Tutkimuksessa saavutettiin melko hyvä validiteetti, sillä haastatteluaineistolla saatu aineisto tuotti vastaukset tutkimuksessa asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja haastatteluaineistoa kertyi paljon, kysymyksiin saatiin hyvinkin syvällisiä vastauksia ja ihmiset käyttivät aikaa vastaamiseen. Haastattelukysymykset koettiin tosin vaikeiksi, ja eri ihmiset ajattelivat asioita eri tavoin. Reliabiliteetin osalta voidaan todeta, että vastaava tutkimus on melko hyvin toistettavissa uudella haastattelulla samaa kysymyspatteristoa käyttäen samalle kohderyhmälle. Kohderyhmästä on haastateltavissa jatkossa korkeintaan 9 henkeä 11 henkilöstä, koska organisaatiossa on tapahtunut joitakin muutoksia haastattelujen jälkeen.
Rajoitteena tutkimustulosten luotettavuudessa mainittakoon tutkimuksen rajaaminen sisäiseen organisaatioon ja sen haastattelemiseen. Parempi luotettavuus kokonaistilanteeseen olisi saavutettu, jos myös ulkopuolisen verkoston toimijoita (asiakkaat, yliopistot, T&K-yhteistyökumppanit, laitetoimittajat) olisi haastateltu ja heidän vastauksensa olisi sisällytetty aineiston analyysiin.
Tutkimuksen yleistettävyys on myös kyseenalainen, koska tutkimus koski yhtä tiettyä yritystä ja siinä olevaa organisaatiota ja sen tämänhetkistä tietämysjärjestelmän tilannetta.
Vastaavan muun tutkimusryhmän löytäminen olisi hankalaa, koska yrityksissä ja organisaatioissa toiminnat ovat yksilöllisiä ja yksilöiden taustat ja ominaisuudet eroavat. Nyt käytetty otos, koko organisaation kattava 11 hengen otos on toki hyvä, ja se kattoi koko tutkittavan organisaation, mutta siltikään tuloksen yleistämistä ei suositella sellaisenaan muihin organisaatioihin tai yleiselle tasolle. Tutkimusta voidaan jatkaa laajentamalla tutkimus ulkoiseen verkostoon ja yrityksen sisällä muihin organisaatioihin. Tosin räätälöityä kysymyspatteristoa joudutaan muuttamaan molemmissa tapauksissa.
Lähteet
Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. 3. painos. Tampere: Vastapaino.
Allee, V. 2000. Reconfiguring the Value Network. Journal of Business Strategy. Vol. 21, No. 4, pp. 36-39.
Barney, J. B. 1986. Organizational Culture: Can It Be a Source of Sustained Competitive Advantage? The Academy of Management Review, Vol. 11, 3 , Academy of Management.
pp. 656−665.
Barney, J. B., 1991. Firm Resources and Sustained Competitive Advantage. Journal of Management, Vol. 17, 1, pp. 99−120.
Burt, R. 2004. Structural holes and good ideas. American Journal of Sociology, 110(2), pp.
349–399.
Dalkir, K. 2005. Knowledge Management in Theory and Practice. Yhdysvallat: Elsevier Butterworth-Heinemann. 356 s.
Davenport, T. H., De Long, D. W. & Beers, M. C. 1998. Successful Knowledge Management Projects. Sloan Management Review, Winter 1998, pp. 43-57.
Drucker, P.F. 1995. Managing in a Time of Great Change. Yhdysvallat. New York: Truman Talley Books.
Du Plessis, M. 2007. Knowledge Management: What Makes Complex Implementations Successful? Journal of Knowledge Management, 11, 1, pp. 91-101.
EFQM 2010. EFQM Excellence Model: Erinomaiset organisaatiot kehittävät toimintaansa ja ylläpitävät sitä tasolla, joka täyttää tai ylittää kaikkien sidosryhmien odotukset.
Laatukeskus Excellence Finland. Espoo: EFQM Publications.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Osuuskunta Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2001: Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola, Juhani – Valli, Raine (toim.) 2001: Ikkunoita tutkimusmetodeihin I: Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. pp. 24−42.
Ford, D., Gadde, L.,Håkansson, H., Lundgren A., Snehota, I., Turnbull, P. & Wilson, D.
