Aikataulusuunnittelu avainasemassa työtehon parantamisessa LVI-asentajilla

Teemu Halminen

Aikataulusuunnittelu avainase- massa työtehon parantamisessa LVI-asentajilla

Metropolia Ammattikorkeakoulu Rakennusmestari, LVI (AMK) Rakennusalan työnjohto Opinnäytetyö

24.11.2021

Tekijä: Teemu Halminen

Otsikko: Aikataulusuunnittelu avainasemassa työtehon parantami- sessa LVI-asentajilla

Sivumäärä: 33 sivua + 1 liite

Aika: 24.11.2021

Tutkinto: Rakennusmestari, LVI (AMK) Tutkinto-ohjelma: Rakennusalan työnjohto Ammatillinen pääaine: LVI-tekniikka

Ohjaajat: Lehtori Aamos Lemström

Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus LVI-asentajien työtehon parantami- sesta. Tässä työssä tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat LVI-asentajien työtehoon.

Avainasemassa työtehon parantamisessa on aikatauluseuranta sekä talo- ja raken- nusteknisten töiden onnistunut yhteensovittaminen aikataulullisesti. Opinnäytetyön ta- voitteena on nostaa esille sellaiset epäkohdat LVI-asentajien työtehossa, joita useilla työmailla kohdataan mutta joihin harvemmin puututaan. Opinnäytetyötä tehdessä myös tutustuin laajemmin eri aikataulunseurantaan tarkoitettuihin työkaluihin, kuten Fira Sitedriveen ja Last Planner Systemiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä oli yksilöhaastattelut, jotka koostuivat taustakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä liittyen työtehoon sekä LVI- ja rakennusteknisten töiden limittämiseen. Opinnäytetyö- hön haastateltiin seitsemää LVI-alalla työskentelevää ammattihenkilöä – LVI-asenta- jia, työnjohtajia ja projektipäälliköitä. Haastatteluiden lisäksi opinnäytetyössä on käy- tetty monipuolisesti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Haku- ja avain- sanoina tutkimuksessa teorian luomiseksi käytettiin muun muassa LVI-alaa, työtehoa, aikatauluseurantaa ja aikataulujohtamista.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille työtehoon vaikuttavia tekijöitä, kuten rea- listinen aikataulusuunnittelu, jatkuva aikataulujen seuranta, hyvä esimies- ja yhteistyö sekä riittävä työmaan resursointi. Tämän opinnäytetyön avulla LVI-alalla työskentele- vät ammattihenkilöt voivat saada lisää tietoutta niistä kompastuskivistä, joita nousee esiin, kun limitetään rakennus- ja taloteknisiä töitä.

Avainsanat: työteho, aikataulusuunnittelu, korjausrakentaminen, resur- sointi, LVI-ala

Author: Teemu Halminen

Title: Time scheduling plays a key role in improving work effi- ciency with HVAC technicians

Number of Pages: 33 pages + 1 appendices

Date: 24 November 2021

Degree: Bachelor of Construction Site Management Degree Programme: Construction Site Management

Professional Major: HVAC Engineering

Supervisors: Aamos Lemström, Principal Lecturer

The goal of the final year project was to improve the efficiency of the work of HVAC technicians. The aim was to highlight the shortcomings in working conditions affecting the work of HVAC technicians that are encountered at several construction sites, but which are less frequently addressed.

The project was done as a qualitative study with individual interviews with seven HVAC professionals – HVAC technicians, foremen and project managers. The interviews con- sisted of questions about work efficiency and the overlap of HVAC and construction work assignments. In addition to the interviews, the project used a variety of related literature and online sources.

The project established that schedule monitoring and the successful coordination of building and construction works play a key role in improving work efficiency

Therefore, realistic schedule planning, continuous monitoring of time-schedules, good management and co-operation and sufficient resourcing of the workers influence work efficiency. This thesis offers HVAC professionals a chance to learn more about how to overlap construction and HVAC work assignments.

Keywords: work effectivity, schedule planning, renovation, work re- sources, HVAC

Sisällys

Lyhenteet

1 Johdanto 1

1.1 Tutkimusongelma ja työn tavoitteet 2

1.2 Työn rajaus 2

2 LVI-töiden tehostaminen korjausrakentamisessa 4

2.1 Talo- ja rakennustekniset työt korjausrakentamisessa ja niiden

yhteensovittaminen 4

2.2 Työteho 7

2.3 Korjausrakentamisen aikataulujohtaminen ja suunnittelu 9 2.3.1 Työmaan johtajien rooli korjausrakentamisessa 10

2.3.2 Aikataulutuksen muodot 11

2.3.3 Aikatauluseuranta työmaalla 12

2.3.4 Aikataulujohtamisen työkalut 14

2.4 LVI-urakan resurssointi 15

3 Tutkimusmenetelmä 18

4 Tutkimus ja tutkimuksen tulokset 19

4.1 Työtehoa heikentävät tekijät 20

4.2 Suunnittelun taso merkittävässä roolissa työtehon parantamisessa 21

4.3 Aikataulujen vaikutus työtehoon 22

4.3.1 Liian kireät aikataulut ja riittävä resursointi 23 4.3.2 Fira Sitedrive ja Last Planner System tukemassa työtehoa

(aikataulun seurannan työkalut) 25

4.4 Työmaiden tahdistavien töiden aikataulutus suhteessa työtehoon 26 4.5 Esimies- ja yhteistyö avainasemassa kohentamassa työtehoa 27

5 Luotettavuus 30

6 Päätelmät 31

7 Yhteenveto 33

Lähteet 34

Liitteet

Liite 1: Haastattelurunko

Lyhenteet

LVI: lämmitys-, vesijohto/viemäri- ja ilmanvaihtotekniikka

LVIS: lämmitys-, vesijohto/viemäri-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikka RAK: rakennustekniikka

1 Johdanto

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille asioita ja konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka LVI-asentajan työtehosta saataisiin mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa. Näin ollen LVI-asentajan ei tarvitsisi käyttää aikaa joka viikko muun muassa työvälineiden ja materiaalien siirtelemiseen samojen paikkojen välillä tai turhaan odotteluun työmaalla.

Opinnäytetyöni aihe on ajankohtainen, sillä työaikaa pystyisi tehostamaan raken- nusalalla ja siinä on parannettavaa etenkin taloteknisissä töissä (Holopainen, 2021: 31). Ajanhukan vähentämisellä ja resursoinnilla voidaan parantaa työnte- kijöiden työtehoa työmaalla. Tästä syystä on tärkeä löytää keinoja, joiden avulla voitaisiin minimoida työssä syntyvää ajanhukkaa. Ajanhukan minimoimiseksi on työmaalla monia eri keinoja, kuten aikataulusuunnitteluohjelmien käyttö sekä ak- tiivinen ja tiivis yhteistyö eri sidosryhmien välillä.

Tässä opinnäytetyössä keskeisempään rooliin nousevat työtehon tarkastelu. ra- kennustöiden ja LVI-töiden limittäminen keskenään sekä aikatauluttamisen tär- keys etenkin korjausrakentamisen saralla. Korjausrakentaminen on merkittä- vässä roolissa rakentamisessa. Vuonna 2020 korjausrakentamisen kustannukset ylittivät 6,4 miljardia euroa asunto-osakeyhtiöillä. Kerrostalojen korjaamiseen ku- lui rahaa yhteensä 2,4 miljardia euroa näistä. (Korjausrakentaminen 2021.) Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle tutkimusongelman, työn tavoitteiden sekä tut- kimuksen rajauksen esittelystä. Työssä tarkastellaan LVI-töiden tehostamista korjausrakentamisessa, työtehoa sekä aikataulusuunnittelua ja siihen soveltuvia työvälineitä, kuten Fira Sitedrivea. Työssä tuodaan esille kvantitatiivisen haastat- telututkimuksen tuloksia aiheesta. Lopuksi esitellään päätelmät tutkimuksen on- nistumisesta, arvioidaan saatujen tutkimustulosten merkitystä sekä tuodaan esille jatkotutkimusaiheita liittyen tutkittuun aiheeseen.

1.1 Tutkimusongelma ja työn tavoitteet

Opinnäytetyössä tarkastellaan heikkoa työtehoa aiheuttavia tekijöitä LVI-töiden saralla. Haasteet työtehossa ovat yleisiä ongelmia rakennustyömaalla. Tutkimuk- sessa tarkastellaan, mitkä syyt vaikuttavat työtehon alenemiseen LVI-asentajilla.

Tutkimuksen on tavoitteena tuoda esille kehitysideoita työtehon parantamiseksi.

Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on pohtia, kuinka LVI-töiden työtehoa parannetaan rakennustyömaalla LVI- ja rakennusteknisten töiden loogisemmalla limittämisellä keskenään sekä järkevämmällä tehokkaammalla työjärjestyksellä aikataulun suhteen.

1.2 Työn rajaus

Opinnäytetyöni kuvaa LVI-alalla työskentelevien asentajien, työnjohtajien ja pro- jektipäälliköiden näkemyksiä LVI-asentajien työtehosta sekä sitä edistävistä ja rajoittavista tekijöistä. Lisäksi opinnäytetyöni pyrkii kuvaamaan, kuinka työtehoon voidaan vaikuttaa tehokkaammalla ja loogisemmalla rakennustöiden limittämi- sellä ja suunnittelulla.

Tutkimuksessa etsitään vastauksia kahteen kysymykseen:

1. Mitkä tekijät vaikuttavat LVI-asentajien työtehoon?

2. Onko rakennusteknisten ja LVI-töiden tehokkaammalla ja loogisemmalla suunnittelulla sekä limittämisellä vaikutusta työtehoon?

Rakennusteknisten ja LVI-töiden suunnittelusta ja limittämisestä on julkaistu hy- vin vähän yhteistä tutkimusta Suomessa ja muualla maailmalla. Sekä rakennus- töistä että LVI-töistä on aikataulutukseen liittyvää kirjallisuutta. Rakennustöiden aikataulukirjallisuudessa on esimerkiksi LVI-töiden yhteensovittamiseen liittyen mainittu, että on tärkeää pääurakoitsijan tietous LVI-töihin liittyen sekä yhteistyö pääurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden välillä. Tästä syystä onkin mielenkiin- toista tutkia aihetta LVI-asentajien, työnjohtajien ja projektipäälliköiden

näkökulmasta ja pohtia, millä tavoin tehokkaampaa ja loogisempaa limittämistä ja suunnittelua on mahdollista toteuttaa. Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin tehden yksilöhaastattelut, jotka analysoidaan aineistolähtöisesti.

