Tutkimukseen osallistuvien henkilöllisyyden salaaminen kuuluu ihmistieteisiin. Monia perusteluja on olemassa tutkittavien anonymiteetin tärkeydelle. Yleispätevien tutkimus-tulosten esittelyssä tutkittavien nimiä tai tunnistetietoja ei ole tarpeellista kertoa. Tutki-museettinen tärkeä normi on ylläpitää tutkittavien anonymiteettiä. (Kuula 2006, 75.) Tutkittavien pitää jäädä nimettömiksi, ellei heiltä ole saatu lupaa identiteetin kertomi-seen, mitä ei pidä tehdä, vaikka asia olisi toisin. Tutkittavien nimettömyyden säilyttämi-sen mukaan pitää järjestää tiedot. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 131.)
Tutkittavien tuntemattomuuden häivyttämiseen joutui kiinnittämään huomiota, koska haastateltavia oli vähän ja koko seutukunnassa asuu ja työskentelee melko vähän ihmi-siä, joten haastateltaviksi valikoituneet olisi helppo arvata. Seutukunnassa työskentele-vien sosiaalialan ihmisten määrä riippuu siitä, miten paljon seutukunnassa asuu ihmisiä.
Vähäväkisillä alueilla on vähän työntekijöitä verrattuna keskisuuriin kaupunkeihin, jois-sa on suhteesjois-sa enemmän ihmisiä ja työntekijöitä. Kerätystä materiaalista jäivät sillä perusteella ainakin taustatiedot kokonaan käyttämättä. Tuloksista kerrottaessa suorien lainausten osuus jäi melko vähäiseksi, koska niistä on mahdollisuus päätellä kuka niin on sanonut, vaikka haastateltavat oli numeroitu eri järjestykseen, mitä haastattelut oli tehty. Haastatteluissa puhuttiin murteella, joten siitäkin on voinut päätellä kuka on ollut haasteltavana, joten suorien lainausten käyttämistä on pitänyt harkita tarkkaan. Vaikka olen yrittänyt olla miten huolellinen tahansa, silti olen saattanut valita väärät eli persoo-nallisimmat lainaukset mukaan, mikä on tutkimuksen heikkous luotettavuutta ajatellen.
Tutkittavat saavat kirjallisesti tiedon henkilöistä, jotka ovat vastuussa tutkimuksesta ja keneltä voi saada tutkimuksesta lisätietoja. Yhteystietojen lisäksi on tärkeää kertoa tut-kittaviksi valikoituneiden perusteluiksi kyseinen tapa ja tietolähde. Tutkittavien pitää tietää valintaperusteensa laadullisessa tutkimuksessa tai otantakriteerit ja kohdejoukko kyseisessä tutkimuksessa. Puhelimitse tai postitse suoraan lähestyttäessä tutkittavia tä-mä on olennaista. Lisäksi pitäisi kertoa perustelu miksi yhteystiedot on saatu, mikä on monesti tutkimustarkoitus ja mahdollinen lähde. (Kuula 2006, 104−105.)
Lähestyin haastateltavia aluksi puhelimessa ja puhetta oli, että he saisivat tutkimus-suunnitelman ja haastattelurungon sähköpostin liitetiedostona. Tutkimussuunnitelmassa
on ollut sähköpostiosoitteeni ja yliopiston ja laitoksen nimi, johon olen kuulunut. Siinä on kerrottu myös ketä olin ajatellut haastatella ja tutkimuksen esittely lyhyesti.
Tutkittavien motivoimiseksi voi kertoa tutkimuksella tavoiteltavan uuden tiedon luon-teesta ja miten saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää jatkossa. Tutkimuksen pää-aiheet täytyy kertoa, että riittävät perusteet ovat tutkittavien tiedossa tutkimukseen osal-listumispäätöksen tekemistä varten, viimeisteltyä tutkimusasetelmaa ja hypoteeseja ei ole pakko kertoa. Jos tutkittavat tarvitsevat enemmän tietoja, tiedeyhteisölle suunnat-tuun tutkimussuunnitelmaan voi antaa tutkittaville tilaisuuden perehtyä. (Kuula 2006, 105.) Tutkijan pitää kertoa tutkittaville ymmärrettävästi tutkimuksen pyrkimykset, me-netelmät ja mahdolliset haittatekijät. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 131).
