Verkostotyön toteutumista selviteltiin tutkimuksessa kolmen kysymyksen avuin. Kysymykset koskivat eri ammattiryhmien osallistumista asiakkaan hoi-toon sekä perheen huomiointia. Yleisesti ottaen asiakkaat olivat melko tyyty-väisiä toteutuneeseen verkostotyöhön, yli puolet vastaajista (50,54 %) oli sitä mieltä, että se oli hyvää tai kiitettävää. Neljäsosa arvioi verkostotyön vieroitus-hoitonsa tukena keskinkertaisesti toteutuneeksi. 93 vastauksesta kahdeksan oli tyhjiä. Huonosti tai ei lainkaan toteutuneeksi verkostotyön vieroitushoidon tukena arvioi 15,06 % vastaajista.
Verkostotyö
KUVIO 6. Verkostotyö.
Erityisen tyytyväisiä, vastaus kohdassa hyvin tai kiitettävästi toteutunut, asiak-kaat olivat eri ammattiryhmien yhteistyöhön hoidossaan. Perheen huomiontia koskeneen kysymyksen vastaukset olivat melko tasaisesti jakautuneet kaikille vastausvaihtoehdoille.
TAULUKKO 6. Verkostotyöstä koskevien kysymysten vastaukset.
1. 23. Eri ammattiryhmien yhteistyö
(hoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät) on toteutunut hyvin minun hoidossa-ni.
0 3 10 8 10
26. Perheeni on huomioitu hoidossa-ni.
3 4 5 9 4
37. Työryhmääni kuului useita eri ammattiryhmän edustajia.
4 0 9 11 5
7.8 Mitä jäi toteutumatta?
Kyselylomakkeen loppuun lisättiin yksi avoin kysymys lisäämään tutkimuksen luotettavuutta. Kysymyksen tarkoitus oli antaa vastaajille vielä mahdollisuus vastata vapaamuotoisesti, jos heidän mielestään jäi jotain vieroitushoidossa toteutumatta. Viimeiseen avoimeen kysymykseen saatiin enemmän ei- kuin kyllä-vastauksia. Kysymykseen tuli paljon tyhjiä vastauksia ja ne tulkittiin ei-vastauksiksi, jotta tuloksia olisi helpompi vertailla.
Jäikö jotain toteutumatta?
32,26 %
67,74 %
0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % 70,00 % 80,00 %
Kyllä Ei
KUVIO 7. Jäikö jotain toteutumatta?
Kyllä-vastauksissa (f=10) oltiin tyytymättömiä jatkohoidon järjestämiseen, tie-donantoon (kotiuttamisen suhteen), lääkityksen määrään, asunnon hankkimi-seen, hoitavan lääkärin ammattitaitoon/paneutumiseen sekä asiakkaan mah-dollisuuksiin osallistua päätöksen tekoon kotiuttamisen ja hoidontarpeen arvi-oinnin suhteen.
8 POHDINTA
8.1 Tutkimustulosten pohdintaa
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Jyväskylän seudun päihdepalvelusää-tiön alkoholivieroitusosaston asiakkaiden mielipidettä alkoholivieroitushoidon totetumisesta osastolla. Tehdyn tutkimuksen tulosten pohjalta osaston henki-lökunnalla on mahdollisuus kehittää toimintaansa paremmin asiakkaidensa tarpeita vastaavaksi. Tutkimus toteutettiin Jyväskylä seudun päihdepalve-lusäätiön alkoholivieroitusosastolla. Osaston asiakkaita pyydettiin täyttämään kyselylomake. Lomaketta jaettiin asiakkaille viiden viikon ajan ja vastauksia saatiin yhteensä 31 kappaletta.
Taustatietoja kartoittavat kysymyksillä saatiin selville, että suurin osa vastan-neista asui omassa asunnossa, oli se sitten vuokra- tai omistus asunto. Eniten sivilisäädyn puolesta löytyi eronneita vastaajia ja lähes yhtä paljon naimatto-mia henkilöitä. Vastanneista asiakkaista lähes kaikki olivat olleet aiemmin mie-lenterveys- tai päihdehoidossa. Työttömiä oli yli kaksi kolmasosaa vastaajista.
Alkoholin käyttäjien moniongelmaisuuden vastaisesti suurimmalla osalla vas-taajista oli asunto, kun taas toisaalta suurin osa oli työttömiä, eronneita ja naimattomia. Tämä viittaa alkoholistien sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin.
