Aineistolähtöinen sisällönanalyysi
Aineistolähtöinen laadullinen eli induktiivinen aineiston analysoiminen voidaan jakaa prosessiksi, johon kuuluu aineiston pelkistäminen, aineiston ryhmitteleminen ja teoreet-tisten käsitteiden muodostaminen. Analysoitava informaatio saattaa olla dokumentti tai asiakirja. Se voi olla aukikirjoitettua haastatteluaineistoa, joka aineiston pelkistämisessä
eli redusoinnissa pelkistetään niin, että tutkimuksen kannalta epäolennainen karsitaan aineistosta pois. Pelkistäminen saattaa olla tiedon osiin pilkkomista tai tiivistämistä.
Tutkimustehtävä antaa suunnan aineiston pelkistämiselle, aineistosta pelkistetään koo-daamalla tai litteroimalla tutkimustehtävää ajatellen tärkeät asiat. (Tuomi& Sarajärvi 2009, 108−109.)
Analysoitavaa informaatiota on ollut paljon, koska se on koostunut dokumentti- ja haas-tatteluaineistosta. Aloitin haastatteluaineiston analysoimisen teema kerrallaan ajatukse-na Tuomen & Sarajärven (2009) ohjeita apuajatukse-na käyttäen, listata kysymys kysymykseltä keskeisiä asioita, joita haastateltavat ovat vastanneet. Luin ja alleviivasin väreillä jokai-sesta haastattelusta kuhunkin teemaan liittyen kysymykset ja keskeiset vastaukset.
Havaintojen pelkistäminen voidaan jakaa kahteen eri osaan. Tietty teoreettis-metodologinen näkökulma ohjaa aina aineiston tarkastelua. Kulloistakin kysymyk-senasettelua ja teoreettista viitekehystä ajatellen ”olennaisena” olevia asioita huomioi-daan aineistoa tarkastellessa, vaikka aineistoa voitaisiin tarkastella useasta eri näkökul-masta samassa tutkimuksessa. Tällä tavalla tekstin määrä tai kuva-aineisto, johon ana-lyysi kohdistuu, pelkistyy erillisiä ”raakahavaintoja” hallittavampi määrä. Pelkistäminen jatkuu siten, että havaintoja yhdistetään, joten havaintomäärä karsiutuu. Yhdeksi ha-vainnoksi yhdistyy erillisiä raakahavaintoja tai edes joukoksi harvempia havaintoja.
(Alasuutari 1999, 40.)
Tutkimuskysymys ja valitut teemat ovat ohjanneet aineiston tarkastelua. Kun yksi teema oli käyty läpi ja aiheen kannalta keskeisimmät vastaukset Alasuutarin (1999) ohjeisiin liittyen olivat löytyneet tein niistä taulukon/matriisin (Liite 2.), joka on rakennettu haas-tattelurungon kysymysten ja haastateltavien vastausten perusteella. Haastatteluaineistos-ta on poimittu teema (Liite 1.) kerrallaan olennaisimmat asiat matriiseihin. Matriiseja on yhteensä viisi kappaletta kukin kustakin teemasta. Näistä esimerkkinä on seutukunnal-listumisprosessin yleispiirteitä -teeman matriisi (Liite 2.). Jokaisessa matriisissa on nu-meroitu haastateltavat ja kysymykset. Matriisiin muutin haastateltavien ilmauksia kirja-kielelle ja käytin myös suoria lainauksia. Keskeisimmän haastatteluaineiston kääntämi-nen kirjakielelle on helpottanut aineiston jatkokäsittelyä. Matriiseja muodostaessani luin asiasta kertovia tutkimusmenetelmäoppaita.
Dokumenttiaineistoa analysoidessa karsin dokumenteista aiheeseen liittyen epäolennai-sia dokumentteja pois haastattelurungon tekemiseen verrattuna enemmän. Tutkimusky-symyksen kannalta olennaiset dokumentit jäivät jäljelle lukemisen jälkeen ja alleviiva-sin niistä keskeisimpiä asioita. Dokumenttiaineisto oli valmiiksi kirjakielellä, joten haastatteluaineistoon verrattuna sen lukeminen oli helpompaa ja se vaati vähemmän kä-sittelemistä. Jaoin tutkimukseen mukaan otettavat asiat asiakasryhmien mukaan valmii-seen työhön tutkimuskysymys mielessä pitäen.
Yksi sana voi olla analyysiyksikkö, joka pitää määrittää sisällönanalyysissa ennen ana-lysoinnin aloittamista. Se pystyy olemaan keskustelussa lause. Analyysiyksikkö voi olla myös lauseen osa tai ajatuskokonaisuus sisältäen monia lauseita. Aineiston laatu ja tut-kimustehtävä suuntaavat analyysiyksikön määrittämistä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.)
Kokonaiset lauseet ovat olleet analyysiyksikkönä haastattelu ja dokumenttiaineistossa.
Sisältöä analysoidessa kokonaiset lauseet kertovat enemmän, mitä yksi sana, joten tut-kimuskysymykseen vastaamiseksi kokonaisten lauseiden etsiminen on viisainta.
