Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen käräjäoikeuden Hämeenlinnan kansli-an kkansli-anssa. Tutkimuksen aiheeksi valikoitui asikansli-antuntija-avusteiseen tuomioistuinsovitte-luun osallistuneiden perheiden kokemukset sovittelun onnistumisesta ja sovittelun jäl-keisestä elämästä, koska aiemmin tällaista tutkimusta ei ole Kanta-Hämeen käräjäoi-keudessa tehty, mutta näiden tietojen kerääminen oli koettu käräjäoikäräjäoi-keudessa kuitenkin tarpeelliseksi tulevaisuuden kannalta.
Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015, jolloin asiantuntija-avusteinen tuomioistuin-sovittelu oli ollut Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa käytössä muutaman vuoden ajan.
Mahdollisimman laajan kokonaiskuvan saamiseksi tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin kaikki henkilöt, jotka olivat sovitelleet lasten huoltoasioita koskevia riitoja Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa asiantuntija-avusteisessa sovittelussa vuosina 2012–2014, ja saavuttaneet siinä sovinnon. Otosjoukossa oli sekä Hämeenlinnan että Forssan kanslias-sa soviteltuja asioita.
4.1.1 Tutkimusmenetelmä
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena sekä osittain kvantitatiivisena eli määrällisenä lomakekyselynä. Tutkimusmenetelmät valittiin, jotta tutkimuksesta saadut tulokset antaisivat kokonaisvaltaisen kuvan käsiteltävästä aiheesta sekä auttaisivat ym-märtämään kohderyhmän kokemuksia mahdollisimman tarkasti. Laadullinen tutkimus-menetelmä osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi myös kohderyhmän suhteellisen pienen koon vuoksi. Kyselylomakkeeseen avointen kysymysten yhteyteen valitut asteikkoihin eli skaaloihin perustuvat kysymystyypit valittiin tukemaan avoimia kysymyksiä sekä helpottamaan vastaajien työtä ja tutkimuksesta saatujen tuloksien vertailua. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2008, 132–133) mukaan kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset
lä-hestymistavat tulisikin nähdä toisiaan täydentävinä ja menetelmiä käytetään usein rin-nakkain tutkimustulosten mielekkään vertailtavuuden mahdollistamiseksi.
Laadullista tutkimusmenetelmää käytetään silloin, kun halutaan saada käsiteltävänä olevasta asiasta syvällinen käsitys, eikä asiasta ole saatavilla tietoa ennestään. Laadulli-sella tutkimukLaadulli-sella kerättyjä tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää, sillä ne pätevät vain kulloinkin tutkittavana olevan kohteen osalta. (Kananen 2014, 17–19.) Tästä huolimatta kvalitatiivisessa tutkimuksessa on aina taustalla ajatus siitä, että yksittäistä tapausta yleisellä tasolla tutkimalla voidaan saada selville, mikä tutkimuksen kohteena olevassa ilmiössä on usein toistuvaa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 177.) Yhtenä laadulli-sen tutkimuklaadulli-sen aineistonkeruumenetelmänä käytetään kyselyä. Kyselyllä on keskeinen merkitys niin sanotussa survey-tutkimuksessa, millä tarkoitetaan sitä, että aineistoa ke-rätään kaikilta kohdehenkilöiltä standardoidusti eli samalla tavalla, täsmälleen samoja kysymyksiä käyttäen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 188.)
4.1.2 Aineistonhankinta
Tutkimus toteutettiin laatimalla kyselylomake, joka lähetettiin paperisessa muodossa postitse saatekirjeen ja palautuskuoren kera kohderyhmälle. Paperinen muoto osoittautui parhaaksi tavaksi, koska asianosaisten käräjäoikeudelle antamissa henkilötiedoissa oli harvoin sähköpostiosoitteita. Näin ollen sähköisesti lähetetty kysely ei olisi tavoittanut yhtä suurta joukkoa. Kyselylomakkeen postittaminen kohdehenkilöille oli lisäksi nope-aa ja aineiston kerääminen sen myötä vaivatonta. Asianosaisten henkilötietoja käsiteltiin toteutuksen aikana luottamuksellisesti ja vastaajat saivat palauttaa lomakkeen täysin anonyymisti. Tästä sekä tutkimuksen tarkoituksesta kerrottiin vastaajille selkeästi saate-kirjeessä. Lomake lähetettiin yhteensä 40 henkilölle. Heistä 20 oli miehiä ja 20 naisia.
Lomakkeiden palautusten määräpäivä asetettiin lähetyspäivästä kahden viikon päähän.
Lomakkeen oikeanlainen kysymystenasettelu oli erittäin tärkeää, jotta tutkimuksesta saadut tulokset antaisivat tarkoituksenmukaisia vastauksia. Laadullisessa tutkimuksessa on aina otettava huomioon, että esitetyt kysymykset eivät ole liian laajoja, sillä äärim-mäisen yleisluonteisiin kysymyksiin saadut vastaukset ovat myös yleisluonteisia ja pää-piirteisiä, eivätkä näin ollen anna haluttuja tuloksia. (Kananen 2014, 40.)
