• Ei tuloksia

6.2 Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit Dioksiinit ja furaanit

6.2.1 Vaikutukset Pilvilampeen

Taulukkoon 6.4 on laskettu enimmäisarvio vuosittaisesta dioksiini- ja furaani- sekä elohopea- ja kadmiumpäästöjen määrästä vaihtoehtoisilla poltettujen jätemäärien tuottamalla savukaasumäärillä. Laskelmassa on oletettu, että savukaa-suissa yhdisteitä on jätteen polttoasetuksen mukainen enim-mäismäärä (PCDD/F: 0,1 ng/m3, Hg: 0,05 mg/m3, Cd: 0,05 mg/m3). Vastaava lähtökohta oli Ilmatieteenlaitoksen malli-laskelmissa. Todellisuudessa jätteenpolttolaitoksen päästöt ovat merkittävästi alle (noin kolmasosa) enimmäismäärän (PCDD/F: <0,1 ng/m3, Hg: <0,05 mg/m3, Cd: <0,05 mg/m3).

Kuva 6.15. Leviämismallilla laskettujen Westenergyn jätteenpolttolaitoksen päästöjen

aiheutta-„

mien ulkoilman korkeimpien hiukkaspitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin.

Taulukon 6.4. laskelmissa on käytetty yhden vuoden maksi-mipäästöä, kg/a, laskennan perusteena. Arvioinnissa ei ole huomioitu veden vaihtumista Pilvilam messa.

Pilvilammen suuntaan voidaan arvioida päätyvän vuosittain tuulensuunnan mukaisessa suhteessa arviolta 10 % koko-naispäästöstä. Mikäli tämä päästö päätyisi kokonaisuudes-saan Pilvilampeen, muodostuisi veteen taulukossa 6.4 esitetty PCDD/F-, elohopea- ja kadmiumpitoisuus. Pitoisuudet ovat mikrogrammoina litraa kohden (μg/l). Yksi mikrogramma on gramman miljoonasosa.

Pilvilammen arvioidut dioksiinien ja furaanien enimmäispitoi-suudet alittavat 2000-kertaisesti vesieliöille määritetyn haittaa aiheuttavan pitoisuuden (HC50), joka on 0,0038 μg/l. HC50 tar-koittaa pitoisuutta, josta voi aiheutua haittaa puolille vesieliöistä.

Terveysperusteisesti sallittu pitoisuus (RfCPV) juomavedessä on 0,000012 μg/l, jonka on laskettu aiheuttavan kymmenesosan päivittäisestä enimmäissaantiarvosta (Suomen ympäristö 23/2007). Pahimman mahdollisuuden skenaarion mukaan las-kettuna pitoisuudet ovat korkeintaan kuudesosa terveysperus-teisesta sallitusta pitoisuudesta. Näissä vertailussa on oletukse-na, että kaikki Pilvilampeen päätyvät PCDD/F-yhdisteet ovat ve-siliukoisessa muodossa ja pysyvät veve-siliukoisessa muodossa.

Mikäli em. laskelmissa otettaisiin huomioon veden vaihtuvuus Pilvilammessa, jäisivät pitoisuudet em. laskelmien tuloksia huomattavasti pienemmiksi.

Käytännössä Pilvilampeen päätyvät PCDD/F-yhdisteet ovat kiinnittyneet savukaasujen hiukkasiin. Pienissä hiukkasissa yhdisteet voivat kulkeutua liuenneena vesifaasissa, sitoutua edelleen veteen liuenneeseen ainekseen tai kiintoainekseen (eli kompleksoitua), laskeutua pohjasedimenttiin (eli sedi-mentoitua) tai kertyä vesieliöstöön. Yhdisteiden kemiallisen luonteen vuoksi niiden odotetaan pidättyvän orgaanisen ai-nekseen ja sedimentoituvan.