1998. Managing Business Relationships. John Wiley & Sons Ltd. Iso-Britannia: Biddles Ltd, Guildford and King’s Lynn. 292 s.
Granovetter, M.S. 1973. The Strength of Weak Ties. American Journal of Sociology, 78, pp.
1360–1380.
Granovetter, M. 2005. The impact of social structure on economic outcomes. Journal of Economic Perspectives, 19(1), pp. 33–50.
Hampden-Turner, C. 1991. Yrityskulttuuri - yrityksen mahdollisuus ja vahvuus.
(englanninkielisestä alkuteoksesta Corporate Culture – From Vicious to Virtuous Circles suomentanut Ullan Arkki Oy/Ulla Ropponen) Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 283 s.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi S., Remes P., & Sajavaara P. 2000 Tutki ja kirjoita. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy.
Honeycutt, J. 2001. Tietämyksenhallinta. Helsinki: Edita Oyj. 247 s.
Huotari. Informaatiotutkimus. [verkkodokumentti.] Viitattu 9.10.2016. Saatavilla:
http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tietohallin to/2.prosessimalli/03_organisointi/01.00_piilotieto
Inkinen, H. 2016. Intellectual capital, knowledge management practises and firm performance. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. [verkkodokumentti.] Viitattu: 6.11.2016.
Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-951-4.
Järvensivu, T., Nykänen K & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas:
Verkostotyöskentely sosiaali ja terveysalalla. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen julkaisu. Helsinki: Aaltoyliopiston Kauppakorkeakoulu. [verkkodokumentti.]
Viitattu: 9.10.2016. Saatavilla: http://verkostojohtaminen.fi/wp-content/uploads/2010/12/Verkostojohtamisen-opas-versio-1-0-30-12-2010.pdf
Kylmä, J. & Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N. et al. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillisen yliopiston, tietojohtamisen tutkimuskeskus Novin julkaisu internetissä.
[verkkodokumentti.] Viitattu: 30.9.2016. Saatavissa:
https://tutcris.tut.fi/portal/files/1812772/tietojohtaminen.pdf.
Latvala, E. Vanhanen-Nuutinen L. 2001. Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusprosessi: sisällönanalyysi. Teoksessa Janhonen S, Nikkonen M (toim.) Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Juva: WSOY.
Luoma, S. 2008. Kommunikointi rajapinnoissa – työkaluja tutkimusverkoston tiedon siirtämiseen ja luomiseen. Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos. 61 s.
Maier, R. 2010. Knowledge Management Systems. 3rd Edition. Springer-Verlag, Berlin.
Malinen, P. & Barsk, K. 2004. Arvonmuodostus innovaatiotoiminnassa. Arvottaminen ja optioajattelu. Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 14/2003, Helsinki. 116 s.
Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. The knowledge-creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press.
Otala, L. 2009. Osaamispääoman johtaminen. Pro Competence Oy:n seminaarimateriaali internetissä. [verkkodokumentti.] Viitattu 30.9.2016. Saatavissa:
http://wiki.eoppimiskeskus.fi/download/ attachments/1805531/ Leenamaija+Otala.pdf.
Otala, L. 2012. HR Next Practise. Sanoma Pron seminaariaineisto internetistä.
[verkkodokumentti.] Viitattu 30.9.2016. Saatavissa: http://www.taloussanomat.fi/files/
HR_Next_Practice_29032012_Lempinen.pdf.
Pohjalainen, M. 2016. Hiljaisen tiedon tunnistaminen, jakaminen ja uuden tiedon luominen kirjastotyön kontekstissa. Tampere University Press [verkkodokumentti.] Viitattu:
9.10.2016. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0120-0.
Porter, M. 1985. Competitive advantage. Creating and Sustaining Superior Performance.
New York: Free Press.
Powell, W. 1998. Learning from Collaboration: Knowledge and Networks in the Biotechnology and Pharmaceutical Industries. California Management Review, 40, 3, pp.
228-240.
Smedlund, A. 2008. The Knowledge System of a Firm: Social Capital for Explicit, Tacit and Potential Knowledge, Journal of Knowledge Management, Vol. 12 No. 1, pp. 63-77.
Smedlund, A., Pöyhönen, A & Ståhle, P. 2003. Yritysverkostot ja tietojohtaminen.
