankaan katuverkon toteutustavalla on valtatietä merkittävämmät vaikutukset alueen yhdyskunta- ja kiinteistörakenteen kehittymiseen.

Alueiden kehittyminen Liittymäjärjestelyt Aholaidan ja Kankaan eritasoliittymissä estävät

kaupungin tiivistyvän kasvun kestävän kehityksen mukaisesti. Liittymäjärjestelyt Aholaidan ja Kankaan eritasoliittymissä estävät kaupungin tiivistyvän kasvun kestävän kehityksen mukaisesti nykytilaa vahvemmin, koska rampien viemä maa-ala lisääntyy ja lähikulkuetäisyydet kasvavat.

Maisemavaikutukset Aholaidan eritasoliittymä on merkittävä maisemallinen epämukavuus sekä Jyväskylän kaupunkisiluetissa että rannan kevyenliikenteen reitillä. Muut maisemalliset vaikutukset ovat lieviä.

Aholaidan eritasoliittymän maisemallinen epämukavuus lisääntyy, kun lisärampit rakennetaan kolmanteen kerrokseen lähelle ranta-aluetta.

Muut maisemalliset vaikutukset ovat lieviä.

Taloudelliset vaikutukset Valtatie 4 tarjoaa hyvät edellytykset kehittää Seppälästä

seudulliseen autoasiointia palvelevaa kaupallista keskittymää. Kankaan eritasoliittymä parantaa Seppälän kaupan keskittymän kehittymistä tarjoamalla paremman autosaavutettavuuden myös pohjoisesta Seppälään.

9 Johtopäätökset

Toteutusmalli toteuttaa hyvin seudullisen pitkämatkaisen autoasiointiliikenteen tukemista sekä Kankaan, keskustan että Seppälän suhteen. Kankaan ja Seppälän alueen rakentuessa syntyy merkittävästi uutta asiakaskuntaa, jonka ostovoima tulee todennäköisesti kohdistumaan lähes täysin sekä nykyiseen keskustaan että Sep-pälän kauppapaikan palveluihin. Aholaidan eritasoliittymän ratkaisut tuovat oman lisänsä keskustan autoasioinnin lisääntymiseen parantamalla valtateiltä tulevan lii-kenteen kanavoimista Tourulantietä keskustan katuverkkoon ja pysäköintilaitoksiin.

Toteutusmallin vaikutukset valtakunnalliseen läpiajoliikenteeseen kohdistuvat eri-tyisesti sujuvuuden paranemiseen. Vaikka liikennemäärät kasvavat merkittävästi valtatiellä 4 säilyy liikenteellinen sujuvuus ja palvelutaso Aholaidan ja Lohikosken liittymien välillä vähintään tyydyttävänä.

Paikallisen liikenteen osuus todennäköisesti kasvaa valtateillä 4 ja 9 lähellä kes-kustaa. Osuuden kasvu johtuu autoasiointiliikenteen parantuneista yhteyksistä keskustaan ja Seppälän alueelle, sekä Kankaan alueen kaupunkirakenteen auto-asiointia tukevasta katuverkkorakenteesta.

10 Liitteet

LIITE 1 Toteutusmallin tiesuunnitelmakartta

LIITE 2 Toteutusmallin tiesuunnitelman pituusleikkaukset LIITE 3 Synteesimallin tiesuunnitelmakartta

LIITE 4 Raamituspäivän ohjelma ja tulosten purku LIITE 5 Tieturvallisuusarviointiraportti

Jyväskylän Rantaväylän skenaariotarkastelu Suunnitelmakartta, toteutusmalli 2016

LIITE1-1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKAUPUNKIRAKENNE

Jyväskylän Rantaväylän skenaariotarkastelu Suunnitelmakartta, toteutusmalli 2016

MK 1:5000 LIITE1-1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKAUPUNKIRAKENNE

MK 1:4000/1:400

MK 1:4000/1:400 MK 1:4000/1:400

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

SKENAARIOMALLIT Jyväskylän rantaväylän skenaariotarkastelu

PURKU

Raamituspäivä Tampereella 6.6.2016

LIITE 4

Aika 6.6.2016 klo 8.30-16.00

Paikka: Lesti-luentosalit 1-3, Yliopistonkatu 38 (Attilan toimistotalo), Sisäänkäynti Yliopistonkadun tai Tullintorin puolelta, 33100 Tampere.

