Aineisto kerättiin haastattelemalla jokainen osallistuja videoyhteyden avulla. Ennen haastat-telun toteutusta tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä oli sähköpostin välityksellä pyydetty tutkimuslupasuostumus sekä välitetty tietosuojaseloste ja tiedote tutkimuksesta. Videoyh-teys ja haastatteluiden tallennus toteutettiin Zoom- sovelluksen avulla. Haastateltavat jaettiin tutkimuksen tekijöiden kesken. Kestoltaan haastattelut olivat 15–45 minuuttia. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin. Litteroitua aineisto kertyi 42 sivua.
6.4 Tutkimuksen kohdejoukko
Tutkimuksen kohdejoukon hankinnassa hyödynnettiin harkinnanvaraista otantamenetel-mää. Haastateltavat siis valittiin tutkimukseen tutkijan asettamien kriteereiden perusteella (Es-kola & Suoranta 1998, 15−16). Tutkimuksessa kriteereinä oli työskentely alakoulussa luokan-opettajakoulutuksella sekä kokemusta aistisäätelyhäiriöisen oppilaan kanssa työskente-lystä. Näiden kriteerien tavoitteena oli kerätä aineistoa, joka vastaisi mahdollisimman
laaduk-kaasti ja monipuolisesti tutkimustehtävään, jossa kontekstina oli alakoulu. Kohdejoukkoa läh-dettiin kokoamaan henkilökohtaisesti haastattelupyyntöjä esittämällä. Sopivan kohdejoukon kokoamiseen hyödynnettiin lähipiiriä ja heidän tuttaviaan. Henkilökohtaisten pyyntöjen lisäksi tutkimuskutsu julkaistiin Facebookin “Alakoulun aarreaitta”- ryhmässä. Facebookin kautta jul-kaistu tutkimuskutsu ei tavoittanut tutkimukseen osallistuvia luokanopettajia.
Tutkimukseen osallistui kymmenen (N=10) luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuk-seen osallistuneilla luokanopettajilla työkokemusta oli kertynyt vuodesta 35 työvuo-teen. Luokanopettajista kolme oli miehiä ja seitsemän naisia. Yhtä haastateltavaa lukuun ot-tamatta jokainen luokanopettajista työskentelee alakoulun eri vuosiluokalla oman luokan kanssa. Kohdejoukon kymmenen luokanopettajaa ovat tutkimuksen tuloksissa nimetty koo-dinimillä H1− H10 heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.
6.5 Aineiston analyysi
Tutkimuksessa käytettiin aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysia, joka on laadullisen tutkimuksen perinteinen ja yleisesti käytetty analyysimenetelmä. Sisällönanalyysia voidaan käyttää, kun halutaan tarkoituksenmukaista tietoa ennalta määritellystä ilmiöstä. Sen avulla ana-lyysi voidaan toteuttaa kolmella eri keinolla: teorialähtöisesti eli deduktiivisesti, teoriaohjaa-vasti eli abduktiivisesti sekä aineistolähtöisesti eli induktiivisesti (Tuomi & Sarajärvi 2018, 103−110). Tämän tutkimuksen aineiston analyysissa päädyttiin hyödyntämään sekä aineisto-lähtöistä että teoriaaineisto-lähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa aineistoaineisto-lähtöistä sisällönanalyy-sia käytettiin haastatteluaineiston analysoinnissa, jossa tavoitteena oli etsiä luokanopettajien esittämiä käsitteitä ja teemoja. Teorialähtöistä sisällönanalyysin avulla analysoitiin aineistoa il-miön teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Kahden eri keinon käyttöön päädyttiin, koska haastateltaville esitetyissä haastattelukysymyksissä aistisäätelyn häiriöt esitettiin erillisinä
tee-moina; aistiyliherkkyytenä, aistialiherkkyytenä ja aistihakuisuutena. Jaottelu tehtiin, jotta joksesta aistisäätelyn häiriön ilmiöstä pystyttiin hankkimaan mahdollisimman tarkkaa tietoa ai-neistonkeruuvaiheessa. Nämä termit nousivat haastattelukysymyksiin ilmiön teoreettisesta vii-tekehyksestä. Aineistossa haastateltavat jakoivat aistisäätelyn haasteiden ilmenemisen aistiyli-herkkyyden, aistialiherkkyyden ja aistihakuisuuden mukaan. On siis tarkoituksenmukaista kä-sitellä aineistoa molemmilla edellä mainituilla analyysitavoilla.
Aineiston analysointi tässä tutkimuksessa lähti liikkeelle litteroidun aineiston tarkasta luke-misesta ja sisäistämisestä. Tätä vaihetta Syrjäläinen (1994) kuvaa sisällönanalyysiproses-sin ensimmäisenä vaiheena, eli aineistolle herkistymisenä. On tärkeää, että tutkija tuntee ai-heensa sekä aineistonsa hyvin ja ymmärtää keskeiset käsitteet aiemmin tuotetun teorian poh-jalta. Litteroittua aineistoa käsiteltiin paperisena versiona, jolloin pystyttiin perinteisellä ta-valla poistamaan aineistosta epäolennaiset lausahdukset pois, kuten ”niinku tota noin”. Näin aineisto pyrittiin redusoimaan eli pelkistämään ja nostamaan esille tutkimustehtävälle olen-naiset ilmaisut (Tuomi & Sarajärvi 2009, 108−109).
