Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän LVI-alalla työskentelevää henkilöä.
Haastateltavista kolme työskentelee LVI-asentajana, kaksi työnjohtajana ja kaksi projektipäällikkönä. Haastateltavien kanssa sovittiin erikseen haastatteluajan-kohdasta. Haastattelut pidettiin syys- ja lokakuussa 2021 viikkojen 37–40 väli-senä aikana. Haastattelut toteutettiin kasvotusten pääsääntöisesti työmaalla.
Haastattelut pyrittiin toteuttamaan niin, että muita häiriötekijöitä ei ollut. Nauhoitin haastattelut haastateltavien luvalla ja ennen haastattelun aloitusta kerroin haas-tattelun toteutuksesta sekä haastateltavan oikeuksista. Haastateltavista käyte-tään nimityksiä H1–H7; H1–H3 työskentelevät LVI-asentajina, H4–H5 työnjohta-jina ja H6–H7 projektipäällikköinä. Haastateltavista H1–H3 eivät saaneet tutustua haastattelukysymyksiin (liite 1) etukäteen, mutta H4–H7 saivat omasta pyynnös-tään nähdä kysymykset ennen haastattelua.
Haastateltavista LVI-asentajien työkokemus oli 11–35 vuotta joten kaikkien voi-daan sanoa olevan kokeneita työntekijöitä. Kaikilla haastatteluun osallistuneilla LVI-asentajilla on talotekniikan perustutkinto. H2 ja H3 työskentelivät nokkamie-hinä, jotka koordinoivat muiden LVI-asentajien työtehtäviä työskennellessään itse samalla LVI-asentajana.
Haastatelluilla työnjohtajilla työkokemus oli 18–21 vuotta. H4 on ollut viimeiset 13 vuotta nokkamiehen ja työnjohtajan tehtävissä, ja aikaisemmin hän on toiminut rakennusmiehen ja timpurin tehtävissä työmaalla. Toinen työnjohtaja H5 on työs-kennellyt 11 vuotta rakennusmiehenä, kaksi vuotta nokkamiehenä ja viisi vuotta työnjohtajan tehtävissä. Koulutukseltaan molemmat työnjohtajat ovat talonraken-tajia ja siirtyneet kokemuksen kertyessä työnjohtajien tehtäviin työskentelemään.
Projektipäälliköillä työkokemus oli 9–23 vuotta. Haastateltavista H6 on koulutuk-seltaan ylioppilas ja H7 talotekniikan insinööri, pääaineenaan LVI-suunnittelija.
Projektipäällikkönä työskentelevä H6 on tehnyt työnjohtajan töitä uudis- ja kor-jauspuolella yhteensä 13 vuotta ja sitä ennen tehnyt vaadittavat haalariharjoitte-lut. Hän on työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta projektipäällikön tehtävissä.
Toinen haasteltavana ollut projektipäällikkö H7 on työskennellyt työnjohtajana, talotekniikkainsinöörinä ja talotekniikka-asiantuntijana ennen siirtymistään pro-jektipäällikön tehtäviin.
Seuraavaksi käsitellään työtehoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, joita nousi esille tehdyistä haastatteluista. Työtehoon vaikuttavat muun muassa aikataulujen suunnittelu, seuranta, LVI- ja rakennustöiden limittäminen sekä vahva esimies-työ.
4.1 Työtehoa heikentävät tekijät
Haastatteluissa nousi keskeisempänä asiana keskusteltaessa työtehosta ja työn tuottavuudesta tehoton työaika. LVI-asentajista H1 koki materiaalien ja työkalujen siirtelyn tehottomaksi työajaksi. LVI-asentajien H2:n ja H3:n mielestä materiaa-lien siirtely ja työkalujen siirtely kuului heidän työhönsä, eivätkä he näin ollen pi-täneet tätä tehottomana työaikana. H3 puolestaan koki, että liian suuri työmäärä aiheuttaa unohduksia ja tällä tavoin tehotonta työaikaa, kun asioita voidaan jou-tua tekemään useampaan kertaan. Tämä vaikuttaa myös jaksamiseen pidem-mällä aikavälillä.