Juha Hämäläisen (1987) teoksessa on kerrottu nimensä mukaisesti laadullisen sosiaali-tutkimuksen tekemisestä ja aineiston analysoimisesta. Siinä on kerrottu myös matriisien muodostamisesta aineistojen analysointia ajatellen. Matriiseja muodostaessani tutustuin myös Matthew B & Miles & A. Michael Hubermann (1994) teokseen. Kumpikin teos antoi monenlaisia vinkkejä matriisien muodostamiseen, joita luonnollisesti on olemassa monia erilaisia, koska aineistojen hankkimiseksi on monia erilaisia tapoja riippuen tut-kimusasetelmasta. Käytin kummankin teoksen antamia ohjeita, joihin pohjautuen olen muodostanut matriisit (Liite 2.). Kuitenkin mielestäni tilanteeseen sopivin vaihtoehto oli tehdä matriiseja yhtä monta kuin oli haastatteluteemaakin ja poimia niihin kunkin haas-tateltavan olennaisia vastauksia kysymys kerrallaan.
Mietin myös aineiston jakamista ala- ja yläluokkiin Tuomen & Sarajärven (2009) ohjei-den mukaan. Jos olisin käyttänyt kyseistä tekniikkaa, olisin silti jakanut aineiston asia-kasryhmien (aikuiset, ikäihmiset, lapset, erityisryhmät ja seutukunnallistumisprosessin yleispiirteitä) mukaan ylä- ja alaluokkiin, enkä olisi sekoittanut asiakasryhmiä keske-nään. Eri asiakasryhmiin liittyen olisi pitänyt keksiä ylä- ja alaluokat, lisäksi pohdin
kulkisivatko dokumentit myös mukana vai jakaisinko ne erikseen teema kerrallaan ylä- ja alaluokkiin.
Olisin jäsentänyt aineiston siten, että mitkä asiat aktualisoituvat seutukunnallistumis-prosessia ajatellen ikäihmisten, lasten, nuorten ja lapsiperheiden, aikuisväestön, erityis-ryhmien ja seutukunnallistamisprosessin yleispiirteiden kannalta. Alaluokat, yläluokat ja pääluokat olisivat rakentuneet haastattelujen sisällön pohjalta. Kutakin asiakasryhmää ajatellen on kysytty yhdeksää asiaa, joten pääluokkiakin olisi syntynyt niiden pohjalta kuhunkin asiakasryhmän kohtaan enemmän kuin yksi. Kukin pääluokka jäsentyisi noin kahdesta neljään yläluokan pohjalta, yläluokka jäsentyisi samoin useamman alaluokan perusteella. Taustalla olisivat pelkistetyt ilmaisut. Dokumenttien kytkemistä samaan analyysiin olisi ollut mahdollista kokeilla. Asiakasryhmiä ajatellen olisi pitänyt miettiä pääluokkia sekä ylä- ja alaluokkia. Pohdin, että rakennanko alkuperäisilmauksista pel-kistettyjä ilmaisuja, alaluokista yläluokkia ja yläluokista pääluokkia. Olin kuitenkin jo tällaista analysointivaihtoehtoa pohtiessani tehnyt jo osasta haastatteluaineistoa mat-riiseja ja niihin oli jo poimittu keskeisiä asioita ja niissä tieto oli jo jäsentynyt. Tieto jä-sentyy jo tehtyjen matriisien pohjalta ja se on yksi tapa tutkimustulosten jäsentämiseen.
Ajatuksia herätti se millaisen lisäarvon tutkimukseen toisi analysoiminen luokkakatego-ria -ajatuksella ja olisiko sille ollenkaan tarvetta.
Olin tehnyt matriiseja vain haastatteluaineistosta, en dokumenttiaineistosta. Pohdin oli-siko mahdollista purkaa matriisit auki tutkimuksessa. Mietin avautuisivatko dokument-tien sisällöt matriisien avulla. Pohdin listaisinko dokumenteissa esiintyviä asioita sen pohjalta, mitä kysymyksiä haastattelurungossa esiintyi. Haastatteluaineistoa varten olin muuttanut haastateltavien ilmauksia kirjakielelle aineiston tiivistämiseksi ja ymmärtä-misen edesauttamiseksi. Dokumenttiaineisto oli jo valmiiksi kirjakielellä. Siksi ajattelin, että matriisien muodostaminen olisi ylimääräinen työvaihe.
Haastatteluaineistot ovat täydentäneet dokumenttiaineistoa ja dokumenttiaineistot ovat täydentäneet haastatteluaineistoa eli aineistot ovat täydentäneet toisiaan. Tutkimusase-telmaa, tutkimuskysymystä ja haastatteluaineiston hankintaa ajatellen dokumenttiaineis-to on ollut tutkimuksen suunnittelun pohjana. Haastattelurungon tekemiseksi dokument-tiaineistolla on ollut olennainen merkitys, koska se on ohjannut teemoihin sisältyvien yksittäisten kysymysten muotoilua.