• Ei tuloksia

HELSINGIN YLIOPISTON

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "HELSINGIN YLIOPISTON"

Copied!
102
0
0

Kokoteksti

(1)

Eric Carver

Opetuksen strategiset palvelut Tuukka Kangas

Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut

HELSINGIN YLIOPISTON

KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN MAISTERIURASEURANTA-RAPORTTI

VUOSINA 2003-2014

VALMISTUNEET

(2)

• Raportin saavutettavuus

• Perustiedot yliopistojen uraseurantakyselyistä

• Raportin kuvaus

• Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden maisteriuraseurantakyselyjen tulokset. Vuosina 2003-2014 valmistuneet:

Uraseurantakyselyihin vastanneet

2014 valmistuneiden työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen.

Viisi vuotta työelämässä tunnuslukuja (työuran kuva, yrittäjyys, työttömyyttä kokeneet).

Työn ja koulutuksen suhde (työn koulutustasovastaavuus, tyytyväisyys tutkintoon).

Työllistymiseen vaikuttavat tekijät ja työelämän osaamistarpeet.

Teema-analyysi: Riittävien valmiuksien kehittyminen

Teema-analyysi 2: Luokanopettajien avovastausten analyysi

• Rekisteripohjainen työllistymisen ja työmarkkinatilanteen seuranta (Tilastokeskus)

2

SISÄLTÖ

(3)

RAPORTIN SAAVUTETTAVUUS

• Raportissa olevat kuvaajat itsessään eivät ole saavutettavia. Kaikkien kuvaajien

taustalla oleva data on kuitenkin raportin liitteenä raportin viimeisessä osiossa.

(4)

YLIOPISTOJEN URASEURANNAT

• Valtakunnalliset uraseurantakyselyt:

• maistereiden uraseurannat 5 vuotta valmistumisen jälkeen,

• tohtoreiden 2-3 vuotta (uusimmissa tohtorikyselyissä 3 vuotta)

• Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmä vastaa kyselyistä, yliopistot vastaavat oman aineistonsa hyödyntämisestä.

• Töissä.fi aineisto perustuu uraseurantoihin: http://www.toissa.fi/

• Lisätietoa uraseurannoista: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

• Uusin maisteriseuranta-aineisto: vuonna 2014 valmistuneet (vastaukset 10-11/2019)

• Uusin tohtoriuraseuranta-aineisto: vuosina 2016 valmistuneet (vastaukset 10-11/2019)

4

(5)

AINEISTON KERUU

URASEURANTAKYSELYISSÄ

• Uraseurantakyselyt lähetetään kaikille kohderyhmään kuuluville.

• Maisteriuraseurannan kohderyhmään kuuluvat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan (lastentarhanopettajan) tutkinnon suorittaneet.

• Tohtoriuraseuranta lähetetään kaikille kohderyhmään kuuluville tohtoreille.

• Kohderyhmän tiedot poimitaan valtakunnallisesta VIRTA-tietokannasta (johon tiedot tulevat yliopistojen opintorekistereistä).

• Vastanneiden taustamuuttujatietoja täydennetään yliopistojen opintorekisteritiedoilla (pääaine, koulutusohjelma, laitos, tiedekunta).

• Osoitetiedot haetaan Väestörekisteristä.

• 2019 kyselyt toimitettiin vastaajille tekstiviestillä (jos puhelinnumero tiedossa) tai postitse (jos ei numeroa tiedossa).

Lisäksi yliopistot lähettivät kyselyä sähköpostilla alumnirekisterissä oleville ja kohderyhmään kuuluville.

• Tiedon keruu tehtiin valtakunnallisesti ja keskitetysti Tampereen yliopiston Tilastollisen tutkimuspalvelun TUPA:n ja CSC –

(6)

URASEURANTATOIMINTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA

• Uraseurantakyselyistä saatavaa tietoa käytetään Helsingin yliopistossa muun muassa koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ohjauksessa ja uraohjauksessa ja tutkimuksessa.

• Uraseurantakyselytoiminta on organisoitu HY:ssä vuodesta 2016 useiden yksiköiden yhteistyössä.

Toiminnan koordinaatiovastuu on ollut aiemmin urapalveluissa, mutta vuoden 2019 alusta koordinaatiovastuu siirtyi opetuksen strategisiin palveluihin.

• Lukuvuoden 2019-20 HY:n uraseurantaprojektiryhmään kuuluvat

• Eric Carver, opetuksen strategiset palvelut

• Tuukka Kangas, johdon tieto- ja analytiikkapalvelut

• Miika Mertanen, urapalvelut

• Erkki Raulo, tutkimuspalvelut

• Kati Salmivaara, viestintä

• Riikka Sarasjärvi, tutkimuspalvelut

• Tarja Tuononen, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE)

• Minnis Vierikko, alumnisuhteet

6

(7)

Peilataan

ennakointitietoon 1. Megatrendit 2. Mahdolliset

tulevaisuudet

3. Yliopiston oma visio koulutuksesta

Analysoitava muuttuvassa kontekstissa:

2014-2019 Maisterin alku-ura

(5. vuotta valmistumisen jälkeen)

200X-2014

Opinnot yliopistossa

Syksy 2019 kysely

URASEURANTOJEN KÄYTTÄMINEN KOULUTUKSEN

KEHITTÄMISESSÄ (ESIM. MAISTERIURASEURANNAT)

(8)

URASEURANTA-

RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ

• Raportissa keskitytään uusimman, 2019 syksyllä kerätyn uraseurannan tulosten raportointiin.

• Valtakunnallisen uraseurantakyselyn kohderyhmänä olivat vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneet.

• Raportissa käytetään myös aiempien uraseurantakyselyiden (2003-2013 valmistuneet) vastauksia ajallisen vertailun vuoksi.

• Helsingin yliopistossa kyselyn tulosten raportoinnissa käytetään vuoden 2017 alusta voimaan astunutta tiedekuntajakoa. Psykologit ja logopedit ovat lääketieteelliseen tiedekunnan jakaumassa ja fonetiikasta ja kognitiotieteestä valmistuneet humanistisen tiedekunnan jakaumassa.

• Tiedekuntavertailussa on hyvä huomioida se, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet lastentarhanopettajat ja farmaseutit ovat mukana oman tiedekuntansa vastausjakaumassa.

• Yliopistotason raportissa vertaillaan tiedekuntia keskenään, tiedekuntaraportissa tiedekunnan oppialaryhmiä.

8

(9)

HUOMIOITA RAPORTISSA KÄYTETYISTÄ KUVAAJISTA

• Raportissa käytetään työnantajasektorin ja pääasiallisen työn luonteen raportoinnissa mallia, jossa

vastausvaihtoehdoista näytetään vain 4-6 suurinta luokkaa. Kaikki muut vastaukset ovat luokassa muut.

Ratkaisu helpottaa kuvaajien tulkintaa ja keskeisimpien vastausvaihtoehtojen huomaamista.

• Maisteriuraseurannan yliopistoraportissa käytetään pääosin vain uusimman uraseurantakyselyn tuloksia.

Tiedekuntaraporteissa lasketaan yhteen 2012, 2013 ja 2014 vastanneiden vastaukset. Tämä mahdollistaa hienojakoisemman tulosten raportoinnin koulutusaloilla, joilla on vähemmän valmistuneita ja kyselyyn

vastanneita vuosittain.