Lomake mahdutettiin yhdelle A4-kokoiselle paperille ja vastauksille varattu tila jätettiin harkitusti melko lyhyeksi, jotta vastaaja ei kokisi lomakkeen täyttämistä liian työlääksi.
Vastaajalle annettiin kuitenkin mahdollisuus jatkaa vastaustaan lomakkeen kääntöpuo-lelle näin halutessaan. Kyselylomakkeen kuudesta avoimesta kysymyksestä kolme esi-tettiin väittämämuodossa. Väittämiin oli mahdollista vastata sekä omin sanoin että ym-pyröimällä oman mielipiteen vahvuutta vastaava vaihtoehto valmiiksi annetulta as-teikolta. Asteikko oli numeroitu yhdestä viiteen, numero yhden tarkoittaessa sitä, että vastaaja on täysin eri mieltä ja numero viiden sitä, että vastaaja on täysin samaa mieltä esitetyn väittämän kanssa. Valmiiksi annettujen asteittaisten vastausvaihtoehtojen tar-koituksena oli helpottaa ja nopeuttaa lomakkeeseen vastaamista sekä antaa lomakkeen täyttäjälle suuntaviiva vastauksen muotoilemiseen.
Väittämien lisäksi lomakkeessa oli kolme avointa kysymystä ja selvitys vastaajan suku-puolesta sekä siitä, onko hän lapsen etä- vai lähivanhempi. Jälkimmäisen selvityksen tarkoituksena oli selvittää eroja henkilöiden, joiden ”hyväksi” sovittelussa solmittu so-pimus on tehty sekä lapsiaan harvemmin tapaavien vastaajien mielipiteissä. Kanasen (2014, 75) mukaan tällaisia strukturoituja kysymyksiä käytetään yleensä laadullisessa tutkimuksessa asian ymmärtämisen tukena. Vastaajien suhtautuminen ja mielipiteet käsiteltävänä olevaa asiaa kohtaan saattavat vaihdella esimerkiksi eri-ikäisten, eri suku-puolta olevien tai erilaisen koulutuksen omaavien välillä, joten tällaisten taustatietojen selvittäminen on tutkimustulosten analysoinnin kannalta oleellista.
4.1.3 Aineiston analysointi
Tutkimusaineiston laadullista puolta analysoitiin deduktiivisesti eli teorialähtöisen sisäl-lönanalyysin avulla. Opinnäytetyön teoriaosuuteen koottiin keskeiset tiedot tavanomai-sesta tuomioistuinsovittelusta sekä asiantuntija-avusteitavanomai-sesta tuomioistuinsovittelusta, joihin pohjautuen ja vertaillen kyselylomakkeella kerätty tutkimusaineisto analysoitiin.
Sarajärven ja Tuomen (2009, 113) mukaan aineiston analysointi teorialähtöisesti tar-koittaakin sen luokittelua johonkin aiemmin esitettyyn teoriaan tai käsitejärjestelmään perustuen. Tutkimuksen määrällistä puolta eli asteikkoihin perustuvia vastausvaihtoeh-toja analysoitiin suorina jakaumina. Kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimuksella saavutetut tulokset esitetään usein graafisesti ja niitä pystytään mittaamaan esimerkiksi
prosentteina. Tässä tapauksessa palautettujen vastauslomakkeiden melko suppeaksi jää-nyt määrä ei kuitenkaan mahdollistanut näiden menetelmien mielekästä ja tarkoituk-senmukaista käyttöä.
Kyselylomakkeen vastaukset kirjoitettiin auki ja saadusta aineistosta etsittiin teemoja ja näiden toistuvuuksia, jotta tutkittavana olevasta aiheesta saatiin muodostettua kokonais-valtainen käsitys. Sisällönanalyysillä tarkoitetaankin tutkimuksen kohteena olevan asian tiivistetyssä ja yleisessä muodossa esitettyä kuvausta. (Sarajärvi & Tuomi 2009, 103.) Palautettujen lomakkeiden vastaukset luettiin analysoinnin aikana läpi useaan kertaan, ja vastaajat luokiteltiin sukupuolen ja lapsen lähi- tai etävanhemmuuden mukaan jokai-sessa analysoinnin vaiheessa, jotta kaikki mahdolliset näihin seikkoihin perustuvat poikkeavuudet ja mielipide-erot saatiin selvitettyä. Tutkimustulosten analysoinnissa verrattiin saatuja tuloksia olemassa olevaan teoriaan ja analysoinnissa kiinnitettiin eri-tyisesti huomiota yleisestä mielipiteestä poikkeaviin vastauksiin.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa kerättyä aineistoa ei ole mahdollista perustaa tilastolli-siin todennäköisyyktilastolli-siin, vaan sitä analysoidaan yhtenä kokonaisuutena pelkistämällä havaintoja sekä ratkaisemalla tutkimusongelmia. Tutkimusaineistoa tarkastellaan aina vain yhdestä, tutkimuksen kysymyksenasettelun kannalta oleellisimmasta näkökulmas-ta. Tällainen havaintojen pelkistäminen ja pelkistettyjen havaintojen yhdistäminen edel-leen suppeammiksi havaintojoukoiksi mahdollistavat analyysin kohteena olevan aineis-ton helpomman käsiteltävyyden ja ovat erittäin oleellisia seikkoja kvalitatiivista analyy-sia tehtäessä. (Alasuutari 2011, 38–40.)
