• Ei tuloksia

TUTKINTOTYYTYVÄISYYS-KYSYMYKSEEN?

In document HELSINGIN YLIOPISTON (sivua 64-71)

• Seuraavassa analyysissä on tunnistettu tutkintotyytyväisyyden

perusteluvastauksissa esiin nousseita narratiiveja ja teemoja, jotka liittyvät koulutuksen antamiin valmiuksiin suhteessa luokanopettajan työn

vaatimuksiin.

• Teemojen ja narratiivien tunnistamisen lisäksi on analysoitu sitä, miten koulutus antoi riittävät valmiudet väittämän kanssa täysin eri mieltä, eri mieltä ja hieman eri mieltä olleiden vastaukset eroavat hieman samaa mieltä, samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneiden kanssa.

64

5 vastaajaa täysin eri mieltä (3%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

• […] koulutus antoi 5 vuoden pituuteensa nähden kovin heikot eväät opetusalan työelämän haasteisiin. Mitä teet ja miten jaksat työtäsi, kun erityisluokalle suositeltu […] oppilas sabotoi muutaman muun oppilaan ohella opetusta 30 oppilaan luokassa, eikä avustajaresursseja ole?

Miten kohtaat hankalat, sinua mustamaalaavat vanhemmat […]? Tutkinto ei antanut

esimerkiksi jälkimmäiseen keskeiseen ongelmaan minkäänlaista vastausta, eikä vanhempien kohtaamista käsitelty yhden vanhempainillan sivusta seuraamista lukuun ottamatta

ollenkaan. Kaikkea täysin tarpeetonta tuubaa opiskeltiin kyllä senkin edestä.

• Koulutus ei valmistanut työelämään. Koulutuksesta puuttui lähes kokonaan opettajan työn sosiaalipsykologinen puoli. Erilaisten viiteryhmien kanssa työskentelyä, ryhmän johtamista tms.ei käsitelty lainkaan. Onneksi minulla oli paljon kokemusta, joten olen pärjännyt hyvin valitsemallani alalla. Ilman aiempaa kokemusta, pelkän koulutuksen varassa, olisin jo

vaihtanut ammattia. Tutkinto oli kuitenkin vaatimuksena viran saamisessa, joten sinänsä siitä on ollut hyötyä.

• Työelämän arvopohja muuttui opintojeni aikana kokemukseni mukaan täysin, eikä yliopisto-opinnoissa ennakoitu muutosta tai kyetty reagoimaan siihen. Opettajaopintojeni aikana harjoiteltiin muun muassa tekemään tarkkoja tuntisuunnitelmia, laatimaan formatiivisia kokeita ja numeroarvioimaan oppilaita. Valmistuttuani työelämässä odottivat ihanteet toiminnallisesta ja projektiluontoisesta opetuksesta digitaalisuutta kaikessa painottaen.

• Tiedeperustainen luokanopettajankoulutus luo mahdollisuuden tutkivaan opettajuuteen, minkä koen erittäin tärkeäksi työssä kehittymisen kannalta. Sen sijaan koulutuksessa ei

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus vs.

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

17 vastaajaa eri mieltä (11%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Tutkinnossa ei käsitelty monia opettajan työlle välttämättömiä asioita kuten haastavan oppilaan tai vanhemman kohtaaminen, erityittäminen, pedagogiset asiakirjat, huoltajien kanssa viestiminen jne.

Koulutus on hyvin teoria- ja tutkimuskeskeinen, eikä käytännön taitoja ja tietoja opeteta tarpeeksi, esim.

Vanhempien kohtaamista.

Luokanopettajan tutkinto valmistaa suoraan ammattiin. Tutkintoon pitäisi kuitenkin lisätä paljon enemmän valmiuksia kohdata muutokset ja moniammatillinen yhteistyö. Opettajan roolin muutos tulisi näkyä enemmän opinnoissa. Itse sisältötieto on täysin toisarvoinen. Sitä painotettiin mielestäni liikaa. Opinnot olivat monilta osin todella teoreettisia. Kytkös työelämän todellisuuteen jäi osasta kursseista todella kaukaiseksi. Parasta opinnoissani oli harjoittelut, joissa sain mahtava ohjaavat opettajat, jotka osasivat liittää myös teorian käytäntöön.

Teoriapohjaa opinnot antavat mutta eivät varsinaisesti valmista arjen opetustyöhön kommervenkkeihin. Esim erityisopetusja opetusalan lainsäädäntö pitäisi olla vahvemmin esillä koulutuksessa.

Koulutus antoi hyvät teoreettiset valmiudet toimia luokanopettajana sekä avasi ymmärrystä erityisesti tutkimuksellisiin seikkoihin, mutta oli melko irrallinen työelämän todellisuuden kanssa.