• Tohtoriuraseurantaraportissa yliopisto ja tutkijakoulutason kuvaajissa on pääasiallisesti vain 2016 valmistuneiden vastaukset. Tiedekuntatason tulosten raportoinnissa käytetään pääosin 2015-16 valmistuneiden vastauksia yhdessä.

• Kuusiportaisissa ja seitsenportaisissa kysymyksissä raportoinnissa luokitellaan vastauksia niin, että vastausvaihtoehdot 4-6 lasketaan yhteen (täysin sama mieltä, samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä).

Samaa periaatetta on käytetty myös vastausjakaminen järjestämiseen tiedekunta- ja oppialavertailuissa.

(10)

TIEDEKUNNAN VASTAUSTEN LUOKITTELU

1. tason oppialat 2. tason oppialat Koulutuskoodit Vanhat pääaineet

Kasvatustieteet Kasvatustieteet

712201, 712202

Aikuiskasvatustiede, Kasvatustiede,

Kasvatustieteet (yleinen ja aikuiskasvatustiede), Pedagogik,

Pedagogik (allmän och vuxenpedagogik), Vuxenpedagogik,

Erityispedagogiikka 712203

Erityispedagogiikka

Käsityö- ja kotitaloustiede

Käsityötiede 712104, 712205

Kasvatustiede (koti/käsi), Kasvatustiede (käsityöopettajan koulutus),

Käsityötiede, Tekstiilioppi (KK), Käsityötiede

Kotitaloustiede 712104, 712205

Kasvatustiede (koti/käsi), Kasvatustiede (kotitalousopettajan koulutus),

Kotitaloustiede

Luokanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus 712101

Kasvatuspsykologia, kasvatustiede

Varhaiskasvatuksen opettajat

Varhaiskasvatuksen opettajat

612101

Kasvatustiede

2. tason oppialoja voidaan hyödyntää vain usean vuoden aineistojen yhdistelyssä. 10

(11)

HELSINGIN YLIOPISTON MAISTERIURASEURANTA-

RAPORTTI

VUOSINA 2003-2014 VALMISTUNEET

Tuukka Kangas

Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut

(12)

SELITTEITÄ

Symboli Merkitys

Luku on kasvanut viime kyselystä, ja muutos on tilastollisesti merkitsevä

Luku on kasvanut viime kyselystä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä Kyselyiden välillä ei ole tapahtunut muutosta

Luku on pienentynyt viime kyselystä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä Luku on pienentynyt viime kyselystä, ja muutos on tilastollisesti merkitsevä

12

(13)

VASTAUSPROSENTIT 1/2

Valmistumis- vuosi

(kyselyvuosi)

Bio- ja ympäristö- tieteellinen

Eläinlääke-

tieteellinen Farmasian

Lääke- tieteellinen

Maatalous- metsä- tieteellinen

Matemaattis- luonnon- tieteellinen

Helsingin yliopisto 2003

(2008) 83 (71 %) 33 (56 %) 131 (53 %) 116 (63 %) 117 (53 %) 149 (58 %) 1478 (56 %)

2005

(2010) 72 (52 %) 30 (63 %) 104 (55 %) 96 (54 %) 83 (43 %) 153 (53 %) 1305 (51 %)

2007

(2012) 69 (48 %) 26 (63 %) 100 (47 %) 110 (49 %) 107 (51 %) 170 (53 %) 1425 (50 %)

2009

(2014) 29 (54 %) 32 (53 %) 70 (40 %) 75 (38 %) 40 (44 %) 72 (42 %) 794 (45 %)

2011

(2016) 39 (36 %) 21 (55 %) 47 (26 %) 63 (30 %) 75 (39 %) 120 (44 %) 917 (38 %)

2012

(2017/18) 65 (52%) 21 (47%) 71 (32%) 68 (32%) 86 (38%) 131 (42%) 1109 (40%)

2013

(14)

VASTAUSPROSENTIT 2/2

Valmistumisvuosi

(kyselyvuosi) Humanistinen

Kasvatus-

tieteellinen Oikeustieteellinen Teologinen Valtiotieteellinen Yhteensä 2003

(2008) 261 (49 %) 243 (63 %) 110 (50 %) 62 (56 %) 173 (52 %) 1478 (56 %)

2005

(2010) 217 (48 %) 187 (51 %) 90 (45 %) 85 (52 %) 188 (53 %) 1305 (51 %)

2007

(2012) 244 (48 %) 216 (52 %) 111 (42 %) 85 (50 %) 187 (54 %) 1425 (50 %)

2009

(2014) 149 (47 %) 115 (48 %) 76 (42 %) 43 (43 %) 93 (48 %) 794 (45 %)

2011

(2016) 162 (40 %) 119 (39 %) 82 (34 %) 52 (42 %) 137 (41 %) 917 (38 %)

2012

(2017/18) 214 (43 %) 176 (46%) 68 (29%) 65 (42%) 144 (40%) 1109 (40%)

2013

(2018) 239 (42 %) 169 (45 %) 89 (34 %) 70 (42 %) 166 (47 %) 1242 (42 %)

2014

(2019) 248 (47 %) 169 (41 %) 77 (28 %) 80 (45 %) 183 (46 %) 1202 (42 %)

Yhteensä

1734 1393 704 542 1271 9473 14

(15)

VASTAUSPROSENTIT

Valmistumisvuosi

(kyselyvuosi)

Kasvatus- tieteellinen

tiedekunta

Kasvatus- tieteet

Käsityö- ja kotitaloustiede

Luokan- opettajan koulutus

Varhais-

kasvatuksen opettajat

Helsingin yliopisto 2003

(2008) 243 (63 %) 61 (57 %) 54 (72 %) 65 (60 %) 63 (64 %) 1478 (56 %)

2005

(2010) 187 (51 %) 68 (57 %) 23 (52 %) 44 (42 %) 52 (54 %) 1305 (51 %)

2007

(2012) 216 (52 %) 51 (55 %) 31 (48 %) 73 (53 %) 61 (52 %) 1425 (50 %)

2009

(2014) 115 (48 %) 29 (41 %) 19 (66 %) 26 (44 %) 41 (51 %) 794 (45 %)

2011

(2016) 119 (39 %) 49 (46 %) 20 (47 %) 19 (25 %) 31 (40 %) 917 (38 %)

2012

(2017/18) 176 (46%) 61 (50 %) 34 (54 %) 44 (43 %) 36 (36 %) 1109 (40%)

2013

(2018) 169 (45 %) 49 (45 %) 32 (54 %) 47 (45 %) 41 (41 %) 1242 (42 %)

(16)

VASTAAJAT

• Vastaajista 93 % oli naisia (valmistuneista 91 %)

• Vastaajista 100 % oli Suomen kansalaisia (valmistuneista 99 %)

• Vastaajien keski-ikä valmistuessaan oli 33 (valmistuneilla 32 vuotta)

16

(17)

2014 VALMISTUNEIDEN

TYÖMARKKINATILANNE 5 VUOTTA VALMISTUMISEN JÄLKEEN

• Töissä 95 %, työttömänä 0 % ja työvoiman ulkopuolella 5 %

• Työllisten osuus työvoimasta 100 %

• Yleisimmät työnantajasektorit

Kunta/kuntayhtymä 64 % Yritykset yhteensä 11 %

• Yleisin pääasiallinen työn luonne

Opetus tai kasvatus 63 %

Hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät 10 %

• Mediaanipalkka kuukaudessa 3 100 euroa

(18)