Kuitenkin Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa on mahdollista pitää omaa asuntoa valtion maksamien tukien turvin. Retkahduksien ja moniongelmaisuu-den näkökulmaa tukee myös asiakkaimoniongelmaisuu-den aiemmat hoidot. Ilmeisesti asiakkail-le on tullut positiivinen kokemus autetuksi tuasiakkail-lemisesta aiemmissa hoidoissaan, koska he ovat hakeutuneet uudelleen hoidon piiriin.
Selvitettäessä asiakkaiden tyytyväisyyttä perushoidon toteutumiseen vieroi-tushoidossa vastaukset painoittuivat etenkin hyvin ja kiitettävästi touteutunut kohtiin. Samansuuntaisia tuloksia oli saatu myös Savolaisen (2006, 40 - 41) tutkimuksessa. Kuviosta 1 hyppää kuitenkin yksi pylväs esiin: ”ei lainkaan to-teutunut”- vastausvaihtoehto. Kyseiseen vaihtoehtoon oli tullut muiden tutki-musongelmien vastausjakaumiin nähden enemmän vastauksia ja se ihmetytti.
Kuitenkin vastaustuloksia lähemmin tarkasteltaessa tuli ilmi, että kyselylomak-keeseen oli eksynyt kysymys, joka huonon asettelunsa vuoksi ei lainkaan
mi-tannut vieroitushoidon toteutumista vaan asiakkaan avun tarvetta hygieniansa hoidossa. Näin ollen valmis kyselylomake asettaa rajoituksensa mittarin toimi-vuudelle ja tutkimusongelmaan saatujen vastausten keski-arvo laskee huo-mattavasti. Tutkimustulos ei siis ole luotettava sellaisenaan. Tarkasteltaessa kysymyksiin tulleita vastauksia ilman väärin asetellun kysymyksen vastauksia, huomataan ei lainkaan-vastauksien määrän pienenevän hieman yli kolmas-osalla. Eli huolimatta huonosta kysymyksestä, perustarpeiden huomionnissa oli kuitenkin asiakkaiden mielestä parantamisen varaa. Etenkin hygienian hoi-dossa olisi kaivattu enemmän apua ja enemmän ohjausta ravitsemuksen suh-teen. Erityisen tyytyväisiä sen sijaan oltiin osaston turvallisuuteen vieroitus-paikkana, turvallisuuden tuntuun hoidossa, unen saannin turvaamiseen sekä asiakkaan voinnin huomiontiin. Savolaisen (2006, 51) saamien tulosten perus-teella turvallisuutta hoidossa lisäsivät tiukat rajat, joita noudatettiin koska tur-vallisuus koettiin tärkeänä. Osaston ympärivuorokautinen valvonta koettiin myös turvallisuutta tuovana tekijänä. Hygienian hoito on saattanut jäädä huo-mioimatta henkilökunnan kiireellisyyden takia tai koska asiakkaat eivät ole il-maisseet avun tarvettaan. Savolaisen (2006, 41; 51) tutkimus osoitti asiakkai-den kokevan henkilökunnan vaikeasti lähestyttäväksi, kuitenkin hygieniasta huolehtiminen toteutui kyselyyn osallistuneiden mielestä melko hyvin. Ravit-semusohjaus on saattanut jäädä vähemmälle joko hoitohenkilökunnan kiireen tai asiakkaan moniongelmaisuuden takia. Myös henkilökunnan tietotaso ja valmius antaa ravitsemusneuvontaa ratkaisee.
Selvitettäessä asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välistä vuorovaikutusta vasta-ukset ovat keskittyneet positiiviselle puolelle. Reilusti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vuorovaikutus oli hyvin tai kiitettävästi toteutunutta. Jonkin ver-ran vastauksia oli saatu myös muihin vastausvaihtoehtoihin, joista eniten oli tullut keskinkertaisesti toteutunut-kohtaan. Erityisen tyytyväisiä vastanneet asiakkaat olivat vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa, tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun, hoidon ammatillisuuteen sekä henkilökunnan tietoihin päihdeongelmasta ja sen hoidosta. Tämä johtunee siitä, että osastolla työskentelevät ihmiset ovat kouluttautuneet päihdeongelmaisten hoitoon ja he ovat joutuneet työstämään omia asenteitaan asian suhteen, voidakseen työs-kennellä päihdeasiakkaiden parissa. Kuten Purhosen (2000, 74 - 80) tutki-muksessa todettiin, vähäisesti koulusta saaneiden ja kielteisesti
vieroitushoi-toon asennoituneiden sairaanhoitajien, lähtökohdat vaikuttavat negatiivisesti heidän tapaansa kohdata ja hoitaa päihteenkäyttäjä. Tyytymättömyyttä vuoro-vaikutuksen suhteen esiintyi etenkin kahdenkeskisen keskusteluavun saannin suhteen. Asiakkaat kokivat, ettei keskusteluapua ollut riittävästi, joka on yhte-nevä havainto Savolaisen (2006, 42 - 44) saamien tutkimustulosten kanssa.
