Urheilukaupunki mediassa ja verkossa

Kouvolan imagotutkimuksissa (Owalgroup 2016 ja 2020) käsitellään paitsi kaupunkimielikuvaa, myös kaupungin mediassa saamaa käsittelyä. Raportti (Owalgroup 2016) toteaa: “Muissa valtamedioissa Kouvolaa on kuvattu usein vain lauseen sivuhuomiona

osana tilannekatsausta Suomen suurimmista kaupungeista. Muiden kuin paikallismedioiden kirjoitukset Kouvolasta käsittelevät hyvin usein urheilutuloksia.”

Mediaseurannan havainto on myös, että negatiivista ja positiivista uutisointia on Kouvolasta suurin piirtein saman verran. Niitä on uutisista yhteensä noin puolet. Toinen puoli on sävyltään neutraalia. “Positiivisen uutisoinnin merkittävää osuutta selittää erityisesti urheiluun liittyvä uutisointi sekä kulttuuritapahtumien kirjo”, ensimmäisen imagotutkimuksen raportissa todetaan (Owalgroup 2016, 44). Tilanne ei ollut mainittavasti muuttunut vuoden 2019 tutkimuksessa.

Tutkimusten mukaan Kouvola näyttäytyy monipuolisena urheilukaupunkina, jossa on suuri määrä erilaisia urheilulajeja.

Verkossa Kouvolaa pitävät tutkimuksen mukaan esillä etenkin Tykkimäen huvipuisto ja jääkiekkoseura KooKoo. “Osumien määrässä KooKoo on ylivoimainen, mikä selittyy paljon toiminnan luonteella: ottelutuloksia raportoidaan laajasti… Muita verkossa näkyviä kouvolalaisia brändejä ovat Repovesi, [koripalloseura] Kouvot ja kauppakeskus Veturi”, raportissa sanotaan (Owalgroup 2016, 47—48). Tämän mediaseurannan perusteella urheilu on siis elämänalue, joka tuo Kouvolalle runsaasti näkyvyyttä niin mediassa kuin verkkomaailmassa muuten. Myös Owalgroupin laskemista sosiaalisen median osumista suuri osa, noin 8500, koski urheilua. Toiseksi eniten osumia tuli asuntomessuihin liittyen, noin 4500 osumaa, ja sitten matkailuun ja matkakohteisiin (3000 osumaa) sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin (2000 osumaa) liittyen (Owalgroup 2020, 46).

Suomen suurimman yleisölajin jääkiekon edustajana KooKoo on Kouvolan suurista palloiluseuroista sosiaalisen median kanavissa suosituin (TAULUKKO 11). Seuraajamääriin vaikuttaa toki seurojen suosion lisäksi niiden tapa ja aktiivisuus tehdä julkaisuja eri kanavissa.

TAULUKKO 11. Suurimpien kouvolalaisten palloiluseurojen seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa, tilanne 8.4.2020

Seura Facebook Instagram Twitter

KooKoo 15750 14900 6755

Kouvot 5625 3254 2525

KPL 5263 6554 2823

MyPa 1864 1706 2716

Alueen valtamedioissa Kouvolan Sanomissa ja Ylessä Kouvolan urheilukaupunki-imagoa on käsitelty viime vuosina monista eri näkökulmista. Nostan tähän vain muutamia esimerkkejä.

Tapio Ahlroth (2018b) käsitteli Kouvolan Sanomien kommentissaan urheilukaupunki-termin käyttöä. Hän kirjoitti, että urheilukaupunki-imagon takana ovat ennen kaikkea kaupungin suurimmat palloiluseurat, vaikka kaupungissa on muutenkin yli 110 seuraa ja liikuntajärjestöä ja vuonna 2016 kaupungissa järjestettiin lähes 1 700 liikunta- ja urheilutapahtumaa. Lisäksi Ahlroth arvioi kaupungin roolia urheilukaupunki-imagon rakentamisessa Facebookiin perustetun Urheilukaupunki Kouvola -esimerkin avulla. “Sivua ylläpitää yksityinen henkilö Mika Kaleton. Hän perusti sivun marraskuussa 2016, kun kouvolalaislähtöinen urheilutoimittaja Mika Saukkonen vihjasi, että Kouvolan pitäisi markkinoida itseään urheilukaupunkina. Kaupunki ei tehnyt mitään asian eteen”, Ahlroth kirjoitti.

“Somessa Kouvola on noussut tunnetuksi alun perin seurojen kehittämällä #urheilukaupunki Kouvola -teemalla”, kirjoitti Joonas Heinonen (2018) Kouvolan Sanomissa Suomen liikkuvin kunta -palkintoa käsittelevässä uutisessa.

Kouvola on valtakunnan kärkipäätä siinä, minkä verran se satsaa rahaa liikuntaan ja urheiluun, kirjoittivat Jyri Turunen ja Aapo Mentula (2019) Kouvolan Sanomissa tammikuussa 2019. Jutun mukaan Kouvola käytti vuonna 2017 liikuntapaikkoihin ja -palveluihin 146 euroa asukasta kohti. Suomen 15 suurimmasta kaupungista se oli eniten

yhdessä Lappeenrannan kanssa. “Kouvolan seudulla on vahvat urheiluperinteet, joiden varaan on ollut hyvä rakentaa”, totesi kaupungin liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka jutussa.