2014 VALMISTUNEIDEN

TYÖMARKKINATILANNE KYSELYN VASTAUSHETKELLÄ

Osuus [%] Tiedekunta (N = 167) HY (N = 1194) Kaikki yliopistot (N = 6117) Muut yliopistot (N = 4923) Kaikki yliopistot,

kasvatustieteet (N = 768)

Vakituinen kokopäivätyö 67 % 58 % 64 % 66 % 62 %

Määräaikainen kokopäivätyö 17 % 21 % 16 % 14 % 20 %

Osa-aikatyö 2 % 3 % 3 % 3 % 2 %

Itsenäinen yrittäjä/

ammatinharjoittaja/freelancer 2 % 4 % 3 % 3 %

2 %

Useita rinnakkaisia työsuhteita 0 % 1 % 1 % 1 % 0,3 %

Työskentely apurahalla 0,6 % 1 % 1 % 1 % 0,3 %

Perhevapaa (työsuhteesta) 7 % 4 % 4 % 4 % 6 %

Työllistetty/työharjoittelu 0 % 0,1 % 0,05 % 0,04 % 0 %

Työssä yhteensä 95 % 92 % 93 % 93 % 92 %

Työtön työnhakija 0 % 2 % 2 % 2 % 1 %

Työvoimakoulutus tai vastaava 0 % 0,3 % 0,1 % 0,06 % 0,1 %

Työtön yhteensä 0 % 2 % 2 % 2 % 1 %

Päätoiminen opiskelu 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %

Perhevapaa (ei työsuhdetta) 1 % 2 % 1 % 1 % 3 %

Työvoiman ulkopuolella 0 % 0 % 0,07 % 0,08 % 0,1 %

Muu 2 % 2 % 2 % 1 % 2 %

Työvoiman ulkopuolella yhteensä 5 % 6 % 5 % 5 % 7 % 18

(19)

2014 VALMISTUNEIDEN

TYÖMARKKINATILANNE KYSELYN VASTAUSHETKELLÄ

Osuus [%] BY

(59)

EL (26)

FARM (63)

HUM (247)

KASV (167)

LÄÄK (69)

MM (105)

ML (120)

OIK (77)

TEOL (79)

VALT (182)

HY (1194)

Vakituinen kokopäivätyö 48 % 58 % 71 % 46 % 67 % 48 % 63 % 71 % 77 % 48 % 52 % 58 %

Määräaikainen kokopäivätyö 29 % 23 % 10 % 26 % 17 % 30 % 15 % 18 % 9 % 33 % 23 % 21 %

Osa-aikatyö 5 % 0 % 8 % 7 % 2 % 6 % 4 % 0 % 1 % 0 % 2 % 3 %

Itsenäinen

yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 2 % 12 % 2 % 5 % 2 % 3 % 8 % 2 % 4 % 1 % 3 % 4 %

Useita rinnakkaisia työsuhteita 0 % 0 % 2 % 2 % 0 % 4 % 0 % 0 % 0 % 5 % 1 % 1 %

Työskentely apurahalla 2 % 0 % 2 % 2 % 0,6 % 0 % 1 % 0,8 % 1 % 0 % 2 % 1 %

Perhevapaa (työsuhteesta) 3 % 8 % 0 % 2 % 7 % 7 % 2 % 3 % 5 % 0 % 7 % 4 %

Työllistetty/työharjoittelu 0 % 0 % 0 % 0,4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,1 %

Työssä yhteensä 88 % 100 % 94 % 90 % 95 % 99 % 92 % 93 % 97 % 87 % 90 % 92 %

Työtön työnhakija 3 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 5 % 3 % 1 % 3 % 1 % 2 %

Työvoimakoulutus tai vastaava 0 % 0 % 0 % 0,8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,5 % 0,3 %

Työtön yhteensä 3 % 0 % 0 % 3 % 0 % 0 % 5 % 3 % 1 % 3 % 2 % 2 %

(20)

VASTAUSHETKEN PÄÄTYÖNANTAJASEKTORI VALMISTUMISVUOSITTAIN

20

(21)

VASTAUSHETKEN PÄÄTYÖNANTAJASEKTORI

OPPIALOITTAIN

(22)

VASTAUSHETKEN TYÖN LUONNE VALMISTUMISVUOSITTAIN

22

(23)

VASTAUSHETKEN TYÖN LUONNE

OPPIALOITTAIN

(24)

PALKKA VASTAUSHETKELLÄ OPPIALOITTAIN

24

(25)

• Valmistumisen jälkeistä työuraa parhaiten kuvaavat vaihtoehdot:

• Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien 45 %

• Useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, ei juuri katkoksia 29 %

• Vaihtuvia työnantajia ja tehtäviä, joiden välissä katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja 14 %

• Valmistumisen jälkeen työttömyyttä on kokenut 22 %

• Yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana on toiminut 11 % vastaajista

2014 VALMISTUNEET

VIISI VUOTTA TYÖELÄMÄSSÄ

TUNNUSLUKUJA

(26)

TYÖURAN KOKONAISUUS VALMISTUMISVUOSITTAIN

26

(27)

TYÖURAN KOKONAISUUS OPPIALOITTAIN

(28)

ON OLLUT TYÖTTÖMÄNÄ VALMISTUMISEN JÄLKEEN, KESKUSTAKAMPUS

28

(29)

ON TOIMINUT YRITTÄJÄNÄ TAI

FREELANCERINA VALMISTUMISEN JÄLKEEN,

KESKUSTAKAMPUS

(30)

SUORITTANUT TIETEELLISIÄ JATKO- OPINTOJA VALMISTUMISEN JÄLKEEN,

KESKUSTAKAMPUS

30

(31)

SUORITTANUT OPINTOJA TÄHTÄIMESSÄ TOINEN KORKEAKOULUTUTKINTO,

KESKUSTAKAMPUS

(32)

Tiedekunta, suluissa vastaajamäärä

On ollut työttömänä

On toiminut yrittäjänä/freelancerina/amm atinharjoittajana

On suorittanut tieteellisiä jatko-

opintoja

On suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto Bio- ja ympäristötieteellinen

(56-59) 54 % 12 % 31 % 20 %

Eläinlääketieteellinen (26) 23 % 73 % 26 % 0 %

Farmasian (62-63) 18 % 8 % 11 % 8 %

Humanistinen (242-248) 50 % 32 % 16 % 11 %

Kasvatustieteellinen (163-169) 22 % 11 % 7 % 12 %

Lääketieteellinen (68-70) 13 % 23 % 20 % 6 %

Maatalous-metsätieteellinen (104-

106) 40 % 24 % 14 % 6 %

Matemaattis-luonnontieteellinen

(120-121) 38 % 18 % 16 % 10 %

Oikeustieteellinen (75-77) 27 % 12 % 10 % 10 %

Teologinen (78-80) 55 % 25 % 13 % 18 %

Valtiotieteellinen (172-183) 36 % 21 % 10 % 13 %

Helsingin yliopisto (1169-1202) 36 % 22 % 14 % 11 %

VIISI VUOTTA TYÖELÄMÄSSÄ,

2014 VALMISTUNEET TIEDEKUNNITTAIN

32

(33)

• Kysymykset kysytty kuusiportaisella asteikolla. Osuuteen laskettu mukaan

vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tyytyväinen-erittäin tyytyväinen/melko samaa mieltä-täysin samaa mieltä)

• Työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta: 85 % vastaajista

• Pystyy hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja nykyisessä työssä hyvin: 88 %

• Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään: 76 %

VUONNA 2014 VALMISTUNEIDEN TYÖN JA

KOULUTUKSEN SUHDE

(34)

