Tyytyväisyys Suomeen matkakohteena/palvelut

2.3 Kulutuskäyttäytyminen Suomessa / toiveet matkailupalveluista

2.3.5 Tyytyväisyys Suomeen matkakohteena/palvelut

Japanilaiset arvostavat laadukasta asiakaspalvelua ja hakevat palveluista, aktiviteeteista ja nähtävyyk-sistä itse aktiivisesti tietoa (Snicker, 2012). Vaikka heidän näkemyksensä palvelutilanteista Suomessa on yleisesti ottaen positiivinen muun muassa siksi, että japanilaisten ja suomalaisten näkemys sopivasta etäisyydestä ja puheen määrästä ovat samankaltaisia (Räsänen, 2011), voi ongelmia tästä huolimatta syntyä. Japanilaisten matkailijoiden kanssa toimivan palvelualan henkilökunnan olisi hyvä olla tietoisia Japanin kulttuurin ja asiakaskäyttäytymisen pääpiirteistä. Japanilaisen tavanomainen palvelu voi poi-keta suuresti siitä, mikä Suomessa koetaan tavalliseksi palveluksi. Kaikkien heille tarjottavien palvelui-den ja tuotteipalvelui-den on oltava laadukkaita ja tavallistakin kiinnostavampia, sillä välimatka Suomeen on pitkä. Palveluiden ja tuotteiden taustalla on hyvä olla myös tarina (Mannonen, 2015; VisitFinland, 2014b), sillä henkilökohtaiset tarinat tekevät Suomesta ja suomalaisista mielenkiintoisempia

(Ikeuchi-Japanilaisten kulttuurinen piirre puhua ja toimia palvelutilanteessa epäsuorasti, vaikeuttaa asiakaspal-velijan kykyä arvioida palvelutilanteen onnistumista. Japanilainen matkailija ei kerro tyytymättömyyt-tään suoraan, mutta se on havaittavissa muun muassa kasvoilta. Koiviston (2013) sanoin: ”Suomalainen on hiljaa ollessaan tyytyväinen ja nostaa metelin, kun kaikki ei menekään kuten piti. Japanilainen kertoo ollessaan tyytyväinen ja iloitsee aidosti, kun taas yksin hiljaa kyräillessään kannattaa asiakkaan tyytyväisyys ainakin tarkas-taa.” Japanilainen matkailija saattaa myös matkan jälkeen palata sähköpostitse palveluiden epäkohtiin, kun mitään ei ole enää tehtävissä matkan parantamiseksi. (Ervasti & Keskinarkaus 2013; Ervasti &

Keskinarkaus, 2013 [Koivisto, 2013].) Oppaan puoleen saatetaan kääntyä pienissä epäkohdissa, kuten hotellihuoneen rikkinäisen lampun takia tai tiedustellessa revontulten näkymiskohtia (Ervasti & Kes-kinarkaus 2013).

Kulttuurien erot voivat aiheuttaa sekä pienempiä että suurempia hämmentäviä tilanteita. Japanilaiset, etenkin iäkkäämmät matkailijat, odottavat muun muassa, että huoneissa on kylpyamme ja suihku erik-seen, erilliset vuoteet ja hygieniatarvikkeet (VisitFinland, 2014b). Huoneissa olisi hyvä olla myös ve-denkeitin ja kuppeja (nuudeleita varten) sekä vihreää teetä tarjolla. Jokin niin pieni asia kuin vesihano-jen kuuman veden turvamekanismi voi aiheuttaa pettymyksen palvelussa, sillä japanilainen ei tiedä, että nappi on painettava pohjaan saadakseen lämmintä vettä. (Mannonen, 2015.) Japanilaiset ovat tottuneet myös matkalaukkujen ovelta ovelle palveluun (Snicker, 2012), joten vähintäänkin majoitusyrityksessä matkalaukkujen kanssa olisi hyvä olla kantoapua tarjolla.

Japanilaiset ryhmät tietävät yleensä tarkkaan, mitä he haluavat tehdä matkansa aikana. He pyytävät tietynlaisia tarjouksia ja paketteja yritykseltä, joka räätälöi heille heidän mieleisensä ohjelman (Ervasti