Saaduissa tutkimustuloksissa keskusteluiden pyytäminen koettiin vaikeaksi ja hoitohenkilökunta vaikeasti lähestyttäväksi. Asiakkaat olivat tutkimuksessa to-denneet, ettei keskustelun tarpeeseen aina vastattu, vaikka asiakas sitä pyysi (Mts. 42 - 44). Savolaisen (2006, 42 - 44) tutkimukseen osallistuneet asiak-kaat olisivat kaivanneet omahoitajuutta jäsentämään keskustelujen organi-sointia.
Yhteisen päämäärän tavoittelua koskevassa tutkimusongelmassa puolet vas-tauksista ryhmittyi kohtaan hyvin tai kiitettävästi toteutunut. Erityisen paljon vastauksia muihin tutkimusongelmiin nähden on saanut keskimmäinen vaihto-ehto-keskinkertaisesti toteutunut. Asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä yksilöl-listen tarpeiden ja elämäntilanteen huomiointiin, jatkohoitosuunnitelmiinsa se-kä heidän kanssaan tehdyn yhteistyön määrään. Savolaisen (2006, 44 - 45) tutkimuksessa asiakkaat eivät olleet saaneet kokemuksia hoito- ja kuntoutus-suunnitelmaneuvotteluihin osallistumisesta, kuitenkin he olivat sitä mieltä, että yksilöllistentarpeiden huomiointi toteutui niin hyvin kuin se kyseisissä olosuh-teissa oli mahdollista. Yleisesti ottaen asiakkaat eivät kokeneet, että hoidolle olisi tehty hoitosuunnitelma ja konkreettiset tavoitteet. Etenkin nasiasiakkaat olivat tietoisia jatkohoitosuunnitelmastaan kun taas miesasiakkaat eivät olleet.
(Mts. 48.) Tyytymättömyyttä esiintyi kuitenkin vielä jatkohoidon suhteen, asi-akkaat epäilivät, ettei heidän hoitonsa jatkuisi katkeamattomana jatkohoito-paikkaan. Sitä vastoin Purhosen (2000, 73) tutkimus osoittaa, että sairaanhoi-tajat ovat pitäneet tätä voimavaranvahvistamiskeinoa tärkeänä ja toteuttaneet sitä aktiivisesti (noin kaksi kolmasosaa hoitajista). Savolaisen (2006, 49) tut-kimuksessa asiakkaiden huoli kohdistui lähinnä lääkityksen ja tiedonkulun kat-keamattomuuteen katkaisuhoitoyksikön ja jatkohoitopaikan välillä.
Lääkehoitoa kartoitettiin kyselyssä kahdella kysymyksellä ja siihen osaston henkilökunta arveli saatavan paljon negatiivisesti värittyneitä vastauksia. Toi-sin kuitenkin kävi, sillä vastaukset ovat jakautuneet melko tasaisesti. Erityisen
paljon on kuitenkin tullut vastuksia kohtaan hyvin toteutunut. Vastaajista yh-teensä yli 56 % oli tyytyväinen lääkehoitoon vieroitushoidossaan. Asiakkaat olivat hieman tyytyväisempiä lääkityksestä saadun tiedon määrään kuin sen riittävyyteen. Savolaisen (2006, 40 - 41) tutkimuksessa ilmeni kritiikkiä lääki-tyksen riittävyyden suhteen molempiin suuntiin. Osa asiakkaista oli mielestään saanut liikaa lääkkeitä, osa liian vähän. Yksilöllisyyden huomionnin koettiin olleen lääkityksessä puutteellista. Etenkin tiedonantoa lääkityksestä kritisoitiin, sitä koettiin olevan liian vähän tai asiakas ei ollut ymmärtänyt annetun infor-maation sisältöä vieroitusoireiden laskeman keskittymiskyvyn tai hoitohenkilö-kunnan ammattikielen vuoksi. (Mts. 40 - 41.)
