Vaikutukset elinoloihin ja viih- viih-tyvyyteen

Yksi voimajohtohankkeen keskeisimmistä vaikutuksista on se, että voimajohto suu-rena rakenteena voi heikentää lähialuei-den viihtyisyyttä. Viihtyisyysvaikutukset ovat suurilta osin sidoksissa maisemavai-kutuksiin, sillä maisema muodostaa kes-keisen osan ihmisen elinympäristöä. Lä-himaisemavaikutukset korostuvat ihmis-ten välittömässä elinympäristössä. Viih-tyisyyteen kytkeytyy voimajohtohankkei-den kohdalla myös mahdollinen huoli voimajohdon terveysvaikutuksesta.

Elinympäristön muutoksen kokeminen on yksilöllistä. Tutun ympäristön ja maise-man muuttuminen voi vaikuttaa merkit-tävästi koettuun viihtyvyyteen. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyy-teen vaikuttaa elinympäristön herkkyys-taso. Esimerkiksi taajamien alueella ja suurien väylien läheisyydessä voimajohto

suhteutuu muuhun ihmisen muokkaa-maan ympäristöön, jolloin voimajohdon häiritsevyys on yleisesti ottaen vähäi-sempää. Tässä hankkeessa suuri osa hankealueen elinympäristöstä on maa-seutumaista, jolloin voimajohto saattaa tuntua vieraalta rakenteelta ympäristös-sä. Toisaalta reittivaihtoehdot, jotka si-joittuvat olemassa olevan voimajohdon maastokäytävään aiheuttavat ympäris-töön kohdistuvia muutoksia vähäisem-min. Näissä vaihtoehdoissa nykyinen voimajohto on jo vähentänyt ympäristön herkkyyttä muutokselle.

Erityisen herkkiä kohteita, kuten päiväko-teja, kouluja, leikkikenttiä tai leikkipuis-toja ei ole tiedossa tutkittavien voimajoh-toreittien lähialueella.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset kytkey-tyvät muihin arviointiosioihin, joissa käsi-teltävät vaikutukset ovat yhteydessä ih-misten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Näitä vaikutusosa-alueita ovat erityisesti maankäyttö (asutuksen sijainti, maan-käytön toiminnot ja sijainnit) sekä mai-sema (ympäristön viihtyisyys). Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan samoja asioita, mutta eri-tyisesti ihmisten ja yhteisöjen näkökul-masta.

Reittiosuus 1

Reittiosuus 1 alkaa Hikiän taajama-alueelta, jonka jälkeen se sijoittuu maa-seutualueille. Uusi voimajohto rakenne-taan yhteispylväsrakenteena pääosin ny-kyisen voimajohdon paikalle. Uusi, kes-kimäärin noin 13 metriä korkeampi pyl-väsrakenne on ympäristössä jonkin ver-ran hallitsevampi.

Eniten asutusta reittiosuudella on Hikiän taajamassa. Sähköasema ja siihen liitty-vä laaja voimajohtoverkosto on vakiintu-nut ja näkyvä osa Hikiän rakennettua ympäristöä. Hikiällä (a-b) voimajohdon välittömälle lähialueelle (alle 100 m) si-joittuu 14 asuinrakennusta, joista viisi sijoittuu alle 50 metrin etäisyydelle. Lä-himpien rakennusten osalta vaikutus voi ratkaisusta ja pylväiden sijoituksesta riippuen olla kohtalainen. Hikiän

asuin-alueille muutos on kuitenkin vähäinen nykytilanteeseen nähden.

Hikiällä on tutkittavana myös poikkileik-kausvaihtoehto P1, jossa voimajohtoalue siirtyy etelämmäksi. Pohjoispuolella voi-majohtoalue siirtyy asuintaloista kauem-maksi noin 18 metriä, kun taas eteläpuo-lella voimajohtoalue siirtyy noin 27 met-riä nykyistä etelämmäksi. Vaikutus on kohtalaisen myönteinen noin 12 asuinta-lon kannalta. Niistä muutos vaikuttaa eniten alle 50 metrin etäisyydellä oleviin taloihin, joita on yhteensä viisi kappalet-ta. Levenevä osuus voimajohtoalueen eteläpuolella on taajaman metsätalous-maata, jolla ei ole suurta merkitystä lähi-virkistysalueena.