TYÖNI VASTAA VAATIVUUSTASOLTAAN HYVIN YLIOPISTOLLISTA KOULUTUSTANI

OPPIALOITTAIN

34

(35)

PYSTYN HYÖDYNTÄMÄÄN YLIOPISTOSSA OPPIMIANI TIETOJA JA TAITOJA

NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI HYVIN

OPPIALOITTAIN

(36)

KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN TIEDEKUNNITTAIN

36

(37)

SUOSITTELISIN KOULUTUSTANI MUILLE

(38)

TYÖNANTAJAT ARVOSTAVAT TUTKINTOANI TIEDEKUNNITTAIN

38

(39)

TUTKINTOONSA TYÖURAN KANNALTA

TYYTYVÄISET

(40)

TUTKINTOONSA TYÖURAN KANNALTA TYYTYVÄISTEN OSUUS VASTAAJISTA,

KESKUSTAKAMPUS

40

(41)

Tiedekunta, suluissa vastaajamäärä

Työ vastaa vaativuus- tasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta*

Pystyy hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja nykyisessä työssä hyvin*

Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään*

Tyytyväisiä tutkintoon työuran kannalta*

Bio- ja ympäristötieteellinen

(57-59) 76 % 88 % 58 % 73 %

Eläinlääketieteellinen (26) 96 % 96 % 77 % 100 %

Farmasian (62-63) 86 % 92 % 90 % 89 %

Humanistinen (240-248) 73 % 78 % 54 % 73 %

Kasvatustieteellinen (167-169) 85 % 88 % 76 % 90 %

Lääketieteellinen (70) 97 % 97 % 80 % 91 %

Maatalous-metsätieteellinen

(101-106) 77 % 74 % 63 % 81 %

Matemaattis-luonnontieteellinen

(119-120) 83 % 85 % 65 % 89 %

Oikeustieteellinen (76-77) 93 % 86 % 69 % 91 %

TYÖN JA KOULUTUKSEN SUHDE,

2014 VALMISTUNEET TIEDEKUNNITTAIN

(42)

• Tärkeimpiä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä*

• Kyky kertoa omasta osaamisesta 84 %

• Muu työkokemus 70 %

• Tutkinnon aineyhdistelmä 59 %

• Tärkeimmät nykyisessä työssä tarvittavat osaamisalueet ovat:

• Yhteistyötaidot

• Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus

• Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot

• Stressinsietokyky

• Kyky oppia ja omaksua uutta

42

TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET,

2014 VALMISTUNEET

(43)

TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

(44)

TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT, 2014 VALMISTUNEET

BY EL FARM HUM KASV LÄÄK MM ML OIK TEOL VALT HY

Kyky kertoa omasta

osaamisesta 85 % 73 % 78 % 86 % 84 % 57 % 88 % 82 % 88 % 88 % 86 % 83 %

Muu työkokemus 55 % 54 % 57 % 70 % 70 % 41 % 69 % 62 % 86 % 73 % 72 % 67 %

Kontaktit/suhdeverkostot 50 % 81 % 51 % 56 % 37 % 31 % 67 % 51 % 42 % 65 % 61 % 53 % Tutkinnon aineyhdistelmä 66 % 39 % 33 % 57 % 59 % 29 % 55 % 74 % 47 % 39 % 46 % 52 %

Harjoittelu 50 % 58 % 64 % 37 % 41 % 54 % 45 % 36 % 47 % 45 % 50 % 45 %

Muut opinnot/koulutukset 40 % 19 % 36 % 43 % 46 % 17 % 43 % 33 % 25 % 45 % 38 % 38 %

Kansainvälinen kokemus 41 % 19 % 11 % 34 % 14 % 9 % 32 % 28 % 42 % 25 % 34 % 28 %

Järjestötyö/harrastukset 26 % 23 % 14 % 24 % 23 % 13 % 26 % 17 % 13 % 50 % 31 % 24 %

Aktiivisuus/profiloituminen

sosiaalisessa mediassa 17 % 12 % 8 % 14 % 12 % 1 % 19 % 11 % 11 % 18 % 19 % 14 %

Kuusiportaisen asteikon vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tärkeä/tärkeä/erittäin tärkeä).

Värikartan peruste: ero yliopiston osuuteen on joko 10 % (jos yliopiston osuus on yli 50

%) tai 20 % (jos yliopiston osuus alle 50 %). 44

(45)

TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT, 2012-2014 VALMISTUNEET

Kasvatus- tieteellinen

Erityis- pedagogiikka

Kasvatus- tieteet

Kotitalous-

tiede Käsityötiede Luokan- opettajat

Varhaiskas- vatuksen

opettajat

HY Kyky kertoa omasta

osaamisesta 86 % 78 % 90 % 84 % 88 % 90 % 79 % 82 %

Muu työkokemus 69 % 70 % 83 % 78 % 66 % 60 % 58 % 66 %

Tutkinnon aineyhdistelmä 61 % 65 % 60 % 63 % 69 % 67 % 52 % 54 %

Kontaktit/suhdeverkostot 39 % 39 % 49 % 51 % 34 % 37 % 26 % 50 %

Harjoittelu 39 % 56 % 47 % 28 % 20 % 38 % 39 % 45 %

Muut opinnot/koulutukset 46 % 44 % 53 % 55 % 56 % 37 % 42 % 37 %

Kansainvälinen kokemus 15 % 17 % 20 % 16 % 15 % 12 % 13 % 25 %

Järjestötyö/harrastukset 24 % 35 % 20 % 28 % 24 % 25 % 24 % 23 %

(46)

OSAAMISTUTKA

Linkki ohjaa Osaamistutka-sovellukseen

46

(47)

RIITTÄVIEN VALMIUKSIEN KEHITTYMINEN

Tuukka Kangas

Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut

(48)

YLEISTÄ

• Tässä osiossa arvioidaan väitettä ”Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään”

• Vastausvaihtoehdot kuusiportaisella asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä

• Jos ei ole muuta sanottu, niin vastaukset hieman samaa mieltä, samaa mieltä ja täysin samaa mieltä ryhmitellään yhteen ryhmään.

• Kysytty neljässä edellisessä kyselyssä, joten mukana on vuosina 2011-2014 valmistuneet henkilöt.

• Jos valmistumisvuosi ei ole luokittelevana muuttujana, mukana on oletusarvoisesti kaikki vastaukset riippumatta valmistumisvuodesta

48

(49)

AJALLINEN MUUTOS

(50)

JAKAUMA OPPIALOITTAIN

50

(51)

RIITTÄVIEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISEN YHTEYS MUIHIN KYSYMYKSIIN

Muuttuja Vastaus

1

Saanut riittävät

valmiudet

2

Kaikki vastaukset

Työ vastaa vaatimustasoltaan koulutusta3 Kyllä 89 % 85 %

Ei 11 % 15 %

Pystyy hyödyntämään yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja hyvin

Kyllä 94 % 88 %

Ei 6 % 12 %

Tutkintoonsa työuran kannalta tyytyväisten osuus

Kyllä 93 % 87 %

Ei 7 % 13 %

Suosittelisin koulutustani muille Kyllä 94 % 89 %

Ei 6 % 11 %

Työnantajat arvostavat tutkintoani Kyllä 96 % 87 %

Ei 4 % 13 %

(52)

RIITTÄVIEN VALMIUKSIEN

KEHITTYMISEN YHTEYS MUIHIN KYSYMYKSIIN

52

Muuttuja Vastaus Saanut riittävät

valmiudet

1

Kaikki vastaukset

On ollut työttömänä

Kyllä 20 % 24 %

Ei 80 % 76 %

On suorittanut opintoja tähtäimessä toinen kk-tutkinto

Kyllä 9 % 10 %

Ei 91 % 90 %

On suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja

Kyllä 8 % 8 %

Ei 92 % 92 %

Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään 71 %

1 Sisältää vain henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet saaneensa riittävät valmiudet työelämään.

(53)

KOETTU OPPIMINEN YLIOPISTO- OPISKELUSSA

• Verrattu täysin samaa mieltä tai samaa mieltä riittävät valmiudet –väitteeseen vastanneita muihin.