Ainedidaktiikka jäi kovin teoreettiselle tasolle, ilmiöoppimista ei käsitelty juuri lainkaan, työskentely yksin luokkahuoneessa erilaisten oppilaiden kanssa sekä vastaaminen koko luokan muuttuviin tarpeisiin jäi liian vähälle suhteessa koulutodellisuuteen.Samoin yhteistyö vanhempien kanssa, alati muuttuva arviointi ja oma jaksaminen ei saanut riittävää huomiota. Olisin myös kaivannut jonkinlaista tukea ensimmäisen työvuoden aikana (esim. Mentorointi), joka oli kohtuuttoman raskas ja ajoi uupumiseen sekä motivaation laskuun koko alaa kohtaan.

Peruspohjan koulutuksesta saa mutta tarvittavia taitoja opettajan työssä kutenyksilöllistetyn, erityisen tai tehostetun tuen oppilaiden ymmärtäminen, tukemisen keinot, erilaisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja ko.oppilaiden kanssa toimiminen tarvitaan kipeästi nykykoulussa. Ryhmänhallinnan keinot tuntuivat jääneen aika puutteelliseksi tutkinnon pohjalta. Kaikki opettajan oikeassa työssään tarvitsemat käytännöntiedot ja -taidot jäivät suuresti vajavaisiksi. Ehkäpä auttaisi suurempi määrä aitoa harjoittelua koulussa ja erityisopettajan osaamisen sisältöjä ehdottomasti lisää.

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus vs.

luokanopettajan ammatin

käyttäneet ja käytäntö (ei tarpeeksi valmiuksia)

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

Pedagogiset asiakirjat, lainsäädäntö

66

31 hieman eri mieltä (21%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Koulutus antoi ajatusmaailman, millä pystyy työssä ymmärtämään lapsia ja kehittämään työtään.

Koulutus antoi "teoreettisen" pohjan kasvatuksellisille ajatuksille sekä eväät perustella ratkaisuja sen pohjalta.

Nyky-yhteiskunnan muutoksiinja lasten/vanhempien käyttäytymisen kohtaamiseen koulutuksella ei ollut juurikaan antia.

Haastavien huoltajien kohtaaminen olisi voinut olla opinnoissa enemmän keskiössä.

Opettajan työssäni minulta on vaadittu paljon enemmän taitoja ja valmiuksia kohdata lasten ja heidän perheidensä vaikeuksia, kuin mihin koulutus on minua valmistanut..

Luokanpettajan työhön ei saanut konkreettista apua moneen asiaan esim. Asiakirjojen kanssa, luokan tuo rauhan hallintaan, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa toimimiseen, eikä erityisoppilaisiin.

Opinnoissa painoitettiin liikaa tieteellistä tutkimusta,arjen haasteet ja niistä selviytyminen jäivät liian vähälle.

Minulla on ystäviä muista OKL:istä ja huomaan vertailussa, että tutkimuspainotteisuus ei ehkä ole se paras juttu ajatellen astumista alakoulun arkeen. "AMK" painotteinen lähestyminen vahvalla tieteellisellä otteella olisi ehkä tuottanut enemmän kompetenssin tunnetta ja jotain lähtökohtaa, josta olisi voinut lähteä turvallisesti tutkimaan uusia juttuja. Mukavaa ja kivaa oli opiskellessa. Enemmän kättä pidempää ja tuulia kentältä olisi tarvittu.

Koen, että luokanopettajan koulutus vastasi melko hyvin teoreettiselta puolelta siihen, millaista luokanopettajan työ on. Käytännössä kuitenkin työssä on paljon sellaisia puolia, mihin koulutus ei ole osannut valmistaa. Tämän takia pidemmät opetusharjoittelujaksot olisivat kullanarvoisia, ettei työelämä yllätä vastavalmistunutta, erityisesti koska monessa koulussa opettaja tekee suuren osan työstään vielä varsin yksin.

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus vs.

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

Narratiivin/

teeman yleisyys, vertailu eri mieltä olevien

kanssa

63 hieman samaa mieltä (42%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus (positiivisena asiana)

vs.

luokanopettajan ammatin

käyttäneet ja käytäntö (ei tarpeeksi valmiuksia)

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

Tutkintoni tarjoaa melko laajat mahdollisuudet työllistyä työmarkkinoilla ja tutkinto on suhteellisen arvostettu.

Luokanopettajan koulutus on kaksipiippuinen juttu. Tavallaan se on hyvin ammatillinen koulutus, joka valmistaa tekemään yhtä työtä. Toisaalta, vaikka en lopulta päätynytkään opettajaksi, monet tutkintoon kuuluvat opinnot ovat olleet hyödyksi työelämässä.

