01. Hallinto
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomäärära-ha 3 v)
Momentin määrärahaa (15,3 milj. euroa) käytetään valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuol-lon tietojärjestelmäpalveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. On myönteistä, että ns. Kanta-hankkeessa toteutetut palvelut on jo otettu laajalti käyttöön ja kehittämistyön painopiste alkaa nyt siirtyä sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän, ns. Kansa-hankkeen toteuttamiseen.
Valiokunta toteaa, että sote-uudistusta sekä siihen liittyviä itsehallintoalueita koskevat linjaukset merkitsevät suuria kehittämistarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille.
Valiokunta pitää hyvänä sote-ratkaisuun (7.11.2015) sisältyvää linjausta, jonka mukaan itsehal-lintoalueille perustetaan mm. yhteiset valtakunnalliset henkilöstö-, talous- ja tietohallinto- ja ICT-palvelut ja mahdolliset yhteiset laiteinfrastruktuuripalvelut. Itsehallintoalueiden yhteisen valtakunnallisen tietohallinto- ja ICT-palvelun tärkeänä käytännön tehtävänä on toteuttaa tiedon integraatiolle ja palveluiden sujuvuudelle tarvittava yhtenäinen ICT-alusta.
Valiokunta korostaa, että hankkeita on edistettävä määrätietoisesti ja huolehdittava siitä, että tie-tojärjestelmien yhteentoimivuus ja käytettävyys varmistetaan. On aivan olennaista, että tietojär-jestelmät lisäävät työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta ja että ne edistävät myös palveluiden laa-tua, saatavuutta ja tasa-arvoa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että tietojärjestelmien yhteentoimivuus varmistetaan myös yksityisen ja julkisen sektorin tietojärjestelmien kanssa. Itsehallintoalueiden tietohallinto ja säh-köinen asiointi on myös järjestettävä niin, että se liittyy saumattomasti osaksi kansallista palve-luväylää ja siihen liittyviä muita palveluita.
korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kes-tävän rahoitustason saavuttamiseksi (VaVM 37/2014 vp).
Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainitun lausuman mukaisesti hallitus selvittää, miten tut-kimuslaitosten lakisääteisten tehtävien hoitaminen turvataan ja miten päätöksenteon pohjaksi tar-vittava tutkimustieto tulevaisuudessa hankitaan.
Valiokunta viittaa myös hallituksen sote-linjaukseen 7.11.2015 ja pitää välttämättömänä, että tut-kimuksen ja kehittämistyön toimintaedellytykset ja resurssit varmistetaan sote- ja itsehallintouu-distuksessa. Samalla on turvattava sosiaalialan tutkimus ja kehittäminen, sillä saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi sosiaalialan tutkimustoimintaa. Tarve sosiaa-lialan yliopistotasoiselle tutkimukselle,kuten myös hoitotyön tutkimukselle, on kuitenkin erittäin suuri, ja tutkitun tiedon tarve tulee korostumaan sote-uudistuksessa, jossa palveluiden järjestämi-nen organisoidaan uudelleen ja jossa samalla tavoitellaan kustannussäästöjä.
Valiokunta korostaa myös hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan tarkoituksena on vahvistaa kokemusasiantuntijuutta. On siksi tärkeää, että jatkossa kiinnitetään huomiota kokemusasiantun-tijatoiminnan valtakunnalliseen ja alueelliseen koordinointiin, tukemiseen ja vakiinnuttamiseen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, rakentamista ja arviointia.
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Hallitusohjelman eräänä strategisena tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jota tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Tavoitteena on mm. parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä, edistää terveyttä ja hyvinvointia, kehittää lapsi- ja perhepalveluja sekä ikäih-misten hoitoa. Hankkeeseen sisältyvät myös palveluseteli- ja perustulokokeilut, ja sen toteutta-miseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta ensi vuodelle 23,5 milj. euroa.
Valiokunta pitää kärkihankkeita ja niihin sisältyviä tavoitteita ja toimintamalleja erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Erityisen tärkeä on löytää malleja, joilla varmistetaan sektorirajat ylittävä poik-kihallinnollinen sekä eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, mikä antaa aiempaa paremmat mah-dollisuudet asiakkaiden kokonaisvaltaiseen huomioonottamiseen. Ehkäisevien palveluiden ja varhaisen tuen vahvistaminen sekä matalan kynnyksen palvelut lisäävät myös toiminnan vaikut-tavuutta ja vähentävät pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kustannuksia.
