Eric Carver
Opetuksen strategiset palvelut Tuukka Kangas
Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut
HELSINGIN YLIOPISTON
KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN MAISTERIURASEURANTA-RAPORTTI
VUOSINA 2003-2014
VALMISTUNEET
• Raportin saavutettavuus
• Perustiedot yliopistojen uraseurantakyselyistä
• Raportin kuvaus
• Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden maisteriuraseurantakyselyjen tulokset. Vuosina 2003-2014 valmistuneet:
• Uraseurantakyselyihin vastanneet
• 2014 valmistuneiden työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen.
• Viisi vuotta työelämässä tunnuslukuja (työuran kuva, yrittäjyys, työttömyyttä kokeneet).
• Työn ja koulutuksen suhde (työn koulutustasovastaavuus, tyytyväisyys tutkintoon).
• Työllistymiseen vaikuttavat tekijät ja työelämän osaamistarpeet.
• Teema-analyysi: Riittävien valmiuksien kehittyminen
• Teema-analyysi 2: Luokanopettajien avovastausten analyysi
• Rekisteripohjainen työllistymisen ja työmarkkinatilanteen seuranta (Tilastokeskus)
2
SISÄLTÖ
RAPORTIN SAAVUTETTAVUUS
• Raportissa olevat kuvaajat itsessään eivät ole saavutettavia. Kaikkien kuvaajien
taustalla oleva data on kuitenkin raportin liitteenä raportin viimeisessä osiossa.
YLIOPISTOJEN URASEURANNAT
• Valtakunnalliset uraseurantakyselyt:
• maistereiden uraseurannat 5 vuotta valmistumisen jälkeen,
• tohtoreiden 2-3 vuotta (uusimmissa tohtorikyselyissä 3 vuotta)
• Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmä vastaa kyselyistä, yliopistot vastaavat oman aineistonsa hyödyntämisestä.
• Töissä.fi aineisto perustuu uraseurantoihin: http://www.toissa.fi/
• Lisätietoa uraseurannoista: https://www.aarresaari.net/uraseuranta
• Uusin maisteriseuranta-aineisto: vuonna 2014 valmistuneet (vastaukset 10-11/2019)
• Uusin tohtoriuraseuranta-aineisto: vuosina 2016 valmistuneet (vastaukset 10-11/2019)
4
AINEISTON KERUU
URASEURANTAKYSELYISSÄ
• Uraseurantakyselyt lähetetään kaikille kohderyhmään kuuluville.
• Maisteriuraseurannan kohderyhmään kuuluvat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan (lastentarhanopettajan) tutkinnon suorittaneet.
• Tohtoriuraseuranta lähetetään kaikille kohderyhmään kuuluville tohtoreille.
• Kohderyhmän tiedot poimitaan valtakunnallisesta VIRTA-tietokannasta (johon tiedot tulevat yliopistojen opintorekistereistä).
• Vastanneiden taustamuuttujatietoja täydennetään yliopistojen opintorekisteritiedoilla (pääaine, koulutusohjelma, laitos, tiedekunta).
• Osoitetiedot haetaan Väestörekisteristä.
• 2019 kyselyt toimitettiin vastaajille tekstiviestillä (jos puhelinnumero tiedossa) tai postitse (jos ei numeroa tiedossa).
Lisäksi yliopistot lähettivät kyselyä sähköpostilla alumnirekisterissä oleville ja kohderyhmään kuuluville.
• Tiedon keruu tehtiin valtakunnallisesti ja keskitetysti Tampereen yliopiston Tilastollisen tutkimuspalvelun TUPA:n ja CSC –
URASEURANTATOIMINTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA
• Uraseurantakyselyistä saatavaa tietoa käytetään Helsingin yliopistossa muun muassa koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ohjauksessa ja uraohjauksessa ja tutkimuksessa.
• Uraseurantakyselytoiminta on organisoitu HY:ssä vuodesta 2016 useiden yksiköiden yhteistyössä.
Toiminnan koordinaatiovastuu on ollut aiemmin urapalveluissa, mutta vuoden 2019 alusta koordinaatiovastuu siirtyi opetuksen strategisiin palveluihin.
• Lukuvuoden 2019-20 HY:n uraseurantaprojektiryhmään kuuluvat
• Eric Carver, opetuksen strategiset palvelut
• Tuukka Kangas, johdon tieto- ja analytiikkapalvelut
• Miika Mertanen, urapalvelut
• Erkki Raulo, tutkimuspalvelut
• Kati Salmivaara, viestintä
• Riikka Sarasjärvi, tutkimuspalvelut
• Tarja Tuononen, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE)
• Minnis Vierikko, alumnisuhteet
6
Peilataan
ennakointitietoon 1. Megatrendit 2. Mahdolliset
tulevaisuudet
3. Yliopiston oma visio koulutuksesta
Analysoitava muuttuvassa kontekstissa:
2014-2019 Maisterin alku-ura
(5. vuotta valmistumisen jälkeen)
200X-2014
Opinnot yliopistossa
Syksy 2019 kysely
URASEURANTOJEN KÄYTTÄMINEN KOULUTUKSEN
KEHITTÄMISESSÄ (ESIM. MAISTERIURASEURANNAT)
URASEURANTA-
RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ
• Raportissa keskitytään uusimman, 2019 syksyllä kerätyn uraseurannan tulosten raportointiin.
• Valtakunnallisen uraseurantakyselyn kohderyhmänä olivat vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneet.
• Raportissa käytetään myös aiempien uraseurantakyselyiden (2003-2013 valmistuneet) vastauksia ajallisen vertailun vuoksi.
• Helsingin yliopistossa kyselyn tulosten raportoinnissa käytetään vuoden 2017 alusta voimaan astunutta tiedekuntajakoa. Psykologit ja logopedit ovat lääketieteelliseen tiedekunnan jakaumassa ja fonetiikasta ja kognitiotieteestä valmistuneet humanistisen tiedekunnan jakaumassa.
• Tiedekuntavertailussa on hyvä huomioida se, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet lastentarhanopettajat ja farmaseutit ovat mukana oman tiedekuntansa vastausjakaumassa.
• Yliopistotason raportissa vertaillaan tiedekuntia keskenään, tiedekuntaraportissa tiedekunnan oppialaryhmiä.
8
HUOMIOITA RAPORTISSA KÄYTETYISTÄ KUVAAJISTA
• Raportissa käytetään työnantajasektorin ja pääasiallisen työn luonteen raportoinnissa mallia, jossa
vastausvaihtoehdoista näytetään vain 4-6 suurinta luokkaa. Kaikki muut vastaukset ovat luokassa muut.
Ratkaisu helpottaa kuvaajien tulkintaa ja keskeisimpien vastausvaihtoehtojen huomaamista.
• Maisteriuraseurannan yliopistoraportissa käytetään pääosin vain uusimman uraseurantakyselyn tuloksia.
Tiedekuntaraporteissa lasketaan yhteen 2012, 2013 ja 2014 vastanneiden vastaukset. Tämä mahdollistaa hienojakoisemman tulosten raportoinnin koulutusaloilla, joilla on vähemmän valmistuneita ja kyselyyn
vastanneita vuosittain.
• Tohtoriuraseurantaraportissa yliopisto ja tutkijakoulutason kuvaajissa on pääasiallisesti vain 2016 valmistuneiden vastaukset. Tiedekuntatason tulosten raportoinnissa käytetään pääosin 2015-16 valmistuneiden vastauksia yhdessä.
