Jätekeskuksen laajennushankkeen liikennevaikutukset on arvioitu suhteessa nollavaihtoehtoon ja nykytilanteeseen. Tarkastelussa on huomioitu muutokset arvioiduissa liikennemäärissä ja reiteissä sekä niiden vaikutus liikenneturvallisuuteen ja mahdollisiin uusiin liikennejärjeste-lyihin. Vaikutuksia on arvioitu Ruskon jätekeskuksen lähialueella sekä jätekeskuksen ja polt-tolaitoksen sekä jätekeskuksen ja Välimaan kaatopaikan välisillä tieosuuksilla. Arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa tietoa nykyisistä liikennemääristä (Tiehallinto) ja onnetto-muuksista ko. tieosuuksilla (Suomen Tiestötieto Oy). Liikennemäärät on laskettu arvioitujen jätemäärien ja kuormakokojen perusteella.
Liikenteen pakokaasupäästöjen vaikutukset on arvioitu ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten yhteydessä.
Arviointiin aiheutuu epävarmuutta siitä, ettei jätemääristä ole mittauksiin perustuvaa tietoa.
Lajitteluareena on vasta suunnitteilla ja Oulun jätteenpolttolaitos rakenteilla, ja koska nämä vaikuttavat jätteenkuljetuksiin, joudutaan kuljetukset arvioimaan. Arvioinnissa on pyritty riit-tävään tarkkuuteen huomioiden vastaavat jätehuollon ratkaisut toisaalla. Lisäksi nollavaih-toehdossa VE0+ myös liikenteen vaikutukset joudutaan arvioimaan hyvin yleisellä tasolla to-teutettavissa olevan vaihtoehtoisen sijaintipaikan puuttuessa.
Arvioinnin on tehnyt ympäristötieteiden ja -teknologian FM, jolla on kokemusta useista ym-päristövaikutusten arviointimenettelyihin liittyvistä liikenteen vaikutusten arvioinneista.
10.11.2 Liikennemäärät
Henkilöautoliikenteen jätteen kuljetukset tulevat kaikissa vaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE0+) suuntautumaan Ruskoon ja liikennemäärät pysyvät ennallaan. Henkilöautoliikenne muodostuu mm. hyötyjätteen ja puutarhajätteen kuljetuksista, mutta myös sekajätteestä, joka jatkossa oh-jataan lajitteluareenalle. Pakkaavat jäteautot kuljettavat jätteet jatkossa suoraan polttolaitoksel-le, mutta muut raskaan liikenteen jätekuormat tulevat edelleen Ruskoon. Osa muista kuljetuk-sista liittyy Ruskossa edelleen, myös nollavaihtoehdossa VE0+, jatkettavaan jätteenkäsittely-toimintaan, kuten orgaanisen jätteen kompostointiin ja rakennusjätteen käsittelyyn. Osa jät-teestä on sekajätettä, joka tulevaisuudessa ohjataan lajitteluareenalle. Lajitteluareena tulee toimimaan Ruskossa myös vaihtoehdossa VE0+.
Nykytilanteessa ja vaihtoehdossa VE0+ alueelle ei tule muuta liikennettä. Toteutusvaihtoeh-doissa VE1 ja VE2 alueelle tulee lisäksi tuhkakuljetuksia, eikä Ruskoon tulevan liikenteen määrä pienene merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Vaihtoehdossa VE0+ tuhkat kuljete-taan toisaalle, esimerkiksi Välimaan jätekeskukseen. Varsinaisissa hankevaihtoehdoissa jäte-keskusalueelle suuntautuu sama vuotuinen liikennemäärä, vaihtoehdossa VE1 toiminta vain jatkuu ajallisesti pidempään.
Nykytilanteessa ja vaihtoehdossa VE0+ Ruskon jätekeskuksen sisäistä liikennettä on saman verran. Hankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 sisäinen liikenne kasvaa, kun lajittelu-areenalta tuleva poltto- ja hyötykäyttökelvoton jäte kuljetetaan sijoitettavaksi laajennusalueel-le jätepenkkaan.