& Keskinarkaus, 2013). He eivät odota erikoispalvelua, mutta ovat iloisia kaikesta mikä helpottaa mat-kalla oloa, esimerkiksi japaninkieliset ruokalistat, materiaalit ja opasteet. Japanilaisten heikko kielitaito tai haluttomuus käyttää englanninkieltä palvelutilanteessa kasvojen menettämisen pelossa asettaa haas-teita erityisesti ohjelmapalveluille. Ohjelmapalveluiden turvallisuus voi olla uhattuna, sillä japanilainen ei myönnä, vaikka ei ohjeistusta olisi ymmärtänytkään, ja toisaalta palveluiden ja tuotteiden tarinallisuus on vaikea välittää ilman omankielistä opasta tai tulkkia. Matkailupalveluita suunniteltaessa on hyvä muistaa, että japanilaisessa kulttuurissa perhe tulee aina ensin. Jos aktiviteettiin osallistuminen ei ole mahdollista kaikille ryhmän jäsenille, on hyvin todennäköistä, etteivät loputkaan ryhmän jäsenet osal-listu aktiviteettiin. Toisaalta ohjelmapalveluiden osalta on tyypillistä myös se, että japanilaiset katsovat mielellään vierestä, mitä esimerkiksi ohjelmapalveluopas tekee (esim. tulen sytytys), mutta harvoin ha-luavat itse tehdä. (Ervasti & Keskinarkaus, 2013; Snicker, 2012.) Japanilaisten kanssa toimiessa olisi hyvä, jos käytettävissä olisi matkailualan sekä molemmat kulttuurit tunteva tulkki. (Ervasti & Keski-narkaus, 2013; Mannonen, 2015.)

Japanilaiset tekevät matkoillaan paljon ostoksia, erityisesti matkamuistojen viemiseen velvoittavan kulttuurin vuoksi. He ostavat matkamuistoja mieluummin kohteesta kuin kentältä, ja tuotteiden tulee olla laadukkaita ja aidosti paikallisia (Snicker, 2012). Tyypilliset tuliaiset ovat makeisrasioita tai

paikal-lisherkkuja, sillä ne ovat kevyitä viedä kotiin. Heitä kiinnostaa myös pohjoismaalainen design ja käsi-työt sekä tehtaanmyymälät. Vaateostoksia tekevät lähinnä nuoret naiset, jotka ovat hyvin trendi- ja muotitietoisia. (Mannonen, 2015.)

Itä-Suomessa testattiin vuonna 2013 metsämatkailuun suuntautunutta ryhmämatkapakettia, jonka pohjalta saatiin paljon tietoa japanilaisten matkailijoiden piirteistä ja toiveista matkailupalveluita ja eri-tyisesti luontomatkailupalveluita kohtaan. Tyytyväisimpiä testimatkalla oltiin luontoon ja luontoaktivi-teetteihin liittyviin ohjelmiin. Luontomatkailupalveluissa japanilaiset pitivät eniten metsän rentoutta-vasta ympäristöstä sekä metsäluonnon tarkkailusta ja valokuvaamisesta. Luonnossa nautittiin koko-naisvaltaisesta läsnäolosta, kiireettömyydestä, hiljaisuudesta ja siitä, ettei siellä ollut tarvetta olla suori-tuskeskeinen. Suomalaisessa metsässä liikkuminen koettiin helpommaksi kuin japanilaisessa metsässä liikkuminen. Luonnossa liikkumisen uskottiin olevan positiivista terveydelle ja antavan voimaa. Pime-ässä ja vieraassa metsPime-ässä liikkumisesta ei kuitenkaan pidetty. Selvisi, että suomalainen yhdistelmä mök-kiä, järvessä uintia ja luonnonrauhaa on hyvin lähellä japanilaisten omaa luonnossa rauhoittumisen kokemusta. (Konu, 2013; Snicker, 2012.)

Myös kulttuuriohjelmapalvelut kiinnostivat. Erityisesti sellaiset, jotka liittyivät suomalaisuuteen ja pe-rinteisiin, esimerkiksi kantelemusiikki. Omin käsin tekeminen (esim. ruuan valmistus) oli suurimmasta osasta mukavaa, mutta matkailijat kokivat, että sellaisia aktiviteetteja riittäisi yksi matkan aikana, ja sekin voisi olla vapaaehtoinen. Saunominen ja kylpyläaktiviteetit koettiin myös mielenkiintoisiksi, mutta saunomiseen kaivattiin lisää ohjeistusta; esimerkiksi kuinka saunassa tulisi toimia, ja mikä on tarina saunomisen taustalla. Sekä kylpylä- että sauna-aktiviteettien toivottiin olevan vapaaehtoisia, sillä ne voivat saada osan ryhmästä kokemaan olonsa epämiellyttäväksi. Lisäksi japanilainen kylpyläkult-tuuri eroaa vahvasti suomalaisesta, joten suomalainen kylpylä ei välttämättä miellytä kaikkia. Hotelli-majoitusta pidettiin ryhmämatkalla parhaana vaihtoehtona, mutta myös pienempiä majoituspaikkoja pidettiin uniikkeina. Matkailijoiden mielestä olisi tärkeää tiedottaa, mitä varusteita majapaikoissa on tarjolla ja mitä on tuotava itse. Suomalaisista ruuista tykättiin, mutta erityisesti ryhmämatkalla ollessa olisi pidettävä huolta, ettei joka päivä tarjota samanlaisia ruokia. (Konu, 2013.)

