Valiokunta toteaa, että maataloustuotanto on poikkeuksellisen suuressa kannattavuuskriisissä.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos arvioi, että keskimääräinen yrittäjätulo laskee noin neljän-neksellä vuonna 2015. Maatalouden taloudellisiin ongelmiin liittyy monia tekijöitä, jotka yhdes-sä rasittavat tilojen maksuvalmiutta ja kannattavuutta erittäin laajasti.
Maatalouden kokonaistulosta noin kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja. Keski-määräiset tuottajahinnat ovat kuitenkin pudonneet tuntuvasti vuodesta 2013 lähtien. Lisäksi Ve-näjän elintarvikkeille asettamat tuontirajoitukset ja niistä johtuvat markkinahäiriöt aiheuttavat edelleen suoria tulonmenetyksiä. Esimerkiksi maidon tuottajahinta on pudonnut vientikiellon ai-kana noin viidenneksen. Samalla panoshinnat ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan. Markki-noiden ohella myös kasvukauden 2015 hankalat sääolot aiheuttivat tulonmenetyksiä ja lisäkus-tannuksia laajalti maataloudessa.
Tukien osuus maataloustulon muodostuksesta on noin kolmannes. Suomessa maatalouspolitii-kan perustan muodostavat EU:n yhteisen maatalouspolitiimaatalouspolitii-kan tuet, joita ovat unionin kokonaan rahoittamat suorat tuet sekä unionin osaksi rahoittamat luonnonhaittakorvaus ja maatalouden ym-päristötuki. Maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena maatalouden viljelijätuet laskivat yh-teensä 124 milj. euroa vuonna 2015 eli 7 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Myös painotus muuttui siten, että kansallisen tuen osuus pieneni. Vuonna 2016 tukien arvioidaan olevan yhteen-sä 1 738 milj. euroa ja pysyvän siten lähes vuoden 2015 tasolla, mutta taustalla kannattavuutta heikentää edelleen vuoden 2015 merkittävät muutokset. Maatalouspolitiikan uudistus aiheutti muutoksia myös tukiprosessiin ja maksuaikoihin. Vuodesta 2015 alkaen aiempaa pienempi osuus viljelijätuista voidaan maksaa tukivuoden aikana.
Valiokunta on erittäin huolestunut siitä, että maatalouden kannattavuus on selvästi heikentynyt.
Tulojen pieneneminen ja korkeina säilyvät yritystoiminnan juoksevat kustannukset johtavat no-peasti maksuvalmiuden heikkenemiseen. Tämä kaventaa olennaisesti tuotannon kehittämismah-dollisuuksia sekä lisää lopettavien maatalousyrittäjien määrää. Valiokunta kiinnittää myös huo-miota siihen, että vaikka korkotaso on edelleen matala, yleisen taloustilanteen ja rahoitusriskien takia pankit ovat kiristäneet maatilojen lainansaannin ehtoja. Näin ollen myös rahoitusalan näkö-kulmasta epävarmuus maatalouden kannattavuusnäkymistä on lisääntynyt.
Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi”. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on edellytys kotimai-sen raaka-ainetuotannon säilymiselle. Vain kannattava tuotanto turvaa kotimaikotimai-sen elintarvikete-ollisuuden raaka-ainetarpeet sekä lähi- ja luomuruokatuotannon. Tuotantomäärien kehitys riip-puu siitä, pystyvätkö tilat laajentamaan tuotantoaan. Kannattavuuden heikentyminen lisää inves-tointien epäonnistumisen riskiä, luo epävarmuutta ja vähentää investointihalukkuutta.
Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus pyrkii lisäämään kiinnostusta investointeihin, mm.
pääomittamalla (11 milj. euroa) usean vuoden tauon jälkeen maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. Investointituella on keskeinen merkitys maatalouden investointien kannattavuudelle.
Ilman sitä suurin osa kotieläintalouden investointihankkeista olisi jäänyt toteutumatta. Korkeilla-kaan tuen tasoilla ei kuitenKorkeilla-kaan voida ylläpitää tuotantoa ja investointeja, jos markkinanäkymät ovat pitkään huonot.
Valiokunta pitää välttämättömänä maatalouden toimintaedellytysten turvaamista ja pitää myön-teisenä, että hallitus ja EU ovat osoittaneet rahoitusta kriisitilojen tukemiseen. Valiokunta koros-taa (kuten VaVM 7/2015 vp), että niukat tuet tulee kohdiskoros-taa mahdollisimman vaikuttavalla ta-valla. Suorien tukien lisäksi maatalouden toimintaedellytyksiä turvaavana toimenpiteenä tulee huomioida myös tiloille tarjottavat tuetut neuvontapalvelut, joiden avulla pystytään tarjoamaan tilakohtaisia ratkaisuja kannattavuuden parantamiseen.
Valiokunta on huolissaan maatalousyrittäjien jaksamisesta. Heikko kannattavuustilanne lisää työn henkistä kuormittavuutta, ja tällöin lomituspalveluiden merkitys korostuu. Sosiaali- ja ter-veysministeriön hallinnoimiin maatilayritysten lomituspalveluihin ehdotetaan 22 milj. euron vä-hennystä. Erityisen tärkeä lomitusjärjestelmä on kotieläinyrittäjille, jotka ovat päivittäin sidoksis-sa eläinten hoitotyöhön.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan sisältyvien ELY-keskusten (mom. 32.01.02) toimintamenojen riittävyyteen maa- ja metsätalous-ministeriön lakisääteisiin tehtäviin. Määrärahojen niukkuus ei saa vaarantaa viljelijätukien mak-satuksen edellytyksenä olevien valvontojen toteuttamista.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin huolen ruuan riittävyydestä tulevaisuudessa ja pitää siitäkin syys-tä tarpeellisena, etsyys-tä Suomessa investoidaan maataloustuotantoon. Maailman väestön arvioidaan kasvavan kahdella miljardilla hengellä vuoteen 2050 mennessä. Väestön kasvun lisäksi ruuan ky-syntää lisää nykyisen aliravitsemuksen väheneminen ja ruuan kulutusrakenteen muuttuminen vä-hemmän kehittyneissä maissa elintason nousun myötä. Kysynnän arvioidaan kasvavan nykyta-sosta jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi huomioon on otettava ruuantuotanto-olosuhteissa tapahtuvat muutokset, kuten eroosio ja ilmastonmuutos. Myös FAO:n kannanotto-jen mukaan maailman ruokaturvan parantaminen edellyttää panostuksia alkutuotantoon.
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille ehdotetaan 23,561 milj. euron määrärahaa, joka on 1,746 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja uuden ohjelmakauden toimeenpano edellyttää Maaseutuvirastolta merkittävää panostusta tukijärjestelmien toimeenpanoon sekä käy-tettävien tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.
Käynnissä olevassa viljelijätukien tietojärjestelmäuudistuksessa on edetty vaiheeseen, jossa tuki-sovellukseen rakennetaan pinta-alaperusteisten tukien valvontaosiota. Tässä yhteydessä toteute-taan myös sovellus- ja laitehankinnat, jotka mahdollistavat valvontatietojen käsittelyn ja tallenta-misen mobiilisti tilalla valvontakäynnin aikana. Koekäyttö on tarkoitus toteuttaa syksyn 2016 ti-lavalvonnoissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aikataulussa pysymiseen tarvitaan lisä-rahoitusta noin 500 000 euroa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii siitä, että viraston toimintamenojen vä-hennys ei viivästytä tukien maksamista. Valiokunta korostaa myös, että erityisesti mobiilivalvon-nan toteuttaminen aikataulussa on tärkeää valvontaprosessin tehostamiseksi. Samalla saadaan kustannussäästöjä sekä lisätään asiakkaan oikeusturvaa.
Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa mobiilivalvonnan toteuttamiseen aikataulussa.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 961 000 euroa.
(2. kappale kuten HE 30/2015 vp)
47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille ehdotetaan 2,169 milj. euron määrärahaa. Tästä 1 milj. euroa kohdistetaan hallitus-ohjelman kärkihankkeen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi” toteuttamiseen kotimaisen ruoan kysynnän kasvattamiseksi.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että määrärahalla tuetaan edelleen luomualan ja lähiruoan kehittä-misohjelman toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätök-senä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Keskeistä on myös rahoitus, joka osoi-tetaan luonnontuotealan toimintaohjelman, ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuus-selonteon tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin.
Momentin määräraha on 1,34 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2015, minkä vuoksi maa- ja met-sätalousministeriö ei avaa laajaa valtakunnallista hankehakua. Valiokunta pitää myönteisenä, että maa- ja metsätalousministeriö on kannustanut kaikkia hanketoimijoita hyödyntämään muita ra-hoituslähteitä, kuten Makeraa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja EU:n tiedo-tus- ja menekinedistämisohjelmaa.
Myönteistä on myös, että hankehaun peruminen ei vaikuta jo käynnissä oleviin ruokaketjuhank-keisiin, vaan vuosille 2015—2017 ajoitetut 47 hanketta jatkuvat rahoituspäätösten mukaisesti.
Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi EkoCentrian hanke ”Luomutarjonnan lisääminen ja moni-puolistaminen ammattikeittiöissä” (344 000 euroa) ja Arktiset Aromit ry:n hanke ”Hyvinvointia luonnosta” (168 000 euroa). Molempien hankkeiden rahoitus jakautuu vuosille 2015—2016.
Arktiset Aromit ry toimii luonnontuotealan katto-organisaationa ja edistää luonnontuotealalla olevan merkittävän potentiaalin hyödyntämistä taloudellisesti.
Valiokunta lisää momentille 130 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotteiden vientiedel-lytysten ja matkailukytkennän kehittämiseen.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 2 299 000 euroa.
(2.—4. kappale kuten HE 30/2015 vp)
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Tampereen Yliopiston (FICAM, vaihtoehtomenetel-mäkeskus eläinkokeille) valtionapuun käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tut-kimusmenetelmien kehittämiseen.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 5 617 000 euroa.
(2. ja 3. kappale kuten HE 30/2015 vp)