Opinnäytetyö on rajattu koskemaan linjasaneeraustöitä asuinkerrostaloissa.

Näissä LVI-töiden puolesta on rajaus tarkoitettu koskemaan putkiasentajan työ- tehtäviä eli lämmitys-, vesi- ja viemäröintitöitä. IV-työt on sijoitettu rajauksen ul- kopuolelle. Rajaus on tehty näin, koska olen itse työskennellyt putkisaneeraus- kohteissa ja huomannut näissä asioissa kehitettävää. LVI-asentajien työtehoa on käsitelty myös Rakennustaitolehden vuoden 2021 ensimmäisessä numerossa (Holopainen 2021: 31).

2 LVI-töiden tehostaminen korjausrakentamisessa

Korjausrakentamiseksi lasketaan käytännössä kaikki eri työt, joiden avulla raken- nusta tai sen osien kuntoa pyritään ennallistamaan tai parantamaan. Kunnosta- minen tarkoittaa toimenpiteitä, jolla rakennusta pyritään ennallistamaan tai pe- rusparantamaan. Perusparannuksessa rakennusta pyritään saamaan edellistä parempaan kuntoon kuin se on ollut. (Korjausrakentaminen 2021.) Korjausraken- tamista ennen tulee olla tehtynä asbestikartoitus (Myllärinen ym. 2019a: 109), jotta kaikkia tarvittavia purkutöitä ei tarvitse tehdä asbestipurkuna.

Korjausrakentamisen kohteessa voi olla tarve monenlaisille LVI-töille. Tällaisia LVI-töitä voivat olla joko putki- tai ilmavaihtoon liittyvät työt. Yleisimpiä putkitöitä ovat kylmän veden, lämpimän veden, lämpimänveden kierron, patteriverkoston, viemäriputkiston sekä kaukolämmön saneeraustyöt. (Myllärinen ym. 2019a: 110.) Kustannuksiltaan LVI-työt vievät suuren osan saneerauskohteissa ja tämän takia LVI-töitä on myös hyvä tehostaa korjausrakentamisen työmailla.

Seuraavissa alaluvuissa käsitellään, kuinka talotekniset työt limittyvät tärkeimpiin rakennuspuolen työtehtäviin ja -vaiheisiin. Lisäksi alaluvuissa tarkastellaan työ- tehoa ja aikataulujohtamista sekä työmaan johtajien roolia aikataulusuunnitte- lussa ja seurannassa. Alaluvuissa otetaan myös huomioon erinäiset aikataulu- tukseen ja sen seurantaan käytössä olevat työkalut sekä pohditaan LVI-urakan resursointia.

2.1 Talo- ja rakennustekniset työt korjausrakentamisessa ja niiden yh- teensovittaminen

Rakennustyöt jaetaan rakennustyömaalla neljään eri vaiheeseen: perustus-, runko-, sisätyö- sekä loppuvaiheeseen. Perustusvaiheeseen kuuluu muun mu- assa rakennuspaikan merkitseminen, pohjakatselmus ja sijaintikatselmus. Run- kovaiheeseen kuuluu rakennekatselmus ja hormikatselmus. (Myllärinen ym.

2019a: 108.) Sisätyövaiheeseen kuuluvat muun muassa lattiavalut, materiaalien vastaanottamiset, panelointityöt ja siivoukset. Tämän lisäksi sisätyövaiheeseen kuuluvat muun muassa altaiden, allas- ja peilikaappien, keittiön kaappien ja wc-

istuinten asennustyöt, joita kutsutaan kalustustöiksi. Lattioiden osalta kuuluvat myös parkettien ja laminaattien asennukset sekä erilaiset listoitustyöt, kuten esi- merkiksi jalkalistojen asennukset. (Myllärinen ym. 2019b: 219–220.) Loppuvai- heen töihin kuuluu erilaisia kokeita, kuten painekokeet ja säätötyöt. Loppuvai- heessa viranomaiset myös tarkastavat kohteen ja siellä tehdään käyttöönottokat- selmus. (Myllärinen ym. 2019a: 108.)

Taulukosta 1 voidaan nähdä eri rakennustyön vaiheissa olevia putki- ja ilman- vaihtotöitä, joita liittyy putkisaneerattavaan korjausrakentamisen kohteeseen.

Korjausrakentamisessa näitä kaikkia työvaiheita ei aina nähdä. Esimerkiksi töi- den laajuudessa eri työmailla voi olla eroavaisuuksia. Osassa kohteista voidaan tehdä kaikki märkätilat täysin uusiksi ja muut huoneet myös, kun taas toisissa voidaan tehdä pelkästään LVIS-kytkentäjohdot uusiksi.

Taulukko 1. LVI-urakoitsijoiden putki- ja IV-töiden limittyminen rakennustyö- maan työvaiheisiin (Myllärinen ym. 2019a: 100, 110; Kolhonen & Koskenvesa 2003: 492).

Työvaihe Rakennustekni-

set työt

Putkityöt IV-työt Perustusvaihe Työmaan perus-

taminen, paalu- tus, vahvistus ja perustukset

Maanalainen vesi- johdon runkoput- ken, poistoviemä- röinnin ja kaukoläm- mön rungon uusimi- nen

Runkovaihe Elementtiasen- nukset, kantavat seinät, lattiavalut, ikkuna- ja ovi- asennukset

Runkolinjat

Vesi- ja viemäriha- jotukset

LVI-kuilut

Vesi ja viemärinou- sut

Holvin viemärityöt

IV-nousukanavat Huippuimuri Ulospuhallushajot- tajat

Sisätyövaihe Levytykset, listoi- tukset, tasoite- ja maalaustyöt sekä kalusteiden asen- nus

Kalustustyöt Pintaputket Hana-asennukset Altaiden asennuk- set

Hajoitusten ja tiiveyskokeiden te- keminen

Loppuvaihe Loppusiivous, koekäytöt, viran- omaistarkastuk- set ja luovutukset

Loppukokeiden te- keminen ja käyttä- jien perehdyttämi- nen

IV-kalustukset ja käyttäjien perehdy- tys

Työmaiden tehtävät limittyvät usein yhteen erilaisten riippuvuuksien kautta – täl- laisia riippuvuutta aiheuttavia tekijöitä ovat resurssit, olosuhteet tai tehtävien vä- liset suhteet. Erilaisia riippuvuuksia on neljä: loogiset, tekniset, olosuhde- sekä resurssiriippuvuudet. Loogisilla riippuvuuksilla tarkoitetaan sitä, että seuraavaa työtehtävää ei saada tehtyä ennen kuin edellinen tehtävä on valmiina. (Kosken- vesa & Sahlstedt 2017: 81.) Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi lattiavalut, joita ei päästä tekemään ennen kuin lattiatäytöt ja raudoitukset on valmiina. Olosuh- deriippuvuuteen vaikuttaa muun muassa sääolosuhteet sekä työmaajärjestelyt (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 81). Esimerkiksi lattiavalujen jälkeen vaaditaan tietty kosteusprosentti lattialle, ennen kuin siihen voidaan laittaa pintamateriaalia.

Teknisellä riippuvuudella voidaan vaikuttaa työmaan tehtävien aikataulutukseen sillä jotkut työt, kuten LVIS-työt, tulee olla valmiina, kunnes seinä voidaan täysin levyttää. Resurssiriippuvuudella tarkoitetaan, että samaa resurssia työmaalla voi- daan käyttää vain kerrallaan yhteen kohteeseen. Esimerkiksi laatoittajat voivat olla työryhmä, joka on varattu tiettyyn paikkaa tietyksi ajaksi, eikä tämän takia kykene menemään seuraavaan paikkaan ennen edellisen valmistumista. (Kos- kenvesa & Sahlstedt 2017: 81–82.)

LVI- ja rakennusteknisten töiden yhteensovittaminen on aikataulussa pysymisen kannalta tärkeä työvaihe. Taloteknisten töiden aikataulun teon jälkeen on syytä tarkastaa, kuinka työt tahdistuvat yleisaikatauluun sekä onko tehtävät mitoitettu realistisesti. Yksi tapa on tehdä paikka-aikakaavio, johon sijoitetaan kriittiset ra- kennustekniset- ja talotekniset työt. Paikka-aikakaaviosta nähdään suoraan töi- den riippuvuudet, mikäli tehtävät on mitoitettu oikein. (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 493.) Taulukossa 1 näkyvät sekä talotekniset että rakennustekniset työteh- tävät, joita tehdään vaiheittain. Sen avulla on helppo koota esimerkiksi alla ku- vattu paikka-aikakaavio.

Kuvasta 1 voidaan nähdä, kuinka paikka-aikakaavio toimii aikataulun seuran- nassa. Kuvan vasemmassa reunassa näkyvät osakohteet ja vaaka-akselissa nä- kyy aika. Numero 1 näyttää, koska tehtävä on lähtenyt liikkeelle. Ehjä viiva

tarkoittaa suunniteltua ja katkoviiva toteutunutta aikataulua. Numeron 2 kohdalla huomataan, että aikataulu on myöhässä. Numero 3 näyttää kuinka kauan työhön menee oikeasti aikaa, mikäli mitään toimenpiteitä ei tehdä. Numero 4 nähdään, että on tehty riittävät toimenpiteet esimerkiksi resurssien lisääminen ja tällä tavoin aikataulu on saatu kiinni. Tässä huomataan, kuinka oikeanlainen reagointi vai- kuttaa aikataulussa pysymiseen ja tätä kautta myös työtehoon, jota käsitellään seuraavassa alaluvussa.

2.2 Työteho

Työteho vaihtelee paljon työntekijöistä riippuen; työajasta kertyy kuitenkin keski- määrin paljon hukka-aikaa työmaalla. Hukka-aikaa kertyy työmaalla muun mu- assa siirtymistä työpisteiden välillä, suunnitelmien paikkaansa pitävyyden tarkas- telusta, materiaalisiirroista ja pitkittyneistä palavereista, jolloin asentaja ei pääse tekemään omaa työtänsä. Työtehon parantamiseen on monia eri keinoja. Yrityk- set pyrkivät kehittämään omaa toimintaa jatkuvasti, jotta asentajien työn Kuva 1. Paikka-aikakaavio osana aikataulun valvontaa (Kolhonen & Kosken- vesa, 2003:494).

tuottavuus olisi hyvällä tasolla. Tässä tutkimuksessa termejä työteho ja työn tuot- tavuus käytetään synonyymeinä.

