5.1 Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia omasta työhyvinvoinnista ja
5.1.3 Työuupumus, -stressi ja siitä palautuminen
Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden kokemaa työväsymystä, -stressiä ja -uupumista korona-aikana. Työuupumusta korona-aikana oli kaikista vastaajista (27) kokenut useasti 8
% ja jonkin verran noin kolmannes (37 %). Toinen kolmannes (37 %) ei ollut kokenut korona-aikana merkittävää työuupumista ja 7 % ei ollut kokenut työuupumista korona-korona-aikana lainkaan. Loput (11 %) vastaajista ei osannut sanoa, ovatko he kokeneet työuupumusta poikkeusolojen aikana. Työstressistä korona-aikana oli kärsinyt suurin osa vastaajista (74
%). 19 % vastaajista ei ole kokenut olleensa stressaantunut korona-aikana ja loput (7 %) ei osannut sanoa, onko kokenut työstressiä korona-aikana.
Kaikista vastaajista (27) lähes puolet (48 %) koki pystyvänsä palautumaan työkuormituksesta hyvin, ja 44 % koki pystyvänsä palautumaan työkuormituksesta joskus.
Yksi vastaajista (4 %) koki, ettei pysty palautumaan työkuormituksesta lainkaan ja yksi (4
%) ei osannut sanoa, osaako palautua työkuormituksesta. Seuraavaksi haluttiin kartoittaa vastaajien keinoja palautumiseen monivalintakysymyksen muodossa (Kaavio 1).
Kysymykseen vastasivat kaikki kyselyyn osallistuneet (27). Tärkeimmiksi työkuormituksesta palautumiseen vaikuttaviksi keinoiksi nousivat ystävien ja läheisten kanssa yhdessäolo ja lepo. Molempien vaihtoehtojen vastausprosentti oli 96 %. 67 % vastaajista koki liikunnan ja 63 % musiikin kuuntelun tärkeiksi palautumisen keinoiksi. Lähes puolet (48 %) koki luonnon tärkeäksi keinoksi. Vähän reilu kolmannes (37 %) piti harrastuksia hyvänä keinona palautumiseen. Mökkeily rentoutumisen keinona oli tärkeä 26 %:lle vastaajista. Noin viidennes (19 %) tykkäsi käyttää lukemista tai äänikirjoja palautumisen keinona. 15 % vastaajista käytti myös muita keinoja palautumiseen. Näitä keinoja olivat esimerkiksi yksinolo, eläimet ja omat lapset.
Kaavio 1. Vastaajille merkitykselliset asiat palautumisen kannalta
Viimeisenä kyselyssä esitettiin avoin kysymys, jossa kysyttiin, miten työntekijät voisivat itse henkilökohtaisesti edistää oman työyhteisönsä hyvinvointia. Kysymykseen vastauksia tuli yhteensä 18 eli noin 67 % vastaajien kokonaismäärästä (27). Aito kiinnostus, läsnäolo,
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Lepo Ystävien/läheisten kanssa yhdessäolo Liikunta Musiikin kuuntelu
Luonto Harrastukset Mökkeily Lukeminen/äänikirjat Muu
Vastaajille merkitykselliset asiat palautumisen kannalta
kuunteleminen ja muiden auttaminen koettiin monessa vastauksessa tärkeäksi osaksi hyvinvoivaa työyhteisö (8 mainintaa).
Olemalla läsnä, kuuntelemalla ja antamalla oman tukeni työyhteisölle.
Olla turvallinen ja helposti lähestyttävä työkaveri.
Työhyvinvointia voitaisiin tukea työkavereiden kannustamisella ja kehumisella, sekä tsemppaamalla haastavissakin tilanteissa (6 mainintaa). Myös oma positiivinen asenne ja iloisen mielen tuominen työpaikalle (6 mainintaa) koetaan tärkeänä hyvän työilmapiirin luomiseksi.
Vielä enemmän kannustamalla työkavereita haastavissa tilanteissa, jotka itsellekin tuntuvat sillä hetkellä harmillisilta.
Kannustaa, tsempata, kehua ja olla läsnä.
Virkistystapahtumien järjestäminen itse nousi esiin myös osassa vastauksista (4 mainintaa).
Myös asioista keskusteleminen avoimesti koettiin työyhteisön työhyvinvointia edistävänä tekijänä (3 mainintaa).