8.30 alkaen aamukahvitarjoilu

9.00 ASIANTUNTIJOIDEN ALUSTUKSET JA HAASTETEHTÄVÄT

Jorma Mäntynen | WSP Advisory Services Logistiikka menestyksen mahdollistajana Matti Vatilo | Ympäristöministeriö MRL – muutostarpeet ja tavoitteet

10.30 PALAUTTEEN KÄSITTELY

Reijo Teivaistenaho | Jyväskylän kaupunki Kari Komi | Keski-Suomen ELY-keskus

Asukkaiden ja sidosryhmien palautteet Rantaväylän skenaarioista

11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

12:30 TAVOITESKENAARION LAADINTA

WSP:n tiimi | Tavoiteskenaariotyöskentely (sis. kahvitauon)

16.00 TILAISUUDEN PÄÄTÖS

Rantaväylän raamitustyöpaja Tampereella 6.6.16

– kutsu ja ohjelma

Raamitustyöpajassa käsitellään aamupäivän esitysten jälkeen valtateiden 4 ja 9 kehittämiseen liittyviä kysymyksiä kuten palvelutasoa, sujuvuutta, turvallisuutta, mitoitusta – kaikkea mikä vaikuttaa tiehen ja sen ympäristöön. Lisäksi pohditaan eri osapuolten tarpeita ja etsitään yhdessä ratkaisumalleja, periaatteita ja tavoitekriteerejä, joiden avulla päästään entistä parempiin ratkaisuihin

tulevaisuudessa.

Taustaa:

Jyväskylän kaupunki on laatimassa osayleiskaavaa

Rantaväylän, Jyväskylän ratapihan sekä valtatie 9:n ja valtatie 4:n alueille Mattilanniemen ja Lohikoskentien välillä.

Osayleiskaavan tavoitteita on kartoitettu raamivaiheessa ennen tulevia kaavavaiheita. Tavoitteiden arviointia varten on laadittu tarkasteltavaksi kaksi skenaariota ”Trendi” ja

”Xenaario”.

Rantaväylän skenaarioita, osayleiskaavatyötä ja kaavan lähtökohtia esiteltiin yleisölle 21.5. osana Yläkaupungin Yö – tapahtumaa. Lisäksi yleisö on vastannut aiheesta laadittuun karttakyselyyn 18.5.-1.6. välisenä aikana osoitteessa:

https://maptionnaire.com/fi/1378/

Keski-Suomen ELY-keskus järjesti sidosryhmille ja

2

Alustajat olivat laatineet kuulijoille haastekysymyksiä. Kummankin alustuksen jälkeen pohdittiin esityksen teemoja haastekysymysten avulla ja keskusteltiin.

Jorma Mäntysen kysymykset olivat:

• Miten liikenteen ja logistiikan kysyntään vaikuttavat tekijät muuttuvat Jyväskylän kaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa vuoteen 2036?

• Miten liikenne ja logistiikka muuttuvat alueella vuoteen 2036?

• Miten toteuttaa modernia kaupunkikehitystä ja alueen logistisen aseman vahvistamista?

Matti Vatilon kysymykset olivat:

• Miten Liikkuminen palveluna -tavoitteiden toteutuminen näkyy kaupunkikehittämisen ratkaisuissa 2036?

• Jos alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää uudistetaan kaksitasoiseksi, niin kuin on esitetty, missä menisi raja yleispiirteisen suunnittelun ja toteuttavan suunnittelun välillä?

Miten Rantaväylä ja siihen tukeutuma maankäyttö siihen asemoituisi? Entä työnjako itsehallintomaakunnan ja itsehallintokunnan välillä?