• Samaa mieltä vastanneet kokevat, että erityisesti seuraavat työelämätaidot ovat kehittyneet yliopisto-opiskelussa paremmin:

• Käytännön osaaminen, teoreettinen osaaminen, analyyttinen/systemaattinen ajattelu, opetus- ja koulutustaidot, neuvottelutaidot, luovuus, yhteistyötaidot.

• Yleisesti samaa mieltä vastanneet ovat arvioineet työelämätaitojen kehittymisen

korkeammaksi kuin muut vastaajat. Ero täysin eri mieltä tai eri mieltä vastanneisiin on vielä

suurempi.

(54)

AVOVASTAUSTEN ANALYYSI HELSINGIN YLIOPISTO

Tuukka Kangas

Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut Tarja Tuononen

Yliopistopedagogiikan keskus HYPE

Eric Carver

Opetuksen strategiset palvelut

54

(55)

MIKSI VASTAAJIEN ARVIOT TUTKINTOTYYTYVÄISYYDESTÄ, TYÖURATYYTYVÄISYYDESTÄ JA KOULUTUKSEN

TYÖELÄMÄVALMIUKSISTA VAIHTELEVAT MERKITTÄVÄSTI?

ANALYYSISSÄ URASEURANTAKYSELYN AVOVASTAUKSET

• Analyysissä olivat mukana bio- ja ympäristötieteellisen, humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja oikeustieteellisen, teologisen tiedekunnan sekä luokanopettajien avovastaukset vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 valmistuneilta (maisteriuraseurantakyselyt vuosina 2016-2019). Kunkin tiedekunnan vastausten analyysistä lisätietoa tiedekuntaraporteissa.

• Analyysissä selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat vastaajien arvioon tutkintotyytyväisyydestä,

työuratyytyväisyydestä ja koulutuksen antamista valmiuksista työelämään. Analyysiin valittiin tietoisesti koulutusaloja, jotka valmistavat tiettyyn ammattiin tai tiettyyn tehtävään (ns. professioalat) ja aloja, jotka valmistavat monipuolisesti erilaisiin asiantuntijatehtäviin (ns. generalistialat).

• Maisteriuraseurantakyselylomakkeessa ei kysytä suoraan perusteluja koulutus antoi riittävät valmiudet

työelämään -kysymyksen vastaukseen. Vastaajat voivat perustella vastaustaan kahteen kysymykseen, jotka liittyvät tähän teemaan:

• Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 201X suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?

(56)

ANALYYSIN KESKEISET TULOKSET:

OPINTOIHIN JA OPISKELUAIKAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT

56

1. Erilaiset odotukset koulutukselle ja työuralle

Koulutusalojen välillä ja myös koulutusalojen sisällä on hyvin erilaisia odotuksia koulutukselle ja työuralle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka vahvasti vastaajat toivoivat, että koulutus olisi antanut käytännön valmiuksia tietyssä ammatissa tai tietyssä työtehtävissä

toimimiseen. Osa odotti vahvempaa suoraa työrelevanssia opinnoilta; osa ei. Erilaiset odotukset näkyvät vahvasti esimerkiksi suhteessa opintojen tutkijanuraorientaatioon. Tohtoriopintoihin ja tutkijanuralle alusta asti pyrkineet vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä

maisterikoulutuksen vahvaa teoria- ja tutkimusorientaatioon. Vastaajat, jotka eivät halunneet tutkijanuralle, olisivat toivoneet enemmän käytännön osaamista, jota voisi soveltaa muissa työtehtävissä kuin tutkimuksessa.

2. Oma aktiivisuus, työkokemus ja opintojen aikana syntyneet verkostot

Monet vastaajat toivat esiin opintojen aikaisen toiminnan ja erityisesti työkokemuksen ja verkostojen merkityksen työuralle ja työllistymiselle.

Opintojen aikaista työkokemusta pidettiin myös tärkeänä oman osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittymiselle. Työkokemus tuki teorian ja käytännön yhteensovittamista opintojen aikana.

3. Erilainen kokemus opinnoista, kehittyneestä osaamisesta ja opintojen suhteesta työelämän tarpeisiin.

Avovastausten analyysi paljasti, että vastaajien näkemykset vaihtelevat, vaikka koulutus ja työtehtävät olisivat vastaajilla lähellä toisiaan.

Vastauksissa arvioitiin hyvin eri tavoin koulutuksen sisältöjä työelämän ja käytännön näkökulmasta.

4. Opintojen ja urasuunnittelun tukea olisi tarvittu lisää

Moni vastaaja olisi toivonut enemmän opintojen aikaista tukea opintojen ja uran suunnitteluun– generalistialat ja professioalat eivät eroa tässä merkittävästi. Esimerkiksi humanistisesta ja oikeustieteellisestä valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän apua opintojen

suunnitteluun ja uraohjausta.

(57)

ANALYYSIN KESKEISET TULOKSET:

TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖHÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT

5. Työmarkkinatilanne

Valmistumisen jälkeinen työmarkkinatilanne, työllistyminen ja kokemus työmarkkinoista on vahvasti esillä avovastauksissa. Osa vastaajista, jotka ovat kokeneet vaikeuksia työllistymisessä ja ovat olleet työttöminä, näkevät, että työllisyysongelmat johtuvat koulutuksen puutteista tai siitä, että omalla alalla ylitarjontaa työvoimasta. Esimerkiksi useat luonnontieteistä ja teologisesta

vastanneet tutkintoonsa tyytymättömät pitävät alan koulutusmääriä liian korkeina. Myös humanistisesta valmistuneet olivat kokeneet vaikeuksia löytää alan töitä.

6. Erilaiset kokemukset työstä ja erilainen kuormitus

Vastaajat, jotka ovat kokeneet työnsä kuormittavana tai jotka ovat kokeneet esimerkiksi työuupumusta, arvioivat koulutuksen antamia valmiuksia työhön usein kriittisesti. Esimerkiksi monet oikeustieteen maisterit ja luokanopettajat, jotka ovat kokeneet työnsä

kuormittavana, olisivat toivoneet koulutukseltaan parempia työelämävalmiuksia ja erityisesti valmiuksia haastavista tilanteista selviämiseen.

7. Käytännön työssä tarvittavan osaamisen puute opinnoissa

Avovastausten analyysissä tiedekunnasta toiseen toistunut teema oli ainakin joiltakin osin kriittinen arvio koulutuksen antamista käytännön valmiuksista. Työn arjessa korostuvia käytännön taitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tai ongelmanratkaisu- tai projektinhallintataitoja olisi toivottu lisää koulutukseen. Joillain tietyillä aloilla tuotiin esiin työelämän osaamistarpeiden tai teknologian nopea muutos, josta syystä jotkut koulutuksen aikana opitut asiat eivät ole enää relevantteja (esimerkiksi tietojenkäsittelytiede).