Pilvilammen arvioidut elohopean enimmäispitoisuudet alitta-vat noin 10-kertaisesti vesieliöille määritetyn haittaa aiheutta-van pitoisuuden (HC50), joka on 14 μg/l (Suomen ympäristö 23/2007). Terveysperusteisesti elohopean sallittu pitoisuus juomavedessä on 1 μg/l, joka on määritelty sosiaali- ja ter-veysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisissa veden

laa-Vesistöissä elohopea esiintyy alkuaineena sekä epäorgaani-sessa että orgaaniepäorgaani-sessa muodossa. Eri elohopeamuodot sitoutuvat herkästi veteen liettyneeseen ainekseen ja sedi-menttien epäorgaaniseen (mm. savimineraalit ja hapellisissa olosuhteissa rauta- ja mangaaniyhdisteisiin) ja orgaaniseen materiaaliin, eivätkä ole helposti biosaatavassa muodossa.

Erityisesti hapettomissa olosuhteissa mikrobit voivat muuntaa epäorgaanista kahdenarvoista elohopeaa metyylielohopeak-si, joka on helpommin biosaatavaa.

Pilvilammen arvioidut kadmiumin enimmäispitoisuudet alitta-vat noin 10-kertaisesti vesieliöille määritetyn haittaa aiheutta-van pitoisuuden (HC50), joka on 9,6 μg/l (Suomen ympäristö 23/2007). Terveysperusteisesti kadmiumin sallittu pitoisuus juomavedessä on 5 μg/l, joka on määritelty sosiaali- ja ter-veysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisissa veden laa-tuvaatimuksissa.

Vesistöissä kadmium esiintyy sekä epäorgaanisessa että or-gaanisessa muodossa liuenneena tai partikkeleissa. Puhtaissa vesissä kadmium kulkeutuu usein liuenneena yhdisteenä.

Orgaanista ainetta sisältävässä vedessä yhdisteet sitoutuvat veteen liettyneeseen ainekseen ja sedimenttien orgaaniseen materiaaliin.

Edellä esitetyissä vertailuissa on oletuksena, että kaikki Pilvilampeen päätyvät metalliyhdisteet ovat vesiliukoisessa muodossa ja pysyvät vesiliukoisessa muodossa. Käytännössä elohopea ja kadmium reagoivat vedessä liuenneiden aineksi-en ja kiintoaineksaineksi-en kanssa. Yhdisteet voivat kertyä hyvin pie-nissä määrin eliöstöön ja lopulta sedimentoituvat.

Tässä esitetyt PCDD/F -yhdisteiden ja metallien pitoisuu-det ovat suurin arvioitavissa oleva määrä Pilvilammessa.

Käytännössä päästömäärät ovat alhaisempia kuin laskelmas-sa on oletettu. Lisäksi kaikki Pilvilammen suuntaan tuulien mukana kulkeutuvat päästöt eivät päädy Pilvilampeen, kuten laskelmassa on oletettu. Merkittävimmän osan hiukkaspääs-töistä, joissa on mukana metalleja, arvioidaan laskeutuvan maahan ennen Pilvilampea.

Lasketuilla ja sen perusteella arvioiduilla pitoisuuksilla ei ar-vioida olevan vaikutusta Pilvilammen eliöstöön tai käyttöön raakavetenä, sillä Pilvilampeen päätyvät yhdisteiden määrät Taulukko 6.4 Jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset dioksiini- ja furaani-, elohopea- ja kadmium päästöt eri jätemäärillä sekä

mak-„

simipäästömäärä joka teoriassa voi saavuttaa Pilvilammen ja yhdisteiden pitoisuus Pilvilammessa. PCDD/F-pitoisuudet I-TEQ ekvivalentteina.

