t
yöväen laulaja Reijo Frank ja muusik-ko Reino Bäckström ovat tutustuttaneet tuhannet ihmiset työväenlauluihin, joilla on vahva perinne ja sanoma kantautuu yhä uusille sukupolville.Reijo Frank syntyi työläisperheeseen 8.7.1931 Helsingissä. ”Olen imenyt työväen-laulut jo äidinmaidossa”, Frank sanoo. Niitä laulettiin kotona mandoliinin säestämänä, ja moni hyräilty sävelmä tarttui jo silloin hänen muistiinsa. Musiikillista osaamista on ollut kummankin vanhemman suvussa.
Reijo Frank työskenteli yli 40 vuotta ko-neasentajana Helsingin kaupungin konepa-jalla Toukolassa. Hänestä tuli Pleunan kundi vuonna 1948. Nimi Pleuna juontaa alkunsa bulgarialaisesta Plevnan kaupungista, jossa suomalaisia taisteli Venäjän armeijassa vuo-sina 1877–78 Bulgarian vapauttamiseksi Tur-kin alaisuudesta. Jo 8-vuotiaana Reijo touhusi kuorma-auton apupoikana, ja ylitöitä hänelle kertyi Pleunan aikoina niin, että työuraan voisi lisätä useita vuosia.
Reijo Frank ei ryhtynyt päätoimiseksi lau-lajaksi, vaan esiintyi lomillaan tai työnantajan antamilla keikkavapailla. Vaikka laulajan töitä olisi riittänyt, Frank asetti etusijalle Pleunan ja sieltä saatavan varman toimeentulon. Hän osallistui Helsingin rakentamiseen huoltamal-la siihen tarvittavia koneita. Työväenliikkees-sä hän toimi laulamalla ja vetämällä erilaisia ammattiosastojen ja muiden järjestöjen tilai-suuksia joko yksinään kitaralla säestämällä tai yhdessä muiden kanssa riippumatta siitä, millainen punaisen värin aate milloinkin oli pyytänyt häntä esiintymään. Koska verottaja ei uskonut, että työmies voisi olla taiteilija, Frank
ei saanut laulamalla ansaituista tuloista vähen-nyksiä. Laulaja sopi verottajan kanssa, että hän esiintyy vain kahvipalkalla, kunhan matkakulut korvataan.
”Reijo Frank ei laula enää”, työväen laulaja itse toteaa. Hän sanoo pitkälti yli 60 vuoden uran riittävän yhdelle ihmiselle. Onneksi hä-nen esityksiään on taltioitu radio- ja tv-nauhoi-tusten lisäksi noin 90:lle äänitteelle, viimeisim-piä on Työväen laulaja -CD-levy, joka julkaistiin hänen muistelmakirjansa liitteenä. CD:n laulut on sovittanut Reino Bäckström.
Reino ”Reiska” Bäckström on alun pe-rin Helsingin Kalliosta. Hän syntyi 8.2.1949.
Ammattimuusikoksi hän ryhtyi vuonna 1974 oltuaan sitä ennen postinkantajana. Kemin kaupunginorkesterin johtajana hän toimi vuo-sina 1975–77. Haitarin soittamisen hän aloit-ti jo 9-vuoaloit-tiaana pioneeriosaston tarvitessa säestäjää. Kansandemokraattisella liikkeellä oli Helsingissä 1950–60-luvun vaihteessa yli 30 kisälliryhmää, joten haitaristia tarvittiin aina.
Reino Bäckström aloitti eläkeiän kynnyksellä laulutunnit musikaalisten poikiensa innosta-mana.
Työväenlaulut kokivat uuden tulemisensa 1960-luvun puolivälin tienoilla. Läpimurron taustalla olivat Väinö Linnan Täällä pohjan-tähden alla -trilogia, erityisesti sen toinen osa (1960) – sehän kertoi vuoden 1918 taustoista, tapahtumista ja seurauksista, sekä Jaakko Paa-volaisen tutkimukset Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918. 1: Punainen terrori (1966) ja 2:
Valkoinen terrori (1967). Työväen järjestöjen välillä lähes hukattu perinne löydettiin uudes-taan. Uudet sukupolvet opettelivat vanhoja työväenlauluja sekä kirjoittivat ja sävelsivät
uusia. Bäckström kertoo, että uusia työväen-lauluja kirjoitetaan vieläkin. Suurin osa niistä kirjoitetaan kuitenkin pöytälaatikoihin, sillä niille ei löydy kustantajia. Reijo Frank toteaa, että syitä työväenlaulujen kirjoittamiselle tar-joavat nykyiset yhteiskuntaolot.