Yhteisöllisyyden merkitystä vieroitushoidossa selvittävien kysymysten vasta-ukset jakautuivat melko tasaisesti kaikkien vastausvaihtoehtojen kesken, yhtä lukuunottamatta. Yhteisöllisyyden koettiin toteutuneen erityisesti hyvin vieroi-tushoidossa, peräti 38,71 % asiakkaista oli tätä mieltä. Erityisen tyytyväisiä vieroitushoidon asiakkaat olivat yhteisössä toimimisen ohjaukseen, mutta myös vertaistuen ja yhteisön tukeen oltiin tyytyväisiä. Savolaisen (2006, 49 -50) tutkimuksessa selvisi, että etenkin naisasiakkaat olivat tyytyväisiä vertais-tuen ja yhteisön merkitykseen hoidossaan. Naiset kokivat, että yhteisön anta-ma tuki oli jopa amanta-matillista tukea tärkeämpää. Miesasiakkaiden mielestä etenkin vapaamuotoinen yhteisössä oleilu piti yllä päihdekulttuuria, josta he yrittivät katkaisuhoidossa irroittautua. Molemmat sukupuoliryhmät olivat sitä mieltä että ohjatut ryhmät edistäisivät vertaisilta saatavaa tukea. (Savolainen 2006, 49 - 50.)
Verkostotyön osalta vastaukset olivat enimmäkseen keskittyneet keskinkertai-nen, hyvä tai kiitettettävä vastausvaihtoehtoihin. Yhteensä 76,35 % vastaajista oli valinnut jonkin näistä vastausvaihtoehdoista. Kyselyyn vastanneet asiak-kaat olivat tyytymättömimpiä perheen huomioimiseen hoidossa. Vastaukset liittyen perheen huomiointiin olivat kuitenkin jakautuneet melko tasaisesti kai-kille vastausvaihtoehdoille. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat eri ammatti-ryhmien yhteistyöhön hoidossaan. Savolaisen (2006, 49) tutkimukseen osallis-tuneet asiakkaat eivät olleet saaneet omakohtaista kokemusta verkostotyöstä, mutta arvelivat sellaisia tarvittaessa järjestettävän. Tästä voisi päätellä että
Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiöllä on panostettu verkostotyöhön ja asiakkaat ovat kokeneet sen tarpeelliseksi hoidossaan.
Viimeisenä kysymyksenä lomakkeessa oli avoin kysymys, jonka tarkoitus oli tuoda lisää luotettavuutta tutkimustuloksille. Avoin kysymys valittiin, koska sii-hen asiakkaat voisivat omin sanoin lisätä kyselylomakkeen ulkopuolelle jää-neitä epäkohtia hoidon suhteen. Suurin osa asiakkaista oli jättänyt vastaamat-ta kysymykseen, joka luokiteltiin tuloksia kootessa ei-vasvastaamat-taukseksi.
Ei-vastauksia tuli yli kaksi kertaa enemmän kuin kyllä-Ei-vastauksia. Tämän tulok-sen perusteella suurin osa asiakkaista koki kyselylomakkeen kattaneen vieroi-tushoidon oleelliset sisällöt. Suurin osa saaduista kyllä-vastauksista koski lo-makkeessa jo aiemmin esille tulleita asioita. Lähinnä saadut kirjalliset vasta-ukset oli lomakkeeseen vastattua kohtaa selittäviä ja tarkentavia.
8.2 Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelua
Tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä on luotettavuus. Hoitotieteen kehittymisen kannalta on tärkeää, että kvantitatiivisessä tutkimuksessa tehdyt ratkaisut ja tulokset ovat luotettavia. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella mit-taamisen, aineiston keruun sekä tulosten luotettavuuden suhteen. Kvantitatii-visen tutkimuksen kannalta tärkeintä on mittarin luotettavuus. Tutkimuksen tulokset ovat yhtä luotettavia kuin siinä käytetyt mittaritkin. Mittarin validiteettia tarkasteltaessa on tärkeää arvioida mittaako se sitä, mitä sen tulisi mitata. Esi-testauksella on tärkeä rooli mittarin validitettin arvioinnissa. Se näyttää onko mittari toimiva, ymmärrettävä, helppokäyttöinen ja looginen. (Paunonen, Veh-viläinen-Julkunen 1997, 206 - 207.)
Reliabiliteetti tarkoittaa mittarin kykyä mitata tarkasti tutkittavaa asiaa. Mittarin epätarkkuudet voivat johtua käyttäjien epäjohdonmukaisuudesta tai itse mitta-rista. Reliabiliteettiä voidaan parantaa erilaisilla toimenpiteillä: esitestauksella, kohteesta riippuvien häiriötekijöiden minimoinnilla (väsymys, kiire, kysymysten ymmärrettävyys/paljous/järjestys, mittausaika), vastaajien kouluttamisella se-kä hyvien ohjeiden antamisella. (Mts. 1997, 209 - 210)
Tutkimuksen luotettavuutta lisättiin esitestaamalla se viidellä asiakkaalla. Ky-selylomakkeen avulla pystyttiin kartoittamaan asiakkaiden mielipiteitä hoidon toteutumisesta, joten validiteetin voidaan katsoa toteutuneeksi. Ennen esites-tausta lomaketta korjailtiin alkoholivieroitusosaston työntekijöiden kommentti-en perusteella (kts. kpl 6.2). Esitestauslomakkeisiin oli lisätty avoin kysymys, johon sai kommentoida. Kukaan vastanneista ei kuitenkaan kritisoinut loma-ketta. Tutkimuksen tuloksia analysoidessani huomasin lomakkeeseen livahta-neen yhden kysymyksen, joka asettelunsa ja sisältönsä vuoksi ei mitannut oi-keaa asiaa (kts. kpl 7.2). Kyseinen kysymys koski avun tarvetta hygienian hoi-dossa ja sen numero oli lomakkeessa 34. Muuten lomakkeen kysymykset vas-tasivat mielestäni esitettyihin tutkimusongelmiin.
Tutkimuksen luotettavuutta olisi toki lisännyt laajempi tutkimusaineisto, ja ky-selyiden keräämistä jatkettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, jotta saatiin alkuperäisen suunnitelman mukainen minimiaineisto kasaan. Ajankäy-tön kannalta kyselyjen keräämisajan jatkaminen suuremman aineiston kerää-miseksi olisi viivästyttänyt tutkimuksen valmistumista huomattavasti. Isompi otos olisi mahdollistanut tutkimustulosten yleistettävyyttä, mutta saaduilla tu-loksilla on kuitenkin merkittävää arvoa paikallisesti. Tulosten avulla tutkimuk-sen kohdeosasto voi kehittää toimintaansa paremmin asiakkaita palvelevaksi.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi se, että kaikki asiakkaat täyttivät lomakkeen samassa vaiheessa hoitoaan. Lomakkeet täytettiin lähellä lähtöä, joten ne on täytetty lähtöpäivänä tai sitä edeltävänä päivänä, kaikki kuitenkin hoidon lop-puvaiheessa. Kyselyn vastausprosenttia pyrittiin pitämään korkealla täyttämäl-lä lomake ennen täyttämäl-lähtöä, jotta se voitaisiin helposti palauttaa työntekijöille.
Työntekijät muistuttivat asiakkaita täyttämään lomakkeen ja palauttamaan sen ennen lähtöään. Kaikkia jaettuja lomakkeita ei kuitenkaan tästä huolimatta saatu takaisin.
8.3 Tutkimuksen etiikka
Tutkimuksen tekemiseen pyydettiin lupa Jyväskylän seudun päihdepalve-lusäätiöltä. Lupa haettiin Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön toimitusjoh-tajalta Jussi Suojasalmelta. Muita lupia ei tarvittu, koska tutkimukseen vastan-neet täyttivät kyselyt nimettöminä, eikä heidän henkilöllisyytensä paljastunut kyselyyn vastattaessa. Tutkimusaineisto tuli ainoastaan minun käyttööni vas-tausten analysointia varten.
Kyselylomakkeeseen liitettiin saatekirje, jossa kerrotaan lyhyesti tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta. Saatekirjeessä korostetaan, että vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä. Kenenkään vastaajan henkilöllisyys ei tule ilmi missään vaiheessa. Kyselylomakkeen ja saatekirjeen mukana jaetaan li-säksi tyhjä kirjekuori, jossa vastaukset palautetaan. Hoitajat palauttivat kirje-kuoret lukittuun postilaatikkoon, josta minä hain ne. Näin asiakkaat pysyvät nimettöminä koko tutkimuksen ajan.
8.4 Johtopäätökset
Keskeisimpinä tuloksina saatiin selville asiakkaiden tyytymättömyys eräiden vieroitushoidon sisältöjen toteutumisen suhteen. Asiakkaat olivat tyytymättö-miä kahdenkeskisen keskusteluavun saantiin. Savolaisen (2006) tutkimukses-ta saadaan viitteitä siitä, että osaston henkilökunnan kannattutkimukses-taisi aktiivisemmin tarjota keskusteluapua, sekä tarttua herkemmin asiakkaan esittämään keskus-telun tarpeeseen. Näin voitaisiin parantaa asiakastyytyväisyyttä keskustelu-avun suhteen. Vieroitushoidossa asiakkaat eivät kokeneet saaneensa riittä-västi ravitsemuksen ohjausta. Tätä voitaisiin parantaa kouluttamalla henkilö-kuntaa ravitsemuksen suhteen ja omaksumalla aktiivisempi asenne ravitse-musohjauksen antamiseen. Lääkehoidon riittävyys tuntuu ainakin osaston henkilökunnalta tulleen palautteen mukaan olevan ikuisuuskysymys, kuten tutkimuksen tulokset osoittavat, henkilökunnan ja asiakkaiden näkemykset lääkityksen riittävyydestä eivät aivan kohtaa. Lääkityksen tarkoituksen mukais-tamiseksi henkilökuntaa voisi kouluttaa vieroitusoireiden tunnistamisen suh-teen sekä aktivoida heitä käyttämään näihin tarkoituksiin luotuja mittareita ja kriteereitä enemmän työssään. Tiedonanto vertaistuen määrästä oli jäänyt
vastaajien mielestä puutteelliseksi. Asiakkaalle voitaisiin henkilökunnan toi-mesta antaa enemmän informaatiota yhteisön merkityksestä, jolloin asiakkaan olisi luultavasti helpompi ottaa vastaan vertaistukea ja ymmärtää sen merkitys paranemisessaan. Vastaajia oli askarruttanut hoidon jatkuminen katkeamat-tomana jatkohoitopaikkaan. Tähän epäkohtaan olisi osaston mahdollista vai-kuttaa sitomalla tiiviimmät yhteistyösuhteet jatkohoitopaikkoihin, sekä järjes-tämällä enemmän verkostoja.
8.5 Jatkotutkimushaasteet
Mielenkiintoista olisi toistaa tutkimus jonkin ajan päästä kun henkilökunta on saanut tutustua tutkimuksen tuloksiin ja muokannut työtapaansa asiakkaita paremmin palvelevaksi. Tällöin saataisiin seuranta siitä kuinka hyvin henkilö-kunta on onnistunut kehittämään työtään asiakkaitaan paremmin palvelevaksi.
Saatuja tuloksia voitaisiin vertailla ja osaston henkilökunta saisi tietoa siitä kuinka hyvin he kehitystehtävässään onnistuivat.
Olisi mielenkiintoista tutkia myös yhteisöhoitoa omana osa-alueenaan. Myös sitä miten yhteisöllisyys toimii erilaisissa hoitoympäristöissä, minkälaisia vaih-teluja yhteisöllisyyden sen toimivuudessa esiintyy ja mitkä tekijät siihen vaikut-tavat.
LÄHTEET
Aaltonen, K. 2003. Huumehoidon hyvän hoidon kriteerit ja asiakkaiden tyyty-väisyys. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveys-ala.
Alin S., Matilainen, L. 2006.Selviämishoitoasemalla päihtynyt nähdään todelli-sen avun tarvitsijana. Sairaanhoitaja 3, 34-36.
Alkoholivieroitusosaston työntekijät. 2006. Jyväskylän seudun päihdepalve-lusäätiö. Haastattelu 21.3.2006.
Arnakil, T. & Eriksson, E. 1995. Jälkisanat-verkostoista ja niiden tutkimisesta.
Teoksessa Arnakil, T. & Eriksson, E. (toim.). Ammatilliset arvailevat toisistaan – tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä. Jyväskylä: Gummerus.
Havio, M., Mattila, R., Sinnemäki, T. & Syysmeri, L. 1994. Päihteenkäyttäjä hoitotyön haasteena. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Tampere:
Tammerpaino Oy.
Hänninen, A. 2005. Tiesitkö tämän yhteisöhoidosta? Jyväskylän koulutuskes-kus: YY-verkkolehti 7.11.2005. Viitattu 21.8.2006.
http://www.jyvaskylankoulutuskeskus.fi/, YY-verkkolehti, haastattelut ja rapor-tit, tiesitkö tämän yhteisöhoidosta?
Inkinen, M., Partanen, A. & Sutinen, T. 2003. Päihdehoitotyö. Hygieia. Helsin-ki: Tammi.
Inkinen, M. 2004. Päihdehuollon sairaanhoitajan työn sisältö. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen lai-tos.
Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö 2006. A-yhteisö. Esite.
Järvelä, S. 2004. Kokemuksia alkoholin aiheuttamista vieroitusoireista. Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos.
Koivula, U-M. 2002. Opinnäytetyön muotoja ja menetelmällisiä vaihtoehtoja.
Teoksessa: Koivula, U-M., Suihko, K. & Tyrväinen, J. 2002. Mission: Possible.
Opas opinnäytteen tekijälle. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C. Tampere.
Kokkola, A., Kiikkala, I., Immonen, T. & Sorsa, M. 2002. Mitä Sinä elämältäsi haluat? Asiakaslähtöinen mielenterveyttä edistävä toimintamalli. Helsinki:
Kuntatalon paino.
Mäkelä, A., Ruokonen, T. & Tuomikoski, M. 2001. Hoitosuhdetyöskentely.
Vantaa:Tummavuoren kirjapaino Oy.
Murto, K. 1997. Yhteisöhoidon suuntauksia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Mönkkönen, K. 1996. Asiantuntijasta asiantutkijaksi. Teoksessa Metteri, A.
(toim.). Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Helsinki: Edita.
Niemelä, O. & Laine, P. 2000. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu-ja 10/2000. Päihdeongelmainen potilas. Päihteiden aiheuttamat terveyshaitat, tunnistus ja hoito. Oulu: Oulun yliopistopaino.
Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. 1997. Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa: Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. 1997. Hoi-totieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY.
Päihdepalvelusäätiö. 2003. Viitattu 24.8.2006. Jyväskylän sosiaali- ja terveys-palveluiden sivusto.
http://www.jyvaskyla.fi/sotepa/terveys/paihdepalvelutsaatio.shtml
Purhonen, H. 2000. Hoitotyön auttamismenetelmät katkaisuhoidossa olevan potilaan voimavarojen vahvistamiseksi-kysely sairaanhoitajille. Opinnäytetut-kielma. Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos.
Saarelainen, R., Stengård, E., Vuori-Kemilä, A. 2003. Mielenterveys- ja päih-dehoitotyö: yhteistyötä ja kumppanuutta. Porvoo: WSOY.
Savolainen, M. 2006. Asiakkaasta arvioijaksi-arvioiva laadullinen tutkimus kat-kaisuhoidosta. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos.
Sorsa, M. 2002. Asiakaslähtöisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos.
Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 2005. Käypä hoito. Viitattu 3.3.2006. Sivu päivitetty 24.3.2005.
Http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50028
Virtanen, P. 1999. Verkostoista voimaa? Teoksessa Virtanen, P. (toim.). Ver-kostoituva asiakastyö. Tampere: Tammer-Paino.
Liite 1 Yhteistyösopimus
Liite 2 Saatekirje alkoholivieroitusosaston työntekijöille.
Hei!
Olen sairaanhoidon opiskelija ja teen opinnäytetyötä osastollenne. Tarkoitus on tutkia yhteistyösuhteen toteutumista alkoholivieroitushoidossa. Tiedot kerä-tään asiakkailta kyselylomakkeilla, jotka palautetaan hoitajille kirjekuoressa ennen asiakkaan kotiin lähtöä. Kyselyjä jaetaan asiakkaille ajalla 6.9.06-24.9.06.
Lähetän tässä ohessa teille kyselylomakkeen, jotta voitte tutustua siihen ja osaatte sitten vastata asiakkaiden mahdollisesti esittämiin kysymyksiin. Toimi-tan asiakkaille jaettavat lomakkeet osastollenne 6.9.06 iltapäivällä.
Kiitos avustanne.
Sini Hyvönen
Liite 3 Saatekirje kyselyyn vastaajille
HEI!
Olen marraskuussa 2006 valmistuva sairaanhoitajaopiskeljija. Teen opinnäy-tetyöni Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön alkoholivieroitus osastolle.
Työn tarkoituksena on tutkia asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välistä yhteis-työsuhdetta vieroitushoidossa. Työn materiaalina käytetään osaston asiakkail-ta kerättyjen kyselyjen vasasiakkail-tauksia. Kyselyn tulosten avulla osaston henkilö-kunta pyrkii kehittämään hoitoa paremmin asiakkaidensa tarpeita vastaavaksi.
Kysely sisältää hoitoa koskevia kysymyksiä. Vastatessasi valitse oikeaksi kat-somasi vaihtoehto. Palauta kyselylomake suljetussa kirjekuoressa osaston hoitajille. Osaston hoitajille voit esittää kyselyyn vastaamista koskevat kysy-myksesi.
Tämän kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä henkilöllisyyte-si paljastu kyselyyn vastatessa.