LVI-asentaja H1 mainitsi työtehon olevan verrannollinen aikaansaannokseen työ-maalla käytettyihin tunteihin nähden. Työnjohtaja H4:n vastauksissa korostui etenkin se, että asentajien työteho vaihtelee erittäin paljon työmaakohtaisesti, mutta lähtökohtaisesti asentajien työtehossa on parannettavaa. Työtehoon hei-kentävästi vaikuttavat myös H1:lta ja H3:lta saatujen vastauksen perusteella mo-nien työntekijöiden pitämät tupakkatauot, jotka tapahtuvat työajalla, mutta ei tau-koaikana.
”Työkalujen, materiaalien ja asentajien siirtymiset työpisteiden välillä vievät aina tällaisissa tapauksissa paljon aikaa ja niitä saadaan vähennettyä, kun edetään
järjestelmällisesti.” (H4)
Työtehoa heikentää työmaalla monet eri tekijät, kuten turha hyppiminen tai juok-suttaminen paikasta toiseen sekä turhien liikkeiden tekeminen työmaalla. Turhilla liikkeillä tarkoitetaan muun muassa siirtymiä huoneistosta toiseen ja takaisin ly-hyellä aikavälillä. Näitä edelle mainittuja työtehoa heikentäviä tekijöitä kokivat kaikki haastatteluihin osallistuneet LVI-asentajat. LVI-asentajien huoli työtehoa heikentävistä tekijöistä ei ole turha, sillä Seppäsen ym. (2019: 29) tutkimuksen mukaan jopa 25 prosenttia työajasta voi kulua odotteluun ja turhien liikkeiden te-kemiseen työmaalla. Näin ollen juoksuttamisen ja hyppelyn edestakaisin voidaan nähdä olevan suurimpia haasteita työmailla. Siten on selvää, että työolosuhteet tulisi järjestää niin, että LVI-asentaja pääsee tekemään hänelle merkityt työt hä-nelle suunniteltuna ajankohtana. Työolosuhteiden merkitys nousi esille myös työnjohtaja H4:n vastauksissa.
Projektipäällikkö H6:n haastattelussa nousi kuitenkin esille, että saneerauskoh-teiden työt eivät aina voi edetä systemaattisesti, esimerkiksi uusien selvitysten ja katselmuksien tekemisen takia. Tällaiset työmaasta riippumattomista syistä ta-pahtuvat viivästymiset vaikuttavat niin LVI-asentajien kuin muidenkin työntekijöi-den työtehoon negatiivisesti.
4.2 Suunnittelun taso merkittävässä roolissa työtehon parantamisessa
Korjaustyömailla koettiin kaikkien haastattelujen perusteella, että suunnitelmat eivät ole useinkaan paikkaansa pitäviä ja suunnitelmat ovat ristiriitaisia keske-nään. Haastatteluissa ilmeni, että suunnitelmat täytyisi yhteensovittaa keskenään jo ennen töiden aloitusta kussakin hankkeessa työmaalla. Tällä tavoin ristiriitai-suuksiin pystyttäisiin reagoimaan hyvissä ajoin, ja näin ollen aikatauluviiveitä ei mahdollisesti syntyisi. Tällainen toimintatapa voisi säästää työaikaa työmaalla, parantaa kustannustehokkuutta sekä asentajien työtehoa.
Myös taloteknisten töiden aikataulujen tekemisen jälkeen työt tulisi tahdistaa yleisaikatauluun ja kaikkien tehtävien kestoihin (Kolhonen & Koskenvesa 2003:
493). Kaikilla muilla haastateltavilla paitsi LVI-asentaja H1:llä nousi esille, että hyvien työsuunnitelmien koettiin parantavan työtehoa työmaalla ja vähentävän
asentajan omaa suunnittelua työmaalla. Kaikki LVI-asentajat kokivat oman työn suunnittelun ja valmistelun erittäin merkittäväksi työtehon kannalta.