Metsämatkailun testiryhmässä vähiten ihastuneita oltiin Joensuun Botaniassa (kasvitieteellinen puu-tarha) vierailuun, sillä se ei tarjonnut mitään paikallista nähtävää, ruukkimuseossa käyntiin, sillä sieltä puuttui opastus, Ilomatsin kiertoajeluun, Kolin spassa käyntiin sekä vierailuun Metla-talolla. Matkan aikana selvisi myös, että japanilaisille on tarjottava enemmän ja tarkempaa tietoa, karttoja sekä turval-lisuuteen liittyvää ohjeistusta. Ryhmämatkoilla on myös kiinnitettävä huomiota esimerkiksi bussin ta-soon; sieltä on nähtävä ulos eikä bussi saa olla liian kuuma tai kylmä. Aikatauluista on pidettävä kiinni tai ilmoitettava muutoksista selkeästi, sillä japanilaiset kokivat muutokset ja venymiset aikatauluissa epämiellyttävinä. Yhdelle päivälle ei pidä ahtaa liikaa aktiviteetteja, jotta aikataulussa on mahdollista

Viimeaikaisten tutkimusten ja markkinatietojen mukaan Japanin markkinoille tarvitaan edelleen lisää uudenlaisia tuotteita, vaikka jo nyt Suomi tarjoaa enemmän tuotteita ja laajemmin kuin muut Euroopan kohteet (Noto, 2015b). Suomi on kilpailukyvyltään vahva ja meillä on monta valttikorttia kuten muu-mit, Marimekko ja revontulet, mutta myös kilpailijoita Japanin markkinoilla riittää erityisesti revontu-liin ja luontomatkailuun liittyen. Muun muassa Kanada, Alaska, Skandinavian maat, Islanti ja Uusi-Seelanti kilpailevat samoista asiakkaista. (Noto, 2015b; VisitFinland, 2014d.) Revontulimatkoissa on-gelmaksi voi nousta niiden tärkeys japanilaisille matkailijoille, sillä niiden näkymistä ei voi taata. Petty-myksien varalle on syytä pyrkiä järjestämään muita elämyksellisiä luontokokemuksia, jottei mahdolli-nen revontulien piilossa pysymimahdolli-nen pilaa koko matkaa.

Syksyisten revontulimatkojen lisäksi japanilaisten matkailijoiden keskuudessa nousevia trendejä ovat paikallisten tyyliin eläminen ja paikallisen elämäntavan kokeminen, ”live like locals” sekä metsäelämyk-set (jokamiehen oikeudet, marjastus, sienestys, metsäkylvyt). Japanilaimetsäelämyk-set suosivat jatkossa luontoakti-viteetteja enemmän luontokokemuksiin perustuvia matkoja. Myös paikalliseen kulttuuriin, luonnon-mukaisiin hoitoihin sekä käsitöihin liittyvien matkojen kysyntä lisääntyy. (Ervasti & Keskinarkaus, 2013 [Matkailun edistämiskeskus 2013b]; Leinonen, 2011; VisitFinland, 2014d.)

3 MIELIKUVAT SUOMESTA

Suomi on japanilaisten mielikuvissa matkakohteena sijalla 17. Vastaavasti Ruotsi on sijalla 15 ja Tanska sijalla 18. (VisitFinland, 2015f.) Suomi on kuitenkin hiljattain äänestetty neljänneksi upeimmaksi talvi-lomakohteeksi japanilaisen matkailualan suuryrityksen H.I.S:in internetkyselyssä. Ensimmäiseksi valit-tiin Neuschwanstenin linna Saksassa, toiseksi revontulet Kanadassa ja kolmanneksi Münchenin joulu-markkinat. (VisitFinland, 2015a.) Suomen tavoittelemassa 25–45-vuotiaden naisten ydinkohderyh-mässä Suomen, Ruotsin ja Norjan tunnettuus on tasaista; valtaosalla on hyvä käsitys näistä maista.

Ydinkohderyhmän edustajista kuusi prosenttia on käynyt Suomessa, 75 prosentilla on vakaa käsitys maasta, 14 prosenttia on kuullut jotain Suomesta ja ainoastaan viisi prosenttia tuntee Suomen vain nimeltä. (VisitFinland, 2014c.)