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK. Helsinki: Painomerkki Oy. 94 s.
Srikantajah, T. & Koenig, M. 2000. Knowledge Management for the Information Professional. Medford, NL: Information Today.
Ståhle, P., Grönroos, M. 2000. Dynamic Intellectual Capital. Knowledge Management in Theory and Practice. Helsinki.
Ståhle, P., Ståhle, S. & Pöyhönen, A. 2003. Analyzing an Organization’s Dynamic Intellectual Capital. System Based Theory and Application. Lappeenranta: LTY. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 152.
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE verkkosivut. Mitä tietojohtamisella tarkoitetaan? [verkkodokumentti.] Viitattu: 9.10.2016. Saatavissa: www.tieke.fi/pages/
viewpage.action?pageId =9633827
Trott, P. 2012. Innovation Management and New Product Development. 5. painos. Essex, England: Pearson Education Limited. 620 s.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1 - 2. painos.
Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2012. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Hansaprint Oy.
Yritys A:n internet-sivut. [Verkkodokumentti.] Viitattu: 31.1.2016.
Haastattelut:
Tutkittavan organisaation henkilöstöä 11 henkeä, 21.1.- 22.4.2016 (haastatteluja yhteensä 14 h 42 min)
Muut lähteet:
Tutkittavan yrityksen edustajan esitysmateriaali tutkimuksen aloituspalaverista 15.12.2015
Liitteet
Liite 1. Saate ennen haastatteluja lähetettyyn haastattelukysymyslistaan Liite 2. Haastattelukysymykset
Liite 3. Haastatteluaineiston käsittelyn taulukon rakenne (Redusointi+klusterointi)
Liite 1.
Arvoisa Liiketoiminnan Kehittämisen organisaation tietämysjärjestelmän määrittämisen tutkimukseen osallistuja!
Tämä haastattelukysymyslomake on luotu haastattelua tukemaan ja se lähetetään sinulle ennen haastattelua, jotta voisit valmistautua vastaamaan kysymyksiin.
Vääriä vastauksia kysymyksiin ei ole. Kysymykset on jaettu kolmeen
kokonaisuuteen: yksilötason, organisaatiotason ja verkostotason tietämykseen.
Toivon, että haastatteluaikana ehdimme käydä jokaista osa-aluetta läpi kanssasi, ja kysymyksistä voidaan valita tärkeimmiltä tuntuvat.
Lomakkeella mainittua termistöä on avattu alla vastaamisen helpottamiseksi:
Data eli tieto (engl. data): ” Data on tietoa, jolla itsessään ei ole välttämättä
semanttista merkitystä tai informatiivista järjestystä.” ”Datan ja informaation ero on suhteellinen.”
Tieto eli Informaatio (engl. information): ”Informaatio on järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta.”
Tietämys (engl. Knowledge): ”Tietämys on tavanomaisesti käsitettynä ihmiseen liittyvä tiedon taso. Kun ihminen tulkitsee informaatiota, muodostuu tietämystä, informaation tulkinta, valinta.”
Osaaminen (engl. Competence): ”Ydinosaaminen on erikoistumista ja sen kautta saavutettua erityisosaamista.” ”Osaaminen on tiedoista, taidoista, kokemuksesta, kontakteista, verkostosta, tahdosta, asenteesta ja energiasta koostuva kokonaisuus.”
Organisaatio: tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan Liiketoiminnan kehittämisen organisaatiota, johon kuuluu 12 henkilöä.
(Lähteet: https://fi.wikipedia.org, http://nk.chamber.fi/binary/file/-/id/10/fid/58/) Lämmin kiitos ajastasi ja arvokkaista vastauksistasi jo etukäteen!
Ystävällisin terveisin, Paula
Liite 2.
Lähtötiedot (kerro lyhyesti kuka olet ja hieman taustaasi):
1. Mikä on tehtäväsi yrityksessä?
2. Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä tehtävässä?