Projektipäällikkö H6 mainitsi, että olisi hyvä saada suunnittelijoita tekemään maakäyntejä enemmän ja näin parantamaan suunnittelun tasoa. Tärkeänä työ-vaiheena hän piti muun muassa tarkemittausten tekoa, jolla säilytään myöhem-mässä vaiheessa tulevilta yllätyksiltä muun muassa kalusteiden mahtumisen suhteen. Suunnittelun tason merkitys nousi esille myös LVI-asentajan H2 ja työn-johtaja H4:n esittämissä vastauksissa. Suunnittelun ja organisoinnin voidaan nähdä vaihtelevan paljon työmaittain.
”Olisi parempi, jos työjärjestys olisi selkeämpi ja niissä pysyttäisiin myös. Tällein asioita voitaisiin ennakoida paremmin.” (H1)
LVI-asentajat H1–H3 ja työnjohtaja H4 kokivat oikeanlaisen aikatauluttamisen ja ennalta suunnittelun olennaiseksi osaksi työtehon parantamista. LVI-asentajien mielestä haasteita ilmenee etenkin pääurakoitsijan puolella, kun muiden urakoit-sijoiden mielipiteitä aikataulusta ei oteta huomioon suunnitteluvaiheessa. Tämä puolestaan aiheuttaa epärealistisia aikatauluja työmaalle.
Työnjohtaja H4:n mukaan työnjohtaja pystyy vaikuttamaan positiivisesti asenta-jien työtehoon paremmalla organisoinnilla ja tilojen työolosuhteiden järjestämi-sellä kuntoon oikeaan aikaan. Työpisteiden tulisi olla sellaisessa kunnossa, että niihin päästään työskentelemään silloin, kun töiden on tarkoitusta alkaa.
4.3 Aikataulujen vaikutus työtehoon
Aikatauluista kiinni pitäminen on olennaista jokaisella työmaalla, sillä tämän avulla jokainen työntekijä pääsee ajallaan tekemään hänelle merkattuja töitä.
Projektipäällikkö H6:n mukaan aikatauluista tulisi pitää myös kiinni siitä syystä, että yleensä työn tilaaja, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, ei anna lisäaikaa ura-kalle ilman päteviä perusteita.
Turhien siirtymien huomioiminen aikatauluissa vähentää työtehon alenemista, sillä esimerkiksi LVI-asentajalla, joka pääsee tehokkaasti tekemään samalla
“reissulla” kylpyhuoneen ja keittiön kalustuksen ja kytkemään kaikki hanat ja vie-märit, ei hänen työtehonsa alene turhien siirtymien vuoksi. Tarpeeksi väljillä ai-katauluilla, aikatauluseurannalla ja riittävällä resursoinnilla on mahdollista paran-taa työtehoa, jota käsitellään seuraavissa alaluvuissa.
4.3.1 Liian kireät aikataulut ja riittävä resursointi
LVI-asentajien H1–H3 vastauksissa nousee esille, että liian kiireiset aikataulut aiheuttavat työtehon heikkenemistä, mutta työnjohtajien H4–H5 ja projektipäälli-köiden H6–H7 mukaan haasteet yleisaikataulussa johtuvat siitä, että työmaan ai-kataulua ei ole seurattu riittävällä tarkkuudella ja reagoitu asioihin niiden vaati-malla tavalla. Työnjohtaja H5:n mukaan riittävä työnohjaus voi auttaa yksittäisen LVI-asentajan työtehon paranemiseen esimerkiksi käymällä suunnitelmat ja ai-kataulut läpi sekä varmistamalla, että jokainen on kartalla omista työtehtävistään.