Valmistuin kasvastustieteen maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta eli tiesin selkeästi valmistuvani luokanopettajaksi, mikä helpotti työuran aloittamista, kun selkeä ammatti oli tiedossa.

Minulla oli todella hyviä opettajia ja opiskelimme merkityksellisiä, tärkeitä asioita. Itsenäinen ajatteluni kehittyi.

Työelämässä tuli vastaan monia tilanteita/asioita/kokonaisuuksia joita ei käsitelty koulutuksessa ollenkaan/riittävästi esim.

Koti-kouluyhteistyö/vaikeat vanhemmat… tutkiva asenne koulutuksesta plussaa sekä tuore tieto

Luokanopettajan koulutus valmensi työelämään ja opetustyöhön monilta osin erittäin hyvin, mutta esim.Oppilaiden psyykkisten ongelmien kohtaamiseen koulutus ei antanut tarpeeksi työkaluja.

Opinnot olivat hyvä läpileikkaus työelämään liittyvistä aihealueista, mutta monet asiat opitaan kuitenkin vasta käytännön kautta.

Luokanopettajan koulutus antoi pätevyyden, joskin arjen käytännön pyörittämiseen, opettajille kuuluvien lisävastuiden hoitamiseensekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön se ei valmistanut juurikaan.

Koulutus voisi antaa paremmatkin eväät opettajan työhön. Esimerkiksi harjoittelujaksoja olisi hyvä olla enemmän ja mieluiten jo opintojen alkuvaiheessa, eikä vasta kolmantena vuonna ensimmäistä kertaa, kuten meillä oli. Tutkimustyötä tärkeämpää olisi perehtyä paremmin etukäteen käytännön haasteisiin kuten vanhempien kohtaamiseen, kodin ja koulun yhteistyöhön, oppilaantuntemukseen, erityistarpeisiin oppijoihin ym.

Hgin yliopiston tieteellisorientoitunut opettajankoulutus on antanut hyviä eväitä analyyttiseen opettajantyöhön ja opettajuuden sekä koulutuksen tarkasteluun, mutta käytännönläheistä ammattitaitoa on moni tuntunut saaneen muilta opettajankoulutuslaitoksilta enemmän.

Tutkinto antoi pätevyyden luokanopettajan ammattiin. Tutkinto oli melko teoreettinen, joten työelmän on opettanut melkein yhtä paljon kuin koulutus.

Käytännön asioihin olisi kaivannut koulutusta tai harjoittelussa mahdollisuutta harjoitella esim. Wilman käyttöä tai tunnuksia eri ohjelmiin. Ne kaikki pitä opetelle ensimmäisen työvuoden aikana.

68

Narratiivin/

teeman yleisyys, vertailu eri mieltä olevien

kanssa

31 samaa mieltä (21%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus valmisti nykykouluun Tutkiva opettajuus (positiivisena Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

• Tutkintoni pohjalta rakensin ammatillista identiteettiäni. Osaan perustella päätökseni itselleni ja muille

• Koulutus on suora avain työelämään (luokanopettaja).

• Luokanopettajakoulutus on täsmäkoulutus luokanopettajan työtehtäviin.

• Koulutukseni tukee työtäni hyvin.Olisin kuitenkin voinut suunnitella opintoni hiukan toisin.

• Tutkiva opettajuus on nykymaailmassa ja tulevaisuudessa koulun ja opetuksen kehittämisen ytimessä.

• Vastaa sitä koulutusta ja pätevyyttä, mitä lähdin hakemaan.

• Työtäni ei voisi tehdä kunnolla ilman riittävää teoreettista osaamista.

• Työllistyin heti valmistuttuani ja olen käyttänyt opinnoissani saatuja tietoja ja taitoja työssäni.

• Koulutus antaa valmiudet toimia monipuolisesti luokanopettajana.On kuitenkin asioita joihin koulutus olisi voinut valmistaa, mutta ei sitä tehnyt.

• Sain tarvitsemani pätevyyden luokanopettajan työhön. Minulla ei ole erityisemmin moitittavaa koulutusjärjestelyistä.

• Koulutus auttoi omaksumaan nykypäivän työelämässä ja koulumaailmassa vaadittavia käsityksiä ja ajattelutapoja sekä kehitti vuorovaikutustaitoja ja valmiuksia vastata

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Narratiivi/

teema ei esiinny

3 samaa mieltä (2%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

• Olen luokanopettaja. Poikkeamme monesta muusta korkeakoulututkinnon suorittaneesta, sillä sen lisäksi, että olemme oman alamme asiantuntijoita, valmistumme myös ammattiin.

70

In document HELSINGIN YLIOPISTON (sivua 64-71)