Vaihtoehdossa VE0+ lajitteluareenalta tuleva poltto- ja hyötykäyttökelvoton jäte joudutaan kuljettaman toisaalle, mikä lisää alueelta lähtevää liikennemäärä verrattuna hankkeen toteu-tukseen VE1 ja VE2. Loppusijoitettavan jätteen kuljetuksia toisaalle vaihtoehdossa VE0+ on noin 2 000 ajoneuvoa/a ja vastaavan jätemäärän kuljetukset alueen sisällä vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 aiheuttavat noin 8 000 ajoneuvoa/a kuljetusmäärän johtuen pienemmistä kuormista.
Lisäksi tulevaisuudessa alueelta lähtevää liikennemäärää kasvattaa polttolaitokselle suuntau-tuvat kuljetukset kaikissa vaihtoehdoissa. Materiaali- ja energiahyötykäyttöön lähtevien jättei-den kuljetukset kasvavat myös hieman nykyiseen verrattuna johtuen tehokkaammasta lajitte-lusta. Ongelmajätteen kuljetukset pysyvät ennallaan.
Liikennemäärät ja -virrat nykytilanteessa sekä eri vaihtoehdoissa on esitetty kuvassa (Kuva 10-2).
Ruskon jätekeskuksen toiminnasta aiheutuva alueen ulkopuolinen liikennemäärä pysyy likipi-täen nykyisellä tasolla kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 liikennemäärä kasvaa noin kahdella ajoneuvolla vuorokaudessa ja nollavaihtoehdossa VE0+ vähenee noin neljällä ajoneuvolla vuorokaudessa (oletuksena, että jätekuljetuksia teh-dään 250 päivänä vuodessa). Jätekeskusalueelle tulevan liikennemäärän muutos ei missään tarkastelluista vaihtoehdoista ole kovin merkittävä.
Verrattaessa liikennemääriä eri vaihtoehdoissa Raitotien (väli Ruskonniityntie-Alakyläntie) vuoden 2008 liikennemääriin, olisi jätekeskusliikenteen osuus kaikissa vaihtoehdoissa suu-ruusluokaltaan noin 10 - 11 % tieosuuden keskivuorokausiliikennemäärästä (KVL-liikenne) ja 51 - 57 % raskaan liikenteen keskivuorokausiliikennemäärästä (oletuksena, että jätekuljetuksia tehdään 250 päivänä vuodessa). Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, ettei kaikki liikenne jätekeskusalueelle kulje Raitotietä pohjoiseen, joten todellisuudessa jätekeskusliikenteen vai-kutus ko. tieosuudella on edellä esitettyä vähäisempi. Raitotien liikennemääriä Ruskonniityn tieltä etelään ei ole tiedossa.
Nollavaihtoehdossa VE0+ liikenne Ruskossa on hankevaihtoehtoja hieman vähäisempi, sillä osa kuljetuksista osa suuntautuu suoraan polttolaitokselta esimerkiksi Välimaan kaatopaikalle.
Nollavaihtoehdossa tuhkakuljetusten aiheuttama liikennelisäys Kuusamontiellä on
suuruus-luokaltaan 0,2 - 1 % tieosuuden vuoden 2008 KVL-liikennemääristä ja 5 % tieosuuden ras-kaan liikenteen KVL-määristä. Välimaan kaatopaikalle johtavalla Yli-Iintiellä vastaavat luvut ovat 3 % ja 24 %. Tuhkakuljetukset eivät vaihtoehdossa VE0+ tule välttämättä suuntautumaan Välimaan kaatopaikalle, vaikka se on todennäköisin sijoituspaikka.
Kuva 10-2. Liikennemäärät ja liikennevirrat nykytilanteessa sekä tarkastelluissa vaihtoehdoissa
Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintavaiheessa vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa jätekeskusalueelle suuntautuvissa liikennemäärissä tai niiden vaikutuksessa liikennemää-riin alueen liikennereiteillä. Hankevaihtoehdot eivät eroa merkittävästi myöskään nykytilan-teesta. Nollavaihtoehdossa tuhkakuljetukset lisäävät jonkin verran Yli-Iintien raskaan liiken-teen määriä.