” – – eivät yleisesti ottaen ole liian kireitä. Itse koen että kiireet johtuvat useim-min siitä, että aikataulua ei ole seurattu tai työmaan resursseihin ei olla reagoitu
aikataulun vaatimalla tavalla.” (H7)
Työnjohtajien ja projektipäälliköiden tehtävänä on tarkistaa resurssisuunnitelmat ja selvittää niiden mahdolliset resurssijakaumat ja -piikit (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 494). Resurssisuunnitelmien tarkistus ja tuntemus mahdollisista resurssia koskevista haasteita on usein tiedossa työmaiden toimihenkilöillä. Sitä selittääkin se, että työnjohtajien H4–H5 ja projektipäälliköiden H6–H7 mukaan kireät aika-taulut on mahdollista toteuttaa riittävällä resursoinnilla. Lisäksi yleensä kireä ai-kataulu vaatii työntekijöiltä pidempiä työpäiviä ja viikonlopputöitä, jos töitä ei ole resursoitu riittävällä tavalla. Pidempien työpäivien ja viikonlopputöiden varjopuo-lena on heikko valvonta työmaalla sekä työntekijöiden heikko vireystila. Heikko vireystila saattaa johtaa viimeistelytyön heikkoon laatuun.
Parannusehdotuksina kireisiin aikatauluihin LVI-asentajat ehdottivat löysempiä aikatauluja, mutta projektipäälliköiden ja työnjohtajien mukaan aikataulutus, sen
seuranta ja oikeanlainen resurssointi toimivat paremmin. Oikeanlaisessa resur-soinnissa on tärkeää ottaa huomioon muun muassa tehtävien töiden resurssiriip-puvuudet ja pohtia, miten paljon mahdollinen resurssivaje vaikuttaa koko hank-keeseen (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 494). Työnjohtaja H4:n mukaan resurs-seja työtehtävien suorittamiseen ajallaan on useimmiten riittävästi, mutta esimer-kiksi sairaustapaukset voivat aiheuttaa aikatauluun muutoksia, jotka puolestaan voivat dominoefektin lailla aiheuttaa työtehon heikkenemistä muilla työntekijöillä.
Mikäli työt etenevät suunnitellusti ja niille tarkoitetuilla resursseilla, ei haasteita aikataulussa pysymiseen kuitenkaan syntyisi ja resurssit olisivat riittävät.
Työnjohtaja H4 huomautti haastattelussaan, että työmailla tulee eteen tilanteita, joissa urakoitsijat kuitenkin lähtevät tekemään töitä omaa tahtia eivätkä etene suunnitelmallisesti, mikäli työjärjestystä työmaalla ei valvota. Tämän voidaan nähdä johtavan siihen, että toisten urakoitsijoiden töihin tulee sekaannusta ja tämä voi aiheuttaa ylimääräisiä siirtymiä työmaalla, joiden voidaan todeta heiken-tävän työtehoa. Isoilla työmailla kuitenkin on yleensä niin asentajille kuin muillekin työtekijöille tehtäviä, joita voidaan tehdä omien hommien keskeytyessä hetkeksi.
Etenkään silloin työt eivät niin sanotusti lopu, mikäli asentaja osaa tehdä moni-puolisesti erilaisia oman alan töitä.
Työmaan resursointi ja töiden organisointi ovat tärkeässä roolissa kaikkien LVI-asentajien H1–H3 mukaan. Tätä mieltä ovat myös työnjohtajat H4 ja H5. Orga-nisoinnissa voitaisiin ottaa muun muassa huomioon työtehtävien tekeminen pa-reittain. Työskentely pareittain nostaisi myös parina työskentelevien asentajien motivaatiota. Esimerkiksi työmaalla toisen asentajan asentaessa WC-istuinta, pari tulisi heti perään asentamaan altaan kylpyhuoneeseen, joten kalustus kysei-sessä kylpyhuoneessa valmistuisi saman päivän aikana. Näin ei kuluisi turhaa aikaa, sillä työpari tietäisi olevansa toisen töistä riippuivainen mikä puolestaan parantaisi työsuoritusta.
