10.4.5 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Kun jätekeskuksen laajentamiseen liittyvät rakentamistyöt tehdään hallitusta, rajoittuvat ra-kentamisaikaiset vesistövaikutukset lähinnä Lopakkaojaan. Rakentamisvaiheessa voi esiintyä lievää lyhytkestoista samentumishaittaa Laholaisojassa Lopakkaojan alapuolella, mutta Laho-laisojan alaosalle tai Kuivasjärveen vaikutuksien ei arvioida ulottuvan. Laajennus oikein to-teutettuna ei heikennä jätekeskuksen kuormituksen viime vuosien positiivista kehitystä tai li-sää toiminnan aikaisia vaikutuksia vesistöön, jolloin myöskään Kuivasjärven happamoitusris-ki ei kasva.
Kaatopaikan laajennuksesta aiheutuvat rakennus- ja toiminnanaikaiset vesistövaikutukset jää-vät Kuivasjärvessä niin vähäisiksi, että niillä ei ole vaikutusta kalastoon tai kalastuksen.
10.4.6 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Lopakkaojan uuden uoman eroosiota voidaan ehkäistä tehokkaasti mm. tekemällä kaivutyöt kuivatyönä vähävetisenä kautena, verhoilemalla eroosioherkät kohdat sekä toteuttamalla ve-den ohjaus uuteen uomaan hallitusti, jolloin äkillisen veve-denpurkauksen aiheuttamaa vir-tauseroosiota ei pääse tapahtumaan. Myös muiden rakennustöiden aikaisia vaikutuksia voi-daan ehkäistä mm. eristysojituksin ja ajoittamalle työt vähävetisiin kausiin. Sulfaattimaiden kaivusta aiheutuvat happamat vesipäästöt voidaan ehkäistä varmistamalla maaperän laatu en-nen varsinaisten kaivutöiden aloittamista. Pilaantuneiden maiden siirrosta aiheutuvia pölyhait-toja ehkäisemällä vältetään myös pölyn kulkeutuminen vesistöön. Läjitysalueen maansiirto-työt toteutetaan sateettomana aikana sellaisin menetelmin, ettei maamassojen leviäminen tai huuhtoutuminen vesistöön ole mahdollista. Toimenpiteen aikana avonaiselle maa-alueelle va-rataan suojaus mahdollista poikkeustilannetta, kuten rankkasadetta varten. Kaatopaikkatoi-minnan aikana vesistövaikutuksia voidaan pienentää myös ehkäisemällä pölyämistä ja roskien leviämistä Lopakkaojaan ja ympäröiville maa-alueille.
10.5 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVETEEN
Lopakka-ojan siirtolinjalla maaperän laadusta ei kuitenkaan ole tutkimustietoa, mikä aiheuttaa arvioin-tiin epävarmuutta.
Vaihtoehdon VE0+ arviointiin liittyy sen sijaan huomattavaa epävarmuutta. Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaasti paikkaan sidottuja, eikä niihin kohdis-tuvia vaikutuksia voida arvioida tuntematta vaihtoehtoista sijaintipaikkaa.
10.5.2 Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset
Ruskon jätekeskuksen laajennuksesta (vaihtoehdot VE1 ja VE2) ei kohdistu vaikutuksia kal-lioperään. Alueella ei ole kallionpinta paljastuneena. Kallionpinnan syvyys ei ole tiedossa, mutta lähialueen (noin 1,5 km) havaintojen perusteella sen syvyys olisi laajennusalueilla vä-hintään noin kymmenen metrin luokkaa. Koska kallion päällä on osin hienorakeisia maa-aineksia (savi/siltti) ja tiivis moreenikerros ei laajennusalueelta tule olemaan vaikutuksia ym-päristöön kallioperän kautta (rakoilu).
Hankkeen toteuttamatta jättämisestä VE0+ kallioperään kohdistuvat vaikutukset riippuvat vaihtoehtoisen sijaintipaikan kallioperästä ja maaperän olosuhteista. Jätteen loppusijoituksen sijoittamisesta toisaalle ei välttämättä ole vaikutuksia kallioperään tai kallioperän välityksellä.
Toisaalta vaikutukset voivat olla merkittävät, mikäli laajennusaluetta rakennettaessa joudutaan esimerkiksi louhimaan kalliota tai mikäli laajennusalue sijoittuu alueelle, jossa on kallion rik-konaisuutta ja rakoilua.