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää koronapandemian vaikutuksia kolmen Seinäjoen alueella toimivan päiväkodin työntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuoda esiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden omia näkemyksiä omasta työhyvinvoinnistaan, mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet ja mitkä asiat koetaan tärkeiksi työhyvinvoinnin tukemisen kannalta korona-aikana. Tutkimuksen kyselyn vastaukset osoittivat, että koronapandemian vaikutukset työntekijöiden työhyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin tukemisen keinot ovat yksilöllisiä, mutta samankaltaisia vastauksia löytyi kumminkin paljon. Korona-ajan varhaiskasvatuksessa koettiin olevan yhteinen ongelma ja työilmapiirin sekä yhteistyön merkitys korostui monien vastauksissa.
Työhyvinvointi on hyvinvoinnin tila, johon vaikuttavat työympäristö, työpaikan ihmissuhteet, omat voimavaramme ja oma työkykymme (Mäkikangas ym., 2017, Työ- ja organisaatiopsykologian kenttä ja työhyvinvointi -luku). Työhyvinvointiin vaikuttavat erilaiset muutokset, ja se koostuu ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä omasta henkilökohtaisesta elämästä. Työhyvinvoinnin merkitys on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Aluehallintoviraston (AVI) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (2021) mukaan varhaiskasvatuksen työntekijät ovat kokeneet koronapandemian alkaessa ohjeistukset sekaviksi, sillä ne muuttuivat nopeasti, niissä oli liikaa tulkinnanvaraa ja niitä tuli monilta eri tahoilta. Tämän kaltaiset tuntemukset nousivat esiin myös tutkimustuloksissa, ja korona-ajan on koettu tuovan haasteita niin työelämään, kuin vapaa-aikaankin. Tiheään muuttuvat rajoitukset koettiin molemmissa ympäristöissä haasteena. Omaa työhyvinvointia voidaan tukea monin eri keinoin, ja yksi niistä voi olla läheisten ja ystävien kanssa yhdessäolo.
Korona-aika on tuonut mukanaan rajoitteita läheisten näkemiseen. Myös organisaation sisällä tapahtuvat rajoitukset esimerkiksi yhteistyöstä muiden ryhmien kanssa tuo haasteita yhteisöllisyyteen. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisö on työhyvinvoinnin kannalta tärkeä asia.
Korona-aika on tuonut haasteita hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen (AVI & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021). Tutkimustuloksissa nousi esiin, että mm. ryhmien välisen yhteistyön rajoittaminen on tuonut haasteita yhteisöllisyyteen, mikä on hyvän työilmapiirin edellytys.
Työ varhaiskasvatuksen toimialalla voidaan kokea haastavana ja siksi tiimityö on tärkeää.
Yhteen hiileen puhaltamisen tärkeys korona-aikana nousi useammassa vastauksessa esiin.
Suurin osa vastaajista oli kokenut työhyvinvointinsa korona-aikana hyväksi, ja olikin nostanut vastauksissaan esiin juuri tiimityön ja hyvän työilmapiirin merkityksen hyvän työhyvinvoinnin kannalta. Virolainen (2012, s. 31) kertoo stressillä olevan erittäin suuri merkitys työhyvinvointiin. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksissa esiin nousi stressin ja joustavuuden lisääntyminen. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisössä kommunikointi on avointa ja hankalistakin asioista pystytään puhumaan hyvässä hengessä.
Juuti ja Vuorela (2015, s. 95) korostavat keskustelun tärkeyttä hyvän työilmapiirin ja työhyvinvoinnin takaamiseksi. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset työhyvinvointitapahtumat. Korona-aika on rajoittanut näiden tapahtumien järjestämistä, sillä ylimääräisiä kontakteja on rajoitettu. Palautteen saaminen omasta työstään niin työkavereilta, esimiehiltä, vanhemmilta ja lapsilta on koettu tärkeäksi työhyvinvointia tukevaksi asiaksi. Positiivinen palaute nostaa ihmisen työmotivaatiota ja toisaalta myös rakentava palaute on tärkeää, jotta jokainen voisi olla työssään paras mahdollinen.
