Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan tutkia tarkastelemalla tutkimuksen reliaabeliutta sekä validiutta. Reliabiliteetillä tarkoitetaan sitä, että tutkimustulos on saavutettavissa uudelleen toisella mittauskerralla eli siis tulosten pysyvyyttä. Tulokset eivät myöskään saa sisältää satunnaisvirheitä. Validius tarkoittaa sitä miten onnistuneesti teoreettiset käsitteet on operationaalistettu sekä myös siirtämään tutkimuslomakkeeseen. Kun otos edustaa perusjoukkoa ja satunnaisvirheitä on vain vähän, voidaan kokonaisluotettavuutta pitää hyvänä.
(Vilkka, 2007)
Tutkimuksen eettisyyttä voidaan tarkastella hyvien tieteellisten käytäntöjen kautta. Aineiston kerääminen ja käsittely sekä tulosten esittäminen ja aineiston säilyttämisen eivät saa loukata tutkimuksen kohteena olevaa ryhmää tai tiedeyhteisöä. Vastaajien anonymiteetti on yksi tärkeä pohdittava aspekti. (Vilkka 2007).
Tutkittaessa kausaalisuhteita ja vertailtaessa kahta eri tutkimuskohdetta, kuten tässä tutkimuksessa, kvantitatiivisen tutkimuksen tekeminen on perusteltua. Toki jos tähän tutkimukseen olisi lisätty kvalitatiivista tutkimusta, olisi voitu tarkemmin selvittää miten tutkimuskohteet kokevat tutkittavat asiat. Asetettujen tutkimuskysymysten puitteessa se ei kuitenkaan ollut tässä tapauksessa tarpeellista, eikä valmis aineisto olisi sitä tukenut.
Käyttämäni tutkimusaineisto oli TEK Tekniikan Akateemiset Ry:n jäsenistöltään keräämä. Vastaaminen kyselyyn on tapahtunut anonyymisti web-kyselynä. Saamani aineiston vastaajien taustatiedoista kävi ilmi ainoastaan vastaajien sukupuoli, syntymävuosi, kansalaisuus, tutkintotiedot, työtilanne ja tämänhetkisen työnantajan toimialasektori. Näiden tietojen pohjalta on mahdotonta selvittää yksittäisen vastaajan henkilöllisyys. Lisäksi saamani aineisto ei sisältänyt avoimia kysymyksiä, joiden kautta yksittäisten vastaajien henkilöllisyys voisi paljastua.
Kysely oli lähetetty 2779 henkilölle ja vastauksia oli saatu 544, jolloin vastausprosentti oli 19,6%. Vastausprosentti ei ole erityisen korkea, mutta kuitenkin vastaajia on ollut sen verran, että tutkimusta voi pitää suhteellisen luotettavana. Huomioitavaa on kuitenkin, että nuorimman ikäryhmän osuus
34 vastaajista oli melkein puolet, joka ei kuitenkaan vastaa samaa jakaumaa, jota TEK:n koko jäsenistö edustaa.
35
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tutkin sitä, miten osaamisen kehittämisen motivaatio eroaa eri-ikäryhmissä. Osaamisen kehittämisen motivaation summamuuttuja sisälsi seuraavat kysymykset: ”Olen vastuussa omasta urastani”, ”Haluan työskennellä tehtävissä, joissa oppii uutta”, ”Nautin työskennellessäni uusissa tilanteissa ja oppiessani uutta” ja ”Olen tyytyväinen siihen, miten opin uusia tietoja ja/tai taitoja”. Tutkimukseni perusteella osaamisen kehittämisen motivaatio ei riipu henkilön iästä, vaan mahdollisesti muista muuttujista.
Summamuuttujan kysymykset kuvaavat kaikki sisäisen motivaation lähteitä eli sitä että motivaatio syntyy tekemisestä itsestään, eikä työstä saatavasta palkkiosta. Tämän perusteella voisi siis päätellä, että sisäisen motivaation lähteet näyttäytyvät eri-ikäisille yhtä tärkeinä. Toisin sanoen esimerkiksi rahan tuoma motivaatio ei näyttäydy nuoremmille sen tärkeämpänä kuin vanhemmillekaan.
Tutkimus ei kuitenkaan vastaa tarkemmin syistä miksi esimerkiksi haluan työskennellä tehtävissä, joissa oppii uutta. 1983 syntyneillä työuraa on takana noin 10 vuotta ja valtaosa työurasta on vielä edessä. Kun taas 1963 syntyneillä työuraa on jäljellä enää noin 10 vuotta. Voiko nuoremmilla oppimisen tavoitteena tehdä menestyksekäs ura, kun taas vanhemmilla työelämässä pysyminen omaan tavoitteeseen asti?