Valiokunta korostaa erityisesti liikunnan nostamista selvästi suurempaan rooliin terveysneuvon-nassa ja terveydenhuollossa. Liikkumattomuuden epäedullisesta vaikutuksesta terveyteen on run-saasti tutkimustietoa, mutta vain joka kymmenes työikäinen suomalainen liikkuu terveysliikun-tasuositusten kannalta riittävästi; ikäihmisistä riittävästi liikkuu vain muutama prosentti. Seu-raukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja näkyvät muun muassa elintapasairauksien yleisty-misenä ja toimintakyvyn heikkeneyleisty-misenä. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.
Valiokunta katsoo, että liikunnan on oltava aiempaa vahvemmin ja kiinteämmin osa terveydenhuoltoa. Valiokunta korostaa esimerkiksi liikkumisreseptin käyttämistä sekä Liikkuva koulu
-mallin mukaisen toiminnan laajentamista osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Samalla on tärkeä kytkeä järjestöt tiiviisti mukaan hankkeen toimeenpanoon.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Päihdeäitien palvelut
Eduskunta on jo useina vuosina osoittanut lisärahoitusta päihdeäitien hoidon rahoitukseen. Hy-väksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon seuraavassa määrärahakehyksessä. Valtioneuvoston hyväksymä jul-kisen talouden suunnitelma (VNS 1/2015 vp) ei kuitenkaan paranna nykyistä tilannetta.
Eduskunta on pitänyt lisärahoitusta tarpeellisena, koska kunnat eivät ole osoittaneet toimintaan riittävää rahoitusta. Näin siitä huolimatta, että kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin on jo vuo-desta 2011 lukien sisältynyt 3 milj. euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Ministeriö on myös ohjeistanut tämän valtionosuuden käyttöä, mutta valtionosuus ei välttämättä ohjaudu päihdeäi-tien hoitoon.
Eduskunnan myöntämä rahoitus on käytetty ns. Pidä kiinni -hoitojärjestelmään, jonka vuosittai-set kustannukvuosittai-set ovat 7,7 milj. euroa ja jota myös Raha-automaattiyhdistys on vielä toistaiseksi tukenut. Hoidon tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettö-myyttä raskauden aikana ja jatkaa vanhempien kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen. Hoidon tu-lokset ovat olleet hyviä, ja sillä säästetään yhteiskunnan kustannuksia mm. pitkäaikaisten huos-taanottojen vähenemisenä.
Valiokunta pitää hoitojärjestelmän jatkuvuutta välttämättömänä, sillä arvioiden mukaan noin 3 600 sikiövauvaa on vakavassa elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin päihderiippuvaisuuden vuoksi. Päihdepalvelujärjestelmä on kuitenkin edelleen pirstaleinen eikä takaa palvelujen valta-kunnallista saatavuutta.
Valiokunta korostaa, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan vakaalle pohjalle viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ja pitää tärkeänä, että myös RAY ottaa avustustar-peen huomioon päättäessään ensi vuoden avustuksista.
Näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen
Valiokunta pitää tärkeänä, että hoitoketjut ovat kauttaaltaan korkeatasoisia ja parhaaseen mah-dolliseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvia. Valtaosa terveydenhuollon henkilöstöstä on hoito-työntekijöitä, joten heidän vastuullaan on iso osa potilaan kokonaishoidosta.
Hoitotyön tutkimussäätiön tehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnut-taminen, ja se kehittää vaikuttavia hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä näyttöön perustuvia hoito-käytäntöjä. Tavoitteena on, että potilaiden hoito on laadultaan hyvää asuinpaikkakunnasta riippu-matta.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.
Matalan kynnyksen toimintamallit
Eduskunta on kahtena vuonna osoittanut lisärahoitusta ns. matalan kynnyksen toimintamallien edistämiseen. Niistä saadut kokemukset ovat saadun selvityksen mukaan hyviä, ja niiden kautta on tavoitettu erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulu-tuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa valtakunnalliseentoimintaan,joka kohdistuu erityi-sen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden (esim. pitkäaikaistyöttömien ja päihde- ja mielenterveys-ongelmaisten) matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun ai-neelliseen apuun. Lisäksi määrärahaa saa kohdistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuor-ten harrastusmahdollisuuksien suoraan tukemiseen. Määräraha on tarkoitettu näissä tarkoituksis-sa suoraan kuvatunlaisen avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakastyöhön. Esi-merkiksi Sininauhaliitolla on laaja valtakunnallinen organisaatio monine jäsenjärjestöineen avun eteenpäin toimittamiseen.
Momentille lisätään yhteensä 2 300 000 euroa, josta osoitetaan
— 1 000 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
— 200 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
— 1 100 000 euroa valtakunnalliseen toimintaan, jolla järjestetään edellä mainitun mukaises-ti ruoka- ja muuta aineellista apua erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden matalan kyn-nyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 5 562 000 euroa.
(2. ja 3. kappale kuten HE 30/2015 vp)