3. Kuinka pitkään olet ollut yrityksessä?
4. Mitä työtä olet tehnyt nykyisten tehtäviesi lisäksi työurasi aikana?
5. Mikä on koulutuksesi?
6. Mitä on mielestäsi tietojohtaminen yrityksessäsi, ja Liiketoiminnan kehittämisessä, ja kuka siitä vastaa?
Yksilötasolla oleva osaaminen ja tietämys
7. Millaisia työkaluja ja järjestelmiä käytät työsi suorittamiseen, tiedon dokumentointiin ja jakamiseen, sekä tiedon prosessointiin?
8. Mitä keinoja teillä on käytössä osaamisen ja tietämyksen kehittämiseksi?
9. Mitä erityisosaamista sinulla on?
10. Kuinka olet kehittänyt osaamistasi työurasi aikana?
11. Millainen on hyvä asiantuntija?
12. Miten arvioisit työsi jakautuvan itsenäiseen yksin tehtävään ja tiimin kanssa jaettuun yhteistyöhön (%)? Jaatteko tiimissä tietoa ja osaamista keskenänne, ja miten?
13. Millaista hiljaista tietoa tunnistat ja kuinka sitä hyödynnetään (tai voisi hyödyntää)?
Organisaatiotasolla (Liiketoiminnan Kehittäminen) oleva osaaminen ja tietämys 14. Mikä on organisaatiosi (Liiketoiminnan kehittämisen) tehtävä?
15. Mitkä ovat organisaatiosi tärkeimmät resurssit?
16. Mikä on Liiketoiminnan kehittämisen organisaatiossa ydinosaamista?
17. Missä Liiketoiminnan kehittämisen osa-alueilla on erityisosaamista näkemyksesi mukaan?
18. Kuinka tärkeää on osaamisen jakaminen organisaatiossasi? Arvioi 1-5.
Perustele.
19. Onko organisaatiossa oleva tieto kaikkien niiden käytettävissä, jotka sitä työssään voivat hyödyntää?
20. Mihin tietoa, osaamista ja asiantuntijatyötä hyödynnetään ja käytetään yrityksessäsi?
21. Miten organisaation toiminta on kuvattu? Mitä on hyvin kuvattu, mitä voisi kuvata paremmin, mitä ei ole kuvattu ollenkaan? Arvioi ja perustele.
22. Miten Liiketoiminnan kehittämisessä oleva osaaminen muuttuu uusiksi tuotteiksi, tuotantotehokkuudeksi ja paremmiksi tuotteiksi?
23. Kuinka mielestäsi saadaan varmistettua pitkäjänteinen kehittäminen ja yhteistyö tai linkitys muiden prosessien ja toimintojen kanssa, jotta
organisaatiossasi oleva tietämys, osaaminen ja tekeminen tukevat yhtiötasoisten tulosten saavuttamista?
Verkostossa oleva tietämys ja osaaminen
24. Mikä on asiantuntijaverkoston tärkein tehtävä?
25. Yksi osaamiskeskuksenne perustehtävistä on ”Parhaan saatavissa ja
sovellettavissa olevan tuote- ja prosessiteknisen tiedon ja asiantuntijatuen hankinta ja hyödyntäminen” (näin sanotaan Liiketoiminnan kehittämisen omissa
materiaaleissa). Miten olette onnistuneet tässä tehtävässä, arvioi (1-5) ja perustele.
26. Mitkä tekijät vaikuttavat em. tiedon hankkimiseen ja saamiseen?
27. Mitä tälle hankitulle tiedolle tehdään?
28. Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanisi tehtävässäsi? Millaiseksi kuvailisit suhteesi näihin kumppaneihin?
29. Mitä ja millaista asiantuntemusta, lisäarvoa ja merkittävää tukea ulkopuolisilta toimijoilta haetaan Liiketoiminnan kehittämisen hankkeissa?
30. Mitä ja millaista tietoa asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa toimiessa kertyy?
31. Miten suhteita yhteistyökumppaneihin ylläpidetään?
32. Onko kaikki tieto arvokasta, mikä liikkuu verkostossa? Miksi?
33. Lopuksi vapaita kommentteja, joita toivoisit otettavan huomioon tämän haastattelun purun ja aineiston analysoinnin yhteydessä.
Liite 3.
Tärkeimmät yhteistyökumppanit ja suhteet niihin
Mitä lisäarvoa ulkopuolisilta toimijoilta
Miten suhteita yhteistyökumppaneihin ylläpidetään?
…..