Toisena tutkimuskysymyksenä oli, onko osaamisen kehittämisen motivaation ja työelämässä menestyksen välillä yhteyttä. Tutkittaessa koko vastaajapopulaatiota todettiin, että menestyksen ja motivaation välillä on heikko positiivinen yhteys. Toisin sanoen, motivaation kasvaessa myös työuralla menestys kasvaa ja sama toisin päin. Samanlainen yhteys todettiin tutkittaessa näiden yhteyttä 1963 ja 1983 vastaajien kesken. 1973 syntyneiden kesken tätä yhteyttä ei ollut havaittavissa.
36 Uramenestyksen mittareina sekä motivaation lähteinä on osittain samanlaisia muuttujia. Toisille motivaation lähteenä voi toimia raha ja samalla raha toimii toisille mittarina uramenestykselle. Toisille motivaation lähteenä on uusien asioiden oppiminen, toisille ura menestyksen mittarina on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Tämän perusteella voisi ajatella, että osaamisen kehittämisen motivaation ja menestyksen välillä on suurempikin yhteys.
Tutkimustulos kuitenkin kertoo, ettei motivaatio osaamisen kehittämiseen aina takaa uramenestystä, vaan taustalla on myös muita vaikuttavia asioita. Syytä miksi yhteyttä ei kuitenkaan ollut havaittavissa 1973 syntyneiden joukossa, ei tutkimuksessa päästy selvittämään.
Laajemmin kun ajattelee osaamista, niin koulutus tuo meille pohjan päästä mukaan työelämään ja mahdollistaa oman elämän rakentamista ja toimeen tulon turvaamista. Kuitenkin tutkimustulos antaa osviittaa siitä, että loputtomiin pelkkä oman osaamisen kehittäminen ja motivaatio osaamisen kehittämiseen ei riitä siihen, että pystymme luomaan menestyksekkään uran ja pääsemään kohti tavoitteitamme. Mukaan mahtuu monia tapahtumia kunkin henkilökohtaisessa elämässä, terveydentilassa tapahtuvat muutokset, maailmantalouden heilahdukset ja toisinaan tapahtuvat onnenpotkaisut.
Tässä tutkimuksessa uramenestystä mitattiin palkkaan ja uralla johtotehtäviin etenemiseen liittyvillä kysymyksillä. Menestystä voidaan kuitenkin mitata myös muilla asioilla, kuten työn vaativuustasolla, työ- ja vapaa-ajan tasapainolla sekä työn pysyvyydellä. Jos tutkimuksessa menestystä olisi tutkittu laajemmalla näkökulmalla, olisi voinut olla toisenlainen.
Kolmantena tutkimuskysymyksenä on osaamisen kehittämisen motivaation ja työn merkityksellisyyden yhteys. Tutkimustuloksissa näiden välillä ei ollut nähtävillä yhteyttä. Sama tulos oli tarkasteltaessa koko populaatiota sekä ikä ryhmittäin. Työn merkityksellisyyden summamuuttuja sisälsi kysymyksiä liittyen työn yhteiskunnalliseen hyödyllisyyteen, toisten auttamiseen ja toisilta saatavaan arvostukseen. Myös teorian puolelta työn merkityksellisyys syntyy juuri siitä, että työssä itsessään tai työssä läsnä on jotain arvokasta. Myös motivaatio voi syntyä työstä itsestään ja sen tekemisestä. Tässä tutkimuksessa osaamisen kehittämisen motivaatio taas sisälsi enemmän oppimiseen liittyviä kysymyksiä.
Tutkimuskohteena tässä tutkimuksessa on DI-tutkinnon suorittaneet henkilöt,
37 jotka suurelta osin työskentelevät yksityisellä sektorilla teollisuudessa. Jos tutkimuksen kohteena olisi esimerkiksi sairaanhoitajat, olisiko tulos toisenlainen?
Sairaanhoitajan työssä varsinkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen on suuremmassa roolissa, samoin toisille hyväntekeminen? Toimisiko näissä ammateissa ne myös motivaation lähteinä?
Kvantitatiivinen tutkimus antaa vastauksia siihen onko kahdella tai useammalla tutkittavalla asialla yhteyttä tai mahdollisesti syy-seuraussuhdetta.
Tähän tutkimukseen olisi ollut mielenkiintoista liittää myös hieman laadullista tutkimusta, jotta olisi paremmin päässyt käsiksi syihin ja ajatuksiin vastausten takana.