Työn tuottavuus lasketaan jakamalla tehty työ käytetyillä työtunneilla (Työn tuot- tavuus 2021). Tuottavuus tarkoittaa sitä, että tehdyn työn saavutuksen arvo on suurempi kuin siihen käytetyt resurssit. Yritykset pyrkivät jatkuvaan kehittämi- seen, jotta työn tuottavuutta saadaan parempaan suuntaan. (Aaltonen 2021.) LVI-asentajilta voi mennä jopa 70 prosenttia aikaa hukkaan työajasta. Huonoon työtehoon asentaja ei kuitenkaan pysty yleensä itse vaikuttamaan paljoa toteaa Aalto Yliopiston rakennustekniikan professori Olli Seppänen. Ongelmat johtuvat useimmiten puutteellisista suunnitelmista, heikosta logistiikasta ja huonosta työn koordinoinnista. (Holopainen 2021: 30–31.) Puutteelliset suunnitelman voivat puolestaan johtua suunnittelun sisältämästä epävarmuudesta tai puutteellisesta ohjauksesta (Seppänen ym. 2019: 5).

Kuvan 2 perusteella voidaan nähdä, kuinka suunnitelmapuutteista aiheutuu hukka-aikaa ja kuinka tämä aika jakautuu. Ajasta suurin osa on ylimääräistä odot- telua (yli 25 %). Toiseksi suurin ajanhukkaa aiheuttava tekijä on tarpeeton mate- riaalien ja välineiden siirtely, jonka voidaan nähdä olevan suuri haaste työmailla.

(Seppänen ym. 2019: 29.)

Työtehoa voidaan parantaa monilla eri keinoilla. Oikeanlainen suunnittelu, hyvä valvonta ja oikeanlainen resurssointi ovat muun muassa keinoja, jolla työtehoa voidaan parantaa. (Holopainen 2021: 31.) Building 2030 -hankkeessa todettiin työhukan minimoimisessa olevan tärkeää se, että eri urakoitsijoiden nokkamies- ten osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Tähän ehdotettiin, että tehtäisiin erilaisia työryhmiä, joissa olisi mukana urakoitsijoiden edustajia, pää- urakoitsijan henkilöitä ja suunnittelijoita. Tämän avulla saataisiin tehtyä suunni- telmista enemmän asentajalähtöisiä. (Seppänen ym. 2020: 42.) Työmaan aika- taulussa pysymisen ja asentajan työtehon kannalta merkittäviä tekijöitä ovat hy- vät työsuunnitelmat, aikataulujohtaminen ja aikataulusuunnittelu, joita käsitellään seuraavissa alaluvuissa.

2.3 Korjausrakentamisen aikataulujohtaminen ja suunnittelu

Korjausrakennusprojekteissa tulee usein erilaisista syistä viiveitä, jonka takia ai- kataulujohtaminen on tärkeä tekijä. Viiveitä työmaalla aiheuttaa puutteelliset työ- suunnitelmat, työsuunnitelmien muutokset ja työnjohdon hidas reagointi projektin aikana tapahtuviin muutoksiin. Projektien aikataulujohtamiseen hyviä keinoja on muun muassa hyvä suunnittelu ja hankkeen pilkkominen omiksi osiksi. Tämän perusteella aikataulun toteutumista on helppo seurata työmaalla. (Bemapro 2021.) Korjausrakentamisen kohteissa aikataulujen suunnittelusta ja Kuva 2. Suunnitelmapuutteista aiheutuneen työhukan ajallinen jakautuminen (Seppänen ym. 2019: 29).

johtamisesta vastaavat yleisimmin LVI-asentajien nokkamiehet, työnjohtajat sekä projektipäälliköt.

2.3.1 Työmaan johtajien rooli korjausrakentamisessa

Tällä vuosituhannella rakennusala on voimakkaasti siirtynyt projektijohtamiseen työmaiden johtamismallina. Projektijohtaminen helpottaa kapeaan erityisalaan erikoistuneiden yritysten sijoittamista työmaille, ja näin saadaan asiantuntemusta nostettua enemmän kuin yhdellä isolla rakennusfirmalla voisi olla käytössään, mikäli se hoitaisi koko urakan. Pienet yritykset hyötyvät toiminnasta projektijoh- totyömailla, koska voivat näin keskittyä siihen rakentamisen osa-alueeseen, jonka parhaiten osaavat.

Työnjohtajat ja projektipäälliköt ovat keskeisessä roolissa työmaiden aikataulujen määrittelyssä. Heidän tehtävänään on suunnitella ja rakentaa työmaalle sovel- tuva aikataulu. Kun lähdetään suunnittelemaan aikataulua työmaalle, tulee mää- ritellä, kuinka kauan kukin työtehtävä kestää. Määrittely on erityisen tärkeää tehdä siitä syystä, että useimmiten suunnitteluvaiheessa todellisia töiden toteut- tajia ei ole vielä tiedossa. Kuitenkin kaikkien tehtävien toteutusajat tulee määri- tellä ja tarkastaa.

Kuvasta 3 voidaan nähdä, miten niin rakennus- kuin taloteknisten töiden työme- nekkiä arvioidaan ja suunnitellaan viikko- ja tehtävätasolle. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kohteen, rakennusosan, olosuhteiden ja työmenetelmien merki- tys suhteessa tehtäväkokonaisuuteen. Kuvassa 3 esitellään tavat, joiden avulla työmenekki työmaalla voidaan laskea tarvittavan työryhmän, tehtävän keston, ta- voitteiden sekä Ratu-työsaavutusten perusteella. (Koskenvesa ym. 2014: 23).

2.3.2 Aikataulutuksen muodot

Aikatauluttaminen lähtee liikkeelle tarjouspyyntövaiheesta, jossa määritellään tuotantonopeusvaatimukset, alustavat aloitusajankohdat, välitavoitteet sekä mil- loin hankkeen tulee olla valmis (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 491). Hankkeen hyväksymisen jälkeen edellä mainittujen tietojen perusteella laaditaan yleisaika- taulu.

Yleisaikataulua pidetään yleisesti koko työmaan tärkeimpänä työkaluna. Aikatau- lusuunnittelussa keskeiseen rooliin nousee rakennustöiden ajoitus Kuva 3 Työtehtävien resurssoinnin ja aikataulutuksen kaavoja (Koskenvesa ym.

2014: 23).

yleisaikatauluun. Yleisaikataulut ovat jaettuna kolmeen osaan. Näitä ovat alus- tava yleisaikataulu, sopimusyleisaikataulu sekä työaikataulu. Muut aikataulut teh- dään aina yleisaikataulussa olevien tietojen perusteella (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 41, 45).

Alustavassa yleisaikataulussa päätoteuttaja laatii karkean yleisaikataulun, jonka avulla päästään tarkastamaan hankkeen ajallinen kireystaso ja kuinka päätyövai- heet sopivat siihen. Sopimusyleisaikataulussa tarkennetaan alustavaa yleisaika- taulua. Tässä käydään läpi rakennuttajan ja toteuttajan puolesta heille merkityk- selliset ajankohdat ja siitä tulee selvitä urakan aloitus- ja valmistumispäivämäärät sekä mahdolliset välitavoitteet. (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 41, 45.)

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE:n (1988: 4) 1. luvun 5 §:n mukaan työaikataulu laaditaan pääurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden kanssa yhteis- työssä. Työvaiheiden ja hankintojen suoritusjärjestys tulee selvitä työaikataulun perusteella. Näin urakoitsijoille luodaan edellytykset omien töiden tahdistami- seen. (YSE 1988: 4.) LVI-urakoitsijalla on esimerkiksi hyvät mahdollisuudet vai- kuttaa yleisaikataulun laadintaan, kun pääurakoitsijan pitää tehdä yhteistyössä YSE:n mukaan nuo aikataulut. Urakoitsijoilla itsellään on usein omiin töihin vaa- dittavista ajoista ja resursseista hyvä tieto, jonka avulla urakoitsija saa yhdessä työmaan johtovelvollisuuksista vastaavan urakoitsijan kanssa realistisen aikatau- lun tehtyä. Työaikataulua voidaan kuvata myös jana-aikatauluna, jossa työtehtä- vät on jaettu paikkakohtaisesti eli osakohteittain. Tällainen toimintatapa sitoo pa- remmin tehtävät tiettyyn paikkaan.

2.3.3 Aikatauluseuranta työmaalla

Aikataulun toteutumista työmaalla voidaan seurata monin eri tavoin. Työaikatau- lun perusteella voidaan aikataulu pilkkoa vielä pienempiin ja yksityiskohtaisem- piin osiin, joka helpottaa aikataulun seuraamista. Tällaisia on rakentamisvaiheai- kataulu, tehtäväaikataulu ja viikkoaikataulu. Rakentamisvaiheaikataulu tehdään yleensä 2–6 kuukauden mittaisille ajanjaksoille tai tietyille rakentamisvaiheille.

Rakennusaikataulun avulla saadaan tarkennettua työaikataulua. Erilaisia

rakentamisvaiheenaikatauluja ovat esimerkiksi viimeistely- ja luovutusvaiheen ai- kataulu, sisävalmistusvaiheen aikataulu sekä runko- ja vesikattovaiheen aikatau- lut. (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 55.)

Työaikataulun pääurakoitsija tekee yhdessä eri urakoitsijoiden kanssa yhteis- työssä. Urakoitsijoilla on itsellään tieto paljonko työt vievät aikaa, ja pääurakoitsi- jaa osataan auttaa töiden yhteensovittamisen kanssa. Rakennustyömaalla olevat muut aikataulut tehdään aina yleisaikataulussa olevien tietojen perusteella. (Kos- kenvesa & Sahlstedt 2017: 45.)

Viikkoaikataulu on tarkempi aikataulu kuin esimerkiksi yleisaikataulu tai rakenta- misvaiheaikataulu, ja se suunnitellaan 1–3 viikon ajanjaksoille. Viikkoaikataululla saadaan varmistettua eri työtehtävien toteutus sekä resurssimäärät. Viikkoaika- taulun toimintaperiaate on se, että ensimmäinen viikko on suunniteltu tarkimmin resurssien ja aikataulun suhteen. Tulevilla viikoilla on pohdittu pääsääntöisesti tulevia töitä. Näillä viikoilla suunniteltuihin aikatauluihin tuleviin häiriöihin pysty- tään varautumaan. (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 58.)