• Miten kaavajärjestelmän joustavuutta ja reagointiherkkyyttä pitäisi parantaa ja ottaa siinä huomioon digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet?

ASIANTUNTIJOIDEN ALUSTUKSET

Jorma Mäntynen ja Matti Vatilo

Reijo Teivaistenaho esitteli asukaskyselyn tuloksia.

• Tulokset olivat hajautuneita, mutta Trendi sai enemmän kannatusta kyselyyn vastanneiden keskuudessa

• Kommentteja oli runsaasti ja vastausaineisto oli hyvin laaja

• Täydellisempi kooste palautteesta on työn alla

Kari Komi kertoi lyhyesti logistiikka-alan yhteistyötahojen tapaamisesta edellisellä viikolla

• Tilaisuudessa olleet henkilöt toivat esille huolia vt9:n Lutakon kohdan hidastamiselle

• Myös kaupungin kehittäminen nykyisen keskustan läheisyydessä todettiin tärkeäksi

PALAUTTEEN KÄSITTELY

Reijo Teivaistenaho ja Kari Komi

• Tavoitteena oli etsiä ratkaisuja ja synteesejä sekä tehdä valintoja.

• Suunnittelualue jaettiin 4 eri jaksoon

• Pohdittiin omia käsityksiä tavoitteista ja sitä, kumpi skenaario tällä jaksolla toteuttaa niitä paremmin.

Lomakkeeseen kirjattiin ylös tätä jaksoa koskevia

näkemyksiä. Lomakkeella oleva liukukytkin siirrettiin sen mukaan, kumman skenaarion suuntaan omat käsitykset painottuvat.

• Kysytyt kysymykset:

– Mistä ryhmänne jäsenet olisivat valmiita tinkimään tällä jaksolla?

– Mistä tavoitteesta ette tällä jaksolla missään nimessä luopuisi?

TAVOITESKENAARION LAADINTA

Rastitehtävä, Rantaväylän 4 jaksoa

Vaasankatu

Mistä ryhmänne jäsenet olisivat valmiita tinkimään tällä jaksolla?

• Rannan ottaminen liikennekäyttöön sataman kohdalla

• Hannikaisenkadun uuden rakentamisen korkeudesta ehkä jossain kohdin

• Hannikaisenkadun varsi voidaan rakentaa

• Xenaarion uusi liittymä (Vaasankadun – Satamakadun välillä)

• Vaasankadun yhteys rantaväylälle

• Autoliikenteen sujuvuudesta ja nopeudesta

• Paikallisen liikenteen ja ohittavan liikenteen erottamisesta

• Uudesta Ratakadusta

Mistä tavoitteesta ette tällä jaksolla missään nimessä luopuisi?

• Nopeudesta ja sujuvuudesta 9-tiellä

• VT-9:n välityskyky- ja sujuvuustavoitteista (tasoliittymä, alennettu nopeusrajoitus ym.)

• Olisi sääli, jos pitkä pätkä rantaa jäisi katuyhteyden alle

• Messualueen yhteydestä rantaväylälle

• Ratapihan kulkuyhteyksistä

• Pyöräreitistä keskustan ja Mattilanniemen välillä

• Täydennysrakentamisesta Hannikaisenkadulla

• Valtatien liikenteen sujuvuudesta

Lutakko

Mistä ryhmänne jäsenet olisivat valmiita tinkimään tällä jaksolla?

• Rannan kadusta

• Asumisen ja työpaikkojen määrästä

• Satamakadun eritasosta

• Valtatien sujuvuudesta ja nopeudesta

• Matopurkista / eritasoliittymästä

• Rantaväylän sijainnista

• Uudesta Rantakadusta

• Vaasankatu – Lutakko –yhteydestä: voitaisiin irrottaa valtatieverkosta, jolloin ei liittymiä Rantakadulta VT9:n.

Mistä tavoitteesta ette tällä jaksolla missään nimessä luopuisi?