• Kuusiportaisissa ja seitsenportaisissa kysymyksissä raportoinnissa luokitellaan vastauksia niin, että vastausvaihtoehdot 4-6 lasketaan yhteen (täysin sama mieltä, samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä).
Samaa periaatetta on käytetty myös vastausjakaminen järjestämiseen tiedekunta- ja oppialavertailuissa.
TIEDEKUNNAN VASTAUSTEN LUOKITTELU
1. tason oppialat 2. tason oppialat Koulutuskoodit Vanhat pääaineet
Kasvatustieteet Kasvatustieteet
712201, 712202
Aikuiskasvatustiede, Kasvatustiede,Kasvatustieteet (yleinen ja aikuiskasvatustiede), Pedagogik,
Pedagogik (allmän och vuxenpedagogik), Vuxenpedagogik,
Erityispedagogiikka 712203
ErityispedagogiikkaKäsityö- ja kotitaloustiede
Käsityötiede 712104, 712205
Kasvatustiede (koti/käsi), Kasvatustiede (käsityöopettajan koulutus),Käsityötiede, Tekstiilioppi (KK), Käsityötiede
Kotitaloustiede 712104, 712205
Kasvatustiede (koti/käsi), Kasvatustiede (kotitalousopettajan koulutus),Kotitaloustiede
Luokanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus 712101
Kasvatuspsykologia, kasvatustiedeVarhaiskasvatuksen opettajat
Varhaiskasvatuksen opettajat
612101
Kasvatustiede2. tason oppialoja voidaan hyödyntää vain usean vuoden aineistojen yhdistelyssä. 10
HELSINGIN YLIOPISTON MAISTERIURASEURANTA-
RAPORTTI
VUOSINA 2003-2014 VALMISTUNEET
Tuukka Kangas
Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut
SELITTEITÄ
Symboli Merkitys
Luku on kasvanut viime kyselystä, ja muutos on tilastollisesti merkitsevä
Luku on kasvanut viime kyselystä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä Kyselyiden välillä ei ole tapahtunut muutosta
Luku on pienentynyt viime kyselystä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä Luku on pienentynyt viime kyselystä, ja muutos on tilastollisesti merkitsevä
12
VASTAUSPROSENTIT 1/2
Valmistumis- vuosi
(kyselyvuosi)
Bio- ja ympäristö- tieteellinen
Eläinlääke-
tieteellinen Farmasian
Lääke- tieteellinen
Maatalous- metsä- tieteellinen
Matemaattis- luonnon- tieteellinen
Helsingin yliopisto 2003
(2008) 83 (71 %) 33 (56 %) 131 (53 %) 116 (63 %) 117 (53 %) 149 (58 %) 1478 (56 %)
2005
(2010) 72 (52 %) 30 (63 %) 104 (55 %) 96 (54 %) 83 (43 %) 153 (53 %) 1305 (51 %)
2007
(2012) 69 (48 %) 26 (63 %) 100 (47 %) 110 (49 %) 107 (51 %) 170 (53 %) 1425 (50 %)
2009
(2014) 29 (54 %) 32 (53 %) 70 (40 %) 75 (38 %) 40 (44 %) 72 (42 %) 794 (45 %)
2011
(2016) 39 (36 %) 21 (55 %) 47 (26 %) 63 (30 %) 75 (39 %) 120 (44 %) 917 (38 %)
2012
(2017/18) 65 (52%) 21 (47%) 71 (32%) 68 (32%) 86 (38%) 131 (42%) 1109 (40%)
2013
VASTAUSPROSENTIT 2/2
Valmistumisvuosi
(kyselyvuosi) Humanistinen
Kasvatus-
tieteellinen Oikeustieteellinen Teologinen Valtiotieteellinen Yhteensä 2003
(2008) 261 (49 %) 243 (63 %) 110 (50 %) 62 (56 %) 173 (52 %) 1478 (56 %)
2005
(2010) 217 (48 %) 187 (51 %) 90 (45 %) 85 (52 %) 188 (53 %) 1305 (51 %)
2007
(2012) 244 (48 %) 216 (52 %) 111 (42 %) 85 (50 %) 187 (54 %) 1425 (50 %)
2009
(2014) 149 (47 %) 115 (48 %) 76 (42 %) 43 (43 %) 93 (48 %) 794 (45 %)
2011
(2016) 162 (40 %) 119 (39 %) 82 (34 %) 52 (42 %) 137 (41 %) 917 (38 %)
2012
(2017/18) 214 (43 %) 176 (46%) 68 (29%) 65 (42%) 144 (40%) 1109 (40%)
2013
(2018) 239 (42 %) 169 (45 %) 89 (34 %) 70 (42 %) 166 (47 %) 1242 (42 %)
2014
(2019) 248 (47 %) 169 (41 %) 77 (28 %) 80 (45 %) 183 (46 %) 1202 (42 %)
Yhteensä
1734 1393 704 542 1271 9473 14
VASTAUSPROSENTIT
Valmistumisvuosi
(kyselyvuosi)
Kasvatus- tieteellinen
tiedekunta
Kasvatus- tieteet
Käsityö- ja kotitaloustiede
Luokan- opettajan koulutus
Varhais-
kasvatuksen opettajat
Helsingin yliopisto 2003
(2008) 243 (63 %) 61 (57 %) 54 (72 %) 65 (60 %) 63 (64 %) 1478 (56 %)
2005
(2010) 187 (51 %) 68 (57 %) 23 (52 %) 44 (42 %) 52 (54 %) 1305 (51 %)
2007
(2012) 216 (52 %) 51 (55 %) 31 (48 %) 73 (53 %) 61 (52 %) 1425 (50 %)
2009
(2014) 115 (48 %) 29 (41 %) 19 (66 %) 26 (44 %) 41 (51 %) 794 (45 %)
2011
(2016) 119 (39 %) 49 (46 %) 20 (47 %) 19 (25 %) 31 (40 %) 917 (38 %)
2012
(2017/18) 176 (46%) 61 (50 %) 34 (54 %) 44 (43 %) 36 (36 %) 1109 (40%)
2013
(2018) 169 (45 %) 49 (45 %) 32 (54 %) 47 (45 %) 41 (41 %) 1242 (42 %)
VASTAAJAT
• Vastaajista 93 % oli naisia (valmistuneista 91 %)
• Vastaajista 100 % oli Suomen kansalaisia (valmistuneista 99 %)
• Vastaajien keski-ikä valmistuessaan oli 33 (valmistuneilla 32 vuotta)
16
2014 VALMISTUNEIDEN
TYÖMARKKINATILANNE 5 VUOTTA VALMISTUMISEN JÄLKEEN
• Töissä 95 %, työttömänä 0 % ja työvoiman ulkopuolella 5 %
• Työllisten osuus työvoimasta 100 %
• Yleisimmät työnantajasektorit
Kunta/kuntayhtymä 64 % Yritykset yhteensä 11 %
• Yleisin pääasiallinen työn luonne
Opetus tai kasvatus 63 %
Hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät 10 %
• Mediaanipalkka kuukaudessa 3 100 euroa
2014 VALMISTUNEIDEN
TYÖMARKKINATILANNE KYSELYN VASTAUSHETKELLÄ
Osuus [%] Tiedekunta (N = 167) HY (N = 1194) Kaikki yliopistot (N = 6117) Muut yliopistot (N = 4923) Kaikki yliopistot,
kasvatustieteet (N = 768)
Vakituinen kokopäivätyö 67 % 58 % 64 % 66 % 62 %
Määräaikainen kokopäivätyö 17 % 21 % 16 % 14 % 20 %
Osa-aikatyö 2 % 3 % 3 % 3 % 2 %
Itsenäinen yrittäjä/