Usein Suomeen liitettävät mielikuvat ovat stereotyyppisiä; luontoon, talveen, muumeihin, järviin sekä Joulupukkiin liittyviä (Ikeuchi-Peltonen, 2015 [Serita et al., 2009; Varamäki, 2004]). Suomea pidetään kauniina ja rauhallisena maana, joka on täynnä metsiä ja järviä. Järvimaisemien näkeminen on erityisesti kesäajan matkailijoiden suuri odotus ja toive. (Kassala, 2011.) Suomea pidetään harvaan asuttuna ja suomalaisia ystävällisinä (Snicker, 2012). Nuorten aikuisten Suomen mielikuvia tutkittaessa yleisimmin mainittiin muumit, revontulet, Marimekko, Joulupukki sekä sauna. Myös Ruokala Lokki mainittiin melko usein. Luonto nousi kokonaisuudessaan vahvana esiin myös nuorten aikuisten keskuudessa:

kaunis luonto, järvet, kylmä ilmasto, porot ja yöttömät yöt. Ruuasta mainintoja saivat korvapuusti, lohi, salmiakki ja marjat. (Korhonen & Tuovinen, 2015.) Toisessa tutkimuksessa suomalaisista ruuista yleisinä pidettiin kahvia, kalaruokia ja erityisesti lohta sekä keittoruokia (Snicker, 2012). Nuorten osalta yksittäisiä mainintoja tuli myös liittyen Aaltoon, Iittalaan ja Arabiaan. Myös nuoret kuvasivat suoma-laisia ihmisiä ystävällisiksi ja Suomen koulujärjestelmää hyväksi. (Korhonen & Tuovinen, 2015.) Tuo-reimman japanilaisten mielikuvia selvittäneen tutkimuksen tulokset ovat nähtävissä kuvassa 4. Vah-vimpina mielikuvina Suomesta nousee muumit, revontulet, Joulupukki, pohjola, kylmä ja sauna sekä virheellisesti vuonot (Ipsos Connect & VisitFinland, 2016).

Ydinkohderyhmän suurtokiolaisille nuorille naisille, joilla on matkustusaikeita Skandinaviaan, Suo-mesta tuli mieleen revontulet (24 %), muumit (21 %), lumi, jää, jäätiköt, kylmä, ilmasto (14 %), luonto, maisemat, luonnon ympäristö (13 %), Joulupukki, joulu (10 %), pohjoismainen design, kalusteet, kä-sityöt, Iittala, Arabia, ja Marimekko (9 %). Suomi-ikoneista eniten ydinkohderyhmää houkuttelevat revontulet, keskiyön aurinko, ruoka, kaupungit, arkkitehtuuri, järvet, muoti, metsät, lumi sekä muumit.

Skandinaviassa jo käyneisiin puolestaan vetoaa tärkeysjärjestyksessä revontulet, ruoka, keskiyön au-rinko, kaupungit, järvet, muoti, joulupukki, metsät, arkkitehtuuri, sauna sekä lumi. Molemmille ryh-mille nousee mieleen siis pääasiassa samat asiat Suomesta, mutta painotukset vaihtelevat hiukan. Ydin-kohderyhmän mukaan suomalaiset maisemat ja mielenmaisema sopivat japanilaiseen luonteeseen. (Vi-sitFinland, 2014c.)

4 AKTIVITEETIT

Japanilaiset ovat kiinnostuneita matkoillaan luonnon nähtävyyksistä ja maisemista, historiallisista ja kulttuurisista kohteista, taidemuseoista, ostoksista, teattereista, konserteista, elokuvista, gurmee ruo-kailusta, levosta ja rentoutumisesta, vaeltelusta sekä kylpylähoidoista. Nuoret ovat kiinnostuneita myös opetuksellisesta näkökulmasta. (European Travel Commission, 2013.) Useimmissa tutkimuksissa ak-tiviteeteistä yleisimmin nousevatkin luonto ja maisemat, ostokset, ruoka, nähtävyyksien katselu sekä museoissa ja gallerioissa vierailu. Tutkimusten mukaan matkailijan ikä vaikuttaa harrastettuihin aktivi-teetteihin. (Watkins & Gnoth, 2011 [Ahmed and Krohn, 1992; JTB, 2005; Lang et al., 1993].) Japanissa on noussut esiin uusi matkailijoiden sukupolvi, joka suhtautuu aktiviteetteihin uudella tavalla.