Tutkimustuloksissa nousi esiin korona-aikana lisääntyneet sairauslomat ja niiden aiheuttama sijais- ja resurssipula. Resurssipula on yleinen ja ikävä ilmiö varhaiskasvatuksen toimialalla. Oulasmaan ja Riihosen (2013, s. 14–15) mukaan 46 % varhaiskasvattajista kokee resurssipulan aiheuttavan itsessään haasteellisia tunteita. Sijais- ja resurssipula tuo tietenkin mukanaan kiireen, ja valmiiksi suunniteltu toiminta ei välttämättä toteudu, minkä on koettu lisäävän stressiä työstä sekä työilmapiiri on koettu osittain kireämmäksi kiireen vuoksi. Korona-aika on lisännyt työmäärää sijais- ja resurssipulan lisäksi myös tarkemman hygienian vuoksi. Siivoustoimia on tehostettu, mikä on lisännyt työntekijöiden työmäärää jo valmiiksi kiireisessä työssä. Suurin osa vastaajista koki olevansa motivoitunut työhönsä, mutta osan vastauksissa nousi esiin, että korona-aika on laskenut heidän työmotivaatiotaan.
Korona-ajan on koettu vaikuttavan omaan kokonaisvaltaiseen jaksamiseen ja sitä kautta myös jaksamiseen töissä. Työyhteisön hyvinvointi koostuu jokaisen yksilön henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, ja sen vuoksi jokaisen on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan (OPH, 2021). Suurin osa tutkimuksen vastaajista oli kokenut itsensä stressaantuneeksi korona-aikana. Vapaa-aikana on tärkeää pystyä palautumaan työkuormituksesta sekä stressistä, ja korona-aika on osittain tuonut siihen haasteita.
Läheisten kanssa yhdessäolo nostettiin vastauksissa yhdeksi tärkeimmistä palautumisen keinoista ja korona-aikana sitä on jouduttu rajoittamaan, kun ihmisiä ei ole saanut nähdä samalla tavalla, kuin aiemmin. Tutkimustuloksissa kumminkin vain yksi vastaajista oli vastannut, että ei pysty palautumaan työkuormituksesta lainkaan. Palautumisen keinoja on onneksi paljon muitakin, kuten musiikin kuuntelu ja luonnossa liikkuminen, mihin korona-aika ei ole vaikuttanut. Myös harrastukset ovat yksi palautumisen keinoista ja korona-korona-aikana harrastuksia on jouduttu rajoittamaan esimerkiksi kokoontumisrajoitusten vuoksi.
Riittävän perehdytyksen saaminen uudessa työpaikassa luo pohjan työn aloittamiselle sekä työntekijälle tunteen siitä, että hän pärjää uudessa työssään. Tutkimuksessa haluttiin tietää ovatko korona-aikana aloittaneet uudet työntekijät saaneet riittävän perehdytyksen, ja melkein puolet vastaajista oli sitä mieltä, että he eivät ole saaneet riittävää perehdytystä.
Riittävän perehdytyksen saaminen vaatii aikaa ja resursseja, ja korona-aikana nämä asiat ovat olleet ongelma.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten korona-aika on näkynyt varhaiskasvatuksen arjessa. Korona-aika on muuttanut varhaiskasvatuksen käytäntöjä aika paljon. Yhteisöllisyyden on koettu kärsivän, sillä yli ryhmien toimimista päiväkodeissa on rajoitettu, sillä ylimääräiset kontaktit halutaan pitää minimissä. Päiväkodeissa on ollut käytössä ns. turvakuplat, joiden sisällä on tehty yhteistyötä, mutta koko päiväkodin yhteiset hetket ovat jääneet vähemmälle tai niitä ei ole voitu toteuttaa lainkaan. Omat tiimikaverit nousivat vastauksissa erittäin merkitykselliseksi oman työhyvinvoinnin kannalta, ja tähän on vaikuttanut varmasti osaltaan yli ryhmien yhteistyön rajoittaminen, kun kontaktit toisissa ryhmissä työskentelevien työkavereiden kanssa ovat jääneet vähemmälle. Myös henkilökunnan kahvitaukoja on porrastettu tai järjestetty omissa ryhmätiloissa, millä on koettu olevan vaikutuksia yhteisöllisyyteen. Kumminkin työilmapiiri ja työyhteisö oli koettu myös korona-aikana hyväksi, vaikka rajoituksia onkin tullut.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) perheiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välisen yhteistyön tärkeyttä painotetaan lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisen kannalta. Korona-aikana esimerkiksi vasukeskusteluja on jouduttu pitämään etänä mm. Teamsin ja puhelimen välityksellä, ja vanhempainiltoja on jouduttu perumaan. Toisaalta korona-aika on myös opettanut monia hyödyntämään
etäyhteyksiä, mikä on tulevaisuuden kannalta myös hyvä asia, jos paikan päälle tulemisessa ilmenisikin esteitä. Näiden asioiden lisäksi korona-aika on heijastunut myös pedagogiikkaan ja sen toteuttamiseen. Pedagogiikka on tärkeä osa opetus- ja kasvatustyötä, jonka tavoitteena on tukea ja edistää osallisuutta (Bomström & Määttä, 2021). Pedagogiikka on kärsinyt mm. vierailukieltojen ja vähäisen suunnitteluajan vuoksi.