Aikataulun toteutumista voi seurata työmaalla jokainen työtä tekevä henkilö.

Työnjohdon tehtävä on ilmoittaa työmaalla työskenteleville tärkeimmät asiat ylei- sellä ilmoitustaululla. Ilmoitustaulussa on pääsääntöisesti yleistiedot työmaasta, aikatauluista, tiedotteita sekä työturvallisuuteen ja laatuun liittyviä asioita. Ilmoi- tustaulu soveltuu hyvin myös hyödynnettäväksi työmaa-, urakoitsija ja viikoittai- siin kokouksiin. (Koskenvesa ym. 2014: 10.)

Ilmoitustaulun lisäksi viikoittainen lukujärjestys helpottaa hahmottamaan työt, joita on seuraavana luvassa. Lukujärjestyksen voi toteuttaa koko työmaan, työ- ryhmän tai työntekijöiden toimesta. Lukujärjestyksestä olisi hyvä nähdä, milloin mitäkin työtä tehdään missäkin ja kuka sen tekee. Lukujärjestys soveltuu niin run- kovaiheen kuin sisävalmistusvaiheenkin töihin. (Koskenvesa ym. 2014: 31.)

2.3.4 Aikataulujohtamisen työkalut

Aikataulujohtamiseen on paljon erilaisia työkaluja, joiden avulla aikataulun seu- ranta helpottuu. Tällaisia ovat muun muassa sekä Fira Sitedrive että Last Plan- ner System. Nämä molemmat aikataulun seurantaa helpottavat ohjelmat ovat saaneet paljon hyviä käyttökokemuksia LVI-alan ammattilaisilta.

Fira Sitedrive on sekä selainpohjainen että applikaation kautta käytettävä verk- kopohjainen rakennushankkeen aikataulutukseen ja työntekijöiden ohjaukseen tarkoitettu palvelu (Käyttöehdot – Fira Sitedrive 2021). Fira Sitedrive käy sovel- lettavaksi kaikille rakentamisen sidosryhmille ja sen avulla on mahdollista johtaa aikataulua koko rakennushankkeen ajan. Sovelluksen avulla saadaan hyvä tilan- nekuva kaikista työmaalla sekä suunnitteilla että meneillään olevista työtehtä- vistä. Fira Sitedrivessa on mahdollista johtaa monipuolisesti eri työtehtäviä – suunnittelua, tuotantoa, taloteknisiä tai takuutöitä. (Fira Sitedrive – aikataulujoh- tamista yhdessä 2021.)

Oman kokemukseni mukaan Fira Sitedrive soveltuu hyvin aikataulun toteutumi- sen seurantaan ja aikataulun tekemiseen. Aikataulua voidaan seurata puhelinap- plikaation avulla. Eri urakoitsijat pääsevät kuittaamaan tehdyt työt applikaatiossa tai merkitsemään siihen, mikäli jotain esteitä ilmenee. Aikataulua tehdessä voi- daan eri töille asettaa riippuvuuksia toisista töistä, esimerkiksi loppu–alku, alku–

alku tyylisesti. Siinä päästään myös tekemään vastuutiimit ja laittamaan niille omat värinsä. Esimerkiksi sähköurakoitsijalle ja IV-urakoitsijalle omat värinsä. Mi- käli urakoitsijat käyttävät tätä sovellusta paljon, hyödyttävät nämä työmaalla ai- kataulussa pysymistä. Muussa tapauksessa ohjelmasta ei ole hyötyä.

Last Planner on tavaramerkki, jonka omistaa Lean Construction Institute (Kos- kela & Koskenvesa, 2003: 11; Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 16). Last Planner ohjelman keskeisiä elementtejä ovat viikkosuunnitelmien laatiminen sekä val- vonta, joiden avulla pyritään rakennustyömaalla työtehtävien ja -vaiheiden lyhyen aikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen (Koskela & Koskenvesa 2003: 14). Last Plannerin avulla urakoitsijat pääsevät merkitsemään omia töitä seuraavan

kahden tai kolmen viikon ajalle kalenteriin tarralappujen avulla, ja näin muut ura- koitsijat työmaalla näkevät, mitä töitä on tapahtumassa milloinkin ja millä alueilla.

Eri urakoitsijoiden tehtävät laitetaan eri värisille tarralapuille.

Last Planner -ohjelman toiminnan kannalta tärkeitä tehtäviä ovat viikkosuunnitel- mien edellytyksien varmistaminen, osapuolten välisen yhteistyön varmistaminen viikkosuunnitelman kannalta, viikoittainen tehtävien toteutumisen seuranta, val- misteleva suunnittelu tehtävien edellytysten olettamalla tavalla, syiden selvitys, mikäli jotain ei saada toteutettua, vaikuttaminen näihin syihin sekä osapuolten yhteinen rakentamisvaihesuunnittelu (Koskela & Koskenvesa n.d.: 477.)

Viikkosuunnitelmassa työmäärät arvioidaan mahdollisimman hyvin sekä niin, että tehtävät ovat myös käytännössä toteutettavissa. Näin ollen tehtäviä, joiden edel- lytykset eivät ole riittävät, ei oteta viikkosuunnitelmaan. (Koskela & Koskenvesa 2003: 17–18.)

Osapuolten välistä yhteistyötä pyritään parantamaan niin, että viikkosuunnitelma laaditaan yhdessä palaverissa eri urakoitsijoiden kesken. Palaveriin pyritään saa- maan mukaan kaikki työnjohtajat sekä mielellään jokaisen työryhmän yksi edus- taja. Tehtävät suunnitellaan yksittäin ja ainoastaan siinä tapauksessa, että tehtä- vän vastuuhenkilö kykenee luvata tehtävän toteutumisen. (Koskela & Kosken- vesa n.d.: 477.)

2.4 LVI-urakan resurssointi

Kun työmaiden aikataulu on pääpiirteittäin selvillä, aletaan resursoimaan tehtä- ville töille toteuttajia. Resurssiaikataulut laaditaan useimmiten urakointialoittain.

Niissä otetaan huomioon etenkin asentajatarve suhteutettuna yleisaikatauluun.

Lisäksi resursseissa tulee ottaa huomioon, että tarvitaanko työmaalla erikoistyö- kaluja, kuten nostimia. Aikataulua ja tarvittavia resursseja suunniteltaessa tulee myös ottaa suhteuttaa aliurakoitsijoiden työaika aikatauluun. (Kari 2018: 21.)

Pääurakoitsijan tulee tarkastaa LVI-urakoitsijan resurssisuunnitelmat työmaalla ja varmistaa, kuinka resurssit on suunniteltu jakautuvan työmaalla. Resurssit saa- daan tarkastettua työmaalla toisilta urakoitsijoilta kysymysten avulla. Resurssi- suunnitelmista pitää selvitä, onko aikataulu mahdollista toteuttaa sekä onko LVI- urakoitsijalla riittävää määrää työntekijöitä juuri kyseiselle työmaalle suunnitel- tuna. Toinen asia, joka tulisi selvittää on resurssipulan vaikutus työmaan muuhun toimintaan. (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 494.)

LVI-urakan resurssointi on tärkeä työvaihe työmaiden aikataulujen kannalta. Re- surssien määritys lähtee liikkeelle työtehtävien mitoittamisesta. Työtehtäviä voi- daan mitoittaa erillisten työmenekkitietojen tai kokemuspohjan perusteella. Mikäli urakan laajuus on tiedossa ja tehtäville varatut ajankohdat ja työmenekki tiede- tään, pystytään vaadittava työryhmän koko laskea (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 79.)

Kuvassa 4 nähdään LVI-töiden mitoitettuja työsaavutuksia. Siitä voidaan nähdä työryhmän koko, työmenekki tunteina yksikköä kohden ja työsaavutus. Työsaa- vutus saadaan laskettua työryhmän koon, työmenekin ja keskimääräisen työpäi- vän pituuden mukaan, joka on kahdeksan tuntia (Koskenvesa & Sahlstedt 2017:

78). Muun muassa vesi ja viemärikalusteiden työsaavutus toimistorakennuksissa saadaan laskettua, kun tiedetään työn menekki, työryhmän koko ja työpäivän pi- tuus, joka on Suomessa keskimäärin kahdeksan työtuntia. Työsaavutus on työ- päivän pituus jaettuna työmenekki kertaa työryhmän koko. Näin saadaan tu- lokseksi ⁸

0,03∗ 2 = 533,33~533𝑏𝑟𝑚², joka vastaa taulukon työsaavutuksen tu- losta.

Yhden henkilön työsaavutuksen tuntia kohden pystytään laskemaan, kun tiede- tään kokonaistyösaavutus, työpäivän pituus ja työryhmän koko (Koskenvesa &

Sahlstedt 2017: 78). Lasketaan kuvassa 4 näkyvä asuinkerrostalon nousujohto- jen asennuksen yksittäisen työntekijän tuntisaavutus. Työsaavutus tuntia ja hen- kilöä kohden lasketaan jakamalla työsaavutus työpäivän pituudella, minkä jäl- keen se jaetaan vielä työryhmän koolla. 89/8=11,125//:2= 5,56 m²/h. Näin yksi henkilö saa tehtyä tunnissa noin 5,6 neliötä nousujohtojen asennusta.

Kuva 4. LVI-töiden työsaavutukset (Ratu-työsaavutukset n.d).

3 Tutkimusmenetelmä

Tutkimus suoritetaan kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Kvalitatiivisen tut- kimuksen tarkoituksena on tutkia tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman kokonaisval- taisesti (Hirsjärvi ym. 1997: 161). Kvalitatiivinen tutkimus on vapaamuotoinen tutkimus, jossa haastateltavat pääsevät ilmaisemaan kokemuksia ja mielipiteitä vapaasti tutkittavasta ilmiöstä. Haastatteluja voidaan tehdä muun muassa ryh- mätilanteissa ja yksitellen. (Kvalitatiivinen tutkimus 2021.) Kvalitatiivisessa tutki- muksessa nousee esiin vastaajan subjektiivinen kokemus kyseisestä aiheesta.

Tutkimuksessa voi pääpisteenä olla muun muassa määrä tai laatu. (Hirsjärvi ym.

1997: 160.)