Redusoitu aineisto jaettiin karkeasti sen mukaan, oliko vastattu ensimmäiseen vai toiseen tut-kimuskysymykseen. Tämä vaihe on sisällönanalyysiprosessin osa, jossa aineisto luokitellaan keskeisiin käsitteisiin tai teemoihin (Syrjäläinen 1994, 89−90). Tämän analyysiprosessin päätteeksi tutkimuskysymyksiä varten kerätty tulosaineisto jaettiin tutkijoiden kesken niin, että molemmat saivat analysoitavaksi yhden tutkimuskysymykseen vastaavan aineistokoko-naisuuden prosessoitavaksi. Tutkimustehtävien jaon myötä molemmissa aineistoissa edettiin seuraavaan vaiheeseen.
Ensimmäistä tutkimuskysymystä käsittelevää aineistoa tarkasteltiin teoriaan peilaten yksi-tyiskohtaisesti ja poimittiin sieltä yläluokkien alle soveltuvat ilmaukset. Yläluokat
muodos-tettiin ilmiön teorian perusteella, koska ensimmäistä tutkimuskysymystä ja sen aineistoa ana-lysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaavan tulosluvun teemoiksi määriteltiin teorian perusteella: aistiyliherkkyyden ilmene-minen, aistialiherkkyyden ilmeneminen ja aistihakuisuuden ilmeneminen. Seuraavan taulu-kon (Taulukko 2.) avulla havainnollistetaan aineiston teorialähtöistä analyysia.
Taulukko 2. Teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla aineiston luokittelu.
Alkuperäinen ilmaisu Pelkistetty ilmaisu Alaluokka Yläluokka
”.. jotaki häiritsee pienetki ää-net. Et vaikka se jos pitää tehdä vaikka tehtäväkirjan tehtäviä niin se keskeytyy jos jossakin toi-nen terottaa kynää..”
Oppilasta voi häiritä pienetkin ympäristön äänet. Esimerkiksi tehtäväkirjan tehtävien kontaktia tosi paljon toisien kaa.
Eikä aina niin hyvällä tavalla.
Kyynerpäällä lähetää törkki-mää.“
On oppilaita, jotka hakevat jat-kuvasti kontaktia toisista oppi-laista. Kontaktin hakeminen voi ajoittain olla liian
“.. Joka sai aika kovankin kolhun ja oltiin sitten ohjaajien kanssa vähän säikähtäneitä niin tokas vaan, että ei sattunut, että minuun ei yleensä satu. “Minuun ei yleensä ota” tais olla se suora lai-naus.“
Oppilas saattaa saada kovan-kin kolhun, joka normaalisti aiheuttaisi kipureaktion. Ais-tialiherkkä oppilas ei kuiten-kaan reagoi tavanomaisesti kipua aiheuttaviin kolhuihin.
Toista tutkimuskysymystä käsittelevää aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Siinä kerättiin analyysiprosessin aluksi aineistosta tukimuotojen teeman eri ilmai-suja. Tässä vaiheessa tutkijan tehtävä on täsmentää aineisto, tutkimustehtävä ja siihen liittyvät käsitteet itselleen. Täsmennyksen jälkeen edettiin aineiston tarkempaan tarkasteluun. Sen ta-voitteena oli jaotella aineistosta nousevat ilmiöt esiintymistiheyden mukaan ja tehdä niiden pe-rusteella uusi luokittelu. (Syrjäläinen 1994, 89−90.) Toisen tutkimuskysymyksen aineiston koh-dalla teemat alkoivat selvästi nostaa itseään aineistosta. Yläluokiksi muodostuivat aineiston ja-ottelun perusteella oppimisympäristön järjestäminen ja ennakointi, apuvälineet, yhteistyö van-hempien ja moniammatillisen tiimin kanssa, luokanopettajan tuki oppilaalle ja opetuksen suun-nittelu. Aineistolähtöisen analyysin lopullisia ylä- ja alaluokkia havainnollistetaan seuraavassa taulukossa (Taulukko 3).
Taulukko 3. Pelkistämisestä käsitteiden luomiseen.
Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaisu Yläluokka Alaluokka
”Meillä on käytössä, jos lähetään ihan perusju-tuista, niin kuulosuojai-met, että jos tuntuu, että melu on liian kova niin niitä on ihan
Sisällönanalyysiprosessin viimeisessä vaiheessa tehtiin tulkinta ja johtopäätökset. Analyysin tu-lokset pystyttiin sen jälkeen siirtämään laajempaan tarkasteluun tulososiossa. (Syrjäläinen 1994, 89−90.) Tulosluvun prosessissa teoriaa ja aineiston analyysissa tehtyjä tulkintoja pyrittiin peilaamaan jatkuvasti alkuperäiseen aineistoon. Tutkijoiden tekemät tulkinnat aineiston analyy-sin avulla ja haastatteluaineiston alkuperäiset ilmaukset eroteltiin toisistaan. Sen vuoksi aineis-tosta poimitut sitaatit sisennettiin ja koodattiin haastateltavan mukaan (H1−H10). Haastatelta-vien nimi tai sukupuoli eivät ilmene haastatteluista, jotta jokaisen haastateltavan anonymi-teetti pystyttiin säilyttämään. Sitaatit havainnollistivat luokanopettajien kokemuksia, tietoa ja käytännöntyötä. Niiden avulla pyritään todentamaan tehtyjä tutkimustuloksia.
7 TULOKSET
Tulosluvussa esitetään tutkimuksen tuloksia. Luvussa 7.1 vastataan tutkimuksen ensimmäiseen tutkimustehtävään, jonka tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien kokemuksia aistisäätelyn haasteisista oppilaista alakoulussa. Toiseen tutkimuskysymykseen, jonka avulla esitetään luo-kanopettajien konkreettisia keinoja tukea aistisäätelyn haasteita omaavaa oppilasta alakoulussa, avataan luvussa 7.2.