• Liikenteen sujuvuudesta ja nopeudesta

• Ratapihasta: ratapihaselvitysten valossa raiteista ei voi luopua

• Turvallisuudesta: Kevyen liikenteen sekoittuminen valtatien liikenteeseen ei käy

• Satamakadun ja Rantaväylän eritasoliittymästä: Suurinvestoinneista on saatava kunnon hyöty, eli liikenteen tulee olla sujuvaa VT9:llä.

• Xenaarion radan alittavasta kulkuyhteydestä

• Ratapihasta ja sen laajuudesta kaikkinensa

• Ratapihan vaihtoehtojen yhdessä selvittämisestä

• Ratapihan toiminnoista

• Valtatien sujuvuudesta: ei lisää häiriöpisteitä

• Uudesta alikulkuyhteydestä radan ali

• Keskustan eheyttämisestä ja jatkuvuudesta Jyväsjärven suuntaan

• Vaihtoehdoista 9-tien kehittämiseen: tutkitaan kehittämistä tasoliittymättömänä valtaväylänä, mutta paremmilla

kevyen liikenteen yhteyksillä välillä Keskusta – Jyväsjärvi (uudet sillat, väylä ylös tai alas, kansirakenne)

Aholaita

Mistä ryhmänne jäsenet olisivat valmiita tinkimään tällä jaksolla?

• Liittymän laajuudesta ja pinta-alasta

• 9-tie ei ole pääsuunta, jos 9- ja 4-teiden liityntä pystytään järjestämään hyvin

• Aholaidan liikennealueen ratkaisusta, ehtona että 9-tie ei vaarannu

• Rakentamisen määrästä rannassa

• Nykyisestä eritasoliittymästä

• VT 9:n alisteisesta asemasta

• VT 9:stä moottoritienä

Mistä tavoitteesta ette tällä jaksolla missään nimessä luopuisi?

• Valtateiden 4 ja 9 sujuvasta kulusta

• Valtateiden nopeudesta (ei liikennevaloja)

• Rata-alueen kahdesta rataparista

• Investointien kannattavuudesta. 4-tie toimii kuitenkin vielä. 4-tien tekeminen pääväylästä voisi kuitenkin olla kannattavaa, jos on maankäytöllisiä hyötyjä.

• VT 4 uudesta linjauksesta

• Sujuvuudesta, joka edellyttää, että ei tule uusia häiriöpisteitä, kuten tasoliittymiä

• Rantaraitista

• Pohjoisrannan asuinalueesta

Seppälä

Mistä ryhmänne jäsenet olisivat valmiita tinkimään tällä jaksolla?

• Kankaan rampeista

• Kankaan eritasoliittymän läheisistä maankäyttöalueista

• Xenaarion Merasimeen esitetystä ramppiratkaisusta, joka mahdollistaa maankäytön tehostumisen, mikäli ramppiratkaisu toimii ja vaikutusten arviointi tehdään

• Lohikosken eritasoliittymän täydentämisestä

• Kankaankadusta, ei Taulumäen suuntaan

• Holstin liittymästä Lohikoskentiellä

• Nykyisestä epätäydellisestä rampista

• Kolmiokorttelista

Mistä tavoitteesta ette tällä jaksolla missään nimessä luopuisi?

• Lohikosken eritasoliittymän täydennyksestä

• Katuyhteydestä Kankaan alueelta Taulumäelle

• Raskaan liikenteen kustannuksista

• VT4:n rinnakkaiskadusta

• Kankaan uudesta eritasoliittymästä (suorat rampit)

• Alueen toteuttamisen kiireellisyydestä

• Kankaalle ei tule tulla mielellään läpikulkuliikennettä

Näkemysten hajonta jaksoittain

Vaasankatu Lutakko

Aholaita

Seppälä

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Anna hyvä neuvo konsultille! Tee näin!

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Anna hyvä neuvo konsultille! Älä tee näin!