Hikiän taajama-alueen jälkeen vuorotte-levat harvaan asutut metsäalueet ja ky-läalueet, joista eniten asutusta on Hikiän Halkomäen ja Oitin Metsäkulman kohdal-la. Voimajohdon välittömässä läheisyy-dessä (alle 100 m) on yksittäisiä raken-nuksia. Niiden osalta vaikutuksen suu-ruus riippuu pylväiden sijainnista. Hal-komäessä ja Oitin Metsäkulmassa ympä-ristö on yhtenäistä viljelymaisemaa, joka nostaa alueiden herkkyystasoa muutok-sille.

Voimajohtohankkeen voi katsoa aiheut-tavan kokonaisuutena vähäisiä haittoja ihmisten elinoloihin reittiosuudella 1. Pyl-väsrakenteen korkeuden kasvaessa saat-taa huoli voimajohdon mahdollisista ter-veysvaikutuksista lisääntyä. Korkeampi pylväsrakenne voi vaikuttaa koettuun asuinympäristön viihtyvyyteen. Muutok-sella ei ole merkitystä asutuksen lähialu-eiden virkistyskäytön kannalta. Yksittäis-ten kohteiden osalta vaikutuksen merkit-tävyys riippuu pylväspaikan sijoituksesta.

Hennan tarkastelualue vaihtoehto T1 Uuteen maastokäytävään sijoittuvan vaihtoehdon T1 välittömällä lähialueella (alle 100 m) ei ole asutusta. Lähialueella (alle 300 m) on noin kahdeksan asuinta-loa, joiden elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat pääosin kohtalaisia joh-tuen peltoalueiden maiseman muutokses-ta.

Hennan taajaman toteutuessa alueelle tulee runsaasti pientaloasutusta. Vaihto-ehdossa T1 asumisen ja asemanseudun ydinalueella ei ole voimajohtoa, mikä on viihtyisyyttä lisäävä tekijä. Tulevan asuinalueen ihmisillä on kuitenkin mah-dollisuus tehdä valintoja asuinympäris-tönsä suhteen, mikä vähentää vaikutuk-sen painoarvoa.

Vaihtoehto 2A, alavaihtoehto 2A TK Reittivaihtoehto 2A sijoittuu uuteen maastokäytävään. Reitti noudattaa noin kolmanneksen pituudestaan moottoritien linjausta, mikä vähentää ympäristön herkkyystasoa muutoksille. Alueella on Orimattilan puolella pääosin metsää ja Hollolan puolella viljelyalueita.

Mustajärven kohdalla voimajohto erkaan-tuu moottoritien käytävästä ja kiertää Valkeajärven itäpuolelta. Voimajohto hal-koo Mustajärven kylää. Alueella sijaitsee kaksi rakennusta alle 100 metrin etäisyy-dellä voimajohdosta. Uusi voimajohto muuttaa voimakkaasti niiden asukkaiden välitöntä elinympäristöä viihtyisyyttä hei-kentäen, joten vaikutus on erittäin suuri.

Muut ympäristön asuintalot ja lomara-kennukset sijaitsevat metsäisellä alueella peitteisen maiseman takana, jolloin mai-semahaitat jäävät vähäisiksi. Voimajoh-don voi kuitenkin katsoa jakavan Musta-järven kylää kahtia, joskin vaikutukset yhteisöllisyyteen ovat oletetusti vähäiset.

Vaikutus ei ole toiminnallinen eikä voima-johto ei estä liikkumista alueiden välillä.

Uusi voimajohto kuitenkin muuttaa ym-päristöä merkittävästi ja heikentää viih-tyisyyttä, joten vaikutukset kylään ovat kokonaisuutena suuria.

Muutamassa asukaspalautteessa on il-maistu huolta Valkeajärven alueen virkis-tysarvojen ja maiseman säilymisestä se-kä kannatettu voimajohdon sijoittamista Tekemäjärven länsipuolelle oikoradan viereen.