4.3.2 Fira Sitedrive ja Last Planner System tukemassa työtehoa (aikatau-lun seurannan työkalut)
Aikatauluseuranta on tärkeää jokaisella työmaalla, sillä rakennusurakan myöhäs-tymisestä seuraa useimmiten suuret tappiot yritykselle. Hyvä suunnittelu ja tiukka aikatauluseuranta ovat avain työtehon tukemiseen. Työmaalla esiintyviin muu-toksiin tulee välittömästi reagoida, mikäli tarvetta ilmenee. (Hyvä aikataulujohta-minen rakennusalalla 2021.) Aikatauluseurantaan soveltuvat hyvin muun muassa Last Planner System ja Fira Sitedrive.
Kaikilla haastateltavilla oli hyviä kokemuksia Last Planner Systemin käytöstä.
LPS:n koettiin olevan havainnollistava tapa aikatauluttaa päivittäisiä toimia työ-maalla.
”Last Planner on toinen hyvin havainnollistava aikataulutus tapa päivittäiseen tekemiseen. Olen kokenut sen todella hyväksi työkaluksi aikaisemmilla
työ-mailla työvaiheaikataulujen lisäksi.” (H6)
Projektipäällikkö H7 mainitsi, että Last Planner sopii hyvin asuntokohtaiselle ta-solle käytettäväksi. LVI-asentaja H1:n vastauksessa suunnittelun vaikutuksesta työtehoon nousi esille, että mikäli työmailla olisi vielä paremmin Last Planner käy-tössä, urakoitsijoiden mietteet aikataulutuksesta otettaisiin paremmin huomioon.
Aiemmin käytössä kyseisillä työmailla on ollut käytössä vain kalenteri tai muita aikataulusovelluksia, kuten Planet, tai Homerun-palvelun aikataulutyökalu. Nyky-ään on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää uudenlaista verkkopohjaista menetel-mää eli Fira Sitedrivea. Fira Sitedriven käyttöönottoa on edeltänyt haasteet työ-maiden aikataulujen seurannassa. Se on työnjohtajien ja projektipäälliköiden mielestä helppokäyttöinen ja hyvä ohjelma, jonka avulla voidaan luoda aikatau-luja ja seurata työnmaan aikataulun toteutumista.
”Sitedriven avulla aikataulu saadaan näkymään kaikilla urakan osapuolilla.” (H5)
Fira Sitedriven avulla työmaan aikataulu on helppo saada näkyville kaikille ura-koitsijoille, jotta esimerkiksi LVI-asentajien nokkamiehet voivat kuitata alaistensa töitä siellä tehdyksi.
4.4 Työmaiden tahdistavien töiden aikataulutus suhteessa työtehoon
Työmaiden tehtävät ovat usein riippuvaisia toisistaan, sillä useimmiten jokin tietty tehtävä voidaan aloittaa paikassa vasta, kun edellinen työtehtävä on päät-tynyt samassa paikassa. Työtehtävien keskinäisiä riippuvuuksia voidaan tarkas-tella muun muassa tehtäväluettelon tavulla. (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 81.)
”– – Kaikki työmaan tahdistavat työt limittyvät jotenkin LVI-töihin työmaalla. – –”
(H6)
LVI- ja rakennustöiden limittämisen suunnittelu ja aikataulutus kulkevat käsi kä-dessä. LVI-asentajat H1–H3 mainitsivat, että LVI- ja rakennustöiden limittämi-sessä on työmailla aina haasteita ja niitä pitää pyrkiä parantamaan. LVI- ja ra-kennustöiden limittäminen vaihtelee työmaittain. H1 ja H2 mainitsivat, että nykyi-sellä työmaalla tämä on kuitenkin aika hyvällä tasolla. H3 ilmoitti, että hänen ny-kyinen työmaansa on vasta aluillaan, että ei osaa vielä sanoa siitä mitään.
