Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen

Osana hankkeen vuorovaikutusprosessia ja sosiaalisten vaikutusten tiedonhankintaa järjestettiin sidosryhmätyöpaja, johon osallistui kaivoksen ympäristön asukkaita, osakaskuntien jäseniä sekä Sotkamon luonnon edustaja. Työpajan tavoitteena oli kerätä tietoa alueen nykytilasta vaikutusten arvioinnin tueksi, ohjata vaikutusten arviointia kohdistumaan olennaisimmiksi koettuihin asioihin sekä tukea avointa vuorovaikutusta hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Asuk-kaiden työpajassa kartalle merkitsemät asiat koottiin kokemukselliseksi nykytilakartaksi, joka on esitetty selostuksen liitteenä.

Sidosryhmätyöpajan ja annettujen mielipiteiden perusteella alueen asukkaat kokevat kaivoksen ympäristön hiljaiseksi erämaa-alueeksi. Tipasjärvien ja Tipasjoen merkitystä alueen asutukselle, virkistykselle ja elinkeinoille korostettiin. Järvien vettä käytetään talousvetenä ja lasku-uomien varrella on muun muassa maatiloja, puutarha ja kalanviljelylaitos. Tipasjoen varrella on useita koskikalastuspaikkoja.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 181

Useissa mielipiteissä sekä työpajassa tuotiin esiin kaivos- ja prosessivesien puhdistamisen tärkeys.

Mielipiteissä viitattiin muiden kaivosten vesiongelmiin ja haluttiin varmistaa, ettei vastaavaa kata-strofia pääse käymään Sotkamon puhtaisiin vesiin. Lisäksi asukkaat vastustavat kesälomakauden avolouhintaa, sillä kaivoksen läheisyydessä on paljon loma-asutusta, jota melu- ja pölyvaikutukset häiritsevät.

Sidosryhmätyöpajaan osallistuneiden mukaan kaivoksen ympäristöä käytetään metsästykseen (hirvieläimet, pienriista, linnut), marjastukseen ja sienestyksen. Kaivospiirin alueella on ainoastaan hirvenmetsästys sallittua erillisellä sopimuksella. Osallistujien näkemyksen mukaan kaivoksen ym-päristö on kokonaisuudessaan tärkeää metsäaluetta, jota käytetään useilla eri tavoilla. Alueella on useita vanhoja tukkikämppiä ja metsästysmajoja, joita käytetään nykyisinkin virkistyskäyttöön.

Tipasjärvien rannoilla on useita vapaa-ajanasuntoja, joihin vaikuttaa varsinkin kesäajan melu- ja pölyvaikutukset. Osallistujat arvioivat, että hanke tulee vaikuttamaan rantatonttien sekä muiden kiinteistöjen arvoon. Tonttien arvon uskottiin laskevan ja niiden myyntiajan pitenevän. Osallistujat pelkäsivät myös metsäkiinteistöjen arvon laskevan pölyvaikutusten takia. Alueen ympäristössä on lisäksi Natura-alueita ja osallistujat olivatkin huolestuneita siitä, kuinka paljon harvinaisille kas-veille aiheutuu pölyvaikutuksia.

Osallistujien mukaan alueen tiestö on erittäin huonokuntoinen ja Sotkamoon päin ajettaessa on useita vaaranpaikkoja. Karttaan merkittiin vain erittäin huonokuntoisia tieosuuksia. Osallistujia huolestutti lisäksi miten lisääntyvä liikenne vaikuttaa tien kuntoon. Varsinkin henkilöautot saatta-vat ajaa tiellä liian lujaa, ns. rallia, jolloin tie kuluu nopeammin. Talvella vaaranpaikkoja voi tulla lisää liukkaudesta ja huonosta tienpidosta johtuen.

19.4.1 Vaihtoehto VE0

Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta ja alue jää nykytilaan, joten kaivoksen aiheuttamat vaiku-tukset jäävät toteutumatta. Huoli hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta ja sen vaikutuksista on kuitenkin yksi hankkeen aiheuttamista sosiaalisista vaikutuksista, joka ei ole suoraan sidoksissa yksittäisiin hankevaihtoehtoihin, vaan liittyy mahdollisuuteen hankkeen toteutumisesta. Vaihtoeh-dosta VE0 ei tule muutosta nykytilaan sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta.

19.4.2 Vaihtoehto VE0+

Vaikutukset asuinviihtyvyyteen syntyvät kaivoshankkeissa useimmiten melusta, pölystä, tärinästä ja liikenteestä. Vaihtoehdossa 0+ kaivostoiminta toteutetaan nykyisen ympäristöluvan puitteissa.

