Hannu Kivelä
JP Management Consulting (Europe) PL 4, 01621 Vantaa
Puh. 09-894 71 tai 014-339 4426, faksi 09-879 7031 tai 014-339 4444
e-mail: hannu.kivela@poyry.fi
Abstract
Project title in English: Distinction between energy wood and industrial wood JP Management Consulting has studied the distinction between energy wood and industrial wood based on residual value calculations. Residual value means the value that the forest product (or the industry process) can ”pay” after all other costs than wood have been deducted from sales priceResidual value calculations are based on best available technology. The residual value in energy calculations is so called equivalent price, where wood is compared to corresponding solution in combustion of other fuels.
The final analysis of the data is under process. According to the preliminary results, the residual value of wood at mill/plant site in energy industry can compete with forest industry when wood is compared to heavy fuel oil. If wood is compared to peat, forest industry has clearly a better residual value than energy industry.
When residual values are studied at stump level, forest industry has a better residual value than energy industry. However, the situation might change when the subsidies paid for energy wood will be included to the analysis.
1. Tausta
Pieniläpimittaisen ja nuoren harvennuspuun käytön lisääminen on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä metsätalouden kehittämistavoitteista Suomessa. Käytön rajoit-teena on päätehakkuu- ja varttuneiden metsien harvennuspuusta poikkeavat käyttö- ja kuituominaisuudet sekä arvoketju. Nykyinen ensiharvennuspuun heik-ko kysyntä aiheuttaa nuoren metsän kunnostuksen sekä ensiharvennusten lyk-käämistä ja laiminlyöntejä, mikä alentaa metsiemme tuotantokykyä.
Nuoren metsän kunnostuksista ja harvennuksista saatavan puun kysynnän kasva-essa puuaineksen optimiallokaatio energia- ja ainespuuositteen välillä muodos-tuu yksityis- ja kansantaloudellisesti yhä tärkeämmäksi. Ainespuun ja energia-puun välinen rajanveto määritettiin yhdeksi lisätutkimuksia vaativaksi avainalu-eeksi energiapuukysymyksiä pohtineen asiantuntijaryhmän toimesta Metsäalan tutkimusohjelman (Wood Wisdom) seminaarissa elokuussa 1999.
2. Tavoite
Selvityksen tarkoituksena on jäännösarvoanalyysin pohjalta määrittää kuinka harvennushakkuista (ml. ensi- ja myöhemmät harvennukset) ja nuoren metsän kunnostuksista saatava puuaines tulisi jakaa ainespuun ja energiapuun kesken ot-taen huomioon pienpuun tekniset ja kuituominaisuudet, eri käyttökohteiden maksukyky sekä puun hankintakustannukset.
Selvityksen tavoitteena on
• määrittää sellu-, paperi- ja sahateollisuuden sekä energiantuotannon jäännös-arvo harvennushakkuista (ensi- ja myöhemmät harvennukset) ja nuoren metsän kunnostuksista saatavalle puulle
• arvioida, kuinka ainespuun minimilatvaläpimitan muuttaminen vaikuttaisi aines- ja energiapuun laatuun ja korjuuekonomiaan
• arvioida puun laatuun ja täsmäraaka-aineen tuotantoon perustuvat hinnoitte-lumahdollisuudet harvennuksista ja nuoren metsän kunnostuksista saatavan puun optimaaliseksi allokoimiseksi
• arvioida, kuinka puun optimiallokaatiota teollisuus- ja energiapuun välillä voitaisiin kehittää
• arvioida, mitkä tekijät nykylainsäädännön ja tukipolitiikan vallitessa vaikut-tavat puun optimiallokaation toteutumiseen.
3. Toteutus
Projekti toteutetaan yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa.
Ainespuun ja energiapuun välistä rajanvetoa on tutkittu metsäteollisuuden ja energiakäytön jäännösarvoanalyysin avulla. Minimilatvaläpimitan lisäksi on sel-vitetty leimikkotekijöiden ja kuljetusetäisyyden vaikutusta puustamaksukykyyn.
Latvaläpimitan vaikutus ainespuun saantoon; korjuu-, kuljetus-, kuorinta- ja ha-ketuskustannuksiin; prosessihävikkiin ja sellunsaantoon on määritetty olemassa olevien tutkimuksen valossa ja otettu huomioon jäännösarvolaskelmissa.
Jäännösarvo määrittelee sen maksimihinnan, minkä jalostaja voi puuraaka-ai-neestaan maksaa sen jälkeen kun muut kustannustekijät (ml. pääoma) on vähen-netty lopputuotteiden pitkän aikavälin trendihinnalla. Jäännösarvo soveltuu eri teollisuuden alojen puuraaka-aineen hintatason/maksukyvyn määrittelyyn. Se antaa kuvan eri teollisuuden alojen ja lopputuotteiden kilpailukyvystä raaka-ai-neen suhteen.
Jäännösarvolaskelmat perustuvat tämän hetken parhaaseen teknologiaan. Pää-omakustannukset on laskettu 20 vuoden pitoajalle, ja pääoman tuottoasteena (ROCE) on käytetty metsäteollisuudessa 13 % ja energiantuotannossa 8 %.
Energiantuotannon jäännösarvo on ns. ekvivalenttihinta kilpailevan polttoaineen käyttöratkaisuun nähden. Kaikkien energiatuotantolaitosten on oletettu olevan suunniteltuja kiinteän polttoaineen polttoon (ml. puu).