Tieturvallisuusarvioinnin raportti

Hanke: Jyväskylän Rantaväylän skenaariotarkastelu, liikennesuunnitelma (toteutusmalli) 2016

Tilaaja: Kari Komi, Keski-Suomen ELY-keskus Suunnittelija: Tomi Lyly & Risto Jounila, WSP

Tarkastaja: Trafi tieturvallisuusarvioijan pätevyyden haltija Olli Haveri, WSP

Arvioitava suunnitelma

Liikenneturvallisuusarviointi on tehty Jyväskylän Rantaväylän skenaariotarkastelu,

liikennesuunnitelma (toteutusmalli) 2016 pohjalta. Kyseessä on valtateiden 4 ja 9 liittymiskohta Jyväskylän keskustan itäpuolella, ja toimenpiteet kohdistuvat lähinnä valtatielle 4. Valtatie 4 on TEN-T-liikenneverkon osa, jossa parannetaan kahta eritasoliittymää sekä siirretään yksi eritasoliittymä uuteen paikkaan.

Suunnitelman taso on alustava, joten tässä vaiheessa tason A ja B luokittelua ei ole käytetty, vaan kaikki esitetyt toimenpiteet tulee tarkistaa jatkosuunnittelussa (luokka C).

Tarkastettavaan aineistoon kuuluivat:

Suunnitelmakartta, toteutusmalli 2016

Pituusleikkaukset

oVt 4/Vt9 paaluväli 0-1800

oAholaidan ja Lohikosken ETL:n uudet rampit, Kankaankatu oKankaan ETL:n rampit

Tarkastuksen kulku

Tieturvallisuusarviointi on tehty 2.1.2017- 5.1.2017 välisenä aikana. Hankkeen yhteydessä ei tehty maastokäyntiä. Google-mapsin kuvia hyödynnettiin. Tämä raportti on toimitettu suunnittelijalle 9.1.2017 ja tilaajalle 10.1.2017. Käsittelykokousta ei pidetä, vaan raportti voi toimia seuraavan suunnitteluvaiheen lähtöaineistona.

Hankkeen kuvaus

Hankealue on osa TEN-T -liikenneverkkoa. Hankkeessa parannetaan nykyistä Aholaidan eritasoliittymää uusilla rampeilla, rakennetaan Kankaan uusi eritasoliittymä sekä parannetaan Lohikosken eritasoliittymän ramppeja. Samalla poistetaan rampit Tourulan eritasoliittymästä eli nykyinen eritasoliittymä poistuu käytöstä lukuun ottamatta risteyssiltaa. Nopeusrajoituksen tavoitetaso valtatiellä 4 on 80 km/h. Liikennemäärät valtatiellä ovat nykyisin noin 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ennustetilanteessa noin 44 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Aholaidan eritasoliittymässä rakennetaan pohjoisen suunnalle suorat rampit, jota Jyväskylän keskustan ja pohjoisen suunnan liikenne voi käyttää.

Kankaan eritasoliittymä toteutetaan, jolloin Aholaidan ja Kankaan välin ramppien sekoittumisalueet

LIITE 5

Tieturvallisuusarvioinnin raportti

Hanke: Jyväskylän Rantaväylän skenaariotarkastelu, liikennesuunnitelma (toteutusmalli) 2016

Tilaaja: Kari Komi, Keski-Suomen ELY-keskus Suunnittelija: Tomi Lyly & Risto Jounila, WSP

Tarkastaja: Trafi tieturvallisuusarvioijan pätevyyden haltija Olli Haveri, WSP

Arvioitava suunnitelma

Liikenneturvallisuusarviointi on tehty Jyväskylän Rantaväylän skenaariotarkastelu,

liikennesuunnitelma (toteutusmalli) 2016 pohjalta. Kyseessä on valtateiden 4 ja 9 liittymiskohta Jyväskylän keskustan itäpuolella, ja toimenpiteet kohdistuvat lähinnä valtatielle 4. Valtatie 4 on TEN-T-liikenneverkon osa, jossa parannetaan kahta eritasoliittymää sekä siirretään yksi eritasoliittymä uuteen paikkaan.

Suunnitelman taso on alustava, joten tässä vaiheessa tason A ja B luokittelua ei ole käytetty, vaan kaikki esitetyt toimenpiteet tulee tarkistaa jatkosuunnittelussa (luokka C).