Yhteisöllisyys luo työtekijöille yhteenkuuluvuuden, samaistuvuuden ja mielekkyyden tunteita (Kaivola & Launila, 2007, s. 77–79). Nämä tunteet ovat tärkeitä työntekijän työmotivaation ja yksilöllisyyden tukemisen kannalta. Työyhteisön välinen luottamus, avoimuus ja kunnioitus toisia kohtaan on hyvän työilmapiirin luomisen perusta (Juuti & Vuorela, 2015, s.
162). Tutkimustulosten mukaan muiden tukemisella, kannustamisella ja kehumisella koettiin olevan suurin positiivinen vaikutus työilmapiiriin sekä omaan, että muiden työhyvinvointiin.
Nämä asiat nostavat ihmisen työmotivaatiota sekä itseluottamusta ja luovat onnistumisen tunteita, jotka ovat työhyvinvoinnin edellytyksiä
7 POHDINTA
Opinnäytetyöni aiheen valinta oli aika riskialtis, sillä aihetta ei ole vielä ehditty tutkimaan paljoa. Ehdotus aiheesta tuli erään yhteistyötahoni esimieheltä. Teorian löytäminen korona-ajan vaikutuksista oli erittäin haastavaa, sillä aihe on tuore, eikä varsinkaan laajempia tutkimuksia ole vielä ehditty tehdä. Tässä opinnäytetyössä keskityn käsittelemään koronaa ja sen vaikutuksia niistä näkökulmista, joilla on yhteys varhaiskasvatukseen.
Työhyvinvointia on tutkittu monia vuosikymmeniä, ja hyvän työhyvinvoinnin määritelmätkin ovat muuttuneet vuosien varrella. Työhyvinvoinnista löytyi teoriaa todella paljon, niin verkkolähteitä, kuin painettuja teoksiakin. Tutkimuskysymykset ja kyselylomakkeen kysymykset syntyivät aika sujuvasti, sillä aihe kiinnostaa itseäni ja halusin selvittää sellaisia asioita, joita koen, että olisi hyvä tutkia ja kehittää.
Aloitin opinnäytetyön tekemisen keväällä 2021 ja aikatauluni oli melko tiukka ja muita opintoihini liittyviä opintojaksoja oli samanaikaisesti paljon. Tarkka aikatauluttaminen ja suunnitelmallisuus muiden opintojen, opinnäytetyön tekemisen sekä töiden kanssa on ollut tärkeää, ja niiden avulla loppujen lopuksi opinnäytetyöprosessini eteni aika mutkattomasti.
Tämä on ensimmäinen opinnäytetyöni, ja alussa kaikki tuntui vähintäänkin sekavalta. Alun epäselvyyksien jälkeen, kun sai sopimus- ja lupa-asiat kuntoon, on työn eteneminen ollut luontevaa.
Teorian kirjoittamisen koin hieman haastavaksi, sillä aiheeni on osittain sellainen, josta on hankala löytää teoriatietoa. Koronaa ja sen vaikutuksia eri asioihin on tutkittu vielä melko vähän, joten aiempaa tutkimustietoa, joka olisi kytköksissä omaan aiheeseeni, löytyi suhteellisen vähän. Kansainvälisten artikkelien etsiminen ja niiden hyödyntäminen teoriassa oli ehkä hieman haastavaa, sillä koronarajoitukset, -ohjeistukset ja -tilanne ovat maailmalla erilaisia. Pyrin tuomaan eroavaisuudet esiin teoriaosuudessa ja etsimään sellaista tietoa, joka liittyisi enemmän Suomen koronatilanteeseen. Työhyvinvointia on tutkittu monia vuosikymmeniä, ja sen teorian kasaamisessa oli tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että tieto on ajantasaista, sillä työhyvinvoinnin määritelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa.