(58)

58

8. Yrittäjyystaitojen puute

7. Käytännön työssä tarvittavan osaamisen puute opinnoissa 6. Erilaiset kokemukset työstä ja erilainen kuormitus

5. Työmarkkinatilanne

2014-2019 Maisterin alku-ura (5. vuotta valmistumisen

jälkeen)

3. Erilainen kokemus opinnoista, kehittyneestä

osaamisesta ja opintojen suhteesta työelämän tarpeisiin

.

4. Opintojen ja urasuunnittelun tukea olisi tarvittu lisää 2. Oma aktiivisuus,

työkokemus ja opintojen aikana syntyneet verkostot 1. Erilaiset odotukset

koulutukselle, työuralle

200X-2014

Opinnot yliopistossa

Syksy 2019 kysely

TUTKINTOTYYTYVÄISYYS, TYÖURATYYTYVÄISYYS JA RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN

- USEITA SELITTÄVIÄ TEKIJÖITÄ VASTAUSTEN HAJONNALLE AVOVASTAUSTEN

ANALYYSIN VALOSSA.

(59)

Eric Carver Opetuksen strategiset palvelut

TEEMA-ANALYYSI

LUOKANOPETTAJIEN VASTAUKSET KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN –KYSYMYKSEEN.

VUOSINA 2011-2014 VALMISTUNEET

VALTAKUNNALLISEEN URASEURANTAKYSELYYN VASTANNEET.

ERIC CARVER

(60)

ANALYYSISSÄ OVAT MUKANA

VUOSINA 2011-2014 VALMISTUNEET LUOKANOPETTAJAT (URASEURANTAKYSELYT VUOSINA 2016-19)

Valmistumisvuosi

(kyselyvuosi)

Kasvatustieteellin en tiedekunta

Kasvatustietee t

Käsityö- ja kotitaloustiede

Luokanopettaj an koulutus

Varhaiskasvat uksen

opettajat

Helsingin yliopisto 2003

(2008) 243 (63 %) 61 (57 %) 54 (72 %) 65 (60 %) 63 (64 %) 1478 (56 %)

2005

(2010) 187 (51 %) 68 (57 %) 23 (52 %) 44 (42 %) 52 (54 %) 1305 (51 %)

2007

(2012) 216 (52 %) 51 (55 %) 31 (48 %) 73 (53 %) 61 (52 %) 1425 (50 %)

2009

(2014) 115 (48 %) 29 (41 %) 19 (66 %) 26 (44 %) 41 (51 %) 794 (45 %)

2011

(2016) 119 (39 %) 49 (46 %) 20 (47 %) 19 (25 %) 31 (40 %) 917 (38 %)

2012

(2017/18) 176 (46%) 61 (50 %) 34 (54 %) 44 (43 %) 36 (36 %) 1109 (40%)

2013

(2018) 169 (45 %) 49 (45 %) 32 (54 %) 47 (45 %) 41 (41 %) 1242 (42 %)

2014

(2019) 169 (41 %) 62 (49 %) 26 (43 %) 40 (35 %) 41 (36 %) 1202 (42 %)

Yhteensä

1393

430

239 358 366 9473

60

(61)

11%

21%

42%

21%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

Luokanopettajien vastaukset kysymykseen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään. Osuus vastaajista (%).

Vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 valmistuneet,

uraseurantakyselyyn vastanneet. (N 150)

(62)

MIKSI LUOKANOPETTAJIEN ARVIOT KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN VAIHTELEVAT MERKITTÄVÄSTI?

ANALYYSISSÄ URASEURANTAKYSELYN AVOVASTAUKSET

Maisteriuraseurantakyselylomakkeessa ei kysytä suoraan perusteluja koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään kysymyksen vastaukseen.

Vastaajat voivat perustella vastaustaan kahteen kysymykseen, jotka liittyvät tähän teemaan.

Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 201X suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? Perustele vastaustasi.

Kuinka tyytyväinen olet tähänastiseen työuraasi? Perustele vastaustasi.

Näiden avovastausten lisäksi analyysissä on hyödynnetty vastauksia kysymykseen:

Minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisit nykyisiä opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?

Eniten koulutuksen antamien valmiuksien riittävyyttä arvioidaan tutkintotyytyväisyys- avovastausten perustelussa. Siksi analyysissä on keskitytty pääosin näiden vastausten analyysiin.

62

(63)

LUOKANOPETTAJIEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN

KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN.

VUOSINA 2011, 2012, 2013 JA 2014 VALMISTUNEET YHTEENSÄ.

N osuus

perusteli uratyytyväi- syyttä (N)

perusteli tutkinto-

tyytyväisyyttä (osuus)

Perusteli tutkinto-

tyytyväisyyttä (N)

perusteli tutkinto-

tyytyväisyyttä (osuus)

Vastasi

tulevaisuuden taidot

kysymykseen (n)

Vastasi

tulevaisuuden taidot

kysymykseen (osuus)

Täysin eri mieltä 5 3 % 4 80 % 5 100 % 4 80 %

Eri mieltä 17 11 % 14 82 % 15 88 % 10 59 %

Hieman eri

mieltä 31 21 % 19 61 % 20 65 % 18 58 %

Hieman samaa

mieltä 63 42 % 44 70 % 48 76 % 35 56 %

(64)

MITEN LUOKANOPETTAJAT ARVIOIVAT KOULUTUKSEN ANTAMIA VALMIUKSIA TYÖHÖNSÄ

PERUSTELLEESSAAN VASTAUSTAAN

TUTKINTOTYYTYVÄISYYS-KYSYMYKSEEN?

• Seuraavassa analyysissä on tunnistettu tutkintotyytyväisyyden

perusteluvastauksissa esiin nousseita narratiiveja ja teemoja, jotka liittyvät koulutuksen antamiin valmiuksiin suhteessa luokanopettajan työn

vaatimuksiin.

• Teemojen ja narratiivien tunnistamisen lisäksi on analysoitu sitä, miten koulutus antoi riittävät valmiudet väittämän kanssa täysin eri mieltä, eri mieltä ja hieman eri mieltä olleiden vastaukset eroavat hieman samaa mieltä, samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneiden kanssa.

64

(65)

5 vastaajaa täysin eri mieltä (3%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

• […] koulutus antoi 5 vuoden pituuteensa nähden kovin heikot eväät opetusalan työelämän haasteisiin. Mitä teet ja miten jaksat työtäsi, kun erityisluokalle suositeltu […] oppilas sabotoi muutaman muun oppilaan ohella opetusta 30 oppilaan luokassa, eikä avustajaresursseja ole?

Miten kohtaat hankalat, sinua mustamaalaavat vanhemmat […]? Tutkinto ei antanut

esimerkiksi jälkimmäiseen keskeiseen ongelmaan minkäänlaista vastausta, eikä vanhempien kohtaamista käsitelty yhden vanhempainillan sivusta seuraamista lukuun ottamatta

ollenkaan. Kaikkea täysin tarpeetonta tuubaa opiskeltiin kyllä senkin edestä.

• Koulutus ei valmistanut työelämään. Koulutuksesta puuttui lähes kokonaan opettajan työn sosiaalipsykologinen puoli. Erilaisten viiteryhmien kanssa työskentelyä, ryhmän johtamista tms.ei käsitelty lainkaan. Onneksi minulla oli paljon kokemusta, joten olen pärjännyt hyvin valitsemallani alalla. Ilman aiempaa kokemusta, pelkän koulutuksen varassa, olisin jo

vaihtanut ammattia. Tutkinto oli kuitenkin vaatimuksena viran saamisessa, joten sinänsä siitä on ollut hyötyä.