Haastateltaville oli laitettu sähköpostissa etukäteen tutkimussuunnitelma ja teemahaas-tattelurunko. Ajattelin, että oli reilua, että haastateltavat suunnilleen olisivat tienneet, mitä olen ollut tekemässä ja mitä kysymässä, koska en etukäteen ollut varma siitä, onko aihe arkaluontoinen vai ei. Tutkittavilla oli mahdollisuus tietää, mitä tutkimuksella ta-voiteltiin, millä on mahdollisesti ollut vaikutusta osallistumiseen. Toiset olivat lukeneet sen melko tarkkaan, kun taas toiset eivät kokeneet siihen tutustumista ihan niin tärkeäk-si. Tutkimuksen taustoihin perehtyminen on ainakin ollut mahdollista, mikä on luotetta-vuutta ajatellen tutkimuksen vahvuus.
Osallistumispäätökseen vaikuttaa millaista on tutkimukseen osallistuminen konkreetti-sesti. Tutkittaville pitää tämän takia kertoa kerätäänkö aineisto yhdellä kertaa, pitääkö osallistuessa kirjoittaa, valita valmiista vastausvaihtoehdoista, keskustella vapaamuotoi-sesti vai jotain muuta. Olisi myös hyvä ilmoittaa vaatiiko tutkimukseen osallistuminen puhelinkeskustelua, tutkijan tapaamista kahdestaan tai tutkijan ohjaamaa ryhmäkeskus-telua tai jotain muuta. Käytettävät tallennevälineet täytyy ilmoittaa ennen tutkittavilta tutkimukseen suostumista kysyttäessä. Tutkimukseen osallistumiseen arvioitu vaaditta-va aika on tärkeä osallistumiseen vaaditta-vaikuttavaaditta-va asia. (Kuula 2006, 106−107.) Haastattele-minen, havainnointi, kyseleminen ja useisiin dokumentteihin pohjautuva tieto ovat ylei-simpiä aineistonkeruumenetelmiä laadullisessa tutkimuksessa. Tutkittava ongelma ja tutkimusresurssit vaikuttavat käytetäänkö niitä rinnan, vaihtoehtoisesti tai useammalla tavalla yhdistellen. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 71.)
Haastattelujen nauhoittamisesta puhuttiin puhelimessa haastatteluaikoja sovittaessa.
Tutkimussuunnitelmassa kerroin, että haastattelutilanteissa sovelletaan joustavasti puo-listrukturoitua haastattelurunkoa. Mainitsin myös tarvittaessa tarkentavani jälkeenpäin joitakin yksittäisiä haastatteluja varsinaisten haastattelujen jälkeen, jos en ymmärtänyt täysin jotain yksittäistä asiaa, jota haastateltava on tarkoittanut. Lisäksi kerroin tekeväni dokumenttianalyysin.
Kun olin litteroinut haastattelut paperille, kuuntelin nauhat vielä yksitellen läpi lukien samalla litteroitua aineistoa, että asiavirheitä jäisi litteroituun aineistoon mahdollisim-man vähän. Niitä saattaa silti olla olemassa.
Monenlaisissa organisaatioissa tutkitaan paljon työelämää ja niiden tekemiseksi tarvi-taan ensisijainen lupa usein ylimmältä johdolta. Aluksi organisaation johdolta pitää saa-da tutkimuslupa, minkä jälkeen tutkittavilta tutkittaessa organisaatioiden työskentelyä ja työntekijöitä. Organisaation johdolta saadun luvan jälkeen tutkija on tekemisissä työn-tekijöiden kanssa, tällöin ehdottoman vapaaehtoisuuden periaatteen saavuttaminen jou-tuu koetukselle. Osallistumisen tai osallistumisesta kieltäytymisen työntekijät saattavat tuntea oikeudekseen itse valita. Organisaation tasolla myönnetty tutkimuslupa ymmärre-tään mahdollisesti osallistumisen velvollisuudeksi. (Kuula 2006, 145.) Suostuminen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistumisesta voi kieltäytyä (Tuomi & Sarajärvi 2009, 131).