Haitta-aineet Jätemäärä

t/a

Savukaasu-virtaus Nm3/h

Pitoisuus savu-kaasuissa mg/m3

Vuosittainen päästö kg/a

Tuulensuunta kohti Pilvilampea vuoden tuulista

%

Päästömäärä kohti Pilvilampea kg/a

Pitoisuus Pilvilammessa μg/l

PCDD/F 120 000 74 143

<0,0000001 <0,000062 10

<0,0000065 < 0,0000022

150 000 92 678 <0,000078 <0,0000078 < 0,0000027

Hg 120 000 74 143

<0,05 <31,2 <3,12 < 1,1

150 000 92 678 <39,0 <3,9 < 1,3

Cd 120 000 74 143

<0,05 <31,2 <3,12 < 1,1

150 000 92 678 <39,0 <3,9 < 1,3

haisemmat kuin kyseisten päästöjen eliöstölle haittaa aiheut-tavat pitoisuudet. Lisäksi on epätodennäköistä, että yhdisteet pysyisivät liukoisessa muodossa ja päätyisivät raakavedenot-tamolle. Arvioitujen pienien pitoisuuksien ei arvioida merkit-tävästi kertyvän eliöstöön. Mikäli laskelmissa otettaisiin vielä huomioon veden vaihtuvuus Pilvilammessa, jäisivät pitoisuu-det laskelmien tuloksia huomattavasti pienemmiksi.

Vallitsevan tuulensuunnan vaikutukset

Taulukkoon 6.5 on laskettu edellä esitetyillä vuosittaisilla pääs-tömäärillä vallitsevaan tuulensuuntaan kulkeutuvat PCDD/F-yhdisteiden ja elohopean sekä kadmiumin pitoisuudet.

Teoriassa vallitsevan tuulen suuntaan voidaan arvioida pääty-vän vuosittain tuulensuunnan mukaisessa suhteessa arviolta 50 % kokonaispäästöstä. Mikäli tämä päästö päätyisi koko-naisuudessaan Ilmatieteen laitoksen raportissa mallinnetun korkeamman hiukkaspitoisuuden alueelle, muodostuisi pin-tamaakerrokseen taulukossa 6.5 esitetty PCDD/F-pitoisuus.

Yhdisteiden on oletettu pidättyvän pintamaakerroksen viiteen ylimpään senttiin.

Vallitsevaan tuulen suuntaan kulkeutuvat dioksiini- ja fu-raanipitoisuudet alittavat selvästi kynnysarvopitoisuuden (0,000001 mg/kg), joka on määritetty tasoon, josta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai käyttörajoituksia maaperälle.

Tässä vertailussa on oletuksena, että kaikki ilmaan pääs-seet hiukkaset kulkeutuvat maahan arvioidulle pinta-alalle.

Esimerkiksi mahdollista kaukokulkeutumaa, pidättymistä puustoon tai muuntumista ennen maahan joutumista ei ole huomioitu. Yhdisteiden kemiallisen luonteen vuoksi niiden odotetaan pidättyvän maaperän orgaanisen ainekseen. Siksi yhdisteiden kulkeutuminen on maaperässä vähäistä tai ne ei-vät kulkeudu ollenkaan.

Vallitsevaan tuulen suuntaan kulkeutuvat elohopea- ja kadmi-umpitoisuudet alittavat selvästi kynnysarvopitoisuudet (Hg 0,5 mg/kg ja Cd 1 mg/kg), joka on määritetty tasoon, josta ei ai-heudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai käyttörajoituksia maa-perälle. Tässä vertailussa on oletuksena, että kaikki ilmaan päässeet hiukkaset kulkeutuvat maahan arvioidulle pinta-alal-le. Esimerkiksi mahdollista kaukokulkeutumaa tai pidättymistä puustoon ei ole huomioitu.