Moottoritien ja Mustajärven läheisyyteen, pienten järvien rannoille, on keskittynyt loma-asutusta melko paljon. Voimajoh-don lähialueella (alle 300 m) on 13 loma-rakennusta. Niistä voimajohdon

välittö-mällä lähialueella (alle 100 m) on yksi lomarakennus, joka sijoittuu jo nykyisin moottoritien melualueelle. Voimajohto sijoittuu rakennuksen ja moottoritien vä-liin heikentäen sen viihtyisyyttä entises-tään. Vaikutus on suuri ympäristön huo-mioon ottaen. Muihin lomarakennuksiin kohdistuu vähäistä tai enintään kohtalais-ta vaikutuskohtalais-ta.

Hollolan puolelle sijoittuessa voimajohto asettuu avoimelle Rautamäen viljelyalu-eelle, joka on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Näin ollen vaikutus maisemakuvaan on suuri tai erittäin suu-ri. Asutusta ei ole voimajohdon välittö-mällä lähialueella (alle 100 m). Kyläalu-een avoimuudesta johtuen uusi voima-johto kuitenkin koskettaa lähialuetta laa-jempaa ihmisjoukkoa, koska voimajohto näkyy pitkälle maisemassa. Elinympäris-tö Rautamäen alueella on maaseutumai-sen herkkää. Uusi voimajohto jakaa Rau-tamäen kyläalueita kahtia, joskin vaiku-tukset yhteisöllisyyteen ovat oletetusti vähäiset. Vaikutus ei ole toiminnallinen eikä voimajohto ei estä liikkumista aluei-den välillä. Rautamäen alueelle on ra-kennettu myös näköalatorni, joka on säännöllisessä käytössä. Voimajohto ai-heuttaa häiriön näköalatornista avautu-vaan maalaismaisemaan. Uusi voimajoh-to muuttaa ympäristöä merkittävästi ja heikentää viihtyisyyttä, joten vaikutukset kylään ovat kokonaisuutena suuria.

Yhteenvetona reittivaihtoehdosta 2A voi-daan todeta, että haitalliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat kokonaisuutena suuria ja vaikutukset ovat erittäin suuria kahden asuintalon ja suuria yhden lomarakennuksen kohdalla.

Vaihtoehdon 2A alavaihtoehtona tarkas-tellaan reittiä 2A TK, joka kiertää Teke-mäjärven länsipuolelta. Reitti sijoittuu asumattomalle alueelle. Voimajohto si-joittuu pääosin oikoradan viereen, joka vähentää ympäristön herkkyystasoa muutoksille. Reitin loppuosa sijaitsee metsäisellä alueella, jolloin maisemavai-kutukset jäävät vähäisiksi. Lisäksi reitti sijaitsee oikoradan ja moottoritien väli-sellä metsäkaistaleella, jonka käyttöarvo

virkistysalueena on vähäinen. Kaiken kaikkiaan alavaihtoehdon vaikutukset ihmisten elinoloihin ovat vähäisiä tarkas-teltaessa pelkkää alavaihtoehdon osuutta Hennasta Nakarinmäen tuntumaan, jossa alavaihtoehto yhtyy vaihtoehtoon 2A.

Vaihtoehto 2B

Reittivaihtoehto 2B halkoo alkuosassa Orimattilan lähes asumatonta metsäalu-etta. Metsäalue on seudullisesti hyvin laaja-alainen, mikä lisää sen virkistys-käyttöarvoa. Uuteen maastokäytävään sijoittuva voimajohto rikkoo yhtenäisen metsäalueen ja heikentää kokemusta

”koskemattomasta” luontoalueesta. Vai-kutus on kohtalainen alueen tärkeyden vuoksi. Mahdollisesti toteutettava tuuli-puisto muuttaa vaikutuksen merkittä-vyyttä (asiaa on käsitelty vaikutuksen näkökulmasta kohdassa 8.8.).