Avolouhinta toteutuisi kesälomakauden ulkopuolella ja louhetta murskattaisiin vain arkisin. Räjäy-tyksiä olisi alueella 1-2 kertaa viikossa. Purkuvedet johdettaisiin Koivupuroon. Asukkaiden ja mui-den osallisten ilmaisemat hankkeen toteutumiseen ja vaikutuksiin liittyvät huolet, pelot sekä epä-varmuudet ovat sellaisenaan yksi huomioitavista ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista, vaikkei vaikutusarviointien mukaan aihetta huoleen olisikaan. Hankkeen ympäristö-vaikutusten arviointi keskittyy vain materiaalitehokkaan esirikastuksen käyttöönottohankkeeseen, mutta epätietoisuus kaivoksen tulevasta käytöstä ja toiminnan mahdollisesta jatkosta voi aiheuttaa asukkaille pitkäaikaistakin huolta vaikuttaen näin asuinviihtyvyyteen ja elinoloihin.

Sekä mielipiteissä että työpajassa esitettiin huoli hankkeen vaikutuksista vesistöihin. Hankkeen vaikutuksia vesistöihin ja vedenlaatuun on arvioitu luvussa 9. Vaikutusarvioinnin mukaan vesistö-vaikutukset rajautuvat pääasiassa Hietasen yläpuolella oleviin vesistöihin, Koivupuroon, Ollinjo-keen ja NimisenjoOllinjo-keen. Alivirtaamatilanteessa pitoisuuksien arvioidaan nousevan myös Pirttilam-men yläpuolisessa Ollinjoessa tasolle, jolloin veden talousvesikäyttöä ei suositella. Veden käytölle ei kuitenkaan ole terveysperusteisia esteitä. Pienen Tipasjärven Olkilahdesta suoritettavalla raaka-vedenotolla (23 m³/h) ei arvioida olevan vaikutuksia Pienen Tipasjärven vedenkorkeuteen, eikä raakavedenotosta näin ollen arvioida aiheutuvan vesistövaikutuksia esimerkiksi ranta-asutukselle tai kesämökkeille. Vesistövaikutukset jäävät merkittävyydeltään kokonaisuutena vähäiseksi myös elinolojen ja viihtyvyyden kannalta.

Hankkeen liikennevaikutusten arvioinnin (luku 18) mukaan liikenteen vaikutukset arvioidaan suu-riksi. Tiet ovat huonokuntoisia, joten myös onnettomuusriski kasvaa. Vaikutusalueen liikennemää-rät tulevat kuitenkin pysymään pieninä, joten hankkeella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta liikenteen sujuvuuteen. Vaikutukset tulevat kohdistumaan liikennereittien varrella asuviin varsinkin vuoron vaihtojen aikoina. Vaikutukset kohdistuvat tieverkkoon, joka ei pysty nykykunnossa vas-taanottamaan lisääntyvää raskasta liikennettä, joten hanke edellyttää tien sorapintaisen osuuden parantamista noin 6,5 kilometrin matkalla. Vaikutukset asuinviihtyvyyden kannalta arvioidaan kes-kisuuriksi.

Meluvaikutusten arvioinnin (ks. luku 16) mukaan hanke kasvattaa ympäristön melutasoja hanke-alueella ja sitä ympäröivillä lähialueilla. Melu ei ylitä ohjearvoja asuinrakennusten tai loma-asun-tojen alueella, kun meluntorjuntatoimenpiteet on huomioitu. Asuinviihtyvyyden kannalta melu voi kuitenkin nousta hetkellisesti korkeaksi liikennereittien varrella, kun työntekijät ajavat autoillaan vuorojen vaihdon aikoihin. Vaikka melulle annetut ohjearvot eivät ylity, louhinnan ja murskauksen ja niihin liittyvien toimintojen ääni saattaa kuitenkin häiritä laajemmalla alueella, koska vaikutus asuinviihtyvyyteen koetaan usein jo paljon ennen melun ohjearvojen ylittymistä. Lisäksi kaivoksen ympäristön alueiden hiljaisuus ja vesistöjen läheisyys voivat korostaa melun häiritsevyyden koke-musta. Melun kokeminen on subjektiivista ja yksilöiden äänikokemukset poikkeavat usein toisis-taan. Melun kokemiseen vaikuttavat myös mm. odotukset ja oletukset ympäristön äänimaise-masta.

Melun häiritsevyyteen vaikuttavat melun akustisten ominaisuuksien lisäksi tilanteeseen ja olosuh-teisiin liittyvät tekijät kuten altistuneen elinolot, yksilön mahdollisuus vaikuttaa melulähteeseen sekä meluun liittyvät psykologiset tekijät, kuten ennakkoasenteet ja suhtautuminen melulähtee-seen ja siihen liittyvät pelot ja huolet (Jauhiainen ym. 2007). Tämän lisäksi osa ihmisistä voidaan luokitella meluherkiksi. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, joka kuvaa tapaa kokea melu ja reagoida siihen. Meluherkät aistivat melun häiritsevämpänä ja uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin ei-meluherkät yksilöt.