Nämä matkailijat hakevat aktiviteeteista matkan oikeutuksen ja oppimisen sijaan ennen kaikkea haus-kuutta ja nautintoa elämään. He erottavat selvästi työn ja vapaa-ajan toisistaan ja ovat valmiita sijoitta-maan ison osan tuloistaan vapaa-aikaan. Heitä ajaa henkilökohtaiset päämäärät ja hyvän elämän arvos-tus, individualismi ja itsensä toteuttaminen. (Watkins & Gnoth, 2011 [Anderson & Wadkins, 1991;

Herbig & Borstorff, 1995].)

Taulukossa 1 on esitetty japanilaisten harrastamat aktiviteetit Suomessa kaikkien japanilaisten osalta, sekä niiden osalta, joilla päämatkakohde Suomessa on Etelä-Suomen ulkopuolella. Japanilaiset pitävät yleisesti matkoista, joihin sisältyy monia eri aktiviteetteja/teemoja ja tämä näyttää korostuvan erityisesti silloin, kun Suomessa matkustetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kuitenkin vahvoihin teemoihin, kuten revontuliin, halutaan keskittyä (VisitFinland, 2014d). Suomessa vetovoimaisimmat tuotteet/ak-tiviteetit ovat revontulet ja talviharrasteet (esim. moottorikelkkailu, husky- ja poroajelut), jotka hou-kuttelevat yli 15 000 japanilaista matkailijaa Suomeen joka vuosi (VisitFinland, 2014b). Esimerkiksi moottorikelkkakierroksen aikana asiakkaat pääsevät tutustumaan pohjoisen luontoon ja nähtävyyksiin oppaan johdolla. Nuotion sytyttäminen, sen äärellä ruokaileminen ja mahdollinen saunominen ovat osa elämystä. Lisäksi he haluavat käydä Joulupukin luona, vaikkei Joulupukki tuo lahjoja Japanissa.

(Ervasti & Keskinarkaus, 2013 [Matkailun edistämiskeskus, 2013a].) Itämeren risteilyt ja järviristeilyt ovat suosittuja kesällä (VisitFinland, 2014b). He haluavat tutustua myös historiallisiin nähtävyyksiin ja ostaa suomalaista designia (Leinonen, 2011).

Taulukko 1. Japanilaisten matkailijoiden harrastamat aktiviteetit Suomessa (VisitFinland, 2015h).

Kaikki japanilaiset

matkailijat Japanilaiset matkaili-jat, joilla päämatka-kohteena muu Suomi

(pl. pääkaupunki-seutu ja muu

Etelä-Suomi) Nähtävyydet (kiertoajelut, merkittävät rakennukset,

muistomerkit, historialliset kohteet...) 51 % 80 %

Kulttuurikohteet (museot, konsertit, teatteri,

taide-näyttelyt...) 26 % 59 %

Tapahtumat 3 % 7 %

Ostokset 50 % 74 %

Ravintolat (ruoka, baarit, yökerhot) 41 % 69 %

Huvi- ja teemapuistot, eläintarhat 5 % 13 %

Kylpylät 2 % 13 %

Muut hyvinvointipalvelut (sauna ym.

hyvinvointipal-velut) 3 % 9 %

Patikointi, vaellus, luonnonpuistot 3 % 14 %

Kalastus 0 % 1 %

Pyöräily 1 % 6 %

Vesiaktiviteetit (melonta, soutu, purjehdus, uinti...) 0 % 1 %

Eläinten tarkkailu ja -valokuvaus 0 % 1 %

Talviurheilu (hiihto, laskettelu, lumilautailu,

lumi-kenkäily...) 0 % 4 %

Muut talviaktiviteetit ja elämykset (revontulet, husky- ja porosafarit, moottorikelkkailu, lumilinnat, jäähotellit, jäänmurtaja...)

3 % 23 %

Risteilyt (sisävesi tai rannikko) 5 % 8 %

Ei harrastanut matkan aikana mitään näistä 34 % 15 %

Japanilaiset ovat hyvin kiinnostuneita ihmisen hyvinvointia edistävistä trendeistä, kuten luomuruoasta ja luontoon liittyvistä aktiviteeteista (Snicker, 2012). Esimerkiksi patikointi kiinnostaa sellaisiakin japa-nilaisia matkailijoita, jotka eivät muuten liiku aktiivisesti. Patikointiin voi myös liittää rantasaunan, sillä

suomalainen sauna kiinnostaa heitä. (Snicker, 2012; VisitFinland, 2014b.) Se edustaa japanilaisille mat-kailijoille suomalaisen hyvinvoinnin ja mystiikan kokemista. Saunaan tarvitaan kuitenkin opastusta tai opastaja, joka kertoo, kuinka saunassa toimitaan, että siellä tulee miellyttävä ja rentoutunut olo. Sau-nomiseen voi liittää myös esimerkiksi terveysvaikutusten mittaamista tai mielen tai kehon hyvinvointia edistävää saunajoogaa. (Snicker, 2012.) Snicker (2012) nostaa tutkimuksessaan esiin japanilaisille so-veltuvina aktiviteetteina myös veteen liittyvät aktiviteetit, kuten melomisen ja veneretken hiljaisuutta kuunnellen, vaellusretken yhdistettynä uimiseen sekä järvikalastuksen. Myös Leinosen (2011) mukaan veteen liittyvät aktiviteetit ovat hyviä, sillä japanilaiset ovat leikkimielistä kansaa ja pitävät vedestä.