Voimajohtoreitti halkoo Viljaniemen ja Kaldean kyläalueita. Asutusta ei ole voi-majohdon välittömällä lähialueella (100 m). Uusi voimajohto jakaa kyliä kahtia, mutta vaikutus ei kuitenkaan ole toimin-nallinen, eikä voimajohto estä liikkumis-ta. Elinympäristö on alueella osittain maaseutumaisen herkkää, etenkin ava-rassa maisemassa sijaitsevilla peltoalueil-la. Uusi voimajohto koskettaa välitöntä lähialuetta laajempaa ihmisjoukkoa, kos-ka voimajohto näkyy pitkälle maisemas-sa. Maisema on varsinkin Kaldeassa täy-sin avaraa peltoaluetta. Kokonaisuutena uuden voimajohdon voi katsoa heikentä-vän kylien asutuksen ja ympäristön viih-tyisyyttä suuresti.

Viljaniemen asukkailta (yhteensä 76 hen-kilöltä) on vastaanotettu kaksi adressia, joissa reittiä vastustetaan. Niissä tuodaan esille se, että alueella on yhtenäisiä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat maakuntakaavassa merkitty arvokkaiksi kulttuurimaisemiksi. Adresseissa ilmais-taan huolia sekä näiden alueiden säilymi-sestä että maiseman ja asuinympäristön muuttumisesta.

Yhteenvetona reittivaihtoehdosta 2B voi-daan todeta, että, että haitalliset

vaiku-tukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyy-teen ovat kokonaisuutena suuria.

Vaihtoehto 2C

Alkuosassa vaihtoehto 2C (d-e) sijoittuu nykyisten voimajohtojen paikalle harvaan asutuille metsäalueille sekä Huhdanojan kyläalueelle. Huhdanojassa on keskit-tyneesti tiivistä kyläasutusta. Huh-danojassa voimajohto sijoittuu 11 raken-nuksen välittömälle lähialueelle (alle 100 m), joista 4 sijaitsee alle 50 metrin pääs-sä voimajohdosta. Korkeampi pylväsra-kenne kuitenkin muuttaa nykyistä ympä-ristöä jonkin verran, mikä saattaa vaikut-taa koettuun viihtyvyyteen ja turvallisuu-teen. Vaikutus on kuitenkin vähäinen.

Vaikutuksen suuruus yksittäisiin asuinta-loihin riippuu pylväspaikkojen sijoitukses-ta. Muutoksella ei ole merkitystä kylän yhteisöllisyyteen.

Vaihtoehto erkanee uuteen maastokäytä-vään lähellä Unkeria, joka on pääosin asumatonta metsäaluetta. Pohjoisempa-na vaihtoehto sijoittuu Niemenkylän ky-läalueelle, jossa on melko runsaasti maa-seutuasutusta ja viljelyalueita. Asutusta ei ole voimajohdon välittömällä lähialu-eella (alle 100 m). Uusi voimajohto jakaa kylän kahtia, mutta vaikutus ei kuiten-kaan ole toiminnallinen, eikä voimajohto estä liikkumista. Kokonaisuutena uuden voimajohdon voi katsoa heikentävän Niemenkylän asutuksen ja ympäristön viihtyisyyttä suuresti.

Niemenkylän ja lähistön asukkailta (yh-teensä 101 henkilöä) on vastaanotettu adressi, jossa reittiä vastustetaan. Nie-menkylä on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja Nie-menkylästä avautuu Järvikylään saakka ulottuva laaja viljelysmaisema. Voima-johto koetaan alueella voimakkaana ja maisemaa häiritsevänä elementtinä. Ad-ressissa ilmaistaan huolia maisemallisista muutoksista sekä taloudellisista että ter-veydellisistä seikoista.

Voimajohtoreitti yhtyy nykyisiin voima-johtoihin Porvoonjokilaaksossa (väli g-h).

Reitti kulkee Orimattilan sähköasemalle asti laajojen viljelyalueiden ja osin tiiviin

kyläasutuksen luonnehtimassa ympäris-tössä. Tällä osuudella uusi voimajohto leventää nykyistä voimajohtoaluetta noin 30 metriä, jolloin voimajohtojen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin pienentyy.