Tarkastettavaan aineistoon kuuluivat:

Suunnitelmakartta, toteutusmalli 2016

Pituusleikkaukset

oVt 4/Vt9 paaluväli 0-1800

oAholaidan ja Lohikosken ETL:n uudet rampit, Kankaankatu oKankaan ETL:n rampit

Tarkastuksen kulku

Tieturvallisuusarviointi on tehty 2.1.2017- 5.1.2017 välisenä aikana. Hankkeen yhteydessä ei tehty maastokäyntiä. Google-mapsin kuvia hyödynnettiin. Tämä raportti on toimitettu suunnittelijalle 9.1.2017 ja tilaajalle 10.1.2017. Käsittelykokousta ei pidetä, vaan raportti voi toimia seuraavan suunnitteluvaiheen lähtöaineistona.

Hankkeen kuvaus

Hankealue on osa TEN-T -liikenneverkkoa. Hankkeessa parannetaan nykyistä Aholaidan eritasoliittymää uusilla rampeilla, rakennetaan Kankaan uusi eritasoliittymä sekä parannetaan Lohikosken eritasoliittymän ramppeja. Samalla poistetaan rampit Tourulan eritasoliittymästä eli nykyinen eritasoliittymä poistuu käytöstä lukuun ottamatta risteyssiltaa. Nopeusrajoituksen tavoitetaso valtatiellä 4 on 80 km/h. Liikennemäärät valtatiellä ovat nykyisin noin 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ennustetilanteessa noin 44 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Aholaidan eritasoliittymässä rakennetaan pohjoisen suunnalle suorat rampit, jota Jyväskylän keskustan ja pohjoisen suunnan liikenne voi käyttää.

Kankaan eritasoliittymä toteutetaan, jolloin Aholaidan ja Kankaan välin ramppien sekoittumisalueet pitenevät ja täten helpottavat liikenteen toimivuutta ja parantavat turvallisuutta.

Lohikosken eritasoliittymää muokataan siten, että Vapaaherrantietä ei kytketä Lohikoskentiehen.

Vapaaherrantie liitetään Kankaan alueen katuverkostoon. Kolikkotien liittymä katkaistaan.

Lohikoskentieltä rakennetaan ramppi valtatielle 4 etelään, jolloin sekoittumisalue Kankaan erkanevaan ramppiin saadaan pitemmäksi kuin nykyisin. Tämä parantaa sujuvuutta ja turvallisuutta.

C. Aiheuttaa vähäisen turvallisuusriskin, toimenpiteitä harkitaan

Kohde C1 Arvioija 5.1.2017:

Erkaneminen yhden kaistan yli tapahtuu lyhyellä matkaa, mikäli kääntyy pohjoisesta rampille R1.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Kaistajärjestelyjen toimivuus ja kaistapituuksien riittävyys tulee vielä varmistaa seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa esitetystä Tourulantien vapaa-oikea-järjestelystä tulee luopua.

Tourulantien liittymän valo-ohjauksen ohjelmoinnilla voidaan helpottaa pohjoisen suunnasta tulevan liikenteen erkanemista.

Kohde C2 Arvioija 5.1.2017:

Liittyminen R1B:ltä R1:ltä tulevalle kaistalle tapahtuu lyhyellä matkaa, R1B:n liikenteen nopeus erityisesti raskaan liikenteen osalta voi jäädä matalaksi. R1:n liikenne ei välttämättä pysty vaihtamaan kaistaa vt 9:ltä tulevan liikenteen takia, jolloin R1B:n liikenteen vaikea liittyä pääsuuntaan.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Kaistajärjestelyjen toimivuus ja kaistapituuksien riittävyys tulee vielä varmistaa seuraavassa suunnitteluvaiheessa. R1B-rampin liittymiskaista on nyt noin 140 metriä. Mitoitusnopeus Rantaväylällä on 70 km/h. Kaistaa on mahdollista jatkaa jonkin verran, mutta Kankaan eritasoliittymän rampin nokka on jo noin 400 metrin päässä.