Reijo Frank teki osaltaan suuren työn koo-tessaan työväenliikkeen lauluperinnettä. Hä-nen yhdeksi tunnuslaulukseen on muodostu-nut Elsa Rauteen venäläiseen sävelmään kir-joittama Veli sisko. Kun 1960-luvulla kerättiin talteen työväen lauluperinnettä, laulun alkupe-räiset sanat löytyivät. Sävel oli Frankille tuttu
ja Elsa Rauteen kisällittärille kirjoittama ”ke-vyempi” versio. Frankin kautta alkuperäiset sanat ja sävelmä löysivät toisensa uudestaan.
jorma Hyvönen toimittaja, Helsinki
kirjoituksen lähteinä on käytetty keskustelua Reijo Frankin ja Reino Bäckströmin kanssa, Bäckströmin haas-tattelua (Juha Drufva) Kansan Uutisten verkkolehdessä 9.2.2009 ja Reijo Frankin muistelmia; Reijo Frank Työväen laulaja, toim. Pentti Peltoniemi, Tammi, 2009, 240 s.
Työväenliikkeen kirjastossa on myynnissä Reijo Frankin muistelmakirjaa, joka sisältää Työväen laulaja -CD-levyn (5 €). Lisäksi myynnissä on Reijo Frank: Nostalgiaa -CD-levyä (2009).
Reino Bäckström ja Reijo Frank esiintymässä kir-jakahvilassa 22.11.2012 Työväenliikkeen kirjastossa. Kuva: Jorma Hyvönen
kirjastossa:
• Tiloja vuokrattavissa kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin yksityisille ja järjestöille. Lisä-tiedot Kirsti Lumiala: kirsti.lumiala@tyova-enperinne.fi tai 050-4360178.
• Sesongin mukaan myynnissä joulukortteja tai kevät- ja vappukortteja.
• Uusia kirjoja ja kokoelmista poistettuja kirjoja myynnissä edullisesti. Lista kirjoista ja hinnoista www.tyovaenperinne.fi
• Työväenkirjaston ystävien ideoima Studia Generalia -luentosarja alkaa 23.1.2014 Työväenliikkeen kirjastossa. Ensimmäisen luennon teemana Työväki ja kestävä kehi-tys. Puhujana presidentti Tarja Halonen.
• Matti Kuusi 100 vuotta -seminaari 7.3.2014.
• Myös tavanomaista kirjastotoimintaa:
tervetuloa lainaamaan kirjoja!
elämäkerta matti paasivuoresta
Matti Paasivuori oli ensim-mäinen työläistaustainen ammattipoliitikko, joka tuli köyhistä oloista Ilmajoelta ja nousi ilman minkään-laista koulutusta Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansan-edustajaksi ja ministeriksi.
Teoksen sovittelija. matti paasivuori 1866-1937on kirjoittanut VT, dosentti ja Työväen Arkiston erikoistutkija Marjaliisa Hentilä. Kir-jaa, joka ilmestyy joulukuussa 2013, myydään Työväen Arkistossa tai sen voi tilata osoittees-ta raimo.parikka@helsinki.fi osoittees-tai Raimo Parik-ka, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto. Kirjan hinta 20€ (+ tilattaessa postikulut).
työVäentutkiMus VuosikirjAn tilAus
Työväen perinnelaitosten yhteisesti kokoama vuosikirja on vakiin-nuttanut asemansa, ja
tilaajarekisterissä on lähes 600 nimeä. Lisäksi moni hankkii julkaisunsa ostamalla sen pe-rinnelaitoksista. Tilaamalla varmistat, että posti tuo vuosikirjan kotiin saakka. Tilaushinta on edelleen 10 euroa; alla tarkemmat tiedot.
Tilausmaksuilla, vapaaehtoisilla kannatusmaksuilla, Työväenperinne ry:n jäsenyhteisöjen tuella ja tuki-ilmoituksilla katetaan edelleen pääosa vuosikirjan kustannuksista.
Kiitokset kaikille julkaisumme tukijoille!
Työväenperinne - Arbetartradition ry:n hallitus
Lisätietoja:
Muista osoitteenmuutokset!
Kirsti Lumiala Raija Kangas
kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi raija.kangas@tyovaenperinne.fi 050 436 0178 050 323 5772
Saajan
tilinumero Danske Bank
800015-490348 IBAN FI82 8000 1500 4903 48
Saaja Työväenperinne – Arbetartradition ry Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki
Työväentutkimus tilaus 2014
Maksajan nimi ja osoite
Viestiksi Tilaajan nimi ja osoite
Eräpäivä 01.10.14 Määrä 10,00 €
Heikki Hellman