Aineisto hankitaan yksilöhaastatteluilla. Haastattelu on kvalitatiivisen tutkimuk- sen pääasiallinen menetelmä. Haastattelujen avulla saadaan kerättyä tietoa huo- mattavasti laajemmin kuin esimerkiksi sähköpostikyselyillä. (Hirsjärvi ym. 1997:

204.) Työhön haastateltiin kolmea LVI-asentajaa, kahta työnjohtajaa ja kahta pro- jektipäällikköä. Haastattelurunko (liite 1) rakentui kahdesta osiosta; taustatie- doista ja avoimista kysymyksistä. Taustatieto-osiossa selvitettiin haastateltavien koulutustaustaa sekä työkokemuksen määrää kyseisellä alalla. Haastattelun avoimien kysymysten määrä vaihteli haastateltavien työtehtävän mukaan. LVI- asentajilta kysyttiin yhdeksän kysymystä ja työnjohtajalta sekä projektipäälliköiltä kysyttiin seitsemän kysymystä. Haastattelun teemat käsittelivät työntekijöiden työtehoa, työjärjestyksen suunnittelua, aikataulutusta sekä rakennusteknisten ja LVI-töiden limittämistä sekä yhteensovittamista.

Haastattelurunko toteutettiin niin, että esitin samat kysymyksen kaikille LVI-asen- tajille, ja vastauksien pohjalta muokkasin haastattelurunkoa sopivaksi työnjohta- jien ja projektipäälliköiden haastatteluja varten. Työnjohtajille ja projektipäälli- köille esitin samat haastattelukysymykset. Menetelmältään haastattelu oli puo- listrukturoitu, eli esitin haastateltaville kysymykset samassa järjestyksessä, joka lisäsi vastausten vertailukelpoisuutta. (Eskola & Suoranta 2008: 86.) Haastatte- lurungon kysymykset olivat tutkimusongelman kannalta perustellut sekä merki- tykselliset (Tuomi & Sarajärvi 2018: 87).

4 Tutkimus ja tutkimuksen tulokset

Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän LVI-alalla työskentelevää henkilöä.

Haastateltavista kolme työskentelee LVI-asentajana, kaksi työnjohtajana ja kaksi projektipäällikkönä. Haastateltavien kanssa sovittiin erikseen haastatteluajan- kohdasta. Haastattelut pidettiin syys- ja lokakuussa 2021 viikkojen 37–40 väli- senä aikana. Haastattelut toteutettiin kasvotusten pääsääntöisesti työmaalla.

Haastattelut pyrittiin toteuttamaan niin, että muita häiriötekijöitä ei ollut. Nauhoitin haastattelut haastateltavien luvalla ja ennen haastattelun aloitusta kerroin haas- tattelun toteutuksesta sekä haastateltavan oikeuksista. Haastateltavista käyte- tään nimityksiä H1–H7; H1–H3 työskentelevät LVI-asentajina, H4–H5 työnjohta- jina ja H6–H7 projektipäällikköinä. Haastateltavista H1–H3 eivät saaneet tutustua haastattelukysymyksiin (liite 1) etukäteen, mutta H4–H7 saivat omasta pyynnös- tään nähdä kysymykset ennen haastattelua.

Haastateltavista LVI-asentajien työkokemus oli 11–35 vuotta joten kaikkien voi- daan sanoa olevan kokeneita työntekijöitä. Kaikilla haastatteluun osallistuneilla LVI-asentajilla on talotekniikan perustutkinto. H2 ja H3 työskentelivät nokkamie- hinä, jotka koordinoivat muiden LVI-asentajien työtehtäviä työskennellessään itse samalla LVI-asentajana.

Haastatelluilla työnjohtajilla työkokemus oli 18–21 vuotta. H4 on ollut viimeiset 13 vuotta nokkamiehen ja työnjohtajan tehtävissä, ja aikaisemmin hän on toiminut rakennusmiehen ja timpurin tehtävissä työmaalla. Toinen työnjohtaja H5 on työs- kennellyt 11 vuotta rakennusmiehenä, kaksi vuotta nokkamiehenä ja viisi vuotta työnjohtajan tehtävissä. Koulutukseltaan molemmat työnjohtajat ovat talonraken- tajia ja siirtyneet kokemuksen kertyessä työnjohtajien tehtäviin työskentelemään.

Projektipäälliköillä työkokemus oli 9–23 vuotta. Haastateltavista H6 on koulutuk- seltaan ylioppilas ja H7 talotekniikan insinööri, pääaineenaan LVI-suunnittelija.

Projektipäällikkönä työskentelevä H6 on tehnyt työnjohtajan töitä uudis- ja kor- jauspuolella yhteensä 13 vuotta ja sitä ennen tehnyt vaadittavat haalariharjoitte- lut. Hän on työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta projektipäällikön tehtävissä.

Toinen haasteltavana ollut projektipäällikkö H7 on työskennellyt työnjohtajana, talotekniikkainsinöörinä ja talotekniikka-asiantuntijana ennen siirtymistään pro- jektipäällikön tehtäviin.

Seuraavaksi käsitellään työtehoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, joita nousi esille tehdyistä haastatteluista. Työtehoon vaikuttavat muun muassa aikataulujen suunnittelu, seuranta, LVI- ja rakennustöiden limittäminen sekä vahva esimies- työ.

4.1 Työtehoa heikentävät tekijät

Haastatteluissa nousi keskeisempänä asiana keskusteltaessa työtehosta ja työn tuottavuudesta tehoton työaika. LVI-asentajista H1 koki materiaalien ja työkalujen siirtelyn tehottomaksi työajaksi. LVI-asentajien H2:n ja H3:n mielestä materiaa- lien siirtely ja työkalujen siirtely kuului heidän työhönsä, eivätkä he näin ollen pi- täneet tätä tehottomana työaikana. H3 puolestaan koki, että liian suuri työmäärä aiheuttaa unohduksia ja tällä tavoin tehotonta työaikaa, kun asioita voidaan jou- tua tekemään useampaan kertaan. Tämä vaikuttaa myös jaksamiseen pidem- mällä aikavälillä.

LVI-asentaja H1 mainitsi työtehon olevan verrannollinen aikaansaannokseen työ- maalla käytettyihin tunteihin nähden. Työnjohtaja H4:n vastauksissa korostui etenkin se, että asentajien työteho vaihtelee erittäin paljon työmaakohtaisesti, mutta lähtökohtaisesti asentajien työtehossa on parannettavaa. Työtehoon hei- kentävästi vaikuttavat myös H1:lta ja H3:lta saatujen vastauksen perusteella mo- nien työntekijöiden pitämät tupakkatauot, jotka tapahtuvat työajalla, mutta ei tau- koaikana.

”Työkalujen, materiaalien ja asentajien siirtymiset työpisteiden välillä vievät aina tällaisissa tapauksissa paljon aikaa ja niitä saadaan vähennettyä, kun edetään

järjestelmällisesti.” (H4)

Työtehoa heikentää työmaalla monet eri tekijät, kuten turha hyppiminen tai juok- suttaminen paikasta toiseen sekä turhien liikkeiden tekeminen työmaalla. Turhilla liikkeillä tarkoitetaan muun muassa siirtymiä huoneistosta toiseen ja takaisin ly- hyellä aikavälillä. Näitä edelle mainittuja työtehoa heikentäviä tekijöitä kokivat kaikki haastatteluihin osallistuneet LVI-asentajat. LVI-asentajien huoli työtehoa heikentävistä tekijöistä ei ole turha, sillä Seppäsen ym. (2019: 29) tutkimuksen mukaan jopa 25 prosenttia työajasta voi kulua odotteluun ja turhien liikkeiden te- kemiseen työmaalla. Näin ollen juoksuttamisen ja hyppelyn edestakaisin voidaan nähdä olevan suurimpia haasteita työmailla. Siten on selvää, että työolosuhteet tulisi järjestää niin, että LVI-asentaja pääsee tekemään hänelle merkityt työt hä- nelle suunniteltuna ajankohtana. Työolosuhteiden merkitys nousi esille myös työnjohtaja H4:n vastauksissa.

Projektipäällikkö H6:n haastattelussa nousi kuitenkin esille, että saneerauskoh- teiden työt eivät aina voi edetä systemaattisesti, esimerkiksi uusien selvitysten ja katselmuksien tekemisen takia. Tällaiset työmaasta riippumattomista syistä ta- pahtuvat viivästymiset vaikuttavat niin LVI-asentajien kuin muidenkin työntekijöi- den työtehoon negatiivisesti.

4.2 Suunnittelun taso merkittävässä roolissa työtehon parantamisessa

Korjaustyömailla koettiin kaikkien haastattelujen perusteella, että suunnitelmat eivät ole useinkaan paikkaansa pitäviä ja suunnitelmat ovat ristiriitaisia keske- nään. Haastatteluissa ilmeni, että suunnitelmat täytyisi yhteensovittaa keskenään jo ennen töiden aloitusta kussakin hankkeessa työmaalla. Tällä tavoin ristiriitai- suuksiin pystyttäisiin reagoimaan hyvissä ajoin, ja näin ollen aikatauluviiveitä ei mahdollisesti syntyisi. Tällainen toimintatapa voisi säästää työaikaa työmaalla, parantaa kustannustehokkuutta sekä asentajien työtehoa.

Myös taloteknisten töiden aikataulujen tekemisen jälkeen työt tulisi tahdistaa yleisaikatauluun ja kaikkien tehtävien kestoihin (Kolhonen & Koskenvesa 2003:

493). Kaikilla muilla haastateltavilla paitsi LVI-asentaja H1:llä nousi esille, että hyvien työsuunnitelmien koettiin parantavan työtehoa työmaalla ja vähentävän

asentajan omaa suunnittelua työmaalla. Kaikki LVI-asentajat kokivat oman työn suunnittelun ja valmistelun erittäin merkittäväksi työtehon kannalta.

Projektipäällikkö H6 mainitsi, että olisi hyvä saada suunnittelijoita tekemään työ- maakäyntejä enemmän ja näin parantamaan suunnittelun tasoa. Tärkeänä työ- vaiheena hän piti muun muassa tarkemittausten tekoa, jolla säilytään myöhem- mässä vaiheessa tulevilta yllätyksiltä muun muassa kalusteiden mahtumisen suhteen. Suunnittelun tason merkitys nousi esille myös LVI-asentajan H2 ja työn- johtaja H4:n esittämissä vastauksissa. Suunnittelun ja organisoinnin voidaan nähdä vaihtelevan paljon työmaittain.