• Työelämän arvopohja muuttui opintojeni aikana kokemukseni mukaan täysin, eikä yliopisto- opinnoissa ennakoitu muutosta tai kyetty reagoimaan siihen. Opettajaopintojeni aikana harjoiteltiin muun muassa tekemään tarkkoja tuntisuunnitelmia, laatimaan formatiivisia kokeita ja numeroarvioimaan oppilaita. Valmistuttuani työelämässä odottivat ihanteet toiminnallisesta ja projektiluontoisesta opetuksesta digitaalisuutta kaikessa painottaen.

• Tiedeperustainen luokanopettajankoulutus luo mahdollisuuden tutkivaan opettajuuteen, minkä koen erittäin tärkeäksi työssä kehittymisen kannalta. Sen sijaan koulutuksessa ei

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus vs.

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

(66)

17 vastaajaa eri mieltä (11%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Tutkinnossa ei käsitelty monia opettajan työlle välttämättömiä asioita kuten haastavan oppilaan tai vanhemman kohtaaminen, erityittäminen, pedagogiset asiakirjat, huoltajien kanssa viestiminen jne.

Koulutus on hyvin teoria- ja tutkimuskeskeinen, eikä käytännön taitoja ja tietoja opeteta tarpeeksi, esim.

Vanhempien kohtaamista.

Luokanopettajan tutkinto valmistaa suoraan ammattiin. Tutkintoon pitäisi kuitenkin lisätä paljon enemmän valmiuksia kohdata muutokset ja moniammatillinen yhteistyö. Opettajan roolin muutos tulisi näkyä enemmän opinnoissa. Itse sisältötieto on täysin toisarvoinen. Sitä painotettiin mielestäni liikaa. Opinnot olivat monilta osin todella teoreettisia. Kytkös työelämän todellisuuteen jäi osasta kursseista todella kaukaiseksi. Parasta opinnoissani oli harjoittelut, joissa sain mahtava ohjaavat opettajat, jotka osasivat liittää myös teorian käytäntöön.

Teoriapohjaa opinnot antavat mutta eivät varsinaisesti valmista arjen opetustyöhön kommervenkkeihin. Esim erityisopetusja opetusalan lainsäädäntö pitäisi olla vahvemmin esillä koulutuksessa.

Koulutus antoi hyvät teoreettiset valmiudet toimia luokanopettajana sekä avasi ymmärrystä erityisesti tutkimuksellisiin seikkoihin, mutta oli melko irrallinen työelämän todellisuuden kanssa.

Ainedidaktiikka jäi kovin teoreettiselle tasolle, ilmiöoppimista ei käsitelty juuri lainkaan, työskentely yksin luokkahuoneessa erilaisten oppilaiden kanssa sekä vastaaminen koko luokan muuttuviin tarpeisiin jäi liian vähälle suhteessa koulutodellisuuteen.Samoin yhteistyö vanhempien kanssa, alati muuttuva arviointi ja oma jaksaminen ei saanut riittävää huomiota. Olisin myös kaivannut jonkinlaista tukea ensimmäisen työvuoden aikana (esim. Mentorointi), joka oli kohtuuttoman raskas ja ajoi uupumiseen sekä motivaation laskuun koko alaa kohtaan.

Peruspohjan koulutuksesta saa mutta tarvittavia taitoja opettajan työssä kutenyksilöllistetyn, erityisen tai tehostetun tuen oppilaiden ymmärtäminen, tukemisen keinot, erilaisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja ko.oppilaiden kanssa toimiminen tarvitaan kipeästi nykykoulussa. Ryhmänhallinnan keinot tuntuivat jääneen aika puutteelliseksi tutkinnon pohjalta. Kaikki opettajan oikeassa työssään tarvitsemat käytännöntiedot ja - taidot jäivät suuresti vajavaisiksi. Ehkäpä auttaisi suurempi määrä aitoa harjoittelua koulussa ja erityisopettajan osaamisen sisältöjä ehdottomasti lisää.

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus vs.

luokanopettajan ammatin

käyttäneet ja käytäntö (ei tarpeeksi valmiuksia)

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

Pedagogiset asiakirjat, lainsäädäntö

66

(67)

31 hieman eri mieltä (21%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Koulutus antoi ajatusmaailman, millä pystyy työssä ymmärtämään lapsia ja kehittämään työtään.

Koulutus antoi "teoreettisen" pohjan kasvatuksellisille ajatuksille sekä eväät perustella ratkaisuja sen pohjalta.

Nyky-yhteiskunnan muutoksiinja lasten/vanhempien käyttäytymisen kohtaamiseen koulutuksella ei ollut juurikaan antia.

Haastavien huoltajien kohtaaminen olisi voinut olla opinnoissa enemmän keskiössä.

Opettajan työssäni minulta on vaadittu paljon enemmän taitoja ja valmiuksia kohdata lasten ja heidän perheidensä vaikeuksia, kuin mihin koulutus on minua valmistanut..

Luokanpettajan työhön ei saanut konkreettista apua moneen asiaan esim. Asiakirjojen kanssa, luokan tuo rauhan hallintaan, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa toimimiseen, eikä erityisoppilaisiin.

Opinnoissa painoitettiin liikaa tieteellistä tutkimusta,arjen haasteet ja niistä selviytyminen jäivät liian vähälle.

Minulla on ystäviä muista OKL:istä ja huomaan vertailussa, että tutkimuspainotteisuus ei ehkä ole se paras juttu ajatellen astumista alakoulun arkeen. "AMK" painotteinen lähestyminen vahvalla tieteellisellä otteella olisi ehkä tuottanut enemmän kompetenssin tunnetta ja jotain lähtökohtaa, josta olisi voinut lähteä turvallisesti tutkimaan uusia juttuja. Mukavaa ja kivaa oli opiskellessa. Enemmän kättä pidempää ja tuulia kentältä olisi tarvittu.

Koen, että luokanopettajan koulutus vastasi melko hyvin teoreettiselta puolelta siihen, millaista luokanopettajan työ on. Käytännössä kuitenkin työssä on paljon sellaisia puolia, mihin koulutus ei ole osannut valmistaa. Tämän takia pidemmät opetusharjoittelujaksot olisivat kullanarvoisia, ettei työelämä yllätä vastavalmistunutta, erityisesti koska monessa koulussa opettaja tekee suuren osan työstään vielä varsin yksin.

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus vs.

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

(68)

Narratiivin/

teeman yleisyys, vertailu eri mieltä olevien

kanssa

63 hieman samaa mieltä (42%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Tutkiva opettajuus (positiivisena asiana)

vs.

luokanopettajan ammatin

käyttäneet ja käytäntö (ei tarpeeksi valmiuksia)

Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

Tutkintoni tarjoaa melko laajat mahdollisuudet työllistyä työmarkkinoilla ja tutkinto on suhteellisen arvostettu.

Luokanopettajan koulutus on kaksipiippuinen juttu. Tavallaan se on hyvin ammatillinen koulutus, joka valmistaa tekemään yhtä työtä. Toisaalta, vaikka en lopulta päätynytkään opettajaksi, monet tutkintoon kuuluvat opinnot ovat olleet hyödyksi työelämässä.