38
7 LÄHTEET
Ahokallio-Leppälä, H., 2016, Osaaminen keskiössä – Ammattikorkeakoulun uusi paradigma, Väitöskirja, University of Tampere
Arthur, M. B., Khapova S. N. & Wilderom C. P. M. 2005. Career success in a boundaryless career world. Journal of Organizational Behavior. 26
Carlsson, M., Järvinen, K., 2012, Mielekäs työ - uuden ajan uraopas, SanomaPro WSOY
Kettunen, A. (17.9.2019) Muuttuva työ vaatii osaamisen jatkuvaa ylläpitoa – tältä elinikäinen oppiminen näyttää käytännössä, Kauppalehti
https://www.kauppalehti.fi/brandistudio/aaltopro/muuttuva-tyo-vaatii-osaamisen-jatkuvaa-yllapitoa-talta-elinikainen-oppiminen-nayttaa-kaytannossa/, (luettu 1.10.2019)
Lehtinen, E., Vauras, M., Lerkkanen, M-K., 2016, Kasvatuspsykologia, PS-kustannus, Jyväskylä
Lehtonen, T. (luettu 8.2.2020) Diplomi-insinööri työelämssä, Ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/artikkelit/detail/0c5d868f0a653446002caa18b17821f3
;jsessionid=51DE44AC73016E9E636D1389CB0D4FEA?link=true
Leppänen, E., Kortesuo, K., 2013, Uuden työelämän aakkoset : kuinka saat työn josta tykkäät, Docendo
Martela, F., Jarenko, K. 2015. DRAIVI - Voiko sisäistä motivaatiota johtaa.
Helsinki, Talentum.
39 Martela, F., Pessi A, 2018, Significant Work Is About Self-Realization and Broader Purpose: Defining the Key Dimensions of Meaningful Work, University of Helsinki, Faculty of Theology
Mäkinen, S., 2019, KASA11 Kvantitatiivinen tutkimus -kurssin opintomateriaali, Tampereen Yliopisto (viitattu 18.11.2019)
Pylväs, L., 2018, Development of Vocational Expertise and Excellence in Formal and Informal Learning Environments, University of Tampere
Salmela-Aro, K, 2018, Motivaatio ja oppiminen, Jyväskylä, PS-kustannus
Slotte, V., Tynjälä, P. & Hytönen, T. 2004. How do HRD practitioners describe learning at work? Human Resource Development International 7:4, 481-499 (luettu 11.2.2020)
.
Syrjäaho, T., 2008, Osaamisen kehittäminen ja strategisuus - Tulkinnallinen tutkimus rahoitusalan yrityksessä, Sarja D-1;2008, Turun kauppakorkeakoulu
Tikkamäki, K., 2006, Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen – Etnografinen löytöretki työssä oppimiseen, Väitöskirja, University of Tampere
Tonttila, J., 2005. Osaamisen kehittäminen työllisyyden edistäjänä: Tutkimus tietotekniikan palvelu- ja ohjelmistotuotannon toimialalta, Työpoliittinen tutkimus 264, Helsinki, Työministeriö
Vilkka, H., 2007, Tutki ja Mittaa – Määrällisen tutkimuksen perusteet, Tammi, Helsinki
40 Liite 1(1)
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KYSELY
KORKEA PALKKA, TURVATTU TYÖPAIKKA, JATKUVA KEHITTYMINEN – MITÄ SINÄ TAVOITTELET?
Vastaa kyselyyn ja auta meitä keräämään tietoa jäsentemme urasuunnitelmista, -asenteista ja osaamisen kehittämisestä. Tulosten avulla voimme entistä paremmin
suunnata TEKin vaikuttamistyötä, edunvalvontaa ja jäsenpalveluita palvelemaan jäsenten muuttuvia tarpeita.
[jatko vanhan mukaan]
HUOM: Jos olet tällä hetkellä työtön, lomautettu tai muusta syystä poissa työelämästä, vastaa kysymyksiin edellisen työtehtäväsi perusteella.
Nykyinen osaaminen
1. Miten tärkeäksi arvioit seuraavat tiedot, taidot ja asenteet nykyisen työtehtäväsi kannalta?
Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen
Oman alan tutkimuksen tuntemus
Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen
Teorian soveltaminen käytäntöön
Kestävän kehityksen osaaminen
Liiketoiminnan perusteiden tuntemus
Yrittäjyysvalmiudet
Ajanhallintaan ja tehtävien priorisointiin liittyvä osaaminen
Asenne oman osaamisen kehittämiseen työelämässä
Uravalmiudet
Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit, kirjallinen raportointi)
Suullisen viestinnän taidot (esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot)
Johtamistaidot
Ryhmätyötaidot
Sosiaaliset taidot
Itsetuntemus
Itseluottamus
41
2. Kuinka hyvin osaat kertoa työtehtävässäsi tarvittavasta osaamisesta niin, että…
samalla alalla työskentelevät sen ymmärtävät?
jollakin toisella alalla työskentelevät sen ymmärtävät?