ammatinharjoittaja/freelancer 2 % 4 % 3 % 3 %
2 %
Useita rinnakkaisia työsuhteita 0 % 1 % 1 % 1 % 0,3 %
Työskentely apurahalla 0,6 % 1 % 1 % 1 % 0,3 %
Perhevapaa (työsuhteesta) 7 % 4 % 4 % 4 % 6 %
Työllistetty/työharjoittelu 0 % 0,1 % 0,05 % 0,04 % 0 %
Työssä yhteensä 95 % 92 % 93 % 93 % 92 %
Työtön työnhakija 0 % 2 % 2 % 2 % 1 %
Työvoimakoulutus tai vastaava 0 % 0,3 % 0,1 % 0,06 % 0,1 %
Työtön yhteensä 0 % 2 % 2 % 2 % 1 %
Päätoiminen opiskelu 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %
Perhevapaa (ei työsuhdetta) 1 % 2 % 1 % 1 % 3 %
Työvoiman ulkopuolella 0 % 0 % 0,07 % 0,08 % 0,1 %
Muu 2 % 2 % 2 % 1 % 2 %
Työvoiman ulkopuolella yhteensä 5 % 6 % 5 % 5 % 7 % 18
2014 VALMISTUNEIDEN
TYÖMARKKINATILANNE KYSELYN VASTAUSHETKELLÄ
Osuus [%] BY
(59)
EL (26)
FARM (63)
HUM (247)
KASV (167)
LÄÄK (69)
MM (105)
ML (120)
OIK (77)
TEOL (79)
VALT (182)
HY (1194)
Vakituinen kokopäivätyö 48 % 58 % 71 % 46 % 67 % 48 % 63 % 71 % 77 % 48 % 52 % 58 %
Määräaikainen kokopäivätyö 29 % 23 % 10 % 26 % 17 % 30 % 15 % 18 % 9 % 33 % 23 % 21 %
Osa-aikatyö 5 % 0 % 8 % 7 % 2 % 6 % 4 % 0 % 1 % 0 % 2 % 3 %
Itsenäinen
yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 2 % 12 % 2 % 5 % 2 % 3 % 8 % 2 % 4 % 1 % 3 % 4 %
Useita rinnakkaisia työsuhteita 0 % 0 % 2 % 2 % 0 % 4 % 0 % 0 % 0 % 5 % 1 % 1 %
Työskentely apurahalla 2 % 0 % 2 % 2 % 0,6 % 0 % 1 % 0,8 % 1 % 0 % 2 % 1 %
Perhevapaa (työsuhteesta) 3 % 8 % 0 % 2 % 7 % 7 % 2 % 3 % 5 % 0 % 7 % 4 %
Työllistetty/työharjoittelu 0 % 0 % 0 % 0,4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,1 %
Työssä yhteensä 88 % 100 % 94 % 90 % 95 % 99 % 92 % 93 % 97 % 87 % 90 % 92 %
Työtön työnhakija 3 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 5 % 3 % 1 % 3 % 1 % 2 %
Työvoimakoulutus tai vastaava 0 % 0 % 0 % 0,8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,5 % 0,3 %
Työtön yhteensä 3 % 0 % 0 % 3 % 0 % 0 % 5 % 3 % 1 % 3 % 2 % 2 %
VASTAUSHETKEN PÄÄTYÖNANTAJASEKTORI VALMISTUMISVUOSITTAIN
20
VASTAUSHETKEN PÄÄTYÖNANTAJASEKTORI
OPPIALOITTAIN
VASTAUSHETKEN TYÖN LUONNE VALMISTUMISVUOSITTAIN
22
VASTAUSHETKEN TYÖN LUONNE
OPPIALOITTAIN
PALKKA VASTAUSHETKELLÄ OPPIALOITTAIN
24
• Valmistumisen jälkeistä työuraa parhaiten kuvaavat vaihtoehdot:
• Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien 45 %
• Useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, ei juuri katkoksia 29 %
• Vaihtuvia työnantajia ja tehtäviä, joiden välissä katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja 14 %
• Valmistumisen jälkeen työttömyyttä on kokenut 22 %
• Yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana on toiminut 11 % vastaajista
2014 VALMISTUNEET
VIISI VUOTTA TYÖELÄMÄSSÄ
TUNNUSLUKUJA
TYÖURAN KOKONAISUUS VALMISTUMISVUOSITTAIN
26
TYÖURAN KOKONAISUUS OPPIALOITTAIN
ON OLLUT TYÖTTÖMÄNÄ VALMISTUMISEN JÄLKEEN, KESKUSTAKAMPUS
28
ON TOIMINUT YRITTÄJÄNÄ TAI
FREELANCERINA VALMISTUMISEN JÄLKEEN,
KESKUSTAKAMPUS
SUORITTANUT TIETEELLISIÄ JATKO- OPINTOJA VALMISTUMISEN JÄLKEEN,
KESKUSTAKAMPUS
30
SUORITTANUT OPINTOJA TÄHTÄIMESSÄ TOINEN KORKEAKOULUTUTKINTO,
KESKUSTAKAMPUS
Tiedekunta, suluissa vastaajamäärä
On ollut työttömänä
On toiminut yrittäjänä/freelancerina/amm atinharjoittajana
On suorittanut tieteellisiä jatko-
opintoja
On suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto Bio- ja ympäristötieteellinen
(56-59) 54 % 12 % 31 % 20 %
Eläinlääketieteellinen (26) 23 % 73 % 26 % 0 %
Farmasian (62-63) 18 % 8 % 11 % 8 %
Humanistinen (242-248) 50 % 32 % 16 % 11 %
Kasvatustieteellinen (163-169) 22 % 11 % 7 % 12 %
Lääketieteellinen (68-70) 13 % 23 % 20 % 6 %
Maatalous-metsätieteellinen (104-
106) 40 % 24 % 14 % 6 %
Matemaattis-luonnontieteellinen
(120-121) 38 % 18 % 16 % 10 %
Oikeustieteellinen (75-77) 27 % 12 % 10 % 10 %
Teologinen (78-80) 55 % 25 % 13 % 18 %
Valtiotieteellinen (172-183) 36 % 21 % 10 % 13 %
Helsingin yliopisto (1169-1202) 36 % 22 % 14 % 11 %
VIISI VUOTTA TYÖELÄMÄSSÄ,
2014 VALMISTUNEET TIEDEKUNNITTAIN
32
• Kysymykset kysytty kuusiportaisella asteikolla. Osuuteen laskettu mukaan
vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tyytyväinen-erittäin tyytyväinen/melko samaa mieltä-täysin samaa mieltä)
• Työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta: 85 % vastaajista
• Pystyy hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja nykyisessä työssä hyvin: 88 %
• Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään: 76 %
VUONNA 2014 VALMISTUNEIDEN TYÖN JA
KOULUTUKSEN SUHDE
TYÖNI VASTAA VAATIVUUSTASOLTAAN HYVIN YLIOPISTOLLISTA KOULUTUSTANI
OPPIALOITTAIN
34
PYSTYN HYÖDYNTÄMÄÄN YLIOPISTOSSA OPPIMIANI TIETOJA JA TAITOJA
NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI HYVIN
OPPIALOITTAIN
KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN TIEDEKUNNITTAIN
36
SUOSITTELISIN KOULUTUSTANI MUILLE
TYÖNANTAJAT ARVOSTAVAT TUTKINTOANI TIEDEKUNNITTAIN
38
TUTKINTOONSA TYÖURAN KANNALTA
TYYTYVÄISET
TUTKINTOONSA TYÖURAN KANNALTA TYYTYVÄISTEN OSUUS VASTAAJISTA,
KESKUSTAKAMPUS
40
Tiedekunta, suluissa vastaajamäärä
Työ vastaa vaativuus- tasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta*