Ruskossa laajennusalueen maaperän kerrosjärjestys on pääosin samanlainen kaikilla laajen-nusalueilla (A, B, C). Lähinnä eroa on pintaosan turvekerroksen paksuuksilla. Maaperään kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat laajennusalueiden kohdalle. Näille alueille rakennetaan toiminnan edellyttämät rakenteet, joiden yhteydessä tehdään myös massanvaihtoja. Rakennus-töiden yhteydessä tullaan poistamaan ainakin turvekerros ja tilalle tehdään tiiviit rakenteet.
Vaihtoehdossa VE1 maaperä muuttuu laajemmalta alueelta ja maaperään kohdistuvat vaiku-tukset ovat sitenvaihtoehtoa VE2 suuremmat.
Suunnitelluilla laajennusalueillapohjavesi on lähellä maanpintaa, pääosin alle metrin syvyy-dellä maanpinnasta. Laajennusalueilla pohjavedenpintaa joudutaan mahdollisesti laskemaan ennen kaatopaikan pohjarakenteiden rakentamista. Lisäksi kaatopaikka-alueen laajennus vai-kuttaa muodostuvan pohjaveden määrään. Tiiviiden pohjarakenteiden takia laajennusalueelta suotautuvan pohjaveden määrä vähenee. Vaihtoehdon VE1 (A, B, C) kokoisella laajennusalu-eella (pinta-ala 29 ha) pohjavesivalunta on noin 200 m3/d (sadanta 500 mm/a, imeytymisker-roin 0,5). Kun alueelle tehdään tiiviit pohjarakenteet, on ko. pohjavesivalunta pois Lopakka-ojan valuma-alueelta. Vaihtoehdossa VE2 jolloin rakennettaisiin laajennusalueet A ja B (pin-ta-ala 17 ha) vastaavasti vähenemä olisi noin 120 m3/d.
Kaatopaikan koillispuolella virtaavaa Lopakkaojaa joudutaan molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 siirtämään. Uusi linjaus lähtisi sähkölinjan kohdalta ja kulkisi sen suuntaisesti pohjoiseen noin parisataa metriä, josta se kaartaisin Kalikkaharjun suuntaisesti ja yhtyisi ny-kyiseen uomaansa laajennusalueen A luoteispuolella. Uuden linjauksen pituus olisi noin 750 m ja se tulisi sijoittumaan pääosin moreenimaalle (Kalikkaharju). Gradientti Lopakkaojassa on ko. alueella pieni. Ojan syvyys tulisi karttatarkastelun perusteella olemaan enimmillään noin kolme metriä. Pohjaveden virtaussuunta on Kalikkaharjussa lounaaseen kohti Lopakka-ojaa. Uusi ojan pohja voi ulottua pohjavesikerrokseen myös Kalikkaharjun rinteen alueella jo-ten sillä voi olla lievää kuivattavaa vaikutusta Kalikkaharjun reunaosalla, mutta koska kysees-sä on moreenimuodostuma ovat vaikutukset hyvin paikalliset. Ojan linjauksen alueella ei ole todennäköisesti riskiä myöskään ns. happamista sulfaattimaista, koska oja sijaitsee moreeni-muodostumassa. Tutkimustietoa ojan linjauksen maaperän kerrosjärjestyksestä ei kuitenkaan vielä ole. Ottaen huomioon alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet ei Lopakkaojan siirrosta aiheudu keskimääräistä maanrakennustyötä merkittävämpiä vaikutuksia maaperään tai pohja-veteen.
Vaihtoehdossa VE1 joudutaan laajennusalueelle C ulottuva Oulun kaupungin Lopakkasuon ylijäämämaanläjitysalueen länsiosa siirtämään. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on länteen. Läjitysalueen paikkeilla pohjaveden virtaus suuntautuu Lopakkaojan vaikutuksesta luoteeseen. Siirrettävällä osalla sijaitsee lievästi pilaantuneiden maiden läjitysalue. Materiaali siirrettäisiin läjitysalueen keski- ja itäosan päälle kohdassa 7.2. esitetyn mukaisesti. Myös laa-jennusalue ja voimalinjan siirtolinjalle ulottuvat puhtaat ylijäämämaat siirretään tarpeellisin osin. Laajennusalueen kohdalla massanvaihtoja joudutaan tekemään riittävän syvälle, jotta yli-jäämä maan alapuolinen luonnontilainen orgaaninen aines (humus/turve) saadaan poistettua ennen kaatopaikan pohjarakenteiden rakentamista. Maanläjitysalueen länsipään siirrosta ei kohdistu huomattavia vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Siirto ei vaikuta maaperään, koska kyseessä on läjitetyn ylijäämämaan uudelleen sijoitus. Myöskään lievästi pilaantunei-den massojen siirto uuteen kohtaan ei vaikuta maaperään. Massojen siirrosta ei aiheudu myöskään pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia. Massojen siirto ei ulotu pohjavesipinnan ala-puolelle. Lievästi pilaantuneissa maissa olevat haitta-aineet ovat hyvin niukkaliukoisia ja pi-toisuudet kohtuullisen matalia, joten yhdisteet eivät pääse siirron yhteydessä liukenemaan ja leviämään pohjaveteen.