Kaikkein merkittävimpänä luontoon ja hyvinvointiin liittyvänä aktiviteettina japanilaisten matkailijoi-den osalta pidetään kuitenkin metsässä liikkumista. Metsään voidaan järjestää vaelluksia tai sieni- ja marjaretkiä. (Leinonen, 2011; Snicker, 2012.) Japanilaista matkailijaa kiehtoo metsän syvyys ja eri ker-rokset. He kokevat metsässä liikkumisen terveellisenä. Japanilaiset tarkkailevat mielellään luonnon yk-sityiskohtia ja valokuvaavat näkemäänsä, nauttivat luonnon hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta, eivätkä halua kiirehtiä eteenpäin. Heille onkin annettava riittävästi aikaa metsän eläinten ja kasvien tarkkailuun.

(Snicker, 2012.) Erityisen hyvänä ja japanilaisille soveltuvana aktiviteettinä pidetään metsäkylpyjä. säkylvyllä, ”shinrin-yoku”, tarkoitetaan metsässä kulkemista ja metsän moniaistista nauttimista. Met-säkylpy ei sisällä raskasta liikuntaa. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden avulla on tutkittu metsäympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen. Näiden tutkimusten mukaan metsäkylvyllä on useita positiivisia vaikutuksia, jotka alkavat näkyä jo muutaman minuutin kuluttua metsään astumisen jälkeen.

Metsäkylvyt voivat laskea henkilön verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormonin määrää kehossa.

Japanissa metsäkylpyjä käytetään pääasiallisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn, eikä niinkään sairauksien parantamiseen. (Park et al., 2009; Tanskanen & Tikkanen, 2015 [Healthy Parks Healthy People Cen-tral, 2010; Hiking Research, 2012].)

Jotta japanilaiset saisivat metsästä ja suomalaisesta luonnosta mahdollisimman positiivisen kokemuk-sen on huolehdittava siitä, että luonnossa liikkumiseen on selkeät ohjeet ja reittiopasteet ja mielellään opas mukana. Parhaiten tiedot ja ohjeet välittyvät japaninkielellä. Englanninkielisten ohjeiden tulee olla hyvin selkeitä. Myös palveluntarjoajan huono englanninkielentaito herättää epäluottamusta. Japa-nilaisille on annettava mahdollisuus nauttia luonnon hiljaisuudesta kaikessa rauhassa ja useilla eri ais-teille, esimerkiksi kuuntelemalla ääniä, koskettelemalla puiden pintaa, kävelemällä avojaloin samma-leella tai tarkkailemalla eläimiä ja hyönteisiä. Heille on hyvä antaa mahdollisuus myös metsän antimien keräämiseen. Metsäretkiin on mahdollista yhdistää luontoon liittyviä tarinoita, metsärohtoja, seremo-niallisia nuotiokahvihetkiä (vrt. teeseremonia) suomalaisine eväineen ja nuotiolauluineen, tähtien kat-selua ja jopa metsäympäristössä järjestettäviä tapahtumia. (Snicker, 2012.)

Luonnon ja metsän kokeminen on japanilaisille matkailijoille hyvinvointimatkailua.

Hyvinvointimat-paninkielistä opasta sekä jaHyvinvointimat-paninkielistä materiaalia ja tietoa paikallisista kohteista, ruuasta, aktivitee-teista sekä palveluista. (Tanskanen & Tikkanen, 2015.) Heidän matkan aktiviteetteihinsa sopii jopa itse ruuan laittaminen paikallisista raaka-aineista. Edellytyksenä on kuitenkin, että useat matkailijat pääsevät tekemään sitä yhtä aikaa, sillä japanilaiset eivät välttämättä halua itse tehdä, jos koko muu ryhmä seuraa heidän tekemistään. (Ervasti & Keskinarkaus, 2013; Snicker, 2012.) Luonnon ja hyvinvoinnin lisäksi vahva trendi japanilaisten matkailussa onkin kulttuuriin ja erityisesti paikalliskulttuuriin tutustuminen (esim. Ipsos Connect & VisitFinland, 2016). Kylpylätkin sopivat heille aktiviteeteiksi, mutta on huo-mioitava, että japanilainen kylpylä poikkeaa suomalaisesta. Japanilaiset kylpylät (onsen) eivät ole uima-paikkoja, vaan niissä rentoudutaan kuumissa altaissa (Mannonen, 2015). Näin ollen suomalaisen kyl-pyläkulttuurin avaaminen matkailijoille voi olla paikallaan.

