Tässä tutkimuksessa kyseisen menettelyn tavoite oli saada ensiksi yleiskuva tutkittavasta ilmiöstä sekä määrällisen että laadullisen menetelmien avulla (survey -kysely), jonka jäl-keen tarkoituksena oli syventää tätä aikaisemmin saatua tietoa toisella laadullisella mene-telmillä (sähköpostikysely). Määrällisen tutkimusosion tarkoitus oli tukea laadullisesta osiosta saatuja tietoja.
Aineistonkeruumenetelminä tutkimuksessa käytettiin sähköistä, monimetodista sur-vey -kyselyä, sekä laadullista sähköpostikyselyä. Seuraavassa avataan kyseisiä menetelmiä auki yksityiskohtaisemmin sekä niiden merkitystä tässä tutkimuksessa.
Survey -kysely
Survey -kyselytutkimuksessa mittaus tapahtuu kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen avul-la tutkiminen on yksi perinteisimmistä aineistonkeruumenetelmistä. Sen käyttö on aineis-tonkeruumenetelmänä perusteltua, ja sille on oma paikkansa ja oma käyttötarkoituksensa.
(Valli 2010.) Eskola (1975) määrittelee kyselyn sellaiseksi menettelytavaksi, jossa tiedon-antajat itse täyttävät kyselylomakkeen kun taas haastattelulla hän tarkoittaa henkilökohtais-ta haashenkilökohtais-tattelua, jossa haashenkilökohtais-tattelija ja vashenkilökohtais-taaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Hirsjärvi ym. (1997) mukaan kyselytutkimusten etuna on se, että niiden avulla voidaan kerätä laaja
tutkimusaineisto ja niiden avulla voidaan kysellä monenlaisia eri asioita. Valli (2001, 101) tuo esiin, että hyvänä puolena on myös se, että kyselylomakkeella suoritetussa tutkimuk-sessa tutkija ei vaikuta omalla olemuksellaan tai läsnäolollaan vastauksiin, toisin kuin esi-merkiksi haastattelussa. Kyselylomakkeen nähdään myös olevan Hirsijärven ym. (1999) että Vallin (2001) mukaan tehokas menetelmä, sillä se säästää tutkijan aikaa, vaivannäköä ja kuluja. Valli (2001, 101) kuitenkin huomauttaa, että kyseisen aineistonkeruumenetelmän haittapuolena saattaa kuitenkin olla se, että vastausprosentti jää alhaiseksi, ja uusintakyselyn tekeminen aiheuttaa lisää työtä ja kustannuksia. Tässä tutkimuksessa survey -kyselyn niin huonot ja huonot puolet tulivat esille. Toisaalta -kyselyn lähettäminen oli help-poa ja aikaa säästävää, mutta haitta puolena oli alhainen vastausprosentti, josta johtuen piti suorittaa uusintakysely. Uusintakyselyn tutkimuslupien hankinta, suunnittelu ja toteutus veivät taas paljon aikaa, ja viivästytti tutkimusta.
Kyselylomake tulee suunnitella huolellisesti, sillä vastausten jälkeen on liian myöhäistä enää tehdä muutoksia. Koko tutkimuksen onnistuminen on pitkälti siitä kiinni, että onko kyselylomake tarkoin suunniteltu ja rakennettu. Ratkaisevaa on myös se, että kysytäänkö olennaisia asioita mielekkäällä tavalla, sillä kumpikaan yksin ei riitä. (Vehkalahti 2008, 20.) Tämän tutkimuksen kyselylomake pohjautui pitkälti Creanet -hankkeen kyselylomak-keeseen. Alkuperäinen englanninkielinen kyselylomake suunniteltiin pääosin yhteistyössä Creanet -hankkeeseen osallistuneiden maiden kesken, joten siinä jouduttiin tekemään myös kompromisseja kaikkia tyydyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen kehittäminen alkoi kirjallisuuteen perehtymäl-lä ja muokkaamalla kyseistä Creanet -hankkeen kehittämää kyselylomaketta. Ensin kysei-nen kyselylomake piti kääntää suomenkielelle, ja sitten vasta muokata se suomalaisille lastentarhanopettajille sopivaksi. Kuten edellä mainittiin, kyselylomake pohjautui pitkälti Creanet -hankkeessa kansainvälisesti luotuun kyselylomakkeeseen, mistä johtuen lomaket-ta ei voinut juurikaan muokalomaket-ta alkuperäisestä mallislomaket-ta. Tämä olisi estänyt kansainvälisen tutkimustulosten vertailun.
Tässä tutkimuksessa kyselylomaketutkimus oli tarkemmin sanottuna verkkokysely, joka piti sisällään sekä avoimia, että suljettuja kysymyksiä. Tästä moninaisuudesta johtuen kyselylomake sijoittuukin muodoltaan täysin strukturoidun lomakehaastattelun ja teema-haastattelun välille. Sitä voi tällöin kutsua puolistrukturoiduksi kyselyksi. Hirsjärven ja Hurmeen (2001, 47) mukaan täysin yhtenäistä määritelmää osittain strukturoitujen haastatte-lujen toteutuksesta ei kuitenkaan ole olemassa. Eskolan ja Suorannan (2008, 86) mukaan
puolistrukturoitukysely poikkeaa strukturoidusta kyselystä siten, että puolistrukturoidussa kyselyssä kysymykset ovat kaikille vastaajille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei käytetä, vaan haastateltava saa vastata kysymyksiin omin sanoin.