Pystyy hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja nykyisessä työssä hyvin*
Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään*
Tyytyväisiä tutkintoon työuran kannalta*
Bio- ja ympäristötieteellinen
(57-59) 76 % 88 % 58 % 73 %
Eläinlääketieteellinen (26) 96 % 96 % 77 % 100 %
Farmasian (62-63) 86 % 92 % 90 % 89 %
Humanistinen (240-248) 73 % 78 % 54 % 73 %
Kasvatustieteellinen (167-169) 85 % 88 % 76 % 90 %
Lääketieteellinen (70) 97 % 97 % 80 % 91 %
Maatalous-metsätieteellinen
(101-106) 77 % 74 % 63 % 81 %
Matemaattis-luonnontieteellinen
(119-120) 83 % 85 % 65 % 89 %
Oikeustieteellinen (76-77) 93 % 86 % 69 % 91 %
TYÖN JA KOULUTUKSEN SUHDE,
2014 VALMISTUNEET TIEDEKUNNITTAIN
• Tärkeimpiä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä*
• Kyky kertoa omasta osaamisesta 84 %
• Muu työkokemus 70 %
• Tutkinnon aineyhdistelmä 59 %
• Tärkeimmät nykyisessä työssä tarvittavat osaamisalueet ovat:
• Yhteistyötaidot
• Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus
• Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
• Stressinsietokyky
• Kyky oppia ja omaksua uutta
42
TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET,
2014 VALMISTUNEET
TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT, 2014 VALMISTUNEET
BY EL FARM HUM KASV LÄÄK MM ML OIK TEOL VALT HY
Kyky kertoa omasta
osaamisesta 85 % 73 % 78 % 86 % 84 % 57 % 88 % 82 % 88 % 88 % 86 % 83 %
Muu työkokemus 55 % 54 % 57 % 70 % 70 % 41 % 69 % 62 % 86 % 73 % 72 % 67 %
Kontaktit/suhdeverkostot 50 % 81 % 51 % 56 % 37 % 31 % 67 % 51 % 42 % 65 % 61 % 53 % Tutkinnon aineyhdistelmä 66 % 39 % 33 % 57 % 59 % 29 % 55 % 74 % 47 % 39 % 46 % 52 %
Harjoittelu 50 % 58 % 64 % 37 % 41 % 54 % 45 % 36 % 47 % 45 % 50 % 45 %
Muut opinnot/koulutukset 40 % 19 % 36 % 43 % 46 % 17 % 43 % 33 % 25 % 45 % 38 % 38 %
Kansainvälinen kokemus 41 % 19 % 11 % 34 % 14 % 9 % 32 % 28 % 42 % 25 % 34 % 28 %
Järjestötyö/harrastukset 26 % 23 % 14 % 24 % 23 % 13 % 26 % 17 % 13 % 50 % 31 % 24 %
Aktiivisuus/profiloituminen
sosiaalisessa mediassa 17 % 12 % 8 % 14 % 12 % 1 % 19 % 11 % 11 % 18 % 19 % 14 %
Kuusiportaisen asteikon vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tärkeä/tärkeä/erittäin tärkeä).
Värikartan peruste: ero yliopiston osuuteen on joko 10 % (jos yliopiston osuus on yli 50
%) tai 20 % (jos yliopiston osuus alle 50 %). 44
TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT, 2012-2014 VALMISTUNEET
Kasvatus- tieteellinen
Erityis- pedagogiikka
Kasvatus- tieteet
Kotitalous-
tiede Käsityötiede Luokan- opettajat
Varhaiskas- vatuksen
opettajat
HY Kyky kertoa omasta
osaamisesta 86 % 78 % 90 % 84 % 88 % 90 % 79 % 82 %
Muu työkokemus 69 % 70 % 83 % 78 % 66 % 60 % 58 % 66 %
Tutkinnon aineyhdistelmä 61 % 65 % 60 % 63 % 69 % 67 % 52 % 54 %
Kontaktit/suhdeverkostot 39 % 39 % 49 % 51 % 34 % 37 % 26 % 50 %
Harjoittelu 39 % 56 % 47 % 28 % 20 % 38 % 39 % 45 %
Muut opinnot/koulutukset 46 % 44 % 53 % 55 % 56 % 37 % 42 % 37 %
Kansainvälinen kokemus 15 % 17 % 20 % 16 % 15 % 12 % 13 % 25 %
Järjestötyö/harrastukset 24 % 35 % 20 % 28 % 24 % 25 % 24 % 23 %
OSAAMISTUTKA
Linkki ohjaa Osaamistutka-sovellukseen
46
RIITTÄVIEN VALMIUKSIEN KEHITTYMINEN
Tuukka Kangas
Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut
YLEISTÄ
• Tässä osiossa arvioidaan väitettä ”Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään”
• Vastausvaihtoehdot kuusiportaisella asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä
• Jos ei ole muuta sanottu, niin vastaukset hieman samaa mieltä, samaa mieltä ja täysin samaa mieltä ryhmitellään yhteen ryhmään.
• Kysytty neljässä edellisessä kyselyssä, joten mukana on vuosina 2011-2014 valmistuneet henkilöt.
• Jos valmistumisvuosi ei ole luokittelevana muuttujana, mukana on oletusarvoisesti kaikki vastaukset riippumatta valmistumisvuodesta
48
AJALLINEN MUUTOS
JAKAUMA OPPIALOITTAIN
50
RIITTÄVIEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISEN YHTEYS MUIHIN KYSYMYKSIIN
Muuttuja Vastaus
1Saanut riittävät
valmiudet
2Kaikki vastaukset
Työ vastaa vaatimustasoltaan koulutusta3 Kyllä 89 % 85 %
Ei 11 % 15 %
Pystyy hyödyntämään yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja hyvin
Kyllä 94 % 88 %
Ei 6 % 12 %
Tutkintoonsa työuran kannalta tyytyväisten osuus
Kyllä 93 % 87 %
Ei 7 % 13 %
Suosittelisin koulutustani muille Kyllä 94 % 89 %
Ei 6 % 11 %
Työnantajat arvostavat tutkintoani Kyllä 96 % 87 %
Ei 4 % 13 %
RIITTÄVIEN VALMIUKSIEN
KEHITTYMISEN YHTEYS MUIHIN KYSYMYKSIIN
52
Muuttuja Vastaus Saanut riittävät
valmiudet
1Kaikki vastaukset
On ollut työttömänä
Kyllä 20 % 24 %
Ei 80 % 76 %
On suorittanut opintoja tähtäimessä toinen kk-tutkinto
Kyllä 9 % 10 %
Ei 91 % 90 %
On suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja
Kyllä 8 % 8 %
Ei 92 % 92 %
Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään 71 %
1 Sisältää vain henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet saaneensa riittävät valmiudet työelämään.
KOETTU OPPIMINEN YLIOPISTO- OPISKELUSSA
• Verrattu täysin samaa mieltä tai samaa mieltä riittävät valmiudet –väitteeseen vastanneita muihin.