Kaikilla asentajilla oli yhteinen näkemys tärkeimmästä rakennuspuolen työstä, joka vaikuttaa heidän töihinsä. Tämän koettiin olevan laatoitustyöt. Myös työnjoh-tajat H4–H5 ja projektipäälliköt H6–H7 pitivät laatoitusta LVI-asentajien kannalta tärkeänä työvaiheena. Laatoitustyöt vaikuttavat merkittävästi kylpyhuoneissa ja wc-tiloissa LVI-asentajan pintaputkituksiin. Mikäli laatoittaja on myöhässä omasta aikataulusta, tämä vaikuttaa merkittävästi pintaputkien asennukseen ja kalustuk-seen.
Toinen merkittävä rakennuspuolen työ aikataulutuksen kannalta, joka nousi esille H2–H7 vastauksien perusteella, on lattiavalutyöt. Vastauksien mukaan lattiavalut ovat tahdistava työvaihe, ja niiden tekeminen vaikuttaa myös moniin muihin töihin työmaalla. Lattiavalun aikataulu tahdistaa sitä ennen tehtäviä työvaiheita ja
lattiavalujen jälkeen monelle ammattiryhmälle avautuu tilaa työmaalla. Ennen lat-tiavaluja urakoitsijoiden tulee tehdä kylpyhuoneen ja wc-tilan lattioiden viemäri-hajotukset, lattiatäytöt ja lattialämmityskaapeloinnit. H2 vastauksista nousi esille, että tämän jälkeen LVI-asentajan on mahdollista aloittaa jo tekemään kattohajo-tuksia ja vesimittareiden asennuksia. Yleensä kattohajotukset ja vesimittareiden asennukset tehdään kuitenkin vasta vedeneristämisen jälkeen, koska LVI-asen-tajilla on myös muita töitä tehtävänä tämän jälkeen, H4 huomauttaa.
Haastatteluiden perusteella LVI-töistä vesi- ja viemärinousut ovat merkittävä työ-vaihe, joka vaikuttaa muihin töihin. Nousuihin voidaan sijoittaa myös sähkölinjat eli tällöin niitä kutsutaan LVIS-nousulinjoiksi. H4 mainitsee, että nousulinjojen teon jälkeen avautuu tilaa monelle ammattiryhmälle työmaalla. Kun ne on tehty, pääsee esimerkiksi eristäjä tekemään eristyksiä, rakennusurakoitsija tukkovaluja, valuvalmisteluita ja rakentamaan koteloita LVIS-nousuille. LVIS-nousut pitää huomioida aikataulua tehdessä, työnjohtaja H4 huomauttaa.
Työnjohtaja H5 nosti seinien tasoitustyöt merkittäväksi tekijäksi aikataulun kan-nalta. Seinien tasoitustyöt ja lattiavalut ovat sellaisia, joiden pitää olla tehtynä ai-kataulun mukaisena ajankohtana. Muut työt voidaan työmaalla limittää keske-nään rauhassa, eikä tässä haittaa muutaman päivän heitto aikatauluun nähden, H5 toteaa.
Rakennus- ja LVI-töiden oikeanlaisen limittämisen koetaankin vaikuttavan posi-tiivisesti työtehoon ja aikataulussa pysymiseen. Tärkeä asia limittämisessä on H4:n mukaan se, että yksi ammattiryhmä tekee töitä yhdessä kylpyhuoneessa kerrallaan. Työskennellä voidaan kuitenkin saman linjan eri kerroksissa.