”Olisi parempi, jos työjärjestys olisi selkeämpi ja niissä pysyttäisiin myös. Tällein asioita voitaisiin ennakoida paremmin.” (H1)

LVI-asentajat H1–H3 ja työnjohtaja H4 kokivat oikeanlaisen aikatauluttamisen ja ennalta suunnittelun olennaiseksi osaksi työtehon parantamista. LVI-asentajien mielestä haasteita ilmenee etenkin pääurakoitsijan puolella, kun muiden urakoit- sijoiden mielipiteitä aikataulusta ei oteta huomioon suunnitteluvaiheessa. Tämä puolestaan aiheuttaa epärealistisia aikatauluja työmaalle.

Työnjohtaja H4:n mukaan työnjohtaja pystyy vaikuttamaan positiivisesti asenta- jien työtehoon paremmalla organisoinnilla ja tilojen työolosuhteiden järjestämi- sellä kuntoon oikeaan aikaan. Työpisteiden tulisi olla sellaisessa kunnossa, että niihin päästään työskentelemään silloin, kun töiden on tarkoitusta alkaa.

4.3 Aikataulujen vaikutus työtehoon

Aikatauluista kiinni pitäminen on olennaista jokaisella työmaalla, sillä tämän avulla jokainen työntekijä pääsee ajallaan tekemään hänelle merkattuja töitä.

Projektipäällikkö H6:n mukaan aikatauluista tulisi pitää myös kiinni siitä syystä, että yleensä työn tilaaja, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, ei anna lisäaikaa ura- kalle ilman päteviä perusteita.

Turhien siirtymien huomioiminen aikatauluissa vähentää työtehon alenemista, sillä esimerkiksi LVI-asentajalla, joka pääsee tehokkaasti tekemään samalla

“reissulla” kylpyhuoneen ja keittiön kalustuksen ja kytkemään kaikki hanat ja vie- märit, ei hänen työtehonsa alene turhien siirtymien vuoksi. Tarpeeksi väljillä ai- katauluilla, aikatauluseurannalla ja riittävällä resursoinnilla on mahdollista paran- taa työtehoa, jota käsitellään seuraavissa alaluvuissa.

4.3.1 Liian kireät aikataulut ja riittävä resursointi

LVI-asentajien H1–H3 vastauksissa nousee esille, että liian kiireiset aikataulut aiheuttavat työtehon heikkenemistä, mutta työnjohtajien H4–H5 ja projektipäälli- köiden H6–H7 mukaan haasteet yleisaikataulussa johtuvat siitä, että työmaan ai- kataulua ei ole seurattu riittävällä tarkkuudella ja reagoitu asioihin niiden vaati- malla tavalla. Työnjohtaja H5:n mukaan riittävä työnohjaus voi auttaa yksittäisen LVI-asentajan työtehon paranemiseen esimerkiksi käymällä suunnitelmat ja ai- kataulut läpi sekä varmistamalla, että jokainen on kartalla omista työtehtävistään.

” – – eivät yleisesti ottaen ole liian kireitä. Itse koen että kiireet johtuvat useim- min siitä, että aikataulua ei ole seurattu tai työmaan resursseihin ei olla reagoitu

aikataulun vaatimalla tavalla.” (H7)

Työnjohtajien ja projektipäälliköiden tehtävänä on tarkistaa resurssisuunnitelmat ja selvittää niiden mahdolliset resurssijakaumat ja -piikit (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 494). Resurssisuunnitelmien tarkistus ja tuntemus mahdollisista resurssia koskevista haasteita on usein tiedossa työmaiden toimihenkilöillä. Sitä selittääkin se, että työnjohtajien H4–H5 ja projektipäälliköiden H6–H7 mukaan kireät aika- taulut on mahdollista toteuttaa riittävällä resursoinnilla. Lisäksi yleensä kireä ai- kataulu vaatii työntekijöiltä pidempiä työpäiviä ja viikonlopputöitä, jos töitä ei ole resursoitu riittävällä tavalla. Pidempien työpäivien ja viikonlopputöiden varjopuo- lena on heikko valvonta työmaalla sekä työntekijöiden heikko vireystila. Heikko vireystila saattaa johtaa viimeistelytyön heikkoon laatuun.

Parannusehdotuksina kireisiin aikatauluihin LVI-asentajat ehdottivat löysempiä aikatauluja, mutta projektipäälliköiden ja työnjohtajien mukaan aikataulutus, sen

seuranta ja oikeanlainen resurssointi toimivat paremmin. Oikeanlaisessa resur- soinnissa on tärkeää ottaa huomioon muun muassa tehtävien töiden resurssiriip- puvuudet ja pohtia, miten paljon mahdollinen resurssivaje vaikuttaa koko hank- keeseen (Kolhonen & Koskenvesa 2003: 494). Työnjohtaja H4:n mukaan resurs- seja työtehtävien suorittamiseen ajallaan on useimmiten riittävästi, mutta esimer- kiksi sairaustapaukset voivat aiheuttaa aikatauluun muutoksia, jotka puolestaan voivat dominoefektin lailla aiheuttaa työtehon heikkenemistä muilla työntekijöillä.

Mikäli työt etenevät suunnitellusti ja niille tarkoitetuilla resursseilla, ei haasteita aikataulussa pysymiseen kuitenkaan syntyisi ja resurssit olisivat riittävät.

Työnjohtaja H4 huomautti haastattelussaan, että työmailla tulee eteen tilanteita, joissa urakoitsijat kuitenkin lähtevät tekemään töitä omaa tahtia eivätkä etene suunnitelmallisesti, mikäli työjärjestystä työmaalla ei valvota. Tämän voidaan nähdä johtavan siihen, että toisten urakoitsijoiden töihin tulee sekaannusta ja tämä voi aiheuttaa ylimääräisiä siirtymiä työmaalla, joiden voidaan todeta heiken- tävän työtehoa. Isoilla työmailla kuitenkin on yleensä niin asentajille kuin muillekin työtekijöille tehtäviä, joita voidaan tehdä omien hommien keskeytyessä hetkeksi.

Etenkään silloin työt eivät niin sanotusti lopu, mikäli asentaja osaa tehdä moni- puolisesti erilaisia oman alan töitä.

Työmaan resursointi ja töiden organisointi ovat tärkeässä roolissa kaikkien LVI- asentajien H1–H3 mukaan. Tätä mieltä ovat myös työnjohtajat H4 ja H5. Orga- nisoinnissa voitaisiin ottaa muun muassa huomioon työtehtävien tekeminen pa- reittain. Työskentely pareittain nostaisi myös parina työskentelevien asentajien motivaatiota. Esimerkiksi työmaalla toisen asentajan asentaessa WC-istuinta, pari tulisi heti perään asentamaan altaan kylpyhuoneeseen, joten kalustus kysei- sessä kylpyhuoneessa valmistuisi saman päivän aikana. Näin ei kuluisi turhaa aikaa, sillä työpari tietäisi olevansa toisen töistä riippuivainen mikä puolestaan parantaisi työsuoritusta.

4.3.2 Fira Sitedrive ja Last Planner System tukemassa työtehoa (aikatau- lun seurannan työkalut)

Aikatauluseuranta on tärkeää jokaisella työmaalla, sillä rakennusurakan myöhäs- tymisestä seuraa useimmiten suuret tappiot yritykselle. Hyvä suunnittelu ja tiukka aikatauluseuranta ovat avain työtehon tukemiseen. Työmaalla esiintyviin muu- toksiin tulee välittömästi reagoida, mikäli tarvetta ilmenee. (Hyvä aikataulujohta- minen rakennusalalla 2021.) Aikatauluseurantaan soveltuvat hyvin muun muassa Last Planner System ja Fira Sitedrive.

Kaikilla haastateltavilla oli hyviä kokemuksia Last Planner Systemin käytöstä.

LPS:n koettiin olevan havainnollistava tapa aikatauluttaa päivittäisiä toimia työ- maalla.

”Last Planner on toinen hyvin havainnollistava aikataulutus tapa päivittäiseen tekemiseen. Olen kokenut sen todella hyväksi työkaluksi aikaisemmilla työ-

mailla työvaiheaikataulujen lisäksi.” (H6)

Projektipäällikkö H7 mainitsi, että Last Planner sopii hyvin asuntokohtaiselle ta- solle käytettäväksi. LVI-asentaja H1:n vastauksessa suunnittelun vaikutuksesta työtehoon nousi esille, että mikäli työmailla olisi vielä paremmin Last Planner käy- tössä, urakoitsijoiden mietteet aikataulutuksesta otettaisiin paremmin huomioon.

Aiemmin käytössä kyseisillä työmailla on ollut käytössä vain kalenteri tai muita aikataulusovelluksia, kuten Planet, tai Homerun-palvelun aikataulutyökalu. Nyky- ään on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää uudenlaista verkkopohjaista menetel- mää eli Fira Sitedrivea. Fira Sitedriven käyttöönottoa on edeltänyt haasteet työ- maiden aikataulujen seurannassa. Se on työnjohtajien ja projektipäälliköiden mielestä helppokäyttöinen ja hyvä ohjelma, jonka avulla voidaan luoda aikatau- luja ja seurata työnmaan aikataulun toteutumista.

”Sitedriven avulla aikataulu saadaan näkymään kaikilla urakan osapuolilla.” (H5)

Fira Sitedriven avulla työmaan aikataulu on helppo saada näkyville kaikille ura- koitsijoille, jotta esimerkiksi LVI-asentajien nokkamiehet voivat kuitata alaistensa töitä siellä tehdyksi.

4.4 Työmaiden tahdistavien töiden aikataulutus suhteessa työtehoon

Työmaiden tehtävät ovat usein riippuvaisia toisistaan, sillä useimmiten jokin tietty tehtävä voidaan aloittaa paikassa vasta, kun edellinen työtehtävä on päät- tynyt samassa paikassa. Työtehtävien keskinäisiä riippuvuuksia voidaan tarkas- tella muun muassa tehtäväluettelon tavulla. (Koskenvesa & Sahlstedt 2017: 81.)