• Samaa mieltä vastanneet kokevat, että erityisesti seuraavat työelämätaidot ovat kehittyneet yliopisto-opiskelussa paremmin:
• Käytännön osaaminen, teoreettinen osaaminen, analyyttinen/systemaattinen ajattelu, opetus- ja koulutustaidot, neuvottelutaidot, luovuus, yhteistyötaidot.
• Yleisesti samaa mieltä vastanneet ovat arvioineet työelämätaitojen kehittymisen
korkeammaksi kuin muut vastaajat. Ero täysin eri mieltä tai eri mieltä vastanneisiin on vielä
suurempi.
AVOVASTAUSTEN ANALYYSI HELSINGIN YLIOPISTO
Tuukka Kangas
Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut Tarja Tuononen
Yliopistopedagogiikan keskus HYPE
Eric Carver
Opetuksen strategiset palvelut
54
MIKSI VASTAAJIEN ARVIOT TUTKINTOTYYTYVÄISYYDESTÄ, TYÖURATYYTYVÄISYYDESTÄ JA KOULUTUKSEN
TYÖELÄMÄVALMIUKSISTA VAIHTELEVAT MERKITTÄVÄSTI?
ANALYYSISSÄ URASEURANTAKYSELYN AVOVASTAUKSET
• Analyysissä olivat mukana bio- ja ympäristötieteellisen, humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja oikeustieteellisen, teologisen tiedekunnan sekä luokanopettajien avovastaukset vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 valmistuneilta (maisteriuraseurantakyselyt vuosina 2016-2019). Kunkin tiedekunnan vastausten analyysistä lisätietoa tiedekuntaraporteissa.
• Analyysissä selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat vastaajien arvioon tutkintotyytyväisyydestä,
työuratyytyväisyydestä ja koulutuksen antamista valmiuksista työelämään. Analyysiin valittiin tietoisesti koulutusaloja, jotka valmistavat tiettyyn ammattiin tai tiettyyn tehtävään (ns. professioalat) ja aloja, jotka valmistavat monipuolisesti erilaisiin asiantuntijatehtäviin (ns. generalistialat).
• Maisteriuraseurantakyselylomakkeessa ei kysytä suoraan perusteluja koulutus antoi riittävät valmiudet
työelämään -kysymyksen vastaukseen. Vastaajat voivat perustella vastaustaan kahteen kysymykseen, jotka liittyvät tähän teemaan:
• Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 201X suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?
ANALYYSIN KESKEISET TULOKSET:
OPINTOIHIN JA OPISKELUAIKAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT
56
1. Erilaiset odotukset koulutukselle ja työuralle
Koulutusalojen välillä ja myös koulutusalojen sisällä on hyvin erilaisia odotuksia koulutukselle ja työuralle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka vahvasti vastaajat toivoivat, että koulutus olisi antanut käytännön valmiuksia tietyssä ammatissa tai tietyssä työtehtävissä
toimimiseen. Osa odotti vahvempaa suoraa työrelevanssia opinnoilta; osa ei. Erilaiset odotukset näkyvät vahvasti esimerkiksi suhteessa opintojen tutkijanuraorientaatioon. Tohtoriopintoihin ja tutkijanuralle alusta asti pyrkineet vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä
maisterikoulutuksen vahvaa teoria- ja tutkimusorientaatioon. Vastaajat, jotka eivät halunneet tutkijanuralle, olisivat toivoneet enemmän käytännön osaamista, jota voisi soveltaa muissa työtehtävissä kuin tutkimuksessa.
2. Oma aktiivisuus, työkokemus ja opintojen aikana syntyneet verkostot
Monet vastaajat toivat esiin opintojen aikaisen toiminnan ja erityisesti työkokemuksen ja verkostojen merkityksen työuralle ja työllistymiselle.
Opintojen aikaista työkokemusta pidettiin myös tärkeänä oman osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittymiselle. Työkokemus tuki teorian ja käytännön yhteensovittamista opintojen aikana.
3. Erilainen kokemus opinnoista, kehittyneestä osaamisesta ja opintojen suhteesta työelämän tarpeisiin.
Avovastausten analyysi paljasti, että vastaajien näkemykset vaihtelevat, vaikka koulutus ja työtehtävät olisivat vastaajilla lähellä toisiaan.
Vastauksissa arvioitiin hyvin eri tavoin koulutuksen sisältöjä työelämän ja käytännön näkökulmasta.
4. Opintojen ja urasuunnittelun tukea olisi tarvittu lisää
Moni vastaaja olisi toivonut enemmän opintojen aikaista tukea opintojen ja uran suunnitteluun– generalistialat ja professioalat eivät eroa tässä merkittävästi. Esimerkiksi humanistisesta ja oikeustieteellisestä valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän apua opintojen
suunnitteluun ja uraohjausta.
ANALYYSIN KESKEISET TULOKSET:
TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖHÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT
5. Työmarkkinatilanne
Valmistumisen jälkeinen työmarkkinatilanne, työllistyminen ja kokemus työmarkkinoista on vahvasti esillä avovastauksissa. Osa vastaajista, jotka ovat kokeneet vaikeuksia työllistymisessä ja ovat olleet työttöminä, näkevät, että työllisyysongelmat johtuvat koulutuksen puutteista tai siitä, että omalla alalla ylitarjontaa työvoimasta. Esimerkiksi useat luonnontieteistä ja teologisesta
vastanneet tutkintoonsa tyytymättömät pitävät alan koulutusmääriä liian korkeina. Myös humanistisesta valmistuneet olivat kokeneet vaikeuksia löytää alan töitä.
6. Erilaiset kokemukset työstä ja erilainen kuormitus
Vastaajat, jotka ovat kokeneet työnsä kuormittavana tai jotka ovat kokeneet esimerkiksi työuupumusta, arvioivat koulutuksen antamia valmiuksia työhön usein kriittisesti. Esimerkiksi monet oikeustieteen maisterit ja luokanopettajat, jotka ovat kokeneet työnsä
kuormittavana, olisivat toivoneet koulutukseltaan parempia työelämävalmiuksia ja erityisesti valmiuksia haastavista tilanteista selviämiseen.
7. Käytännön työssä tarvittavan osaamisen puute opinnoissa
Avovastausten analyysissä tiedekunnasta toiseen toistunut teema oli ainakin joiltakin osin kriittinen arvio koulutuksen antamista käytännön valmiuksista. Työn arjessa korostuvia käytännön taitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tai ongelmanratkaisu- tai projektinhallintataitoja olisi toivottu lisää koulutukseen. Joillain tietyillä aloilla tuotiin esiin työelämän osaamistarpeiden tai teknologian nopea muutos, josta syystä jotkut koulutuksen aikana opitut asiat eivät ole enää relevantteja (esimerkiksi tietojenkäsittelytiede).
58
8. Yrittäjyystaitojen puute
7. Käytännön työssä tarvittavan osaamisen puute opinnoissa 6. Erilaiset kokemukset työstä ja erilainen kuormitus
5. Työmarkkinatilanne
2014-2019 Maisterin alku-ura (5. vuotta valmistumisen
jälkeen)
3. Erilainen kokemus opinnoista, kehittyneestä
osaamisesta ja opintojen suhteesta työelämän tarpeisiin
.
4. Opintojen ja urasuunnittelun tukea olisi tarvittu lisää 2. Oma aktiivisuus,
työkokemus ja opintojen aikana syntyneet verkostot 1. Erilaiset odotukset
koulutukselle, työuralle
200X-2014
Opinnot yliopistossa
Syksy 2019 kysely
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS, TYÖURATYYTYVÄISYYS JA RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN
- USEITA SELITTÄVIÄ TEKIJÖITÄ VASTAUSTEN HAJONNALLE AVOVASTAUSTEN
ANALYYSIN VALOSSA.
Eric Carver Opetuksen strategiset palvelut
TEEMA-ANALYYSI
LUOKANOPETTAJIEN VASTAUKSET KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN –KYSYMYKSEEN.
VUOSINA 2011-2014 VALMISTUNEET
VALTAKUNNALLISEEN URASEURANTAKYSELYYN VASTANNEET.
ERIC CARVER
ANALYYSISSÄ OVAT MUKANA
VUOSINA 2011-2014 VALMISTUNEET LUOKANOPETTAJAT (URASEURANTAKYSELYT VUOSINA 2016-19)
Valmistumisvuosi
(kyselyvuosi)
Kasvatustieteellin en tiedekunta
Kasvatustietee t
Käsityö- ja kotitaloustiede
Luokanopettaj an koulutus
Varhaiskasvat uksen
opettajat
Helsingin yliopisto 2003
(2008) 243 (63 %) 61 (57 %) 54 (72 %) 65 (60 %) 63 (64 %) 1478 (56 %)
2005
(2010) 187 (51 %) 68 (57 %) 23 (52 %) 44 (42 %) 52 (54 %) 1305 (51 %)
2007
(2012) 216 (52 %) 51 (55 %) 31 (48 %) 73 (53 %) 61 (52 %) 1425 (50 %)
2009
(2014) 115 (48 %) 29 (41 %) 19 (66 %) 26 (44 %) 41 (51 %) 794 (45 %)
2011
(2016) 119 (39 %) 49 (46 %) 20 (47 %) 19 (25 %) 31 (40 %) 917 (38 %)
2012
(2017/18) 176 (46%) 61 (50 %) 34 (54 %) 44 (43 %) 36 (36 %) 1109 (40%)
2013
(2018) 169 (45 %) 49 (45 %) 32 (54 %) 47 (45 %) 41 (41 %) 1242 (42 %)
2014
(2019) 169 (41 %) 62 (49 %) 26 (43 %) 40 (35 %) 41 (36 %) 1202 (42 %)
Yhteensä
1393
430
239 358 366 947360
11%
21%
42%
21%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
Luokanopettajien vastaukset kysymykseen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään. Osuus vastaajista (%).
Vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 valmistuneet,
uraseurantakyselyyn vastanneet. (N 150)
MIKSI LUOKANOPETTAJIEN ARVIOT KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN VAIHTELEVAT MERKITTÄVÄSTI?
ANALYYSISSÄ URASEURANTAKYSELYN AVOVASTAUKSET
Maisteriuraseurantakyselylomakkeessa ei kysytä suoraan perusteluja koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään kysymyksen vastaukseen.
Vastaajat voivat perustella vastaustaan kahteen kysymykseen, jotka liittyvät tähän teemaan.
• Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 201X suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? Perustele vastaustasi.
• Kuinka tyytyväinen olet tähänastiseen työuraasi? Perustele vastaustasi.
Näiden avovastausten lisäksi analyysissä on hyödynnetty vastauksia kysymykseen:
• Minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisit nykyisiä opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?
Eniten koulutuksen antamien valmiuksien riittävyyttä arvioidaan tutkintotyytyväisyys- avovastausten perustelussa. Siksi analyysissä on keskitytty pääosin näiden vastausten analyysiin.
62
LUOKANOPETTAJIEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN
KOULUTUS ANTOI RIITTÄVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN.
VUOSINA 2011, 2012, 2013 JA 2014 VALMISTUNEET YHTEENSÄ.
N osuus
perusteli uratyytyväi- syyttä (N)
perusteli tutkinto-
tyytyväisyyttä (osuus)
Perusteli tutkinto-
tyytyväisyyttä (N)
perusteli tutkinto-
tyytyväisyyttä (osuus)
Vastasi
tulevaisuuden taidot
kysymykseen (n)
Vastasi
tulevaisuuden taidot
kysymykseen (osuus)
Täysin eri mieltä 5 3 % 4 80 % 5 100 % 4 80 %
Eri mieltä 17 11 % 14 82 % 15 88 % 10 59 %
Hieman eri
mieltä 31 21 % 19 61 % 20 65 % 18 58 %
Hieman samaa
mieltä 63 42 % 44 70 % 48 76 % 35 56 %
MITEN LUOKANOPETTAJAT ARVIOIVAT KOULUTUKSEN ANTAMIA VALMIUKSIA TYÖHÖNSÄ
PERUSTELLEESSAAN VASTAUSTAAN
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS-KYSYMYKSEEN?
• Seuraavassa analyysissä on tunnistettu tutkintotyytyväisyyden
perusteluvastauksissa esiin nousseita narratiiveja ja teemoja, jotka liittyvät koulutuksen antamiin valmiuksiin suhteessa luokanopettajan työn
vaatimuksiin.
• Teemojen ja narratiivien tunnistamisen lisäksi on analysoitu sitä, miten koulutus antoi riittävät valmiudet väittämän kanssa täysin eri mieltä, eri mieltä ja hieman eri mieltä olleiden vastaukset eroavat hieman samaa mieltä, samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneiden kanssa.
64
5 vastaajaa täysin eri mieltä (3%)
väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa
analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä
• […] koulutus antoi 5 vuoden pituuteensa nähden kovin heikot eväät opetusalan työelämän haasteisiin. Mitä teet ja miten jaksat työtäsi, kun erityisluokalle suositeltu […] oppilas sabotoi muutaman muun oppilaan ohella opetusta 30 oppilaan luokassa, eikä avustajaresursseja ole?
Miten kohtaat hankalat, sinua mustamaalaavat vanhemmat […]? Tutkinto ei antanut
esimerkiksi jälkimmäiseen keskeiseen ongelmaan minkäänlaista vastausta, eikä vanhempien kohtaamista käsitelty yhden vanhempainillan sivusta seuraamista lukuun ottamatta
ollenkaan. Kaikkea täysin tarpeetonta tuubaa opiskeltiin kyllä senkin edestä.
• Koulutus ei valmistanut työelämään. Koulutuksesta puuttui lähes kokonaan opettajan työn sosiaalipsykologinen puoli. Erilaisten viiteryhmien kanssa työskentelyä, ryhmän johtamista tms.ei käsitelty lainkaan. Onneksi minulla oli paljon kokemusta, joten olen pärjännyt hyvin valitsemallani alalla. Ilman aiempaa kokemusta, pelkän koulutuksen varassa, olisin jo
vaihtanut ammattia. Tutkinto oli kuitenkin vaatimuksena viran saamisessa, joten sinänsä siitä on ollut hyötyä.
• Työelämän arvopohja muuttui opintojeni aikana kokemukseni mukaan täysin, eikä yliopisto- opinnoissa ennakoitu muutosta tai kyetty reagoimaan siihen. Opettajaopintojeni aikana harjoiteltiin muun muassa tekemään tarkkoja tuntisuunnitelmia, laatimaan formatiivisia kokeita ja numeroarvioimaan oppilaita. Valmistuttuani työelämässä odottivat ihanteet toiminnallisesta ja projektiluontoisesta opetuksesta digitaalisuutta kaikessa painottaen.
• Tiedeperustainen luokanopettajankoulutus luo mahdollisuuden tutkivaan opettajuuteen, minkä koen erittäin tärkeäksi työssä kehittymisen kannalta. Sen sijaan koulutuksessa ei
Kuormitus työssä
Inkluusio ilman tukea ja resursseja
Koulutus ei valmistanut nykykouluun
Tutkiva opettajuus vs.
Erityisopetusosaaminen
Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.
Haastavat vuorovaikutustilanteet
Keskeisiä teemoja
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
17 vastaajaa eri mieltä (11%)
väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa
analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä
• Tutkinnossa ei käsitelty monia opettajan työlle välttämättömiä asioita kuten haastavan oppilaan tai vanhemman kohtaaminen, erityittäminen, pedagogiset asiakirjat, huoltajien kanssa viestiminen jne.
• Koulutus on hyvin teoria- ja tutkimuskeskeinen, eikä käytännön taitoja ja tietoja opeteta tarpeeksi, esim.
Vanhempien kohtaamista.
• Luokanopettajan tutkinto valmistaa suoraan ammattiin. Tutkintoon pitäisi kuitenkin lisätä paljon enemmän valmiuksia kohdata muutokset ja moniammatillinen yhteistyö. Opettajan roolin muutos tulisi näkyä enemmän opinnoissa. Itse sisältötieto on täysin toisarvoinen. Sitä painotettiin mielestäni liikaa. Opinnot olivat monilta osin todella teoreettisia. Kytkös työelämän todellisuuteen jäi osasta kursseista todella kaukaiseksi. Parasta opinnoissani oli harjoittelut, joissa sain mahtava ohjaavat opettajat, jotka osasivat liittää myös teorian käytäntöön.
• Teoriapohjaa opinnot antavat mutta eivät varsinaisesti valmista arjen opetustyöhön kommervenkkeihin. Esim erityisopetusja opetusalan lainsäädäntö pitäisi olla vahvemmin esillä koulutuksessa.
• Koulutus antoi hyvät teoreettiset valmiudet toimia luokanopettajana sekä avasi ymmärrystä erityisesti tutkimuksellisiin seikkoihin, mutta oli melko irrallinen työelämän todellisuuden kanssa.
• Ainedidaktiikka jäi kovin teoreettiselle tasolle, ilmiöoppimista ei käsitelty juuri lainkaan, työskentely yksin luokkahuoneessa erilaisten oppilaiden kanssa sekä vastaaminen koko luokan muuttuviin tarpeisiin jäi liian vähälle suhteessa koulutodellisuuteen.Samoin yhteistyö vanhempien kanssa, alati muuttuva arviointi ja oma jaksaminen ei saanut riittävää huomiota. Olisin myös kaivannut jonkinlaista tukea ensimmäisen työvuoden aikana (esim. Mentorointi), joka oli kohtuuttoman raskas ja ajoi uupumiseen sekä motivaation laskuun koko alaa kohtaan.
• Peruspohjan koulutuksesta saa mutta tarvittavia taitoja opettajan työssä kutenyksilöllistetyn, erityisen tai tehostetun tuen oppilaiden ymmärtäminen, tukemisen keinot, erilaisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja ko.oppilaiden kanssa toimiminen tarvitaan kipeästi nykykoulussa. Ryhmänhallinnan keinot tuntuivat jääneen aika puutteelliseksi tutkinnon pohjalta. Kaikki opettajan oikeassa työssään tarvitsemat käytännöntiedot ja - taidot jäivät suuresti vajavaisiksi. Ehkäpä auttaisi suurempi määrä aitoa harjoittelua koulussa ja erityisopettajan osaamisen sisältöjä ehdottomasti lisää.
Kuormitus työssä
Inkluusio ilman tukea ja resursseja
Koulutus ei valmistanut nykykouluun
Tutkiva opettajuus vs.
luokanopettajan ammatin
käyttäneet ja käytäntö (ei tarpeeksi valmiuksia)
Erityisopetusosaaminen
Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.
Haastavat vuorovaikutustilanteet
Keskeisiä teemoja
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
Pedagogiset asiakirjat, lainsäädäntö
66
31 hieman eri mieltä (21%)
väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa
analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä
• Koulutus antoi ajatusmaailman, millä pystyy työssä ymmärtämään lapsia ja kehittämään työtään.
• Koulutus antoi "teoreettisen" pohjan kasvatuksellisille ajatuksille sekä eväät perustella ratkaisuja sen pohjalta.
• Nyky-yhteiskunnan muutoksiinja lasten/vanhempien käyttäytymisen kohtaamiseen koulutuksella ei ollut juurikaan antia.
• Haastavien huoltajien kohtaaminen olisi voinut olla opinnoissa enemmän keskiössä.
• Opettajan työssäni minulta on vaadittu paljon enemmän taitoja ja valmiuksia kohdata lasten ja heidän perheidensä vaikeuksia, kuin mihin koulutus on minua valmistanut..
• Luokanpettajan työhön ei saanut konkreettista apua moneen asiaan esim. Asiakirjojen kanssa, luokan tuo rauhan hallintaan, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa toimimiseen, eikä erityisoppilaisiin.
• Opinnoissa painoitettiin liikaa tieteellistä tutkimusta,arjen haasteet ja niistä selviytyminen jäivät liian vähälle.
• Minulla on ystäviä muista OKL:istä ja huomaan vertailussa, että tutkimuspainotteisuus ei ehkä ole se paras juttu ajatellen astumista alakoulun arkeen. "AMK" painotteinen lähestyminen vahvalla tieteellisellä otteella olisi ehkä tuottanut enemmän kompetenssin tunnetta ja jotain lähtökohtaa, josta olisi voinut lähteä turvallisesti tutkimaan uusia juttuja. Mukavaa ja kivaa oli opiskellessa. Enemmän kättä pidempää ja tuulia kentältä olisi tarvittu.
• Koen, että luokanopettajan koulutus vastasi melko hyvin teoreettiselta puolelta siihen, millaista luokanopettajan työ on. Käytännössä kuitenkin työssä on paljon sellaisia puolia, mihin koulutus ei ole osannut valmistaa. Tämän takia pidemmät opetusharjoittelujaksot olisivat kullanarvoisia, ettei työelämä yllätä vastavalmistunutta, erityisesti koska monessa koulussa opettaja tekee suuren osan työstään vielä varsin yksin.
Kuormitus työssä
Inkluusio ilman tukea ja resursseja
Koulutus ei valmistanut nykykouluun
Tutkiva opettajuus vs.
Erityisopetusosaaminen
Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.