Kaivostoiminta aiheuttaa muutoksen hankkeen lähiympäristön äänimaailmassa. Toiminnan vaiku-tus melutasoon on tilapäinen ja lakkaa toiminnan päättyessä. Tilapäisyydestä ja rajoitetuista toi-minta-ajoista (viikonloput ja lomakausi) huolimatta vaikutukset voidaan kokea pitkäaikaisina, koska kaivostoiminta voi jatkua myös tämän hankkeen jälkeen.

Kaivoshankkeissa tärinää aiheuttavat räjäytykset, murskaus ja kuljetukset. Tärinävaikutusten ar-vioinnin (luku 16) mukaan hankkeesta voi toteutuessaan aiheutua tärinää ja paineaaltoja, jonka osa asukkaista kokee häiritsevänä. Rakenteelliset vauriot ovat epätodennäköisiä, mutta raken-teissa saattaa ilmetä pieniä pintahalkeamia. Räjäytyksistä aiheutuva ilmanpaineaalto aiheuttaa vaikutuksia asuinviihtyvyyteen. Ikkunalasit voivat helistä yllättävänkin kaukana kaivoksesta. Osin vaikutus on huolta, jota epävarmuus tärinän vaikutuksista aiheuttaa.

Ilmanlaatuvaikutusten arvioinnin (luku 17) mukaan hiukkaspitoisuuksien arvioidaan alittavan han-kealuetta lähimpänä olevien vakituisten- ja vapaa-ajankiinteistöjen osalta kansalliset ohjearvot.

Kaivostoiminnan pölypäästöt voivat kuitenkin aiheuttaa ajoittaista haittaa asumisviihtyvyydelle varsinkin rakennusvaiheessa tai pitkän kuivan säätilan vallitessa.

Maisemavaikutusten arvioinnin (luku 14) mukaan hanke ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuk-sia.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 183

Sekä mielipiteissä että työpajassa nousi esille lähiasukkaiden huoli hankkeen vaikutuksesta kiin-teistöjen ja tonttien arvoon. Huoli kiinkiin-teistöjen arvon alenemisesta ja täten vaikutuksesta henkilön varallisuusasemaan on jo itsessään yksi huomioitavista hankkeen elinoloihin ja viihtyvyyteen koh-distuvista vaikutuksista. Ottaen huomioon vaikutukset asuinviihtyvyyteen sekä hankkeen aikana että sen päätyttyä, on mahdollista, että hanke voi vaikuttaa kielteisesti hankealueen vaikutusalu-eelta (melu, pöly, tärinä, vesistö) mahdollisesti myyntiin tulevien kiinteistöjen arvoon, ostohaluk-kuuteen ja myyntiaikoihin sekä kiinteistönomistajien rakennussuunnitelmiin. Toisaalta Kainuussa kiinteistöjen arvoa määrittävät useat asiat, jolloin tietyn hankkeen vaikutus kiinteistöjen arvoon on vain osittainen.

Kaivosalueella ei ole virkistys- tai muuta käyttöä nykyisin. Myös kaivosalueen välittömässä lähei-syydessä olevat metsäalueet ovat vastaavia kuin muualla Sotkamossa. Lähialueita käytetään met-sästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Vaikutukset näihin käyttömuotoihin jäänevät vähäi-siksi, sillä pölyvaikutukset ulottuvat pääosin kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Koi-vupurolla ja Ollinjoella ei ole merkittävää kalastollista tai kalastuksellista arvoa, joten vaikutukset vesistöjen virkistyskäyttöön jäävät vähäisiksi.

Vaikutuksia Hiidenportin kansallispuiston houkuttelevuuteen luontokäyntikohteena voi syntyä lä-hinnä mielikuvien kautta, mikäli kaivostoiminnan äänien katsotaan aiheuttavan alueen luonnon-rauhan rikkoutumisen. Kansallispuiston suosituimmat kohteet sijaitsevat 4 – 5,5 kilometrin etäi-syydellä kaivoksen rikastamoalueesta, joten kaivoksen toimintojen vaikutukset kohteiden äänimai-semaan jäävät vähäisiksi. Vaikutusta vähentää lisäksi nykyisessä luvassa oleva kesäajan louhinta-tauko avolouhoksella, joka ajoittuu puiston vilkkaimman kuukauden heinäkuun kohdalle. Sopivissa sääolosuhteissa kaivostoiminnassa muodostuvat kovat äänet esimerkiksi yksittäiset kolahdukset voivat kantautua Hiidenportin alueelle asti, mutta tällaisten tilanteiden ja olosuhteiden esiintymi-nen arvioidaan harvinaiseksi. Hiidenportti on vaikutuskohteena herkkä, mutta muutoksen suuruus ja pieneksi, joten vaikutukset Hiidenportin houkuttelevuuteen matkailukohteena arvioidaan mer-kittävyydeltään vähäiseksi.

Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten osalta melun, pölyn, tärinän ja lii-kenteen aiheuttamat vaikutukset sekä vesistövaikutukset seuraavat kyseisten vaikutusalueiden rajoja hankealueen lähialueilla. Kokonaisuutena sosiaalisten vaikutusten merkittävyys arvioidaan vaihtoehdossa VE0+ kohtalaiseksi, mikäli haittojen lieventämistoimenpiteet tehdään suunnitellusti.

19.4.3 VE1a ja VE1b

Vaikutukset asuinviihtyvyyteen, elinoloihin ja virkistykseen ovat hankevaihtoehdoissa VE1a ja VE1b vastaavia kuin vaihtoehdossa VE0+. Louhinnan jatkaminen ympäri vuoden ja louheen murs-kaaminen myös viikonloppuisin tekevät melu- ja pölyvaikutuksista jatkuvampia ja sitä myötä häi-ritsevämpiä. Melun ja pölyn vaikutusalue kasvaisi hieman, jolloin myös mahdollisten haitankärsi-jöiden määrä kasvaisi. Hankkeen toteutusvaihtoehtoon ja vaikutuksiin liittyvät huolet, pelot sekä epävarmuudet tulisivat todennäköisesti olemaan myös suurempia.

Tärinä- ja liikennevaikutukset tulisivat olemaan vastaavat kuin vaihtoehdossa VE0+. Myös maise-mavaikutukset olisivat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE0+, koska korkeampi sivukivialue vaihto-ehdoissa VE1a ja VE1b ei näy juurikaan kaivospiirin ulkopuolelle.

Vaihtoehdossa VE1a vesistövaikutukset ovat vaihtoehdon VE0+ kaltaisia ja vaikuttavat samalle alueelle. Vaihtoehdossa VE1b osa purkuvesistä tai kaikki purkuvedet johdettaisiin Taivaljärven Ol-kilahteen, mikä lisää vesistövaikutusalueella olevien asukkaiden määrää. 50/50-jakosuhteella ve-sistökuormitus heikentää Taivalpuron ja Olkilahden syvänteen vedenlaatua ja voi haitata kevät- ja syyskiertoa. Vaikutukset Koivupuron suunnalla hieman vähäisemmät kuin vaihtoehdoissa VE0+ ja VE1a. Jos kaikki purkuvedet johdettaisiin Taivaljärveen, vaikutukset ylittäisivät vedenlaadun hy-väksyttävissä olevan tason Taivalpurossa ja Olkilahdessa. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Taivalpuroon ja Pieni Tipasjärveen. Voimakkaimmat vaikutukset havaitaan

set arvot huomioiden vaikutus on merkittävä.

Kesäaikana tapahtuva louhinta avolouhoksella sekä arkipäivien ohella myös viikonloppuisin tapah-tuva murskaus eivät arvion mukaan suuresta välimatkasta johtuen aiheuta Hiidenportin suosituim-pien kohteiden alueella äänimaiseman merkittävää muuttumista. Melumallinnuksen mukaan kai-vostoiminnasta aiheutuva, 40 dB ylittävä LAeq-alue rajoittuu etelässä jo lähelle kaivospiirin rajaa.

Louhintaräjäytykset tehdään päiväaikaan, jolloin räjäytysten äänet pääosin peittyvät Hiidenportin alueella muihin ääniin. Vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE0+ sopivissa sääolosuhteissa kaivostoi-minnassa muodostuvat kovat äänet esimerkiksi yksittäiset kolahdukset voivat kantautua Hiiden-portin alueelle asti, mutta tällaisten tilanteiden ja olosuhteiden esiintyminen arvioidaan harvi-naiseksi. Vaikutukset Hiidenportin houkuttelevuuteen matkailukohteena arvioidaan merkittävyy-deltään vähäiseksi.

Vaihtoehdon VE1a vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan suuremmiksi kuin vaihtoeh-dossa VE0+, koska louhintaa tulee olemaan ympäri vuoden. Kokonaisuutena sosiaalisten vaikutus-ten merkittävyys arvioidaan vaihtoehdossa VE1a kohtalaiseksi, kuvaikutus-ten vaihtoehdossa VE0+, ja vaih-toehdossa VE1b suureksi.