Arvioinnissa tehdyt havainnot ja niiden käsittely:

Liikenneturvallisuusarvioinnissa tehdyt havainnot on ryhmitelty seuraavasti:

Taso A: Aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin, suunnitelmaa tulee muuttaa - kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavan onnettomuuden riski - suuret ajonopeudet (>60 km/h), paljon liikennettä

- riski koskee suojaamatonta tienkäyttäjää, lapsia, vanhuksia tai vammaisia - kevyen liikenteen oikopolku tai yhteyspuute vaarallisessa tienkohdassa - suunnitteluvirhe tai puutteellisin perustein tehty poikkeama suunnitteluohjeista - konfliktikohdassa kuljettajan havainnointikyky ylikuormittuu

Taso B: Aiheuttaa turvallisuusriskin, toimenpiteitä tulee harkita

- lievään henkilö- tai aineelliseen vahinkoon johtavan onnettomuuden riski - kohtuulliset tai alhaiset ajonopeudet (40-70 km/h), ei kovin suuret liikennemäärät

Taso C: Otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa

- havainnot, joita ei suunnittelutarkkuuden vuoksi voida ottaa huomioon vielä tässä suunnitelmavaiheessa

Taso D: Muut havainnot

Merkinnät (esim. C1) viittaavat liitteisiin.

Kohde C3 Arvioija 5.1.2017:

Liittyminen Kankaan alueeseen epäselvä: miten kaistajärjestelyt ja onko esim. suojatie eteläpuolella?

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittyminen Kankaan alueeseen tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kohde C4 Arvioija 5.1.2017:

Väärään suuntaan rampille R1 ajamisen estäminen erityisesti käännyttäessä koillisesta rampeille.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittymän muotoilu ja mm. ajoratamerkinnät tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kohde C5 Arvioija 5.1.2017:

Suojatieyhteyttä / pyörätien jatketta ei merkitty.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittymän muotoilu ja mm. ajoratamerkinnät tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

Liittymiskaistan pituuden osalta on sovellettu suuntaisliittymän liittymiskaistan ohjetta (130 m, kun päätien nopeus on 80 km/h). Liittymiskaistan pituus on mahdollista jatkaa pitemmäksikin, mutta ratkaisu edellyttää tällöin pitempää tukimuuria.

Kohde C7 Arvioija 5.1.2017:

Rampille R3 väärään suuntaan ajamisen estäminen.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittymän muotoilu ja mm. ajoratamerkinnät tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Liittymä on kuitenkin melko tavanomainen muotoilultaan ja valo-ohjattu; pääasialliset tavat estää väärään suuntaan ajaminen ovat ajoratamerkinnät ja liikenteenohjaus.

Kohde C8 Arvioija 5.1.2017:

Suojatietä / pyörätien jatketta ei merkitty.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittymän muotoilu ja mm. ajoratamerkinnät tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

Liittymiskaistan pituuden osalta on sovellettu suuntaisliittymän liittymiskaistan ohjetta (130 m, kun päätien nopeus on 80 km/h). Liittymiskaistan pituus on mahdollista jatkaa pitemmäksikin, mutta ratkaisu edellyttää tällöin pitempää tukimuuria.

Kohde C7 Arvioija 5.1.2017:

Rampille R3 väärään suuntaan ajamisen estäminen.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittymän muotoilu ja mm. ajoratamerkinnät tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Liittymä on kuitenkin melko tavanomainen muotoilultaan ja valo-ohjattu; pääasialliset tavat estää väärään suuntaan ajaminen ovat ajoratamerkinnät ja liikenteenohjaus.

Kohde C8 Arvioija 5.1.2017:

Suojatietä / pyörätien jatketta ei merkitty.

Suunnittelijan vastine 9.1.2017:

Liittymän muotoilu ja mm. ajoratamerkinnät tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

In document 1.1 Uusien näkökulmien tarve (sivua 82-108)