Kaarlo Rieppo Metsäteho Oy PL 194, 00131 Helsinki Puh. 09-132 5237, faksi 09-659 202 e-mail: kaarlo.rieppo@metsateho.fi
Abstract
Project title in English: Determining the output and performance in forest hau-lage of logging residues
The goal of the project is to develop a practicable method of determining the output of forest haulage of logging residues and find out the performance of forest haulage of logging residues. Alternative ways of determining the output are described and evaluated. The most promising method for trying out in practise has been chosen. The collections of data for testing this method and time and follow-up studies for determining the performance of forest haulage are ongoing and will be finished in September. The analyses and calculations will be ready at the end of year 2000. The project ends at January 2002.
1. Tausta
Puuenergian käyttöä pyritään voimakkaasti lisäämään. Hankinta- ja tuotantome-netelmät ovat vielä kehittyviä. Tällä hetkellä yleisintä on hakkuutähteen keruu ja kuljetus palstalta välivarastoon tienvarsihaketusta tai käyttöpaikalle kuljetusta varten. Työ tehdään perinteisellä tai laajennetulla kuormatilalla varustetulla kuormatraktorilla ja tavallisella tai tähän tarkoitukseen suunnitellulla hakkuu-tähdekouralla.
Menetelmän ongelmana on kuljetusmäärän arvioinnin epätarkkuus hakkuutäh-teen metsäkuljetuksen maksatuksen perusteeksi. Nykykäytännössä arvioidaan yrittäjittäin kuorman keskikoko ja yrittäjä ilmoittaa leimikoittain ajetut kuormat.
Näin saadaan arvio leimikoittain kuljetetusta hakkuutähteen määrästä. Tämän määrän perusteella maksetaan yrittäjälle ennakkomaksu. Haketuksen jälkeen määritetyn määrän perusteella tehdään tasauslasku.
Nykyisessä menettelytavassa on ongelmana se, että joudutaan tekemään kaksi maksatusta. Tämän vuoksi leimikkotiedot on pidettävä erillään. Toisena ongel-mana on maksatusten välinen aikajänne, jonka pituus vaihtelee ja on joskus jopa vuosi. Pitkän varastointiajan aikana hakkuutähdevarastossa ehtii tapahtua muu-toksia, jonka vuoksi kuljetetun ja haketetun hakkuutähteen määräero voi olla jo-pa kymmeniä prosentteja.
Puuenergian käytön ja sitä tekevien yrittäjien lisääntyessä tarvitaan täsmällisem-pää tietoa hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuottavuudesta. Tätä tietoa ei ole vie-lä riittävästi saatavilla.
2. Tavoite
Projektin alkuperäiseksi tavoitteeksi asetettiin käytäntöön soveltuvan hakkuutäh-teen metsäkuljetuksen työsuorithakkuutäh-teen määritysmenetelmän kehittäminen. Mene-telmän tulisi perustua kertamaksatukseen, ja se ei saisi sisältää pitkää viivettä työn suorituksen ja maksun määrityksen välillä. Lisäksi menetelmän olisi sovel-luttava urakkatyöhön ja oltava oikeudenmukainen.
Projektin johtoryhmä laajensi myöhemmin projektin tavoitteeksi myös alusta-vien hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuotosperusteiden määrittämisen.
3. Toteutus
Projektin aluksi kuvattiin vaihtoehtoisia hakkuutähteen metsäkuljetuksen työ-suoritteen määritystapoja ja tarkasteltiin niiden soveltuvuutta hakkuutähteen kul-jetusurakointiin.
Edellisen perusteella kehitettiin menetelmä, jonka projektin johtoryhmä hyväk-syi testattavaksi. Menetelmän testausta varten kerätään seuranta-aineistoa kesän ja alkusyksyn 2001 aikana.
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuotosperusteiden määrittämiseksi on aloitettu aika- ja seurantatutkimusaineiston keruu toukokuun lopulla 2001. Aikatutkimus-aineistoa kerätään neljältä koneelta noin parilta kymmeneltä työmaalta. Aineis-ton keruu päättyy aikatutkimusten osalta elo-syyskuun vaihteessa ja seurantatut-kimuksen osalta syys-lokakuussa.
4. Tulokset
Hakkuutähteen työsuorite voidaan määrittää ainakin seuraavin menetelmin:
− Nykyinen käytössä oleva menetelmä eli arvioidaan kuorman keskikoko, joka kerrotaan yrittäjän ilmoittamalla kuormien lukumäärällä. Lopullinen lasku-tus tehdään haketuksen jälkeen mitatun/arvioidun hakemäärän perusteella.
− Ainespuumäärän perusteella arvioidaan hakkuutähteen määrä leimikolla. Tä-mä edellyttää puulajeittaista Tä-määrän arviointia. Tulosta voitaisiin korjata jä-reyden mukaisella kertoimella. Hakkuutähteen saantoprosenttia on seuratta-va. Saantoon vaikuttaa myös hakkuujälki eli miten hyvin hakkuutähdekasat on tehty.