Rakentamisvaiheessa liikennemäärä on molemmissa hankevaihtoehdoissa nollavaihtoehtoa suurempi ja vaihtoehdossa VE1 suurempi kuin vaihtoehdossa VE2 johtuen laajemmista ra-kennustöistä. Rakentamisen aikainen liikennemäärän lisäys on kuitenkin ajalliselta kestoltaan rajallinen.
Liikenneturvallisuus
Laajennusalueen toiminnan aikaiset liikennemäärät eivät tarkastelluissa vaihtoehdoissa muutu merkittävästi nykyisestä. Suurelta osin myös liikennereitit pysyvät samoina. Kaikissa tarkas-teltavissa vaihtoehdoissa pakkaavat jäteautot vievät jatkossa kuormansa suoraan polttolaitok-selle, mikä vähentää jätekeskukseen suuntautuvaa liikennettä. Toisaalta myös jätekeskuksen lajitteluareenalta kuljetetaan tulevaisuudessa jätettä polttolaitokselle ja hankevaihtoehdoissa tuhkat polttolaitokselta kuljetetaan takaisin jätekeskukseen, mikä vastaavasti lisää
jätekeskuk-sen liikennettä. Nollavaihtoehdossa tuhkat kuljetetaan Välimaan kaatopaikalle. Liikenne jäte-keskuksesta polttolaitokselle kulkee Ruskonniityntien, Raitotien ja laitosalueelle rakennetta-van uuden tien kautta.
Liikennereittien välittömässä läheisyydessä ei ole kouluja, päiväkoteja tai muita erityisen herkkiä kohteita. Ruskonniityntiellä ja Raitotiellä välillä Ruskonniityntie-Kuusamontie kulkee koko matkalta kevyen liikenteen väylä. Jätekeskuksen lajitteluareenalle tuotavat kuljetukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa samoja ja vaikka ko. kuljetusreitit etäämpänä menisivät osin herkkien kohteiden läheisyydessä, ovat nämä reitit kaikissa hankevaihtoehdoissa samoja kuin nollavaihtoehdossa.
Koska liikennemäärien ja reittien muutokset ovat vähäisiä ja jätekeskusalueelle johtavilla rei-teillä on pääosin erilliset kevyenliikenteenväylät, ei tarkastelluilla vaihtoehdoilla arvioida ole-van merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen jätekeskuksen lähiympäristössä tai poltto-laitoksen ja jätekeskuksen välisellä reitillä. Liikennemäärämuutosten ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi liikenneturvallisuuteen valtatieosuuksilla mm. polttolaitoksen ja Vä-limaan kaatopaikan välillä. Yli-Iintiellä raskaan liikenteen lisääntymisellä voi olla jonkin ver-ran vaikutusta liikenneturvallisuuteen mm. liittymissä. Vaikutuksen ei kuitenkaan arvioida olevan erityisen merkittävä, sillä myös Yli-Iintiellä on erillinen kevyenliikenteenväylä suurel-la osaa sitä kaatopaikalle johtavaa tieosuutta, jonka varressa on asutusta.
Hankevaihtoehdoissa rakentamisen aikana liikennemäärät ovat toiminta-aikaa suuremmat.
Rakentamisen vaikutus liikennemääriin on kuitenkin kestoltaan rajallinen eikä sillä arvioida olevan kovin merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
10.11.3 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Jätekeskusalueen lähiympäristössä ei arvioida olevan erityistä tarvetta liikenneyhteyksiä tai -turvallisuutta parantaville toimille missään tarkastelluista vaihtoehdoista.
Liikenteen haitallisia vaikutuksia mm. Yli-Iintiellä voidaan tarvittaessa vähentää liittymien parannuksilla (kääntymiskaistat, näkyvyyden varmistaminen).
10.12 MELUN VAIKUTUKSET