Voimalinjan siirrosta ei aiheudu vaikutuksia pohjaveteen ja maaperään kohdistuvat vaiku-tukset ovat paikallisia rajoittuen voimalinjan pylväiden kohdalle, jossa rakennustoimet muut-tavat maaperää.
Vaihtoehdossa VE0+ rakenteiltaan vastaava loppusijoitusalue tullaan rakentamaan toisaalle.
Laajennusalueen rakennuksesta maaperään kohdistuvat vaikutukset voivat olla suurempia kuin toteutusvaihtoehdoissa, mikäli vaihtoehtoisella alueella on tarvetta laajempiin massan-vaihtoihin. Toisaalta maaperään voi kohdistua vähäisempiä vaikutuksia mikäli rakentamisolo-suhteet ovat maaperän osalta hyvät, eikä massanvaihtoja tarvita. Vastaavasti pohjavesivaiku-tusten osalta vaihtoehtoinen sijaintipaikka voi olla Ruskoa parempi tai heikompi, riippuen alu-een pohjavesiolosuhteista. Mikäli pohjavesi sijaitsee syvemmällä, ei pohjavesipinna alentami-seen ole välttämättä tarvetta, jolloin vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Toisaalta mahdollisesti luonnontilaisen alueen pohjavesiolosuhteiden muuttuminen voidaan arvioida merkittäväm-mäksi kuin Ruskon alueella, jossa jo nykyinen kaatopaikka vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin.
Toisaalta rakennettaessa uudelle alueelle, voidaan kaatopaikka sijoittaa siten, että Ruskon laa-jennusvaihtoehtojen kaltaisiin ojan tai voimalinjan uudelleen linjauksiin ei ole tarvetta, jolloin kokonaisuutena vaihtoehdon VE0+ maaperään kohdistuvat vaikutukset voivat jäädä Ruskon toteutusvaihtoehtoja vähäisemmiksi.
10.5.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset
Kallioperään ei kohdistu myöskään toiminnan aikaisia vaikutuksia Ruskossa eikä todennä-köisesti vaihtoehdossa VE0+ sijoitettaessa jätteenloppusijoitusalue toisaalle.
Maaperään tai pohjaveteen ei kaatopaikka toiminnasta suoraan kohdistu vaikutuksia mis-sään vaihtoehdossa. Alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet muuttuvat ja rakennustoiminnan seurauksena ja kaatopaikkatoiminta ei lisää tätä vaikutusta. maaperän ja pohjaveden laatuun ei tiiviiden rakenteiden ansiosta kohdistu vaikutuksia. Jätteen läpi päätyvät suotovedet kerätään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn.
10.5.4 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ehkäistään rakentamalla kaato-paikka-alueelle tiiviit, määräysten mukaiset pohjat sekä suotovesien keräys- ja käsittelyjärjes-telmä. Asianmukaisesti toteutettuna kaatopaikka ei tule muuttamaan pohjaveden tai maaperän laatua. Rakenteet on huomioitu maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arvioin-nissa. Rakenteista itsestään maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten estämiseksi ei
ole paljoa tehtävissä -maaperän tulee muuttumaan luonnonmaasta rakennetuiksi kentiksi ja tämän seurauksena pohjavesiolosuhteet myös muuttuvat. Lopakkasuon maanläjitysalueen siir-to ja Lopakkaojan siirsiir-to ovat maarakennustöitä. Niistä suoraan maaperään kohdistuvia vaiku-tuksia ei voida estää, mutta muutoin työt tulee toteuttaa suunnitellusti ja huolellisesti, jotta töistä ei aiheudu vesistövaikutuksia tai pölyn leviämistä.
10.6 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN