Lähdin aineistoni analyysissä liikkeelle tutkimusaineistoon tutustumisesta. Aluksi erottelin määrällisen osion ja laadullisen osion toisistaan. Analysointi tehtiin kahdessa osassa; ensin analysoitiin avoimet ja laadulliset vastaukset kartoittaen toistuvia teemoja sisällönanalyy-sin, teemoittelun ja taulukoinnin avulla. Tämän jälkeen analysoitiin määrällinen aineisto keräämällä dataa SPSS -ohjelmasta Excel -taulukoihin, ja tätä dataa havainnollistettiin tau-lukoiden ja kuvioiden avulla. Selkeyttämisen vuoksi tein lisäksi laadullisesta aineistosta joitakin kuvioita ja taulukoita Excelin avulla. Tämän jälkeen suoritettiin uudelleen sisäl-lönanalyysi teemoittamalla ja osittain taulukoimalla laadullista sähköpostikyselyaineistoa.
1. Aiheeseen perehtyminen: Kirjallisuuskatsaus ( kevät-syksy 2011)
2. Kyselylomakkeen muokkaus +tutkimuslupien hakeminen Tampereen kaupungilta (marraskuu 2011)
3. Aineiston hankinta (Tampere) : Sähköinen survey -kyselylomake (joulu-tammikuu 2011)
4. Tutkimuslupien hakeminen Jyväskylän kaupungilta ja Muuramen kunnalta (tam-mikuu)
5. Aineiston hankinta (Jyväskylä ja Muurame) : Sähköinen survey- kyselylomake (helmi-maaliskuu)
6. Sähköisestä survey -kyselylomakkeesta saatujen vastausten analysointi (maalis-kesäkuu)
7. Aineiston hankinta: Laadullinen sähköpostikysely (kesäkuu 2012)
8. Sähköpostikyselystä saatujen vastausten laadullinen analysointi (syksy 2013) 9. Kirjallisuuskatsauksen täydentäminen (kevät 2014)
10. Johtopäätösten ja tulkintojen tekeminen (kevät 2014) 11. Viimeistely (Toukokuu 2014)
Laadullinen sisällönanalyysi ja teemoittelu
Korppi järjestelmän ansiosta oli helppo siirtää kaikki vastaukset suoraan SPSS -ohjelmaan. Vaikka kyseinen ohjelma onkin lähinnä määrälliseen analyysiin tarkoitettu, niin sitä kautta oli myös helpompi siirtää laadulliset vastaukset omiin tiedostoihin. Aineis-tonanalyysi käynnistyi poistamalla epäpätevä vastaukset ja tarkistamalla, että kaikki tiedot siirtyivät SPSS -ohjelmaan.
Seuraava vaihe oli lukea laadullinen aineisto läpi useaan otteeseen, ja tarkastella sitä pienissä sekä osissa että suurempana kokonaisuutena. Tarkoituksena oli saada selkeämpi kuva aineistosta ja hahmottaa tarkemmin sen sisältö. Kokonaisvaltaisemman kuvan saami-seksi tässä tutkimuksessa käytettiin sisällönanalyysiä, teemoittelua sekä taulukointia.
Sisällönanalyysissä aineistoa tarkastellaan eritellen, etsien yhtäläisyyksiä ja eroja. Si-sällönanalyysi on diskurssianalyysin tapaan tekstianalyysia, jossa tarkastellaan tekstimuo-toisia aineistoja. Tutkittavat tekstit voivat olla lähestulkoon mitä vain, kuten esimerkiksi päiväkirjoja, haastatteluita ja keskusteluita. Sisällönanalyysin tavoitteena on pyrkiä muo-dostamaan tutkittavasta ilmiöstä tai asiasta tiivistetty kuvaus, joka liittää tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin sekä aihetta koskeviin muihin tuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.) Tässä tapauksessa tavoitteena oli muodostaa luovuudesta varhaiskasvatuskontekstis-sa tiivistetty kuvaus, ja liittää tulokset myöhemmin laajempaan luovuuden kontekstiin.
Vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä sekä eroja kokonaiskuvan saamiseksi.
Tässä tutkimuksessa tekstiaineistoa jäsentävänä ja laadullista, aineistolähtöistä sisäl-lönanalyysia ohjaavana tekijänä tutkimuksessa toimi myös aineiston teemoittelu ja luokit-telu. Tarkoituksena ei ollut teorian tai hypoteesin testaaminen, vaan aineiston monitahoi-nen ja yksityiskohtaimonitahoi-nen tarkastelu (ks. Hirsjärvi ym. 2004, 155), joka onnistui teemoitte-lun ja luokitteteemoitte-lun avulla.
Teemoittelussa on kyse siitä, että analyysivaiheessa tarkastellaan sellaisia aineistosta nousevia piirteitä, jotka ovat yhteisiä usealle haastateltavalle (Hirsjärvi ym. 2001, 173).
Tekstimassasta on siis ensin pyrittävä löytämään tutkimuksen kannalta olennaiset aiheet, jonka jälkeen ne on eroteltava (Eskola & Suoranta 2008, 174). Tuomi ja Sarajärvi (2009, 93) määrittelevät teemoittelun aineiston pilkkomiseksi ja ryhmittelyksi erilaisten aihepiiri-en mukaan, mikä mahdollistaa tiettyjaihepiiri-en teemojaihepiiri-en vertailun aineistossa. Teemoittelun idea on siis etsiä aineistosta tiettyä teemaa kuvaavia näkemyksiä. Teemahaastattelurunko on
hyvä lähtökohta aineiston pilkkomiselle, koska haastattelun teemat jo itsessään muodosta-vat jäsennyksen aineistoon.
Luokittelulla erotetaan tutkittavan ilmiön kannalta oleellinen tieto, jolla muodoste-taan keskeiset käsitteet (ks. Tuomi & Sarajärvi 2004). Tässä tutkimuksessa aineistoista eroteltiin analyysi-yksikkönä toimivat tekstinosat, joista tietty luokka ilmeni. Tämän jäl-keen ilmaisu pelkistettiin ilmaisu alaluokkaa kuvaavaksi. Lopuksi ryhmiteltiin edelleen eri alaluokat niin että niistä muodostuu ylä-luokka tietyn pääluokan alle. (Ks. liite 6.) Luokit-telu oli sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä. Muun muassa Wallasin (1978) luovan prosessin teoria toimi analysoinnin pohjana tutkittaessa lapsen luovan prosessin vaiheita.
Tässä tutkimuksessa analysoitiin yksi kysymys kerrallaan. SPSS -ohjelmasta koottiin yhteen tiedostoon aina yhden kysymyksen vastaukset, jonka jälkeen tulokset printattiin ulos. Vastauksista etsittiin aluksi yhtäläisyyksiä, ja jokainen teema aina alleviivattiin tussil-la tietyllä koodivärillä. Jokaiseltussil-la värillä oli oma koodiväri- ja nimi, jotka lopuksi liitettiin taulukkoon. Taulukkoon merkittiin aina myös se, että kuinka monta vastausta kuhunkin teemaan kerääntyi. Taulukointi tässä tutkimuksessa näin ollen tarkoitti yksinkertaisesti mekaanista laskentaa, esimerkiksi tiettyyn teemaan, kuten lasten luovuutta tukevan ympä-ristön, liittyvien vastausten määrän laskemista. Tavallaan teemoittelu ja taulukointi yhdis-tyivät tässä tutkimuksessa (ks. analyysinäytteet, liite 6 & 7).
Tuloksissa on haastateltavien esiin tuomia seikkoja tekstikatkelmissa, jotta saadaan paremmin näkyviin heidän näkökulmansa tutkittavaan aiheeseen. Eskolan ja Suorannan (1998) mukaan tekstikatkelmia voidaan käyttää perusteluna tutkijan tekemään tulkintaan sekä aineistoa kuvaavana esimerkkinä. Sitä voidaan käyttää myös silloin apuna, kun halu-taan elävöittää tekstiä.
Survey -kyselyn määrällinen analyysi
Määrällinen analyysi aloitettiin tuomalla vastaajien tiedot Korpista SPSS -ohjelmaan. Tä-män jälkeen alettiin tarkastella vastaajien taustatietoja. Tämä vaihe tehtiin SPSS -ohjelman avulla. Kyselylomakkeessa kaikki muut taustatiedon kohdat olivat avoimia, paitsi suku-puoli-kohta oli määritelty. Taustatiedoista ikä ja työkokemus pystyttiin kuitenkin laske-maan suoraan SPSS -ohjelman avulla. Koulutus -osio tuli laskea manuaalisesti. Jos en olisi seurannut alkuperäistä Creanet -kyselylomaketta niin tarkasti, niin olisin voinut itse asettaa tähän vastausvaihtoehdot, mutta onnistui keski-arvon ym. laskeminen myös näin.
Suku-puoli -kohtaa ei tarvinnut erikseen analysoida SPSS -ohjelman avulla, sillä kaikki vastaajat olivat naisia.
Taustatiedoista selvisi siis vastaajien ikä, sukupuoli, koulutus sekä kokemus lastentarhan-opettajan työstä vuosissa. Näistä kirjattiin ainoastaan prosentuaaliset keski-arvot, ja luvut laitettiin piirakkadiagrammeihin. Kaikki tämän tutkimuksen diagrammit tehtiin syöttämällä luvut SPSS -ohjelmasta Exceliin.
Taustatietojen selvittämisen jälkeen annettiin ryhmille otsikot ja muuttujille arvot (esim. otsikko: koetko olevasi luova opettaja, vastausvaihtoehtoina: kyllä (arvo 1) tai ei (arvo 2). Tämän jälkeen laskettiin näistä vastauksista keskiarvot ja/tai vastausten prosentu-aaliset määrät syöttäen datatiedot Exceliin. Tässä tutkimuksessa määrälliselle aineistolle tehtiin ainoastaan yksinkertainen analyysi, sillä tutkimuksen tarkoituksena ei ollut esimer-kiksi vertailla eri-ikäisten vastauksia ja näkemyksiä, vaan saada yleismaailmallisempi kuva luovuuden ymmärtämisestä varhaiskasvatuskontekstissa.
6 LUOVUUTTA LÖYTÄMÄSSÄ
Tässä luvussa esitellään tuloksia lasten luovuuden ulottuvuuksista varhaiskasvatuskonteks-tissa. Etsin vastauksia tutkimuskysymyksiin, jotka koskivat luovan lapsen ominaisuuksia, lasten luovia toimintoja sekä lasten luovuutta tukevia ja edistäviä tekijöitä
.