Valmistuin kasvastustieteen maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta eli tiesin selkeästi valmistuvani luokanopettajaksi, mikä helpotti työuran aloittamista, kun selkeä ammatti oli tiedossa.

Minulla oli todella hyviä opettajia ja opiskelimme merkityksellisiä, tärkeitä asioita. Itsenäinen ajatteluni kehittyi.

Työelämässä tuli vastaan monia tilanteita/asioita/kokonaisuuksia joita ei käsitelty koulutuksessa ollenkaan/riittävästi esim.

Koti-kouluyhteistyö/vaikeat vanhemmat… tutkiva asenne koulutuksesta plussaa sekä tuore tieto

Luokanopettajan koulutus valmensi työelämään ja opetustyöhön monilta osin erittäin hyvin, mutta esim.Oppilaiden psyykkisten ongelmien kohtaamiseen koulutus ei antanut tarpeeksi työkaluja.

Opinnot olivat hyvä läpileikkaus työelämään liittyvistä aihealueista, mutta monet asiat opitaan kuitenkin vasta käytännön kautta.

Luokanopettajan koulutus antoi pätevyyden, joskin arjen käytännön pyörittämiseen, opettajille kuuluvien lisävastuiden hoitamiseensekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön se ei valmistanut juurikaan.

Koulutus voisi antaa paremmatkin eväät opettajan työhön. Esimerkiksi harjoittelujaksoja olisi hyvä olla enemmän ja mieluiten jo opintojen alkuvaiheessa, eikä vasta kolmantena vuonna ensimmäistä kertaa, kuten meillä oli. Tutkimustyötä tärkeämpää olisi perehtyä paremmin etukäteen käytännön haasteisiin kuten vanhempien kohtaamiseen, kodin ja koulun yhteistyöhön, oppilaantuntemukseen, erityistarpeisiin oppijoihin ym.

Hgin yliopiston tieteellisorientoitunut opettajankoulutus on antanut hyviä eväitä analyyttiseen opettajantyöhön ja opettajuuden sekä koulutuksen tarkasteluun, mutta käytännönläheistä ammattitaitoa on moni tuntunut saaneen muilta opettajankoulutuslaitoksilta enemmän.

Tutkinto antoi pätevyyden luokanopettajan ammattiin. Tutkinto oli melko teoreettinen, joten työelmän on opettanut melkein yhtä paljon kuin koulutus.

Käytännön asioihin olisi kaivannut koulutusta tai harjoittelussa mahdollisuutta harjoitella esim. Wilman käyttöä tai tunnuksia eri ohjelmiin. Ne kaikki pitä opetelle ensimmäisen työvuoden aikana.

68

(69)

Narratiivin/

teeman yleisyys, vertailu eri mieltä olevien

kanssa

31 samaa mieltä (21%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Kuormitus työssä

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Koulutus valmisti nykykouluun Tutkiva opettajuus (positiivisena Erityisopetusosaaminen

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

• Tutkintoni pohjalta rakensin ammatillista identiteettiäni. Osaan perustella päätökseni itselleni ja muille

• Koulutus on suora avain työelämään (luokanopettaja).

• Luokanopettajakoulutus on täsmäkoulutus luokanopettajan työtehtäviin.

• Koulutukseni tukee työtäni hyvin.Olisin kuitenkin voinut suunnitella opintoni hiukan toisin.

• Tutkiva opettajuus on nykymaailmassa ja tulevaisuudessa koulun ja opetuksen kehittämisen ytimessä.

• Vastaa sitä koulutusta ja pätevyyttä, mitä lähdin hakemaan.

• Työtäni ei voisi tehdä kunnolla ilman riittävää teoreettista osaamista.

• Työllistyin heti valmistuttuani ja olen käyttänyt opinnoissani saatuja tietoja ja taitoja työssäni.

• Koulutus antaa valmiudet toimia monipuolisesti luokanopettajana.On kuitenkin asioita joihin koulutus olisi voinut valmistaa, mutta ei sitä tehnyt.

• Sain tarvitsemani pätevyyden luokanopettajan työhön. Minulla ei ole erityisemmin moitittavaa koulutusjärjestelyistä.

• Koulutus auttoi omaksumaan nykypäivän työelämässä ja koulumaailmassa vaadittavia käsityksiä ja ajattelutapoja sekä kehitti vuorovaikutustaitoja ja valmiuksia vastata

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Narratiivi/

teema ei esiinny

(70)

3 samaa mieltä (2%)

väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa

 analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä

Keskeisiä teemoja

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

• Olen luokanopettaja. Poikkeamme monesta muusta korkeakoulututkinnon suorittaneesta, sillä sen lisäksi, että olemme oman alamme asiantuntijoita, valmistumme myös ammattiin.

70

(71)

TEEMOJEN ESIINTYMINEN VASTAUSTYYPEITTÄIN

Teemat/

koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään/

tutkintotyytyväisyyden perustelut (avovastaus)

Täysin eri mieltä 3% (N 5)

Eri mieltä 11% (N 17)

Hieman eri mieltä 21% (N 31)

Hieman samaa mieltä 42% (N 63)

Samaa mieltä 21% (N 31)

Täysin samaa mieltä 2% (N 3)

Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen

Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Vain yksi

avovastaus

Kuormitus työssä Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy, mutta

vähemmän

Esiintyy, mutta vähemmän

Erityisopetus- osaaminen

Inkluusio ilman tukea ja resursseja

Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Ei esiinny

Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.

Haastavat

vuorovaikutustilanteet

Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Ei esiinny

Koulutus ei valmistanut nykykouluun

Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy, mutta

vähemmän

Ei esiinny, päinvastainen tulkinta, koulutus

valmistaa nykykouluun Tutkiva opettajuus Esiintyy, kriittinen

näkökulma

Esiintyy, kriittinen näkökulma

Esiintyy, usein kriittinen näkökulma

Esiintyy,

positiivisena asiana

Esiintyy,

positiivisena asiana

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kuvassa 6.3 Moodlen käyttäjistä 32,79 prosenttia oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä, kun Peda.netin käyttäjistä vain 9,09 prosenttia oli väittämän kanssa täysin

Eniten samaa mieltä (samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä) väittämän ”Tulen todennäköisesti hakemaan muualle opiskelemaan” olivat solu- ja molekyylibiologian

Nuoret kertovat myös olevansa ylpeitä siitä, että asuvat Suomessa: noin 91 prosenttia nuorista on väittämän kanssa täysin samaa tai samaa mieltä. Suurin osa on jopa sitä

Suurin osa vastaajista oli täysin samaa mieltä (57 %) väittämän kanssa ja melko samaa mieltä oli (24 %).. Tulos on hyvä, kun otetaan huomioon

Samaa mieltä = väittämän kanssa täysin tai jos- sain määrin samaa mieltä olevat.. Eri mieltä = väittämän kanssa täysin eri mieltä tai jossain määrin eri

Malm- bergiita opin kuitenkin sen, ettei journalismikritiikin käsite ole jäh- mettynyt, että se elää vielä.. Samaa ei voi sanoa kaikista muista tiedo- tusopinkaan

Yhdistelemällä tuloksia voidaan todeta, että joko täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä tämän väittämän suhteen vastanneista oli noin 87 prosenttia.. Täysin eri mieltä

Heistä kaksi, kummatkin lapsensa lähivanhempia, olivat olleet väittämän kanssa joko täysin samaa mieltä tai lähes samaa mieltä, ja yksi, lapsiaan joka toinen