4.1.4 Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti
Tutkimuksen reliabiliteetilla laadullisessa tutkimuksessa tarkoitetaan tutkimuksen luo-tettavuutta eli tulosten toisluo-tettavuutta. Luotettava tutkimus tuottaa tuloksia, joiden ei katsota olevan sattumanvaraisia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 226.) Reliabili-teetti ymmärretään myös pysyvyytenä, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimusta uusittaessa tutkimustulokset pysyvät samoina. (Kananen 2014, 147.) Tätä opinnäytetyötä varten teetetty kyselylomake lähetettiin 40 henkilölle, joista yhdeksän palautti täytetyn lomak-keen. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 22,5 eli selkeästi alle puolet tutkimusta
varten rajatusta otosjoukosta vastasi kyselyyn, ja tämä vaikuttaa suuresti tutkimustulos-ten luotettavuuteen. Tutkimuksen reliabiliteetti olisi ollut parempi, mikäli palautettuja lomakkeita olisi saatu enemmän. Vastaajien taustatiedot kuitenkin jakautuivat suhteelli-sen tasaisesti eli vastaajien kato ei ollut systemaattista. Kyselyyn vastanneista henkilöis-tä viisi oli miehiä ja neljä naista. Lisäksi kaikista vastaajista neljä ilmoitti olevansa las-tensa lähivanhempia, kolme etävanhempia ja kaksi tapaavansa lapsiaan omien sanojensa mukaisesti vuoroviikoin.
Kohdehenkilöiden vastaamattomuus eli kato saattaa usein muodostua tällaisten postitse lähetettyjen kyselylomakkeiden ongelmaksi. Kato on suoraan verrannollinen vastaaja-joukon määrään; mitä suurempi joukko, sitä todennäköisemmin vastausprosentti jäänee alhaiseksi. Siitä, miten vakavasti vastaajat suhtautuvat tutkimukseen lomakkeeseen vas-tatessaan, ei myöskään ole mahdollista varmistua. Myös kyselyn aihe vaikuttaa suuresti vastausprosenttiin. Mitä tärkeämpi aihe on vastaajan kannalta, sitä suuremmalla toden-näköisyydellä kyselyyn usein vastataan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 190–191.)
Tässä tapauksessa, kun kyselylomake lähetettiin henkilöille, jotka ovat jo saavuttaneet sovinnon riita-asiassaan ja sovitteluprosessi on heidän kohdaltaan ohi, vastausten kato saattoi johtua siitä, että asiantuntija-avusteisen sovitteluprosessin kehittäminen Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa ei enää aja heidän omia intressejään. Soviteltavana ollut asia on myös saattanut olla asianosaiselle henkilökohtaisesti psyykkisellä tasolla niin vaikea ja raastava, että siihen palaaminen ja sen muisteleminen ei ole ollut vastaajalle miele-kästä. Vastaamattomuuteen saattoi vaikuttaa osaltaan myös mahdollisesti vanhentuneet osoitetiedot, jolloin lomake ei olisi saavuttanut kaikkia otosjoukon henkilöistä. Näistä edellä mainituista syistä kyselylomake päädyttiin lähettämään kaikille, jotka ovat saa-vuttaneet lasten huoltoa koskevissa riita-asioissaan sovinnon koko asiantuntija-avusteisen sovittelumenettelyn käytössä olon aikana, jotta palautettujen vastausten mää-rä saatiin maksimoitua.
Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksen pätevyyttä eli sitä, miten hyvin tut-kimuksen kautta saadaan vastauksia asetettuun tutkimusongelmaan. Etenkin käytettäes-sä kyselylomaketta aineistonkeruumenetelmänä, on kysymysten oikeanlainen asettelu tutkimustulosten validiuden kannalta tärkeää, koska tutkijalla ei ole mahdollisuutta varmistua siitä, että kysymystä lukiessaan vastaaja ymmärtää sen täsmälleen tutkijan
tarkoittamalla tavalla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 226–227.) Tutkimuksen pätevyyttä voidaan kuitenkin tässä tapauksessa pitää hyvänä. Vastausten vähäisestä määrästä huolimatta palautetuissa lomakkeissa vastattiin asetettuun tutkimusongelmaan, eli siihen, miten asiantuntija-avusteiseen tuomioistuinsovitteluun osallistuneet henkilöt ovat kokeneet sovittelun toimivuuden käytännössä. Tutkimuksesta saatiin vastaajilta myös joitakin suoria kehitysehdotuksia sovitteluprosessin eri vaiheisiin.