Tuotteiden myyntihinta - alennus
- myyntipalkkio - kuljetus
______________________________________________
= Tuotteen nettohinta tehtaalla
- muuttuvat kustannukset (paitsi puukustannukset) - kiinteät kustannukset
- pääomakustannukset
______________________________________________
= Jäännösarvo tehtaalla
- kaukokuljetuskustannus
- energiaositteen valmistus- ja keräilykustannus - hakkuukustannus
_______________________________________________
= Jäännösarvo kannolla
Kuva 1. Jäännösarvon laskentamalli.
Leimikkotieto perustuu VMI aineistoon. Hakkuu, haketus- ja kuljetuskustannuk-set sekä leimikosta saatavan puuaineksen jakaantuminen tavaralajeihin perustu-vat Joensuun yliopiston tekemiin laskelmiin.
4. Tulokset
Projektin tuottama aineisto on vielä osittain analysoimatta. Analyyseissä ener-giantuotannon jäännösarvo on laskettu vertailuhintana eri polttoaineisiin nähden.
Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että raskaaseen polttoöljyyn verrattaessa laskelma koskee tilannetta jossa harkitaan investoimista uuteen kapasiteettiin.
Turvelaitosten kohdalla jäännösarvoa voidaan soveltaa varauksin myös olemassa oleviin laitoksiin.
Alustavien tulosten mukaan energiakäyttö kilpailee jäännösarvoanalyysin perus-teella männyn harvennushakkuista saatavasta ainespuusta raskaaseen poltto-öljyyn verrattaessa. BSKP:llä on laitoksen pihassa alhaisempi jäännösarvo kuin parhaalla energiantuotantovaihtoehdolla, yhdyskuntien lämpökeskuksella
(vertailu-polttoaine raskas polttoöljy POR). Turpeeseen verrattaessa metsäteollisuudella on selkeästi korkeampi jäännöarvo laitoksen pihassa kuin energian tuotannolla.
0
FBB SC LWC WTL Yhd. lk. BSKP Teoll. hk. 62/120 30/97 31/60 Lv.
POR
Kuva 2. Aines- ja energiapuun jäännösarvo laitoksen pihassa. Kuorellinen puu, mixed kuorinta. Laskettu männyn ja kuusen ensiharvennuksilta saatavalle
kuitu-puuosuudelle 7 cm minimilatvaläpimitalla.
Ensiharvennuksista saatavan kuidun jäännösarvo on kuiduttavassa teollisuudessa alhaisempi kuin muista harvennuksista saatavan puun jäännösarvo. BSKP:ssä ero on sekä kuusella että männyllä suurin, ensiharvennuskuidun jäännösarvo on noin 14 % alhaisempi kuin muista harvennuksista saatavan kuidun jäännösarvo.
Muissa tuotteissa ero on männyllä noin 9 % ja kuusella noin 3 %.
Tarkasteltaessa tilannetta kannolla, ainespuun jalostuskäytöllä on selkeästi parempi jäännösarvo kuin energiakäytöllä. Kuusiharvennuskilta saatavan puun jäännösarvo on energiakäytössä pienempi kuin mäntyensiharvennuksilta tulevan puun, koska kuusikossa energiaositteen korjuukustannukset ovat suuremmat.
Energiakäytön jäännösarvon pienuus kannolla johtuu haketuskustannuksesta, joka on suurempi kuin sellupuuhun verrattuna lyhyemmän keskimääräisen kau-kokuljetusetäisyyden tuoma kustannusetu.
Analyyseissä ei ole huomioitu energiapuulle maksettavia tukia, mikä saattaa muuttaa tilannetta olennaisesti.
Kuva 3. Aines- ja energiapuun jäännösarvo kannolla. Kuorellinen puu, mixed kuorinta. Laskettu männyn ja kuusen ensiharvennuksilta saatavalle
kuitu-puuosuudelle 7 cm minimilatvaläpimitalla. Energiapuun tukia ei ole sisällytetty laskelmaan.
Minimilatvaläpimitan vaikutus aines- ja energiapuun jäännösarvoon on kaikissa tutkituissa leimikkotyypeissä varsin pieni. Alustavien analyysien mukaan mini-milatvaläpimitan muuttamisella on suurempi vaikutus leimikosta kertyvän aines-ja energiapuun määrään aines-ja sitä kautta koko leimikon jäännösarvoon kuin puun laatuun ja jäännösarvoon/m3.
5. Jatkosuunnitelmat
Energiapuun tukien vaikutuksen analysointi saatetaan loppuun kesäkuussa 2001.
Hankkeen aikana tuotettu materiaali ja laskentatulokset analysoidaan ja jäsennel-lään kesän 2001 aikana loppuraportiksi. Projekti päättyy elokuussa 2001.
-20 -10 0 10 20 30 40
FBB SC LWC Yhd. lk. WTL BSKP Teoll. hk. 62/120 30/97 31/60 Lv.
Index
-POR
Turve Kaasu
Hiili
6. Julkaisut ja raportit
Ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä projektin tuloksista on tehty useita välira-portteja. Projekti on yrityshanke, ja väliraportit ovat luottamuksellisia. Hankkeen yleisen kiinnostavuuden takia hankkeesta tehdään myös julkinen raportti. Julki-nen raportti valmistuu elo–syyskuussa 2001.