Toteutin tutkimukseni Webropolilla tehdyllä kyselylomakkeella (Liite 1). Webropol oli helppokäyttöinen, ja sen käyttöön oli saatavilla selkeät ohjeistukset. Ajatus opinnäytetyöni
aiheeseen lähti yhden yhteistyötahoni toiveesta ja mukana olevat yhteistyötahot lähtivät innoissaan opinnäytetyöprosessiini mukaan ja yhteistyön tekeminen heidän kanssaan oli sujuvaa. Vaihdoimme puolin ja toisin sähköpostiviestejä liittyen opinnäytetyöprosessiin ja sain hyvin vastauksia kyselylomakkeeseen. Kyselyn välittäminen yhteistyötahoille sujui mutkattomasti, ja jokainen tutkimukseen osallistunut pääsi vastaamaan kyselyyn saman internetlinkin kautta. Välitin linkin kyselyyn yhteistyötahojen johtajien sähköpostiin ja he välittivät linkin eteenpäin työntekijöille. Kyselyyn oli aikaa vastata kaksi viikkoa. Kun vastausaikaa oli jäljellä viikko, vastauksia oli kertynyt vain vähän reilu kymmenen kappaletta.
Viikon jälkeen lähetin muistutusviestin kyselyyn vastaamisesta ja loppujen lopuksi vastauksia kertyi 27 kappaletta. Tavoitteenani oli saada kyselyyn vähintään 20 vastausta, joten olen vastausmäärään tyytyväinen.
Tutkimukseni on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Kyselylomake sisälsi suurimmalta osin suljettuja monivalintakysymyksiä, mutta myös jonkin verran avoimia kysymyksiä.
Halusin luoda kyselylomakkeesta sellaisen, että jokaisen olisi mukava vastata siihen ja jokainen saisi vastatessaan miettiä omalle työhyvinvoinnille tärkeitä asioita. Halusin ottaa tutkimukseeni myös kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän sen vuoksi, että joidenkin suljettujen kysymysten vastauksia olisi helpompi ymmärtää ja tätä kautta voitaisiin löytää kehitettäviä asioita.
Opinnäytetyöprosessi on ollut itselleni vähintäänkin haastava, mutta samalla opettava kokemus. Yksin opinnäytetyön toteuttaminen aluksi vähän jännitti, sillä onhan toisen kanssa tehdessä mahdollisuus saada erilaisia näkökulmia asioihin, ja tekeminen voi olla sitä kautta sujuvampaa. Olen kuitenkin kokenut yksin tekemisen kiireisen arjen keskellä helpottavaksi, kun ei tarvitse löytää toisten kanssa yhteistä aikaa tekemiseen, vaan opinnäytetyötä on saanut tehdä omien aikataulujen mukaan. Otin tutkimuksen aineistonkeruumenetelmää miettiessä huomioon vallitsevan koronatilanteen ja ajattelin, että on niin itselleni, kuin yhteistyötahoillekin mieluisampaa kerätä aineisto verkkokyselyllä, eikä synny ylimääräisiä kontakteja. Koska yhteistyötahoja minulla oli kolme kappaletta, oli myös fiksumpaa suorittaa aineistonkeruu kyselylomakkeella, johon jokainen sai vastata omalla ajallaan, eikä tarvinnut varata erillistä aikaa esimerkiksi haastatteluihin tai observointiin. Koen myös, että anonyymisti toteutettu verkkokyselylomake oli paras tapa saada aitoja ja rehellisiä vastauksia työntekijöiltä.
Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset tuovat esiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan ja koronapandemian vaikutuksista omaan työhyvinvointiin. Tutkimustuloksista voidaan saada vinkkejä työhyvinvoinnin tukemiseen niin yhteistyötahopäiväkodeissa, kuin muissakin varhaiskasvatusta toteuttavissa toimipisteissä.
Jatkotutkimuksia ajatellen tutkimuksestani voisi saada keinoja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen myös poikkeusaikoina. Koronatilanne maailmalla tuli kaikille yllätyksenä ja on vaatinut kaikilta valmiuksia muutoksiin. Äkkinäiset muuttuvat tilanteet tuovat väistämättä helposti mukanaan stressiä ja lisätyötä. Koronatilanteen laannuttua voitaisiin tutkia sitä, mitä sellaisia muutoksia koronatilanne toi mukanaan, mitkä ovat kenties jääneet pysyviksi muutoksiksi, kuten esimerkiksi etäyhteyksien hyödyntäminen työnteossa, ja mitkä sen vaikutukset ovat työhyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa työskentely voidaan kokea kuormittavana, minkä vuoksi toivon, että tässä tutkimuksessa esiin nousseet tulokset antaisivat eväitä työhyvinvoinnin tukemiseen ja toisi esiin asioita, jotka ovat työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä.