4.5 Esimies- ja yhteistyö avainasemassa kohentamassa työtehoa
Vastauksissa nousee esille myös hyvä esimiestoiminta osana työtehon paranta-mista. Etenkin työnjohtajien asiallisen käytöksen pitävän työntekijöiden työmoti-vaation hyvänä, ja näin ollen lisäävän työtehoa tai pitävän sen entisellään. Haas-tateltavista kaikki LVI-asentajat kokivat, että työnjohtajien tietous vaihtelee
hurjasti ja mainitsivat, että osa juoksuttaa turhaan ympäri työmaata. H1–H4 olivat sitä mieltä, että työnjohtajan pitäisi kyetä saamaan asentajille työolosuhteet sel-laisiksi, että työt päästään aloittamaan oikeaan aikaan, eikä tarvitse ensimmäi-senä tehdä mitään ylimääräisiä valmisteluita tai siivouksia työpisteessä.
Projektipäällikkö H7 toteaa haastattelussa, että esimiesten tulisi omalla työllään tuoda työtavat, suunnitelmat, työtehtävät ja aikataulut kaikkien työmaalla työs-kentelevien urakoitsijoiden tietoon. LVI-asentaja H2:n mukaan pääurakoitsijoiden tulisi huomioida aliurakoitsijoiden mielipiteet ja tietotaito työmaalla. Lisäksi ura-koitsijoiden hyödyntäminen esimerkiksi aikataulujen suunnittelussa voi parantaa aikatauluissa pysymistä ja näin ollen myös työtehoa.
Projektipäällikkö H6 toteaa, että työmaalle pystytään luomaan niin sanottu yhteen puhaltamisen meininki, jossa asentajat keskustelevat ja ratkovat keskenään työ-maan haasteita. Projektipäällikkö pystyy luotyö-maan eväät työmaalle päätöksente-koon, ja auttaa alihankkijoiden työnjohtoa ketjumaan töitä urakoitsijoiden työnte-kijöille. Lisäksi projektipäällikkö voi yhdessä työnjohdon kanssa havainnoida työ-maalla, jos joku osa-alue jää jälkeen, ja tehdä tarvittavat toimenpiteet näiden kor-jaamiseksi.
Etenkin elementtitalokohteiden työaikatauluissa voitaisiin säästää aikaa teke-mällä tiivistä yhteistyötä, toteaa LVI-asentaja H3. Ehdotuksen mukaan eri am-mattiryhmien nokkamiehet kävisivät yhdessä jo purkuvaiheessa purku-urakoitsi-jan kanssa läpi reititystä varten rakennettavia tai korjattavia tiloja. Näin ollen voi-taisiin välttyä ikäviltä yllätyksiltä aloitettaessa tarvittavia töitä. Purku-urakoitsija pääsisi pari viikkoa edellä tekemään omia töitänsä, minkä jälkeen töitä jatkettai-siin yksi ammattiryhmä kerrallaan.
Tällaisessa tapauksessa oman työn suunnitteluun on jäänyt riittävästi aikaa, eikä ylimääräisiä yllätyksiä pitäisi ilmestyä hirveästi. Tämä myös auttaa ajan säästä-misessä. Toki tuollainen varmasti lisäisi urakka-aikaa muutamalla viikolla, mutta voisi säästää loppupäässä jopa puolitoista kuukautta. Tämä idea oli lähtöisin
siitä, kun kyseinen asentaja on työskennellyt aikaisemmin Ruotsissa ja sanoi tä-mänlaisen toimintatavan toimineen siellä hyvin.
5 Luotettavuus
Haastateltavien otanta on pieni, ja sen takia suuria johtopäätöksiä ei voida suo-raan näiden perusteella lähteä tekemään. Useilla haastateltavilla oli kuitenkin sa-manlaisia huomioita keskenään liittyen työtehoon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
Työtehoa on kuitenkin aikaisemmin tutkittu ja tutkimustuloksia voidaan vertailla aiempiin tuloksiin. Tutkimus on laadullinen ja antaa hyvät näkemykset haastatel-tavien mielipiteistä.
Tutkimuksen avulla saadaan haastateltavien omia mielipiteitä esille liittyen LVI-asentajien työtehoon ja siihen, kuinka työtehoon voidaan vaikuttaa omalla teke-misellä, suunnitelmilla ja oikeanlaisella aikataulutuksella. Kaikilla haastateltavilla on kertynyt reilusti, 9–35 vuotta, työkokemusta, mikä lisää tutkimuksen luotetta-vuutta.