Haastavat vuorovaikutustilanteet
Keskeisiä teemoja
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
Narratiivin/
teeman yleisyys, vertailu eri mieltä olevien
kanssa
63 hieman samaa mieltä (42%)
väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa
analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä
Kuormitus työssä
Inkluusio ilman tukea ja resursseja
Koulutus ei valmistanut nykykouluun
Tutkiva opettajuus (positiivisena asiana)
vs.
luokanopettajan ammatin
käyttäneet ja käytäntö (ei tarpeeksi valmiuksia)
Erityisopetusosaaminen
Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.
Haastavat vuorovaikutustilanteet
Keskeisiä teemoja
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
• Tutkintoni tarjoaa melko laajat mahdollisuudet työllistyä työmarkkinoilla ja tutkinto on suhteellisen arvostettu.
• Luokanopettajan koulutus on kaksipiippuinen juttu. Tavallaan se on hyvin ammatillinen koulutus, joka valmistaa tekemään yhtä työtä. Toisaalta, vaikka en lopulta päätynytkään opettajaksi, monet tutkintoon kuuluvat opinnot ovat olleet hyödyksi työelämässä.
• Valmistuin kasvastustieteen maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta eli tiesin selkeästi valmistuvani luokanopettajaksi, mikä helpotti työuran aloittamista, kun selkeä ammatti oli tiedossa.
• Minulla oli todella hyviä opettajia ja opiskelimme merkityksellisiä, tärkeitä asioita. Itsenäinen ajatteluni kehittyi.
• Työelämässä tuli vastaan monia tilanteita/asioita/kokonaisuuksia joita ei käsitelty koulutuksessa ollenkaan/riittävästi esim.
Koti-kouluyhteistyö/vaikeat vanhemmat… tutkiva asenne koulutuksesta plussaa sekä tuore tieto
• Luokanopettajan koulutus valmensi työelämään ja opetustyöhön monilta osin erittäin hyvin, mutta esim.Oppilaiden psyykkisten ongelmien kohtaamiseen koulutus ei antanut tarpeeksi työkaluja.
• Opinnot olivat hyvä läpileikkaus työelämään liittyvistä aihealueista, mutta monet asiat opitaan kuitenkin vasta käytännön kautta.
• Luokanopettajan koulutus antoi pätevyyden, joskin arjen käytännön pyörittämiseen, opettajille kuuluvien lisävastuiden hoitamiseensekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön se ei valmistanut juurikaan.
• Koulutus voisi antaa paremmatkin eväät opettajan työhön. Esimerkiksi harjoittelujaksoja olisi hyvä olla enemmän ja mieluiten jo opintojen alkuvaiheessa, eikä vasta kolmantena vuonna ensimmäistä kertaa, kuten meillä oli. Tutkimustyötä tärkeämpää olisi perehtyä paremmin etukäteen käytännön haasteisiin kuten vanhempien kohtaamiseen, kodin ja koulun yhteistyöhön, oppilaantuntemukseen, erityistarpeisiin oppijoihin ym.
• Hgin yliopiston tieteellisorientoitunut opettajankoulutus on antanut hyviä eväitä analyyttiseen opettajantyöhön ja opettajuuden sekä koulutuksen tarkasteluun, mutta käytännönläheistä ammattitaitoa on moni tuntunut saaneen muilta opettajankoulutuslaitoksilta enemmän.
• Tutkinto antoi pätevyyden luokanopettajan ammattiin. Tutkinto oli melko teoreettinen, joten työelmän on opettanut melkein yhtä paljon kuin koulutus.
• Käytännön asioihin olisi kaivannut koulutusta tai harjoittelussa mahdollisuutta harjoitella esim. Wilman käyttöä tai tunnuksia eri ohjelmiin. Ne kaikki pitä opetelle ensimmäisen työvuoden aikana.
68
Narratiivin/
teeman yleisyys, vertailu eri mieltä olevien
kanssa
31 samaa mieltä (21%)
väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa
analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä
Kuormitus työssä
Inkluusio ilman tukea ja resursseja
Koulutus valmisti nykykouluun Tutkiva opettajuus (positiivisena Erityisopetusosaaminen
Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.
Haastavat vuorovaikutustilanteet
Keskeisiä teemoja
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
• Tutkintoni pohjalta rakensin ammatillista identiteettiäni. Osaan perustella päätökseni itselleni ja muille
• Koulutus on suora avain työelämään (luokanopettaja).
• Luokanopettajakoulutus on täsmäkoulutus luokanopettajan työtehtäviin.
• Koulutukseni tukee työtäni hyvin.Olisin kuitenkin voinut suunnitella opintoni hiukan toisin.
• Tutkiva opettajuus on nykymaailmassa ja tulevaisuudessa koulun ja opetuksen kehittämisen ytimessä.
• Vastaa sitä koulutusta ja pätevyyttä, mitä lähdin hakemaan.
• Työtäni ei voisi tehdä kunnolla ilman riittävää teoreettista osaamista.
• Työllistyin heti valmistuttuani ja olen käyttänyt opinnoissani saatuja tietoja ja taitoja työssäni.
• Koulutus antaa valmiudet toimia monipuolisesti luokanopettajana.On kuitenkin asioita joihin koulutus olisi voinut valmistaa, mutta ei sitä tehnyt.
• Sain tarvitsemani pätevyyden luokanopettajan työhön. Minulla ei ole erityisemmin moitittavaa koulutusjärjestelyistä.
• Koulutus auttoi omaksumaan nykypäivän työelämässä ja koulumaailmassa vaadittavia käsityksiä ja ajattelutapoja sekä kehitti vuorovaikutustaitoja ja valmiuksia vastata
Koulutus ei valmistanut nykykouluun
Narratiivi/
teema ei esiinny
3 samaa mieltä (2%)
väitteen koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään –kanssa
analyysissä avovastaukset tutkintotyytyväisyydestä
Keskeisiä teemoja
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
• Olen luokanopettaja. Poikkeamme monesta muusta korkeakoulututkinnon suorittaneesta, sillä sen lisäksi, että olemme oman alamme asiantuntijoita, valmistumme myös ammattiin.
70
TEEMOJEN ESIINTYMINEN VASTAUSTYYPEITTÄIN
Teemat/
koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään/
tutkintotyytyväisyyden perustelut (avovastaus)
Täysin eri mieltä 3% (N 5)
Eri mieltä 11% (N 17)
Hieman eri mieltä 21% (N 31)
Hieman samaa mieltä 42% (N 63)
Samaa mieltä 21% (N 31)
Täysin samaa mieltä 2% (N 3)
Ammatillinen pätevyys ja työllistyminen
Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Vain yksi
avovastaus
Kuormitus työssä Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy, mutta
vähemmän
Esiintyy, mutta vähemmän
Erityisopetus- osaaminen
Inkluusio ilman tukea ja resursseja
Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Ei esiinny
Vuorovaikutus eri ryhmien kanssa.
Haastavat
vuorovaikutustilanteet
Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy Ei esiinny
Koulutus ei valmistanut nykykouluun
Esiintyy Esiintyy Esiintyy Esiintyy, mutta
vähemmän
Ei esiinny, päinvastainen tulkinta, koulutus
valmistaa nykykouluun Tutkiva opettajuus Esiintyy, kriittinen
näkökulma
Esiintyy, kriittinen näkökulma
Esiintyy, usein kriittinen näkökulma
Esiintyy,
positiivisena asiana
Esiintyy,
positiivisena asiana