Kyselylomakkeessa kysymykset voivat siis olla avoimia kysymyksiä, joissa esitetään vain kysymys ja jätetään tyhjä tila vastausta varten (Hirsjärvi ym. 1997, 187). Tämän tut-kimuksen kyselylomakkeessa suurin osa kysymyksistä oli juurikin avoimia kysymyksiä, joiden avulla vastaajat pystyivät omin sanoin kertomaan kokemuksistaan ja mielipiteistään luovuuteen liittyvistä asioista. Yhteensä kyselylomakkeessa oli 15 kysymystä (taustatietoja lukuun ottamatta), mutta osa kysymyksistä liittyi ainoastaan siis Creanet -hankkeeseen.
Nämä on jätetty pois myös kyselylomakeliitteestä (ks.liite 3). Tähän tutkimukseen liittyviä kysymyksiä oli yhteensä 12, joista avoimia kysymyksiä oli yhteensä seitsemän, ja määräl-lisiä kysymyksiä oli yhteensä viisi. Määrällisten kysymysten tehtävä oli lähinnä tukea avoimia vastauksia.
Laadullinen sähköpostikysely
Sähköpostikyselystä on tullut tärkeä aineistonkeruumenetelmä, sillä sen avulla tutkijat pys-tyvät välittömästi saamaan yhteyden henkilöihin, joilta he voivat saada tutkimuksen kan-nalta tärkeää tietoa. Sähköpostikysely on näin ollen nopea, helppo ja joustava viestinnälli-nen tutkimusmenetelmä. Yleisin syy sähköpostikyselyn käyttöön on se, että tutkimukseen osallistujat ovat liian kiireisiä tapamaan kasvokkain tai jos he asuvat eri paikkakunnalla tai eri maassa. Tällöin sähköpostikysely mahdollistaa tutkimukseen osallistumisen etäältäkin.
On myös todettu, että ihmiset vastaavat nopeammin sähköpostiviesteihin kuin tavallisiin käsinkirjoitettuihin viesteihin tai ääniviesteihin. Syy nopeaan vastauksen antoon johtunee myös siitä, että sähköpostikyselyyn saa kirjoitettua vastauksen nopeammin tietokoneella kuin mitä käsinkirjoitettuna. (Lowndes 2005, 106–107.) Iso syy sähköpostikyselyn käyt-töön edellä mainittujen syiden lisäksi on myös se, että se on huomattavasti halvempi tapa päästä käsiksi tietoon kuin tavanomainen face-to-face – haastattelu (Gillham 2005, 5.)
Tässä tutkimuksessa survey -kyselylomakkeen analysoinnin jälkeen oli mahdollista hahmottaa mihin tutkimuskysymyksiin on saatu jo vastaukset, ja mitä tulisi edelleen vielä selvittää. Aluksi suunnitelmana oli toteuttaa teemahaastattelu muutamalle lastentarhanopet-tajalle, mutta resurssien puitteissa tehtiinkin sähköpostikysely, jonka pohjana toimi sekä kyselylomakkeesta saadut vastaukset, että teoria luovuuden peruselementeistä (yksilö, pro-sessi, tuotos, ympäristö). Sähköpostikyselyn avulla pyrittiin saamaan syvällisempää tietoa
luovuuden neljästä peruselementistä sekä yleisesti lisää tietoa luovuudesta varhaiskasva-tuskontekstissa.
Tämän tutkimuksen sähköpostikysely (ks. liite 5) sisälsi yhteensä viisi avointa pää-kysymystä. Kysymysten tarkoitus oli tukea ja syventää survey -kyselystä saatuja vastauk-sia ja tietoja. Päädyimme toteuttamaan sähköpostikyselyn sen helppouden, joustavuuden ja nopeuden vuoksi. Creanet -hankkeen aikataulusta johtuen sähköpostikysely tuntui parhaal-ta mahdolliselparhaal-ta parhaal-tavalparhaal-ta saavutparhaal-taa ihmiset nopeasti. Toisaalparhaal-ta sähköpostikysely tuntui myös helpolta tavalta kommunikoida tutkimukseen osallistujien kanssa. Pystyimme keskustele-maan, tarkentamaan tietoja ja jakamaan tietoa sähköpostin välityksellä. Suuri syy sähkö-postikyselyn valitsemiseksi aineistonkeruumenetelmäksi oli myös se, että se oli edullisin tapa saavuttaa tutkimukseen osallistujat. Tällä tutkimusmenetelmällä säästettiin niin omaa kuin tutkimukseen osallistuvienkin aikaa sekä muita kustannuksia.