LÄHTEET
Aluehallintovirasto (AVI), & Opetus- ja kulttuuriministeriö. (9.7.2021).
https://avi.fi/documents/25266232/52069681/Raportti-varhaiskasvatus-vk22-23- FI.pdf/62716b21-6a9b-73b1-de60-2bb1d406b064/Raportti-varhaiskasvatus-vk22-23-FI.pdf?t=1625817151398
Bomström, J., & Määttä, N. (2021). Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa [AMK-opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105138613
Chanchlani, N., Buchanan, F., & Gill, P. (10.8.2020). Addressing the indirect effects of COVID-19 on the health of children and young people. Canadian Medical Association Journal CMAJ, 192(32), 921–927.
https://www.cmaj.ca/content/cmaj/192/32/E921.full.pdf
Dayal H., & Tiko, L. (2020). When are we going to have the real school? A case study of early childhood education and care teachers’ experiences surrounding education during the COVID-19 pandemic. Australasian Journal of Early Childhood, 45(4), 336–
347. https://doi.org/10.1177/1836939120966085
Docendum. (i.a.). Työhyvinvoinnin tekijät. Haettu 13.10.2021.
https://docendum.fi/tyohyvinvoinnin-tekijat/
Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. (9. uud. painos). Edita Publishing Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2018). Tutki ja kirjoita. Tammi.
Juuti, P., & Salmi, P. (2014). Tunteet ja työ: Uupumuksesta iloon. PS-kustannus.
Juuti, P., & Vuorela, A. (2015). Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-kustannus.
Järvinen, K. (2018). Varhaiskasvatuksen tiimikirja: Työkirja toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Pedatieto Oy.
Kaivola, T., & Launila, H. (2007). Hyvä työpaikka. Yrityskirjat Oy.
Kananen, J. (2015). Opinnäytetyön kirjoittajan opas: Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus (Raportit ja selvitykset 2016:6).
Opetushallitus (OPH).
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Keski-Petäjä, M., Lipasti, L., & Pietiläinen, M. (22.12.2020). Koronakriisi on lisännyt hieman enemmän naisten huolia. Tieto&trendit.
Kiesiläinen, L. (1998). Vuorovaikutusvastuu: Ammatilliset vuorovaikutustaidot kasvatusyhteisössä. Arator Oy.
Kinnunen, U., Feldt, T., & Mauno, S. (2005). Työ leipälajina: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus.
Koivunen, P-L. (2009). Hyvä päivähoito: Työkaluja sujuvaan arkeen. PS-kustannus.
Manka, M-L. (2008). Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum Media Oy.
Manka, M-L., Larjovuori, R-L., & Heikkila-Tammi, K. (2014). Voimavarat käyttöön – miten kehittää psykologista pääomaa? [sähköinen tietoaineisto]. Lönnberg Print & Promo.
https://www.researchgate.net/publication/278390607_Voimavarat_kayttoon_-_miten_kehitan_psykologista_paaomaa
Manka, M-L., & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Talentum Pro.
Mills, J. (2020). Prioritising workforce wellbeing and resilience: What COVID-19 is reminding us about self-care and staff support.
https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0269216320947966
Mäkijärvi, L. (2008). Aikuisen vastuu: Miten kasvatan tämän ajan lasta? Kirjatalo.
Mäkikangas, M., Mauno, S., & Feldt, T. (2017). Tykkää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus.
Nislin, M. (2016). Hermoja raastavaa vai palkitsevaa työtä päiväkodissa?
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(3), 218–222.
Nurhonen, L., Chydenius, H., & Lipponen, L. (2021). Korona tuli kylään-tutkimushankkeen loppuraportti: Koronakriisin vaikutuksia varhaiskasvatukseen [sähköinen tietoaineisto].
Helsingin yliopisto & Opetus- ja kulttuuriministeriö.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/163983646/Korona_tuli_kylaan_tutkimushan kkeen_loppuraportti.pdf
Oksa, V. (2021). Varhaiskasvatuksen opettajana korona-ajan varhaiskasvatuksessa [AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213651
Opetushallitus (OPH). (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2018: 3a).
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perustee t.pdf
Opetushallitus (OPH). (2021). Mitä on varhaiskasvatus? https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-varhaiskasvatus
Opetushallitus (OPH). (2021). Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja koronatilanteesta palautuminen 1.8.2021 alkaen.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatuksen-jarjestaminen-ja-koronatilanteesta-palautuminen-182021 Oulasmaa, M., & Riihonen, R. (2013). Ammattikasvattajan kielletyt tunteet. Väestöliitto.