Haitta-aineet Jätemäärä

t/a

Savukaasu-virtaus Nm3/h

Pitoisuus sa-vukaasuissa mg/m3

Vuosittainen päästö kg/a

Vallitseva tuulen suunta vuoden tuulis-ta %

Päästö määrä kohti vallitse-vaa tuulen-suuntaa kg/a

Hiukkas-laskeuman arvioitu pinta-ala km2

Pitoisuus hiukkas-laskeuman alueella pinta-maassa mg/kg

PCDD/F 120 000 74 143

<0,0000001 <0,000065 50

<0,0000325

14,5

<0,00000005

150 000 92 678 <0,000081 <0,0000405 <0,00000006

Hg 120 000 74 143

<0,05 <31,2 <15,6 <0,02

150 000 92 678 <39,0 <19,5 <0,03

Cd 120 000 74 143

<0,05 <31,2 <15,6 <0,02

150 000 92 678 <39,0 <19,5 <0,03

Taulukko 6.5 Jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset PCDD/F-, elohopea- ja kadmiumpäästöt eri jätemäärillä sekä

maksimipäästö-„

määrä joka teoriassa voi saavuttaa vallitsevan tuulen suunnassa olevan hiukkaspäästöjen levinneisyysalueen ja yhdisteiden arvioitu pitoisuus maaperässä.

Vastaavilla jätteenpolttolaitoksilla tai jätteenpolttolaitoshank-keissa Turussa, Oulussa ja Kyröskoskella on mallinnettu, arvioitu ja/tai monitoroitu raskasmetallilaskeumia laitosten lähiympäristössä (Vapo Oy, YVA-selostus). Ilmatieteen laitok-sen tekemissä mallinnuksissa on arvioitu, että Kyröskosken polttolaitoksen (yhdyskuntajäte, arinakattila, jätemäärä 200 000 t/a) lähialueella kokonaisraskasmetallilaskeuma (muuta-mia satoja mikrogrammoja per kuutio) sekä kadmium-tallium- että elohopealaskeuma (muutamia kymmeniä mikrogrammo-ja per kuutio) ovat paikoin samaa tasoa tai alhaisempia kuin Ilmatieteenlaitoksen Etelä-Suomen tausta-asemilla mitatut metallien laskeumat. Kyröskosken laitoksella, joka on saman-lainen arinalaitos kuin Mustasaareen polttolaitoshanke, on arvioitu että dioksiini- ja furaanipitoisuudet sekä raskasmetal-lipitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole vaikutusta alueen ilman laatuun (Vapo Oy, YVA-selostus).

Suomen rannikolla yli 30 vuotta toimineen jätteenpolttolaitok-sen lähiympäristössä ei ole todettu Turun yliopiston tekemissä tutkimuksissa merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Hieman kohonneita pitoisuuksia havaittiin välittömässä polttolaitok-sen läheisyydessä, mutta ne eivät ylittäneet pilaantuneisuu-delle ja puhdistustarpeen arvioinnille annettuja kynnysarvoja.

Huomattavan osan havaituista pitoisuuksista arvioidaan pää-tyneen alueelle ennen kuin savukaasujen pesu- ja talteenotto-tekniikkaa on tehtaalla parannettu 1990-luvulla. Turun yliopisto mittasi alueella kahden kuukauden ajan ilman kautta ympäris-töön leviäviä raskasmetalleja kuten elohopeaa, kadmiumia, lyijyä, nikkeliä ja arseenia. Mitatut kertymät olivat erittäin pie-niä ja useilla metalleilla oltiin lähellä analyysitarkkuuden rajaa.

(Turun seudun jätehuolto). Tulokset tukevat tässä tarkastelus-sa arvioituja pitoisuustasoja ja niiden vaikutuksia.

PCDD/F-yhdisteiden, elohopean ja kadmiumin lasketut pi-toisuudet maaperässä on arvioitu suurimmilla mahdollisilla päästömäärillä. Käytännössä päästömäärät ovat selvästi al-haisempia kuin laskelmissa on oletettu. Lisäksi kaikki vallit-sevaan tuulen suuntaan kulkeutuvat päästöt eivät päädy ar-vioidulle alueelle laskelman oletusten mukaisesti. Lasketuilla pitoisuuksilla ei arvioida olevan vaikutusta alueen eliöstöön tai maaperän käyttöön, sillä maaperään päätyvät yhdisteiden määrät ja pitoisuudet ovat yliarvioivan laskentatavan