Kesällä 2019 urheilun tukeminen herätti toisenlaisia äänenpainoja Kouvolan asuntomessuilla järjestetyssä liikuntapaneelissa. “Liikunta on hallitusohjelmassa ja Kouvolan kaupungin strategiassa tärkeässä asemassa, mutta kun aletaan tehdä päätöksiä, juustohöylä iskee heti”, totesi Kymenlaakson liikunnan toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen Kouvolan Sanomien siteeraamana (Olkku 2019a). Toisaalta samassa paneelikeskustelussa Kouvolan liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen viittasi kaupungin omaan selvitykseen, jonka mukaan kouvolalaisten liikkumattomuuden suurimmat syyt ovat laiskuus ja ajanpuute, ei liikuntapaikkojen määrä, saavutettavuus, kunto tai raha.

Tommi Lehtisen maininta juustohöylästä ei ole ainoa kerta kun kaupungin säästötoimet ovat näkyneet mediassa. “Kouvolan maine urheilukaupunkina on vaarassa”, kirjoitti Janne Rönkkö (2019) Kouvolan Sanomien pääkirjoituksessa 17.10.2019. Siinä Rönkkö käsittelee ristiriitaa, joka syntyy, kun uusi hallitusohjelma pyrkii lisäämään liikuntaa, mutta Kouvolan säästötoimet pikemminkin vaikeuttavat urheilun ja liikunnan harrastamista kaupungissa. Myös seuratukien leikkaus tuntuu. “Kouvolan maine omista seuroistaan huolta pitävänä urheilukaupunkina on vaarassa”, Rönkkö kirjoittaa.

Kouvolan Sanomissa Kouvolaa on siis käsitelty sekä kiittävässä että kriittisessä hengessä.

Yle Kymenlaakson (nyk. Yle Kotka) verkkojutuissa urheilukaupunki Kouvolaa on käsitelty huomattavasti vähemmän ja pitkälti sen kautta, minkälaisia positiivisia toimenpiteitä kaupunki tai sen seurat ovat imagonsa eteen tehneet.

Vuonna 2010 Yle uutisoi, että Kouvola aikoo kohentaa imagoaan pystyttämällä kaupunkiin tulevien valtateiden varsille tienvarsikylttejä, joissa muistutetaan kaupungin suurista palloiluseuroista. Kyltit olivat osa MyPan, KPL:n, KooKoon ja Kouvojen yhteistä hanketta, jonka tavoite oli parantaa seurayhteistyötä ja Kouvolan imagoa urheilukaupunkina. (Yle Kymenlaakso 2010).

Vuonna 2018 myös Yle käsitteli Kouvolan kaupungin liikuntaan satsaamia rahamääriä. “Se, että kaupungissa on edellytykset liikunnan harrastamiselle, on oletusarvo”, sanoo jutussa kaupungin kehitysjohtaja Harri Kivelä. Jutussa viitataan selvitystyöhön, jonka kaupunki on aloittanut urheiluseurojen kanssa ja jonka tarkoitus on selvittää yhteys urheilun ja elinvoiman välillä. Jutussa haastateltu koripalloilija Ville Kaunisto näkee, että Kouvola voisi olla urheilukaupunkina nykyistä tunnetumpi. “On aina hyvä olla ensimmäisenä brändäämässä itsensä urheilukaupungiksi. Sitten voi sanoa muiden kopioineen”, Kaunisto sanoo.

Niinikään vuonna 2018 Ylen uutisessa (Sillanpää 2018) kerrottiin, että Kouvola on perustanut neljän palloiluseuran kanssa seuraparlamentin, jonka kautta seuroille on määrä aueta väylä vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon.

Lopuksi on mainittava, että Kouvolalla ei luonnollisesti ole mitään yksinoikeutta urheilukaupunki-termin käyttöön. Twitterissä hashtagia #urheilukaupunki hakemalla löytyy muun muassa Seinäjokeen, Rovaniemeen ja erityisesti Lahteen liittyviä twiittejä, Lahden osalta myös kaupungin matkailutoimen käyttämänä. Kouvolan kohdalla aihetunnistetta vaikuttavat tällä hetkellä käyttävän pääasiassa muutamat urheilusta kiinnostuneet yksityishenkilöt ja yksittäiset seuratoimijat. Hashtagilla #urheilukaupunkikouvola löytyy Kouvojen omia tai Kouvojen otteluihin liittyviä twiittejä sekä muutamia Susien jalkapallojaoston twiittejä.

Instagramin puolella samojen #urheilukaupunki- ja #urheilukaupunkikouvola-tunnisteiden takaa löytyy lähes pelkästään Kouvojen julkaisuja. Jälkimmäisen kaltaista hashtag-käytäntöä ei tunnu olevan käytössä muualla, esimerkiksi #urheilukaupunkilahti ei tuota osumia niin Twitterissä kuin Instagramissakaan.