− Hakkuutähteen tilavuuden estimointi harvesterin tietojärjestelmässä (JoY:n kehittämä menetelmä). Edellyttää myös hakkuutähteen saantoprosentin sel-vittämistä/seurantaa.
− Hakkuutähteen punnitseminen kuormauksen yhteydessä kuormainvaa’alla tai kuormatilaan asennetulla vaa’alla. Lisäksi tarvitaan tieto tai ainakin arvio hakkuutähteen kosteudesta.
− Hakkuutähdekasan tilavuuden määritys välivarastokasalla pinomitalla.
− Aikapalkkaus, joka perustuu joutuisuuteen.
− Hehtaarikohtainen taksa.
Hankkeessa päädyttiin kokeilemaan nykyisestä menetelmästä edelleen kehitettyä menetelmää. Menetelmä perustuu kuljettajan ilmoittamaan kuormalukuun ja liu-kuvaan keskikuormakokoon (i-m³). Maksatus tehdään kerralla hakkuutähteen metsäkuljetuksen päätyttyä. Maksatuksen perusteena oleva määrä saadaan kerto-malla kuljettajan ilmoittama kohteelta ajettu hakkuutähteen kuormaluku kone-kohtaisella keskikuormakoolla. Keskikuormakoko määritetään liukuvana keski-arvona viimeisiin kontrollihaketuksiin perustuen. Kontrollihaketus on haketus, joka tehdään satunnaisesti maksimissaan tietyn kohdemäärän jälkeen heti hak-kuutähteen metsäkuljetuksen päätyttyä. Kontrollihaketuksen kuormakoko on ha-kemäärän ja kuljettajan ilmoittaman kuormaluvun osamäärä.
Menetelmän etuja ovat yksinkertaisuus, urakkaperusteisuus ja kertamaksuluon-teisuus. Liukuvaan keskiarvokuormaan perustuva menetelmä seuraa myös olo-suhdemuutoksia – tosin viiveellä. Menetelmän soveltaminen ei vaadi myöskään lisäinvestointeja, joten se ei rajoita käytettävää kalustoa. Näin on helppo ottaa uusia yrittäjiä ja lisäkalustoa mukaan hakkuutähteen metsäkuljetukseen kulloi-senkin tarpeen mukaan. Menetelmän etu on myös se, että se ei ole herkkä ilmoi-tetun kuormaluvun oikeellisuudelle, jonka vuoksi kuormamäärää ei tarvitse kontrolloida. Oheisessa kuvassa on simuloitu kuormaluvun oikeellisuuden mer-kitystä kehitettävässä menetelmässä. Kukin piste kuvassa tarkoittaa hakkuutäh-teen määränä reilua 100 000 i-m³:ä (kuva 1).
Kehitetyn työsuoritteen määritysmenetelmän heikkoutena voi olla se, että keski-kuormakoko vaihtelee työmaalta toiselle paljon, ts. keskikuormakoon hajonta on suuri. Tämä hajonta vaikuttaa siihen, kuinka usein on tehtävä kontrollihaketuksia keskikuormakoon määrittämiseksi, jotta saavutetaan hakkuutähteen kokonais-määrässä riittävä tarkkuus.
98,0 98,5 99,0 99,5 100,0 100,5 101,0 101,5 102,0
Suhteellinen ero hakkuutähteen määrässä
Kuva 1. Kuormaluvun oikeellisuuden vaikutus ilmoitettuun kuormalukuun ja liu-kuvaan keskikuormakokoon perustuvassa hakkuutähteen työsuoritteen määritys-menetelmässä. Kuvan tilanteessa on oletettu, että ilmoitettu kuormaluku on satunnaisesti todellista 0–10 % suurempi. Vertailukohtana on oikeaan
kuorma-lukuun perustuva hakkuutähteen määrä.
5. Tuloksien hyödyntäminen
Sekä tuotantoketjuun että urakointiin sopiva hakkuutähteen työsuorituksen mää-ritysmenetelmä poistaa tuotantoketjussa nykyiset maksatukseen ja eräkohtaiseen seurantaan liittyvät hankaluudet. Ratkaisulla olisi tuotantotaloudellisen merki-tyksen lisäksi positiivinen vaikutus urakoinnin ilmapiiriin ja lämpölaitosten polt-toainetoimitusten ohjaukseen.
Projektissa tuotettavia hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuotosperusteita voidaan hyödyntää urakointimaksuja määritettäessä.
6. Jatkotoimet
Saatetaan aika- ja seurantatutkimusaineistojen keruu päätökseen. Alkusyksystä 2001 tehdään kehitetyn työsuoritteen määritysmenetelmän testaukset kerättyyn aineistoon perustuen. Määritetään hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset ja laaditaan loppuraportti. Projekti päättyy tammikuun 2002 lop-puun mennessä.