5 MARKKINOINTI

Matkakohdetta Japaniin markkinoitaessa on tärkeää, että siitä on tarpeeksi tietoa saatavilla useissa ka-navissa, sillä jos kukaan ei suosittele kohdetta eikä tietoa ole tarpeeksi tarjolla, ei sitä valita matkakoh-teeksi (Snicker, 2012). Aasian markkinoilla tarvitaankin hyvien tuotteiden lisäksi tehokasta markki-nointia (VisitFinland, 2015e). Japanin markkinoille pyrittäessä on otettava huomioon muutamia seik-koja, sillä liiketoiminta ja tavat eroavat Japanissa usein länsimaissa totutuista tavoista. Ensinnäkin Ja-panin markkinoille pääsy vaatii kohtuullisia panostuksia (Eurotechnology Japan KK, 2014). Japanilai-set, etenkin naiJapanilai-set, käyttävät matkaa suunnitellessa ja matkapäätöksiä tehdessä useita eri tiedonhaun kanavia, joten yhteen kanavaan panostaminen ei välttämättä riitä (esim. European Travel Commission, 2013). Matkakohdetta valitessa käytetään eniten nettiä ja painettuja lähteitä ja matkaa suunniteltaessa nettiä, sosiaalista mediaa, puskaradiota ja kirjallisuutta. (Korhonen & Tuovinen, 2015; Maine Interna-tional Trade Center, 2015.) Internetiä japanilaiset käyttävät aktiivisesti sekä tietokoneilla että mobiilisti (esim. European Travel Commission, 2013; Kemp, 2015). Lisäksi on huomioitava, että nuoret ja ikään-tyneemmät käyttävät eri kanavia. Nuoriin tehoaa parhaiten sähköisen markkinoinnin kanavat ja iäk-käämpiin painetut lähteet sekä puskaradio. (Loayza, 2015; Wong, 2015.) Kuitenkaan iäkkäämpien mat-kailijoidenkaan osalta ei online-markkinointia voi kokonaan unohtaa vaan parhaiten toimii online-of-fline kampanjoiden yhdistäminen. Toisaalta myös nuorten, etenkin naisten osalta, myös tietyt ofonline-of-fline- offline-mediat voivat toimia. Näitä ovat erityisesti ulkomainonta ja liikennevälineviestintä työssä-käyntialueilla sekä muotilehdet. Sekä iäkkäämpien ja nuorempien matkailijoiden kohdalla voidaan käyttää myös vai-kuttajamarkkinointia: eläkeläisiin tehoaa parhaiten ikäryhmälle tuttujen julkisuuden henkilöiden käyttö ja nuorten naisten osalta merkittävien naisvaikuttajien käyttö. (Wong, 2015.)

Koska matkailupäätöksiä tehdessä käytetään useita eri kanavia, voi yksittäiselle matkailualueelle mark-kinointiponnistelujen kohtuullistamiseksi olla hyödyllisintä olla osana suurempaa kokonaisuutta, esi-merkiksi VisitFinlandin markkinointia. Tämä mahdollistaa helpoiten myös Japaninkielisen materiaalin tuottamisen, joka on erittäin tärkeää Japaniin markkinoitaessa. Japanilasille on haastavaa roomalaisin kirjaimin kirjoittaminen, joten heille helpoin tapa löytää länsimaisia matkakohteita on syöttää japanin-kielisiä hakusanoja hakukoneeseen (Akimoto, 2011). Toinen tapa saada tehokasta näkyvyyttä ja myyn-tiä Japanissa kohtuullisemmilla, mutta ei ilmaisin, kustannuksin on kumppanuusmarkkinointi (affiliate marketing), jossa kumppaneille maksetaan esimerkiksi nettiliikenteen ohjaamisesta alueen/yrityksen verkkosivuille tai myynnin aikaansaamisesta. Bloggaus tai oman alueen esiin saaminen suositussa japa-nilaisessa blogissa voi tuoda paljon näkyvyyttä matkakohteelle, sillä bloggaus on hyvin suosittua Japa-nissa ja sen avulla tavoitetaan erityisesti nuoria kuluttajia. (Loayza, 2015.) Matkailumarkkinoinnin kan-nalta merkittävimmät verkkosivustot on kuvattu taulukossa 2.