Tutkimuksen luotettavuutta olisi voinut lisätä haastattelemalla myös LVI- ja ra-kennussuunnittelijoita sekä rakennusarkkitehtejä tutkittavasta ilmiöstä jo haasta-teltujen ammattiryhmien lisäksi. Suunnittelijoilla olisi voinut olla näkemyksiä muun muassa aikataulujen merkitykseen ja seurantaan. Suunnittelijoita haastattele-malla voitaisiin saada tietoa korjausrakentamisen työmaiden suunnitelmiin liitty-vistä haasteista. Suunnittelijoiden haastattelu voisi olla olisi olennaista myös ra-kennus- ja taloteknisten töiden yhteensovittamisen ja limittämisen kannalta.
Lisäksi otantaa olisi voinut luotettavuuden lisäämiseksi nostaa. Eri toimijoiden nä-kökulmia ja mielipiteitä tutkittavasta ilmiöstä olisi saatu vielä laajemmin selville, mikäli olisi haastateltu eri toimijoiden ryhmästä vähintään kolmea henkilöä. Isom-malla otannalla olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempaa vertailua tutkitta-vasta ilmiöstä.
6 Päätelmät
Tutkimus oli onnistunut, ja tutkittaviin aiheisiin saatiin monipuolisia vastauksia.
Moneen aiheeseen haastatelluilla nousi samankaltaisia huomioita esille, mutta myös eroavaisuuksia vastauksissa tuli ilmi. Tutkimukseni tarkoituksena oli löytää seuraavaan kahteen asiaan vastaukset: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat LVI-asenta-jien työtehoon? 2. Onko rakennusteknisten ja LVI-töiden tehokkaammalla ja loo-gisemmalla suunnittelulla sekä limittämisellä vaikutusta työtehoon?
Haastatteluista saatujen vastausten perusteella huomattiin, että LVI-asentajien työtehoon on monia vaikuttavia tekijöitä. LVI-asentajien työteho on vastausten perusteella todella riippuvaista sekä oikeanlaisesta aikataulutuksesta että hyvistä työsuunnitelmista. Myös muiden urakoitsijoiden yhteistyöstä. Suurin toimenpide, joilla asentaja voi itse vaikuttaa omaan työtehoonsa, on oman työn suunnittelu kaikkien LVI-asentajien H1–H3 mukaan. Esimerkiksi aiemmin mainittu lukujärjes-tyksen tekeminen (ks. luku 2.4.3) voi auttaa hahmottamaan omat työt viikoittain tai kahden viikon välein tunti- ja päiväkohtaisesti.
Rakennusteknisten töiden ja LVI-töiden oikeanlaisen limittämisen koettiin olevan erittäin merkittävä tekijä työtehon paranemisen kannalta. Haastateltavat totesi-vat, että tässä asiassa on lähes jokaisella työmaalla parannettavaa. Tässä nousi esille myös looginen järjestys työtä tehdessä. Ehdotuksena oli, että työt tehtäisiin aina linja kerrallaan alhaalta ylöspäin, minkä seurauksena turha juokseminen edestakaisin työmaalla jäisi vähemmälle ja hukka-aikaa tulisi työpäivän aikana
Rakennusteknisten töiden ja LVI-töiden oikeanlaisen limittämisen koettiin olevan erittäin merkittävä tekijä työtehon paranemisen kannalta. Haastateltavat totesi-vat, että tässä asiassa on lähes jokaisella työmaalla parannettavaa. Tässä nousi esille myös looginen järjestys työtä tehdessä. Ehdotuksena oli, että työt tehtäisiin aina linja kerrallaan alhaalta ylöspäin, minkä seurauksena turha juokseminen edestakaisin työmaalla jäisi vähemmälle ja hukka-aikaa tulisi työpäivän aikana