Peda.net. (i.a.) TVT strategia: TVT kasvatuksessa ja opetuksessa.
https://peda.net/kotka/esiopetus/tvt-strategia/5tk/tjv
Reunamo, J. (2007). Tasapainoinen varhaiskasvatus: Erilaisia tapoja suhtautua muutokseen. WSOY Oppimateriaalit Oy.
Rytikangas, I. (2011). Kehity ja jaksa tiimissä. Kauppakamari.
Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Meirän VaSu. (22.8.2017).
https://www.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2020/04/Meiran-vasu-Seinajoen-kaupungin-varhaiskasvatussuunnitelma.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (i.a.). Työhyvinvointi. https://stm.fi/tyohyvinvointi Sympa. (3.8.2021). Toimiva kehityskeskustelu – opas henkilöstöhallinnolle.
https://www.sympa.com/fi/kirjasto/ebookit-ja-oppaat/kehityskeskusteluopas/
Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays). (28.1.2021). Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi.
https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Psykiatria/Liikunta_ja_psyykkinen_hyvinvointi(33104) Tartuntatautilaki 21.12.2016/1227.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161227#L2P8
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (10.7.2020). Koulujen ja päiväkotien sulkemisella vain vähän vaikutusta lapsilla ja nuorilla todettuihin koronavirustartuntoihin.
https://thl.fi/fi/-/koulujen-ja-paivakotien-sulkemisella-vain-vahan-vaikutusta-lapsilla-ja-nuorilla-todettuihin-koronavirustartuntoihin-
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (18.12.2020). Uusi tutkimushanke arvioi koronakriisin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. https://thl.fi/fi/-/uusi-tutkimushanke-arvioi-koronakriisin-vaikutuksia-sukupuolten-tasa-arvoon-suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2.9.2021). Lapset ja koronavirus.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (25.2.2021). Koronavirus COVID-19.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19
Terveystalo. (i.a.). Stressi uuvuttaa ja altistaa muille mielenterveyshäiriöille. Haettu:
1.9.2021, https://www.terveystalo.com/fi/Tietopaketit/Stressi/#Mita-stressi-on Torppinen-Tanner, S., & Ahola, K. (2012). Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos.
Tuononen, M. (11.6.2021). Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti. Tieto&trendit.
Työterveyslaitos (TTL). (i.a.). Työhyvinvointi. Haettu 23.8.2021, https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
Työturvallisuuskeskus (TTK). (i.a.). Työhyvinvoinnin portaat. Haettu 23.8.2021,
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/163983646/Korona_tuli_kylaan_tutkimushan kkeen_loppuraportti.pdf
Unicef. (i.a.). Miten puhua lapsen kanssa koronaviruksesta? 8 vinkkiä. Haettu 10.9.2021, https://www.unicef.fi/korona-virus-8-ohjetta-nain-puhut-lapselle/
Valtioneuvoston tiedepaneeli. (1.6.2020). COVID-19-kriisin haitallisten vaikutusten ehkäiseminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101584121
Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540?search%5Btype%5D=pika&search
%5Bpika%5D=varhaiskasvatus
Virolainen, H. (2012). Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. BoD – Books on Demand.
LIITTEET
Liite 1. Webropol-kyselylomake
Liite 2. Esimerkki litteroiduista vastauksista
Liite 1. Webropol-kyselylomake 1. Ikä *
Alle 25 vuotta 25-35 vuotta 36-45 vuotta 46-55 vuotta Yli 55 vuotta
2. Työkokemuksesi varhaiskasvatuksessa * 1-6 kuukautta
Yli 6 kuukautta - 1 vuosi 1-3 vuotta
Yli 3-5 vuotta Yli 5-10 vuotta Yli 10 vuotta
3. Työkokemuksesi nykyisessä työpaikassasi * 1-6 kuukautta
Yli 6 kuukautta - 1 vuosi 1-3 vuotta
Yli 3-5 vuotta Yli 5-10 vuotta Yli 10 vuotta
4. Työsuhteesi on *
Määräaikainen Vakituinen
5. Työskenteletkö varhaiskasvatuksessa opettajana? * Kyllä
En
6. Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, niin koetko saaneesi tarpeeksi sak-työaikaa (suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaikaa)
koronapandemian aikana?