Taulukko 2. Merkittävimmät verkkosivustot Japaniin markkinoitaessa (Ervasti & Keskinarkaus, 2013 [Rurubu, 2013]; European Travel Commission, 2013; Noto, 2015b; Wong, 2015b).

Interaktiiviset ja yhteisölliset

matkailusivus-tot

Online- matkatoimistot

Sosiaalisen median

kana-vat Hakukoneet Uusia avauksia

Rurubu Rakuten

Travel LINE Google Trippeace

Chikyu-no- arukikata

Expedia

Travel Google+ Yahoo Tabippo

Facebook Twitter

Jos japanilaisia haluaa lähestyä omilla verkkosivuillaan, kannattaa omat verkkosivut kustomoida Japa-niin sopiviksi, eikä tehdä pelkkää teknistä käännöstä suomen- tai englanninkielisistä sivuista. Japanilai-silla sivuilla voi olla paljon tekstiä, sillä japanilaiset ovat siihen tottuneet ja ovat suvaitsevaisempia suu-ria tekstimääriä kohtaan kuin esimerkiksi eurooppalaiset tai yhdysvaltalaiset. (Loayza, 2015.) He ovat tottuneet suureen tekstimäärään, sillä Japanin matkailulaissa on määritelty, kuinka paljon esitteessä saa olla kuvia ja kuinka paljon pitää olla tekstiä (VisitFinland, 2014d). Japanin merkkikieli myös mahdol-listaa suuren tietomäärän mahduttamisen pieneenkin tilaan (Loayza, 2015). Markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin Suomea ja Japania yhdistäviä tekijöitä. Valokuvissa kannattaa näyttää aktiivisia ihmisiä te-kemässä eri asioita, vuodenaikojen eri värejä sekä hassuja yksityiskohtia, kuten iloista poliisia. Myös joku vapaaehtoinen japaninkielinen henkilö voisi olla hyvä saada suosittelemaan matkakohdetta koh-teen omille internet-sivuille. (Snicker, 2012.) Nettisivuille kannattaa tehdä myös hakukoneoptimointi (Loayza, 2015). Japanin liiketoiminnassa suhteet ovat erittäin tärkeitä, niitä rakennetaan huolella ja niistä huolehditaan (Eurotechnology Japan KK, 2014). Asiakkaiden odotukset on pyrittävä täyttämään eli palvelun on vastattava sitä, mitä markkinointimateriaalissa tai sosiaalisessa mediassa on luvattu (Snicker, 2012).

6 MERKITYS SAIMAAN MATKAILULLE

Japanilaiset eivät ole Etelä-Savon alueella vielä kovin merkittävä matkailijaryhmä, sillä heidän saapu-misiaan alueelle on vuosittain noin 250–400 ja yöpymisvuorikausia noin 300–700 (kuvat 5-6). Alueen kahden suurimman matkailijaryhmän yöpymisiä on useita tuhansia vuosittain, venäläisten yöpymisiä tällä hetkellä noin 80 000 ja saksalaisten noin 13 000. Suomeen japanilaisia matkailijoita saapuu vuo-sittain kuitenkin noin 100 000 ja yöpymisiä on noin 200 000 yön verran. (VisitFinland & Tilastokeskus, 2016a; 2016b.) Japanilaisissa voisi näin ollen olla potentiaalia myös Saimaan alueelle, jos alueen näky-vyyttä ja tunnettuutta saadaan lisättyä Japanissa.

Kuva 5. Japanilaisten kuukausittaiset saapumiset Etelä-Savossa sekä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla 2013–2015.

Kuva 6. Japanilaisten kuukausittaiset yöpymiset Etelä-Savossa sekä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla

Etelä-Savon ja Saimaan alueella on tarjota japanilaisille erityisesti puhdasta luontoa ja erilaisia luonto-aktiviteetteja, mutta myös paikallis- ja korkeakulttuuria. Etelä-Savo ei todennäköisesti tule olemaan kovin yleisesti hyödynnetty osana japanilaisten kiertomatkapaketteja, ellei pakettimatka suuntaudu Pohjoismaiden sijaan Pietariin ja Baltian maihin, joita kohtaan kiinnostus on nousussa. Sen sijaan alu-eella on potentiaalia palvella erityisesti erityismielenkiinnon vuoksi (harrastus, työ) matkaavia pienryh-miä sekä yksilömatkustajia, joille matkalla erityisen tärkeää ovat kauniit maisemat sekä uudet

In document Japanilaiset matkailijat Suomessa : potentiaaliset asiakkaat Saimaan alueelle (sivua 31-45)