Tässäkin tutkimuksessa ei riittänyt vain haastateltavien lupa, vaan kysyin sellaista ja sain sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen aikuistenpalvelujohtajalta.
Haastateltavat vaikuttivat motivoituneilta osallistumaan, mutta en voi tietää onko se ol-lut miten vapaaehtoista.
Organisoituneisuuden asteen ja julkisuuden mukaan on mahdollista jaotella Internetin resursseja. Sivustot, jotka kuuluvat yrityksille, organisaatioille tai monenlaisille yhtei-söille, saattavat olla organisoituja pitkälti ja luettavissa osaksi tai kokonaan vapaasti.
Suunnitelmallisesti, johdetusti ja kollektiivisesti päätettyjen sivustojen julkaiseminen tarkoittaa pitkälle organisoitumista. Julkisten asiakirjojen tavoin ovat tutkittavissa orga-nisoidut sivustot, joita voi lukea vapaasti. Sivuston haltijan lupa tarvitaan, jos halutaan
tutkia sisäisiä intranetin sivustoja ja yrityksille tai julkisorganisaatioille kuuluvia muita palveluja. (Kuula 2006, 171.)
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeesta tehdyt dokumentit ovat olleet saatavana sote -hankkeesta kertovalla sivustolla ilman kirjautumista eli kaikki asiaa koskevat sivustot ja pdf dokumentit ovat olleet julkisia. Siksi en mielestäni ole tarvinnut tutkimuslupaa dokumenttien tarkastelemiselle.
Aineiston yleistettävyys tulee esiin tapaustutkimusta toteutettaessa. Tärkeintä on ym-märtää tapaus kokonaisvaltaisesti yleistämisen sijaan. Yleistämisen mahdollisuus on olemassa onnistuneessa tapaustutkimuksessa. Yhtä tapausta enemmän saavutetaan toi-mivalla tilanteen analyysilla, tällöin rakentuu kokonaisnäkemys, josta voi poimia esiin yleensäkin merkittäviä teemoja ja tuoreita näkökulmia. Vaikka pyrittäisiin ymmärtä-mään yhtä tapausta kokonaisvaltaisesti, aineistosta tehtävät tulkinnat ovat tärkeitä. Pyr-kimyksenä on yhtä tapausta yleisemmän tason inhimillisen ja ihmisyhteisöjen toimin-nan ymmärtäminen. (Leino 2007, 214.)
Luotettavuus liittyy keskeisesti aineiston yleistettävyyteen. Kokonaisvaltaisen kuvauk-sen kirjoittaminen tapauksesta on ollut tässä tutkimuksessa parempi vaihtoehto, mitä yleistämisen yrittäminen. Vaikka olisinkin onnistunut kirjoittamaan onnistuneen kuva-uksen, en ole voinut silti tehdä tulkintoja ilman perusteluita.
Tutkimuksen luotettavuus tarkoittaa perusteluja sille, miksi tutkimus on tasokas eetti-sesti ja millä tavalla tutkimusraportti on luotettava. Aineiston keräämisestä ja analysoi-misesta pitäisi olla uskottava selitys. Kun tekemisistä on yksityiskohtainen ja tarkka se-litys, tutkimustuloksista muodostuu ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä. Lukijoiden pitää saada tarpeeksi tietoa millä tavalla tutkimus on toteutettu. Tutkimusprosessi ja tutkittu asia pitää olla selvästi kuvailtu raportissa. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 141).
Eettistä tasokkuutta on pyritty nostamaan sillä, että osallistujia ja organisaation johtoa on yritetty informoida riittävän kattavasti tutkimuksen pyrkimyksillä ja esittelemällä tutkittava aihe kattavasti. Olen pyrkinyt esittämään asiallisia tutkimustuloksia ja jättä-mään tutkimuksesta pois sellaiset kohdat, jotka voivat joidenkin mielestä olla epäasialli-sia. Raportin kirjoittamisessa olen yrittänyt olla huolellinen.
6 TULOKSET
6.1 Lasten ja nuorten palveluprosessi