7. Millaiseksi olet kokenut oman henkilökohtaisen työhyvinvointisi koronapandemia-aikana? *
Erittäin hyväksi Hyväksi
En osaa sanoa Huonoksi
Erittäin huonoksi
8. Perustele vastauksesi edelliseen kysymykseen (miksi, mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet)
9. Millaiseksi olet kokenut työilmapiirinne koronapandemia-aikana? * Erittäin hyväksi
Hyväksi
En osaa sanoa Huonoksi
Erittäin huonoksi
10. Perustele vastauksesi edelliseen kysymykseen (miksi, mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet)
11. Korona on vaikuttanut merkittävästi työilmapiiriinne * Täysin eri mieltä
Osittain eri mieltä En osaa sanoa
Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä
12. Oletteko järjestäneet työpaikallanne työhyvinvointia edistäviä tapahtumia koronapandemia-aikana? (esim. vapaamuotoiset työillat,
tyky-päivät yms.) * Kyllä
Ei
En osaa sanoa
13. Kuinka tärkeinä pidät alla mainittuja asioita työhyvinvoinnillesi asteikolla 1-5? (1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = ei merkittävän tärkeä, 3 = en osaa sanoa, 4 = melko tärkeä, 5 = erittäin tärkeä)
Positiivinen työilmapiiri 1 2 3 4 5
Riittävät henkilöstöresurssit 1 2 3 4 5
Riittävä palkka 1 2 3 4 5 Työyhteisön toimivat vuorovaikutussuhteet 1 2 3 4 5 Työyhteisöltä saatu arvostus ja kehut 1 2 3 4 5
Viihtyisä työympäristö 1 2 3 4 5
Lapsilta saatu palaute toiminnasta 1 2 3 4 5 Vanhemmilta saatu palaute toiminnasta 1 2 3 4 5 Esimieheltä saatu palaute toiminnasta 1 2 3 4 5 Esimieheltä saatu tuki hankalissa tilanteissa 1 2 3 4 5 Työyhteisön hyvinvointitapahtumat 1 2 3 4 5
14. Koetko, että työpaikallasi on henkilö/henkilöitä, joille pystyt puhumaan?
Kyllä, useita (Ketä nämä henkilöt ovat? Älä kerro nimeä, vaan esim. työkaveri, esimies tmv.)
Kyllä, muutamia (Ketä nämä henkilöt ovat? Älä kerro nimeä, vaan esim. työkaveri, esimies tmv.)
En osaa sanoa Ei juurikaan Ei lainkaan
15. Onko työmääräsi pysynyt mielestäsi kohtuullisena koronapandemia-aikana? * Kyllä
Ei (perustele; miksi, mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet) En osaa sanoa
16. Koetko olevasi motivoitunut työhösi? *
Kyllä En
En osaa sanoa
17. Koetko, että korona-aika on vaikuttanut työmotivaatioosi? * Kyllä, miten?
En
En osaa sanoa
18. Oletko kokenut työuupumusta korona-aikana? * Kyllä, useasti
Kyllä, jonkin verran En osaa sanoa En merkittävästi En lainkaan
19. Koetko, että pystyt palautumaan työkuormituksesta? * Kyllä
Joskus En lainkaan En osaa sanoa
20. Koetko olleesi stressaantunut koronapandemia-aikana? * Kyllä
En
En osaa sanoa
21. Mitä keinoja käytät oman hyvinvointisi tukemiseen, stressin lieventämiseen ja työkuormituksesta palautumiseen? Voit valita useamman vaihtoehdon. *
Liikunta Lepo
Harrastukset Musiikin kuuntelu
Ystävien/läheisten kanssa yhdessäolo Luonto
Lukeminen/äänikirjat Mökkeily
Muu?
22. Onko työpaikallanne aloittanut uusia työntekijöitä tai opiskelijoita koronapandemia-aikana? *
Kyllä Ei
En osaa sanoa
23. Koetko, että uudet työntekijät ja opiskelijat ovat saaneet riittävän perehdytyksen? *
Kyllä En
En osaa sanoa
24. Onko työpaikallanne jouduttu muuttamaan yleisiä käytäntöjä koronan vuoksi? * Kyllä, miten?
Ei lainkaan En osaa sanoa
25. Koetko, että korona-aika ja sen tuomat rajoitteet ovat vaikuttaneet pedagogiikan toteutumiseen varhaiskasvatuksessa? *
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran En osaa sanoa Ei merkittävästi Ei lainkaan
26. Miten pedagogiikan toteuttaminen on muuttunut korona-aikana?
27. Miten sinä voisit henkilökohtaisesti edistää työyhteisönne hyvinvointia?
28. Mitä muuta haluaisit tuoda esiin aiheeseen liittyen?