”– – Kaikki työmaan tahdistavat työt limittyvät jotenkin LVI-töihin työmaalla. – –”

(H6)

LVI- ja rakennustöiden limittämisen suunnittelu ja aikataulutus kulkevat käsi kä- dessä. LVI-asentajat H1–H3 mainitsivat, että LVI- ja rakennustöiden limittämi- sessä on työmailla aina haasteita ja niitä pitää pyrkiä parantamaan. LVI- ja ra- kennustöiden limittäminen vaihtelee työmaittain. H1 ja H2 mainitsivat, että nykyi- sellä työmaalla tämä on kuitenkin aika hyvällä tasolla. H3 ilmoitti, että hänen ny- kyinen työmaansa on vasta aluillaan, että ei osaa vielä sanoa siitä mitään.

Kaikilla asentajilla oli yhteinen näkemys tärkeimmästä rakennuspuolen työstä, joka vaikuttaa heidän töihinsä. Tämän koettiin olevan laatoitustyöt. Myös työnjoh- tajat H4–H5 ja projektipäälliköt H6–H7 pitivät laatoitusta LVI-asentajien kannalta tärkeänä työvaiheena. Laatoitustyöt vaikuttavat merkittävästi kylpyhuoneissa ja wc-tiloissa LVI-asentajan pintaputkituksiin. Mikäli laatoittaja on myöhässä omasta aikataulusta, tämä vaikuttaa merkittävästi pintaputkien asennukseen ja kalustuk- seen.

Toinen merkittävä rakennuspuolen työ aikataulutuksen kannalta, joka nousi esille H2–H7 vastauksien perusteella, on lattiavalutyöt. Vastauksien mukaan lattiavalut ovat tahdistava työvaihe, ja niiden tekeminen vaikuttaa myös moniin muihin töihin työmaalla. Lattiavalun aikataulu tahdistaa sitä ennen tehtäviä työvaiheita ja

lattiavalujen jälkeen monelle ammattiryhmälle avautuu tilaa työmaalla. Ennen lat- tiavaluja urakoitsijoiden tulee tehdä kylpyhuoneen ja wc-tilan lattioiden viemäri- hajotukset, lattiatäytöt ja lattialämmityskaapeloinnit. H2 vastauksista nousi esille, että tämän jälkeen LVI-asentajan on mahdollista aloittaa jo tekemään kattohajo- tuksia ja vesimittareiden asennuksia. Yleensä kattohajotukset ja vesimittareiden asennukset tehdään kuitenkin vasta vedeneristämisen jälkeen, koska LVI-asen- tajilla on myös muita töitä tehtävänä tämän jälkeen, H4 huomauttaa.

Haastatteluiden perusteella LVI-töistä vesi- ja viemärinousut ovat merkittävä työ- vaihe, joka vaikuttaa muihin töihin. Nousuihin voidaan sijoittaa myös sähkölinjat eli tällöin niitä kutsutaan LVIS-nousulinjoiksi. H4 mainitsee, että nousulinjojen teon jälkeen avautuu tilaa monelle ammattiryhmälle työmaalla. Kun ne on tehty, pääsee esimerkiksi eristäjä tekemään eristyksiä, rakennusurakoitsija tukkovaluja, valuvalmisteluita ja rakentamaan koteloita LVIS-nousuille. LVIS-nousut pitää huomioida aikataulua tehdessä, työnjohtaja H4 huomauttaa.

Työnjohtaja H5 nosti seinien tasoitustyöt merkittäväksi tekijäksi aikataulun kan- nalta. Seinien tasoitustyöt ja lattiavalut ovat sellaisia, joiden pitää olla tehtynä ai- kataulun mukaisena ajankohtana. Muut työt voidaan työmaalla limittää keske- nään rauhassa, eikä tässä haittaa muutaman päivän heitto aikatauluun nähden, H5 toteaa.

Rakennus- ja LVI-töiden oikeanlaisen limittämisen koetaankin vaikuttavan posi- tiivisesti työtehoon ja aikataulussa pysymiseen. Tärkeä asia limittämisessä on H4:n mukaan se, että yksi ammattiryhmä tekee töitä yhdessä kylpyhuoneessa kerrallaan. Työskennellä voidaan kuitenkin saman linjan eri kerroksissa.

4.5 Esimies- ja yhteistyö avainasemassa kohentamassa työtehoa

Vastauksissa nousee esille myös hyvä esimiestoiminta osana työtehon paranta- mista. Etenkin työnjohtajien asiallisen käytöksen pitävän työntekijöiden työmoti- vaation hyvänä, ja näin ollen lisäävän työtehoa tai pitävän sen entisellään. Haas- tateltavista kaikki LVI-asentajat kokivat, että työnjohtajien tietous vaihtelee

hurjasti ja mainitsivat, että osa juoksuttaa turhaan ympäri työmaata. H1–H4 olivat sitä mieltä, että työnjohtajan pitäisi kyetä saamaan asentajille työolosuhteet sel- laisiksi, että työt päästään aloittamaan oikeaan aikaan, eikä tarvitse ensimmäi- senä tehdä mitään ylimääräisiä valmisteluita tai siivouksia työpisteessä.

Projektipäällikkö H7 toteaa haastattelussa, että esimiesten tulisi omalla työllään tuoda työtavat, suunnitelmat, työtehtävät ja aikataulut kaikkien työmaalla työs- kentelevien urakoitsijoiden tietoon. LVI-asentaja H2:n mukaan pääurakoitsijoiden tulisi huomioida aliurakoitsijoiden mielipiteet ja tietotaito työmaalla. Lisäksi ura- koitsijoiden hyödyntäminen esimerkiksi aikataulujen suunnittelussa voi parantaa aikatauluissa pysymistä ja näin ollen myös työtehoa.

Projektipäällikkö H6 toteaa, että työmaalle pystytään luomaan niin sanottu yhteen puhaltamisen meininki, jossa asentajat keskustelevat ja ratkovat keskenään työ- maan haasteita. Projektipäällikkö pystyy luomaan eväät työmaalle päätöksente- koon, ja auttaa alihankkijoiden työnjohtoa ketjumaan töitä urakoitsijoiden työnte- kijöille. Lisäksi projektipäällikkö voi yhdessä työnjohdon kanssa havainnoida työ- maalla, jos joku osa-alue jää jälkeen, ja tehdä tarvittavat toimenpiteet näiden kor- jaamiseksi.

Etenkin elementtitalokohteiden työaikatauluissa voitaisiin säästää aikaa teke- mällä tiivistä yhteistyötä, toteaa LVI-asentaja H3. Ehdotuksen mukaan eri am- mattiryhmien nokkamiehet kävisivät yhdessä jo purkuvaiheessa purku-urakoitsi- jan kanssa läpi reititystä varten rakennettavia tai korjattavia tiloja. Näin ollen voi- taisiin välttyä ikäviltä yllätyksiltä aloitettaessa tarvittavia töitä. Purku-urakoitsija pääsisi pari viikkoa edellä tekemään omia töitänsä, minkä jälkeen töitä jatkettai- siin yksi ammattiryhmä kerrallaan.

Tällaisessa tapauksessa oman työn suunnitteluun on jäänyt riittävästi aikaa, eikä ylimääräisiä yllätyksiä pitäisi ilmestyä hirveästi. Tämä myös auttaa ajan säästä- misessä. Toki tuollainen varmasti lisäisi urakka-aikaa muutamalla viikolla, mutta voisi säästää loppupäässä jopa puolitoista kuukautta. Tämä idea oli lähtöisin

siitä, kun kyseinen asentaja on työskennellyt aikaisemmin Ruotsissa ja sanoi tä- mänlaisen toimintatavan toimineen siellä hyvin.

5 Luotettavuus

Haastateltavien otanta on pieni, ja sen takia suuria johtopäätöksiä ei voida suo- raan näiden perusteella lähteä tekemään. Useilla haastateltavilla oli kuitenkin sa- manlaisia huomioita keskenään liittyen työtehoon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

Työtehoa on kuitenkin aikaisemmin tutkittu ja tutkimustuloksia voidaan vertailla aiempiin tuloksiin. Tutkimus on laadullinen ja antaa hyvät näkemykset haastatel- tavien mielipiteistä.

Tutkimuksen avulla saadaan haastateltavien omia mielipiteitä esille liittyen LVI- asentajien työtehoon ja siihen, kuinka työtehoon voidaan vaikuttaa omalla teke- misellä, suunnitelmilla ja oikeanlaisella aikataulutuksella. Kaikilla haastateltavilla on kertynyt reilusti, 9–35 vuotta, työkokemusta, mikä lisää tutkimuksen luotetta- vuutta.

Tutkimuksen luotettavuutta olisi voinut lisätä haastattelemalla myös LVI- ja ra- kennussuunnittelijoita sekä rakennusarkkitehtejä tutkittavasta ilmiöstä jo haasta- teltujen ammattiryhmien lisäksi. Suunnittelijoilla olisi voinut olla näkemyksiä muun muassa aikataulujen merkitykseen ja seurantaan. Suunnittelijoita haastattele- malla voitaisiin saada tietoa korjausrakentamisen työmaiden suunnitelmiin liitty- vistä haasteista. Suunnittelijoiden haastattelu voisi olla olisi olennaista myös ra- kennus- ja taloteknisten töiden yhteensovittamisen ja limittämisen kannalta.

Lisäksi otantaa olisi voinut luotettavuuden lisäämiseksi nostaa. Eri toimijoiden nä- kökulmia ja mielipiteitä tutkittavasta ilmiöstä olisi saatu vielä laajemmin selville, mikäli olisi haastateltu eri toimijoiden ryhmästä vähintään kolmea henkilöä. Isom- malla otannalla olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempaa vertailua tutkitta- vasta ilmiöstä.

6 Päätelmät

Tutkimus oli onnistunut, ja tutkittaviin aiheisiin saatiin monipuolisia vastauksia.

Moneen aiheeseen haastatelluilla nousi samankaltaisia huomioita esille, mutta myös eroavaisuuksia vastauksissa tuli ilmi. Tutkimukseni tarkoituksena oli löytää seuraavaan kahteen asiaan vastaukset: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat LVI-asenta- jien työtehoon? 2. Onko rakennusteknisten ja LVI-töiden tehokkaammalla ja loo- gisemmalla suunnittelulla sekä limittämisellä vaikutusta työtehoon?