3. Miten sinulle sopivat seuraavat koulutuksen tyypit? Arvioi myös, minkä verran olet osallistunut näihin.
a. sopii erittäin hyvin, sopii melko hyvin, ei hyvin eikä huonosti, sopii melko huonosti, sopii erittäin huonosti, ei koske minua
b. osallistunut paljon, jonkin verran, vähän, en ollenkaan
o osallistuminen seminaareihin tai konferensseihin o yksittäiset kurssit (työpaikan sisäiset tai ulkoiset) o työpaikan sisäiset laajat koulutusohjelmat
o työpaikan ulkopuoliset laajat koulutusohjelmat tai tutkinnot (esim. JOKO, MBA, MQ)
o toinen perustutkinto (esim. kandidaatin tutkinto, maisteri, amk-tutkinto, ylempi amk-tutkinto)
o tieteelliset jatko-opinnot tavoitteena lisensiaatin tai tohtorin tutkinto o MOOC (Massive Open Online Course)- kurssien suorittaminen
4. Miten sinulle sopivat alla luetellut tavat kehittää työssäsi tarvitsemaasi osaamista? Arvioi myös, minkä verran olet käyttänyt kyseisiä tapoja.
a. sopii erittäin hyvin, sopii melko hyvin, ei hyvin eikä huonosti, sopii melko huonosti, sopii erittäin huonosti, ei koske minua
b. käyttänyt paljon, jonkin verran, vähän, en ollenkaan o lukeminen
o aktorina, valmennettavana toimiminen o blogin, artikkelien kirjoittaminen
o asiantuntijaluennoitsijana tai -kouluttajana toimiminen o mentorina, valmentajana tms. toimiminen
o työn kautta oppiminen (esim. vaihtamalla työtehtäviä tai olemalla mukana uudessa projektissa)
o tapaaminen tai keskustelu kollegoiden kanssa, verkostoissa toimiminen o sivutoiminen yrittäjyys
o muu, mikä?
5. Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulutetuille suunnattuja ammatillista asiantuntijuutta syventäviä tai laajentavia koulutuksia, jotka vastaavat laajuudeltaan vähintään 6 kuukauden kokoaikaista opiskelua. Erikoistumiskoulutusten hinta on enintään 3600 euroa.
Kuinka suuren osuuden olisit valmis maksamaan kustannuksista itse? (0 – 100 %)
Aikuiskoulutustuki
6. Oletko käyttänyt aikuiskoulutustukea?
42 Kylläei [hyppy k10]
Jos kyllä:
7. Kuinka monta kuukautta olet käyttänyt aikuiskoulutustukea?
[1-19 alasvetovalikko]
8. Oletko käyttänyt aikuiskoulutustukea yhdessä vai useammassa jaksossa?
Yhdessä
Useammassa, kuinka monta jaksoa? [avoin]
9. Mihin olet käyttänyt aikuiskoulutustukea? Valitse seuraavista: [monivalinta]
Tutkinnon suorittamiseen
Täydennyskoulutusohjelman tai tutkinnon osan suosittamiseen esim.
avoimessa yliopistossa
Muuhun ammatilliseen osaamisen kehittämiseen, kuten kieliopintoihin
Tutkintoon kuuluviin ulkomaan opintoihin
Työvoimakoulutukseen
10. Millaisia kokemuksia sinulla on aikuiskoulutustuen käytöstä?
(avoin) ---
Asenteet ja odotukset työuraa kohtaan
11. Kuinka tärkeinä näet seuraavat tekijät työurallasi?
hyvin tärkeä; melko tärkeä; jossain määrin; vain vähän; ei lainkaan tärkeä; EOS 12. Arvioi vielä, miten nämä tekijät ovat toteutuneet omalla työurallasi? Asteikko: 1=ei ole toteutunut, 2=toteutunut jossakin määrin, 3=toteutunut riittävästi, 4=ei koske minua
palkkakehitykseni on hyvä
työni on vastuullista
työni on mielenkiintoista
työni on itsenäistä
minulla on mahdollisuus edetä urallani johtotehtävissä
minulla on mahdollisuus edetä urallani asiantuntijana
työtä on kohtuullinen määrä
toimeentuloni on varma
työsuhteeni on vakaa
minulla on mahdollisuus kehittyä työssäni
voin vaikuttaa omaan työhöni
työn ja vapaa-ajan suhde on tasapainoinen urallani
minulla on mahdollisuus työskennellä ulkomailla urallani
työni on yhteiskunnallisesti hyödyllistä
työssäni minulla on mahdollisuus auttaa toisia
teen työtä, jota ihmiset arvostavat
13. Mitä olet suunnitellut tekeväsi seuraavaksi työurallasi tai mitä haluaisit tehdä seuraavaksi?
(avoin)
4 3