Voimajohto sijoittuu Virenojan alueella neljän rakennuksen välittömälle lähialu-eelle (alle 100 m). Levenevällä puolella on vain yksi asuinrakennus, johon koh-distuvaa haitallista vaikutusta voi pitää suurena. Muutoin lähialueen (alle 300 m) asutukseen kohdistuvat vaikutukset ovat kohtalaisia tai vähäisiä etäisyydestä riip-puen. Uusi voimajohto hallitsevampana rakenteena heikentää kylän ympäristön viihtyisyyttä, vaikka nykyiset voimajoh-dot vähentävät muutoksen voimakkuut-ta. Alueella on runsaasti avaria peltomai-semia, joka lisää maisemallisten vaiku-tusten suuruutta. Kokonaisuutena uuden voimajohdon voi katsoa heikentävän Vi-renojan asutuksen ja ympäristön viihtyi-syyttä kohtalaisesti ja osin suuresti.

Yhteenvetona reittivaihtoehdosta 2C voi-daan todeta, että haitalliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat kokonaisuutena kohtalaisia.

Osallisten näkemykset

Paikalliset ihmiset ovat aktiivisesti otta-neet kantaa hankkeeseen. Kannanotoissa on tuotu esiin voimajohdon kielteisiä vai-kutuksia erityisesti viihtyisyyteen, mai-semaan, virkistysalueisiin sekä maa- ja metsätalouteen. Palautteessa on osoitet-tu huolta myös linnustosta ja muista ym-päristön luontoarvoista. Palautteista on välittynyt voimakas huoli alueen tulevai-suudesta. Palautteesta on ilmennyt se, että kotiympäristöllä on suuri merkitys elämässä.

Palautteissa on vastustettu hanketta. Jo-kaista ohjelmavaiheessa esitettyä reitti-vaihtoehtoa on palautteissa vastustettu.

Kuitenkin vaihtoehtoja 2B ja 2C on kriti-soitu määrällisesti eniten. Vaihtoehto 2B on saanut runsaasti kriittistä palautetta, pääosin siksi, että linja halkaisee yhte-näiset maa- ja metsätalousvaltaiset alu-eet, jotka ovat kulttuurimaisemallisilta arvoiltaan merkittäviä. Vaihtoehtoa 2C on

kritisoitu pääosin siksi, että linja sijoittuu lähelle alueen suurimpia asutuskeskitty-miä. Aluetta pidetään myös kulttuurimai-semallisilta ja virkistysarvoilta merkittä-vänä. Vaihtoehto 2A on saanut kriittistä palautetta erityisesti sen aiheuttamien maisemahaittojen takia.

Voimajohtopylväs lähiympäristössä Talojen ja pihapiirien välittömässä lähiympä-ristössä merkityksellinen asia on voimajohto-pylvään sijainti. Jos pylväs sijoittuu pihapiirin läheisyyteen, se on näkyvissä arkielämässä ja sen voidaan kokea heikentävän viihtyisyyttä.

Ympäristön herkkyys, puusto ja kasvillisuus vaikuttavat häiritsevyyteen merkittävästi.

Uusien pylväiden paikkoja ei vielä YVA-vaiheessa ole tiedossa, koska pylväiden sijoi-tussuunnittelu sisältyy vasta tarkempaan yleissuunnitteluun. Osuuksilla, joissa tutki-taan voimajohdon sijoittumista nykyisen joh-don paikalle (reittiosuus 1, vaihtoehto 2C d-e), voimajohtohanke saattaa jopa parantaa viihtyvyyttä nykytilanteeseen nähden yksit-täisissä kohteissa pylväspaikan sijoituksesta riippuen. Näillä osuuksilla pylväspaikkojen määrä lähtökohtaisesti vähenee.

Maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien mielipiteitä kuullaan siitä, mihin kohtaan pyl-väät heidän maillaan ja pihapiireissään olisi hyvä sijoittaa. Näkemykset viedään yleis-suunnitteluun tavoitellen ympäristön kannalta hyväksyttäviä ja yleiseen etuun sovitettuja, taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

9.4 Voimajohtojen aiheuttamat