Suuri kiitos avustasi.
Terveisin: Sini Hyvönen
Liite 4 Kyselylomake
ASIAKASKYSELY
Vastaa seuraaviin kysymyksiin ympyröimällä oikea vaihtoehto tai kirjoita vas-tauksesi sille varatulle viivalle.
Taustatiedot:
1. Sukupuoli:Mies / Nainen.
2. Ikä: _____ vuotta.
3. Asuminen:
a. Oma- tai vuokra-asunto.
b. Asuntola tai tukiasunto.
c. Asunnoton tai kaverin luona.
4. Sivilisääty:
a. Naimaton.
b. Avoliitossa.
c. Avioliitossa.
d. Eronnut.
e. Leski.
5. Töissä:Kyllä / Ei.
6. Aiempia mielenterveys- tai päihdehoitoja:Kyllä / Ei.
Ruksaa seuraavista kysymyksistä paras vaihtoehto, joka mie-lestäsi kuvaa toteutunutta hoidon tasoa.
1= Ei toteutunut lainkaan 2= Huonosti toteutunut
3= Keskinkertaisesti toteutunut 4= Hyvin toteutunut
5= Kiitettävästi toteutunut
1.
7. Minua on kohdeltu oikeudenmukaisesti ja ta-sa-arvoisesti yhteistyösuhteessa.
2 0 3 10 16
8. Olen voinut itse vaikuttaa hoitoni suunnitte-luun.
3 2 10 9 7
9. Hoitoani suunniteltaessa ja toteutettaessa on riittävästi huomioitu yksilölliset tarpeeni.
1 4 8 9 9
10. Olen saanut mielestäni riittävästi tietoa vie-roitushoitoni sisällöstä.
1 3 7 15 5
11. Osasto on ympäristönä turvallinen vieroi-tushoitopaikka.
0 1 2 7 21
12. Koen oloni hoidossa turvalliseksi. 0 1 1 10 19
13. Olen saanut vaikeaan olooni keskustelu-apua hoitohenkilökunnalta.
0 7 6 9 9
14. Olen tarvitessani saanut hoitohenkilökunnal-ta aikaa kahdenkeskiseen keskusteluun.
0 8 5 10 6
15. Vointiani on huomioitu riittävästi. 0 4 5 12 10
16. Olen tyytyväinen jatkohoitosuunnitelmiini. 1 4 9 12 5 17. Uskon, että hoitoni jatkuu katkeamattomana
täältä jatkohoitopaikkaan.
5 3 8 7 4
18. Hoitojaksoani suunniteltaessa ja toteutetta-essa on tämänhetkistä elämäntilannettani huo-mioitu riittävästi.
2 2 11 11 5
19. Kanssani työskennelleillä henkilöillä (hoita-jat, lääkärit, sosiaalityöntekijät) on ollut riittävästi tietoa minusta ja tilanteestani.
0 2 9 7 13
1.
20. Olen tietoinen siitä ketä työntekijöitä hoito-ryhmääni kuuluu.
1 3 7 12 7
21. Olen mielestäni saanut hoidossa ollessani ammattitaitoista hoitoa.
1 1 6 9 14
22. Osaston hoitohenkilökunnalla on hyvät ja ajantasalla olevat tiedot päihdeongelmasta ja sen hoidosta.
0 3 3 7 17
23. Eri ammattiryhmien yhteistyö (hoitajat, lää-kärit, sosiaalityöntekijät) on toteutunut hyvin mi-nun hoidossani.
0 3 10 8 10
24. Olen tyytyväinen minun ja työntekijöiden vä-liseen vuorovaikutukseen.
0 0 8 10 13
25. Olen tyytyväinen siihen yhteistyön määrään, joka on tehty kanssani hoitoa toteutettaessa ja suunnitellessa.
2 1 8 14 6
26. Perheeni on huomioitu hoidossani. 3 4 5 9 4
27. Olen saanut tietoa vertaistuen merkitykses-tä A-yhteisössä.
5 5 4 9 7
28. Vertaistuki / Yhteisöllisyys on tukenut vieroi-tushoitoani.
4 5 2 15 3
29. Olen saanut ohjausta yhteisössä toimimi-seen.
3 3 6 12 7
30. Turvattiinko unensaantisi osastolla? 1 1 5 9 15
31. Saitko tietoa lääkehoidostasi? 1 5 5 12 8
32. Oliko lääkehoito mielestäsi riittävää? 3 5 6 10 5
32. Oliko lääkehoito mielestäsi riittävää? 3 5 6 10 5