Haastatteluista saatujen vastausten perusteella huomattiin, että LVI-asentajien työtehoon on monia vaikuttavia tekijöitä. LVI-asentajien työteho on vastausten perusteella todella riippuvaista sekä oikeanlaisesta aikataulutuksesta että hyvistä työsuunnitelmista. Myös muiden urakoitsijoiden yhteistyöstä. Suurin toimenpide, joilla asentaja voi itse vaikuttaa omaan työtehoonsa, on oman työn suunnittelu kaikkien LVI-asentajien H1–H3 mukaan. Esimerkiksi aiemmin mainittu lukujärjes- tyksen tekeminen (ks. luku 2.4.3) voi auttaa hahmottamaan omat työt viikoittain tai kahden viikon välein tunti- ja päiväkohtaisesti.

Rakennusteknisten töiden ja LVI-töiden oikeanlaisen limittämisen koettiin olevan erittäin merkittävä tekijä työtehon paranemisen kannalta. Haastateltavat totesi- vat, että tässä asiassa on lähes jokaisella työmaalla parannettavaa. Tässä nousi esille myös looginen järjestys työtä tehdessä. Ehdotuksena oli, että työt tehtäisiin aina linja kerrallaan alhaalta ylöspäin, minkä seurauksena turha juokseminen edestakaisin työmaalla jäisi vähemmälle ja hukka-aikaa tulisi työpäivän aikana vähemmän.

Aikataulun pitävyyden kannalta tärkeitä olivat lattiavalutyöt sekä LVIS-nousulin- jojen tekeminen lähes kaikilla haastateltavilla. Haastatteluissa mainittiin kaikkien tahdistavien rakennusteknisten töiden limittyvän LVI-töihin työmaalla. Aikataulu- jen suunnittelussa voitaisiin tehdä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi aikataulusuunnittelussa tulisi pääurakoitsijan kuulla myös työmaalla työskentele- vien urakoitsijoiden mietteitä siitä, millaisessa työjärjestyksessä töitä voitaisiin tehdä. Töiden limittämisessä voisi soveltaa muun muassa jana-aikataulua, jossa

tehtävät jaetaan osakohteittain. Jana-aikataulusta voi myös löytyä tietoa työme- nekeistä, työsaavutuksista sekä työn kestosta. (Koskenvesa ym. 2014: 24.) Suunnitelmat koettiin usein puutteellisiksi, ja näin ollen tämä vie ylimääräistä ai- kaa työmaalla. Oikeanlaisen limittämisen työmaalla koettiin parantavan asenta- jien työtehoa. Urakoitsijoiden osaamisen hyödyntämistä pidettiin myös tärkeänä, ja tähän Last Planner -ohjelma soveltui hyvin. Tässä urakoitsijat saivat laittaa omia töitänsä ylös viikkokalenteriin, ja heidän mielipiteensä voitiin ottaa parem- min huomioon. Urakoitsijoilla itsellään on varmasti paras näkemys siitä, mitä hei- dän työnsä vaatii. Myös Fira Sitedrive -ohjelman mainittiin helpottavan töiden li- mittämistä ja aikataulun seurantaa työmaalla.

Kehitysehdotuksena työmaalla sekä pää- että aliurakoitsijoiden esimiehet voisi- vat ennakoida tehtävät työt riittävästi ennen töiden tekemistä. LVI-asentajien työ- tehoa voitaisiin parantaa esimerkiksi niin, että työnjohtajat, projektipäälliköt tai tu- levat asentajat tarkastaisivat töiden edellytykseen vaadittavat kalusteet etukä- teen ainakin viikkoa aiemmin, jotta jäisi mahdollisesti riittävästi aikaa reagoida kalustepuutoksiin. Näin tilatut kalusteet olisivat asunnossa jo valmiiksi, kun asen- taja on menossa paikan päälle asentamaan niitä. Jos nämä asiat olisivat kun- nossa ja ennakoitu ennen töiden aloittamista, ei synny ikäviä yllätyksiä ja töitä päästään tekemään ilman ajan hukkaa.

7 Yhteenveto

Tämän opinnäytetyön avulla saatiin hyvä käsitys siitä, että LVI-asentajien työte- hoon vaikuttavat monet eri tekijät. Työtehoon vaikuttaa erityisesti oikeanlainen aikataulutus sekä aikataulujen noudattaminen kaikkien työhön osallistuvien taho- jen puolelta. Haastatteluiden perusteella LVI- ja rakennusteknisten töiden aika- tauluttaminen vaatii osaamista ja tietämystä laajasti eri töistä sekä tiivistä yhteis- työtä työmaille eri urakoitsijoiden välillä. Samankaltaisia vastauksia työtehoon liit- tyen saatiin myös Building 2030 -hankkeessa (ks. luku 2.2).

Tutkimuksen avulla saatiin selville, kuinka tärkeä rooli suunnitelmilla, aikataulu- tuksella ja sen seurannalla on työtehon kannalta. Esimerkiksi Fira Sitedrive on erinomainen työväline aikataulujen suunnitteluun ja seurantaan, sillä sekä pää- urakoitsija että monet eri aliurakoitsijat pystyvät yhteisellä sovelluksella merkitse- mään työt, jotka ovat tekemättä, käynnistetty tai tehty. Ohjelmalla voidaan myös raportoida kaikille osapuolille, mikä on syynä, jos jotain työtehtävää ei voida aloit- taa tai tehdä valmiiksi ajallaan.

Aiheesta olisi mielenkiintoista tehdä tutkimusta myös kvantitatiivisesti. Työtehoon vaikuttavia tekijöitä voitaisiin tarkastella useammissa rakennus- ja LVI-alan yri- tyksessä määrällisin menetelmin tekemällä muun muassa e-lomake-muotoinen kysely alan ammattihenkilöille.

Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista saada tietoa samasta aiheesta isom- malla otannalla. Suurempi otanta tutkimuksessa olisi varmasti parantanut myös mahdollisuuksia saada parempia kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia työtehon pa- rantamiseksi LVI-asentajilla. Myös tekemällä ryhmähaastatteluja eri ammattiryh- mien kesken voitaisiin saada antoisaa keskustelua työtehosta.

Lähteet

Aaltonen, Tapio. 2021. Yritystoiminta – tuottavuus. Verkkoaineisto.

<http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/tuottavuus> Luettu 10.8.2021

Fira Sitedrive – hyvää aikataulujohtamista yhdessä. 2021. Verkkoaineisto. Fira Smart. <https://firasmart.com/fi/sitedrive/> Luettu 4.10.2021

Eskola, Jari & Suoranta, Juha. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. pai- nos. Tampere: Osuuskunta Vastapaino.

Hirsjärvi, Sirkka; Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula. 1997. Tutki ja kirjoita. 22.

painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Holopainen, Reijo. 2021. Ajanhukkaa voidaan karsia perinpohjaisilla uudistuk- silla. Rakennustaito 1/2021, 30–32.

Hyvä aikataulujohtaminen rakennusalalla. 2021. Verkkoaineisto. Bemapro.fi

<https://www.bemapro.fi/post/hyv%C3%A4-aikataulujohtaminen-rakennus- alalla> Luettu 8.10.2021

Kari, Arto. 2018. Toiminnanohjauskirja – ohjeistus kirjan tekoon. Esite. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy

Kolhonen, Riku & Koskenvesa, Anssi. 2003. Talotekniikan aikataulutus. Raken- tajain kalenteri 88, 491–497.

Korjausrakentaminen. 2021. Suomen virallinen tilasto. Verkkoaineisto. Tilasto- keskus. <https://www.tilastokeskus.fi/til/kora/index.html> Luettu 28.8.2021 Koskela, Lauri & Koskenvesa, Anssi. n.d. Last Planner – toimiva tuotannonohjaus työmaalla. Verkkoaineisto. Rakennustieto Oy <https://www.rakennus- tieto.fi/Downloads/RK/RK040502.pdf> Luettu 2.10.2020

Koskela, Lauri & Koskenvesa, Anssi. 2003. Last Planner -tuotannonohjaus ra- kennustyömaalla. Espoo: VTT

Koskenvesa, Anssi & Sahlstedt, Satu. 2017. Rakennushankkeen ajallinen suun- nittelu ja ohjaus RATU. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Talonrakennusteollisuus Koskenvesa, Antti; Sahlstedt, Satu; Lindberg, Rita; Kivimäki, Christian; Koistinen, Lauri; Palolahti, Tuomas & Lahtinen, Matti. 2014. Toimiva työmaa, Hyvät käytän- nöt. Helsinki: Mittaviiva Oy; Talonrakennusteollisuus ry.

Kvalitatiivinen tutkimus. 2021. Suomen virallinen tilasto. Verkkoaineisto. Tilasto- keskus. <https://www.stat.fi/meta/kas/kvalit_tutkimus.html> Luettu 7.10.2021

Käyttöehdot – Fira Sitedrive. 2021. Verkkoaineisto. Fira Smart. <https://fira- smart.com/fi/sitedrive/kayttoehdot/> Luettu 4.10.2021

Myllärinen, Tomi; Pahajoki, Hannu; Peltonen, Panu & Saarikko, Juhani. 2019a.

Rakentamisen perusteet. 2., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy

Myllärinen, Tomi; Pahajoki, Hannu; Peltonen, Panu & Saarikko, Juhani. 2019b.

Talonrakennus –, Kantavat rakenteet ja sisävalmistustyöt. 1. painos. Helsinki:

Sanoma Pro Oy.

Rakennusurakan yleiset sopimusehdot. 1988. RT 16-10660. Rakennustieto Oy.

Suomen toimiala- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry & Rakennustietosäätiö.

Ratu-työsaavutukset. (n.d.) Helsinki: Rakennustieto Oy, Rakennusteollisuus &

Mittaviiva Oy.

Seppänen, Olli; Lehtovaara, Joonas; Lappalainen, Eelon; Uusitalo, Petteri; Hii- tola, Timo; Sahlberg, Jenni & Jääsvuo, Julianna. 2020. Building 2030: Hajautettu työnsuunnittelu – loppuraportti. Helsinki: Aalto-yliopisto.

Seppänen, Olli; Lehtovaara, Joonas; Uusitalo, Petteri; Lappalainen, Eelon; Ruo- homäki, Anton; Pasila, Hans; Salerto, Saara; Koniel, Ossi & Järvinen, Teemu.

2019. Building 2030 – Hukan mittaaminen suunnittelussa ja tuotannossa loppu- raportti. Helsinki: Aalto-yliopisto.

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.

Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Työn tuottavuus. 2021. Suomen virallinen tilasto. Tilastokeskus.

<https://www.stat.fi/meta/kas/tyon_tuot.html> Luettu 10.8.2021