Tutkimuksessa saatuihin tuloksiin viitaten, voidaan esittää useita yleisestikin päteviä havaintoja ikääntyvien oppimisen tukemisesta päivittäisessä johtamistyössä. Ikääntyvä työvoima ja ikääntymisen mukanaan tuomat erilaiset ilmiöt sekä jatkuvasti muuttuva liike – elämä nostavat todennäköisesti muissakin organisaatioissa keskiöön jatkuvan oppimisen ja kehittymisen, oppimisen tukemisen ja erityisesti ikääntyvien oppimiseen liittyvien tarpeiden tarkastelun.
Työvoiman ikääntyminen on laaja ilmiö, joka vaatii organisaatioilta, henkilöstöltä ja erityisesti johtajilta ja esimiehiltä jatkuvaa uudelleen pohdintaa siitä, millä tavoin voidaan varmistaa oppiminen ja sen kautta ammattitaidon kehittyminen ja säilyminen. Ikääntyvien työntekijöiden oppimisen tukemisella on suuri suora sekä epäsuora merkitys organisaatioille inhimillisen pääoman rakenteen, kilpailukyvyn ja kannattavuuden näkökulmista.
Ikääntyvien oppimista voi tukea esimiestyöllä
- Lisäämällä omaa ja työyhteisön ymmärrystä ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä ja sen mukanaan tuomista muutoksista oppimiseen
- Olemalla läsnä ja saavutettavissa
Oppimiselle
- Kannustamalla, kuuntelemalla ja rohkaisemalla uusien asioiden oppimiseen ikääntyvälle itselleen sopivimmalla ja toimivimmalla tavalla
- Mahdollistamalla ikääntyvän oppimiselle soveltuvin rauhallinen ympäristö
- Antamalla tarpeeksi aikaa uusien opittavien asioiden prosessoinnille oppimisen varmistamiseksi
- Taustoittamalla ja avaamalla opittavia asioita, jotta ikääntyvä työntekijä voi löytää opiskeltavasta asiasta merkityksellisyyden omalle työlleen
- Tarjoamalla proaktiivisesti tukea ja apua ikääntyvän työntekijän käyttöön - Tarjoamalla jokaiselle mahdollisuus soveltaa omaa yksilöllistä tapaa oppia - Ylläpitämällä hyväksyvää, kannustavaa ja suvaitsevaa työilmapiiriä jossa kaikki
työntekijät iästään huolimatta tuntevat olevansa osa työyhteisöä
- Mahdollistamalla erilaisia työtehtäviä ja rakentamalla erilaisia uramahdollisuuksia ja polkuja myös ikääntyville työntekijöille
- Auttamalla löytämään omia kehityskohtia ja kehittymään antamalla palautetta
Ikääntyvien oppimisen johtamisessa korostuvat tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella esimiehen kyky ymmärtää ikääntyvien työntekijöiden oppimiseen liittyvät erityispiirteet ja tarpeet. Esimies voi omalla toiminnallaan ja positiivisella asenteellaan tukea ikääntyvän oppimista johtamalla jokaista työntekijää yksilöllisesti, ikääntyvän ammattitaitoa kunnioittavasti ja mahdollistamalla oppimiselle suotuisan ilmapiirin ja puitteet. Esimies voi vaikuttaa opittujen asioiden omaksumiseen ja soveltamiseen käytännössä avaamalla oppimistavoitteiden merkityksellisyyden ikääntyvän omaan työhön ja kehittymiseen.
Tutkimuksella voitiin vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin, mutta tutkimuksessa ilmeni silti tiettyjä rajoitteita. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada ymmärrys ikääntyvien oppimisesta, oppimisen tukemisesta ja johtamisesta oppimista tukevana toimintana. Rajoitteet muodostuivat alussa tutkijan haasteista löytää sopivaa yhteyttä teorian ja empirian välille. Alun perin johdattelevana ja kantavana teoreettisena pohjana toimi ikäjohtaminen, jota tutkija ei kuitenkaan pystynyt lopulta liittämään käsitteen monipuolisuuden ja moniulotteisuuden vuoksi teoreettisen viitekehyksen rungoksi. Ikäjohtamista käsiteltiin myös toteutetuissa haastatteluissa, joissa vastaajilla oli haasteita tulkita omaa tapaansa toteuttaa ikäjohtamista. Tutkimuksen aikana tutkija päätti muuttaa ikäjohtamisen teemaa
enemmän ikääntyvien johtamiseen, joka tarjosi toisaalta laajemman, mutta ymmärrettävämmän ja helpomman kosketuspinnan aiheeseen jota haluttiin käsitellä.
LÄHTEET
Ajanko, S. 2016. Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus.
Saarijärven Offset Oy, Suomi.
Andersson, B., Haggrén, K., Haring, K., Lanttola, P., Marttila, O., Schugk, J &
Työläjärvi, R. 2013. Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria – opas ikäohjelman laatimiseen. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.2017] Saatavissa:
http://www.akava.fi/files/11375/opas-ikaohjelman-laatimiseen.pdf
Anon. 2016.” Older workers´ knack for new tricks”. Development and Learning in Organizations: An International Journal, Vol.30 lss 1 pp.26-28
Bandura, A., & McClelland, D. C.1977. Social learning theory.
Barnes-Farrell J, Rumery S, Swody C.2002. How do concepts of age relate to work and off-the-job stresses and strains? A field study of health care workers in five nations. Experimental Aging Research 28 (2002): 1, 87–98.
Choi, W., Jacobs, R.L.2011.Influences of Formal Learning, Personal Learning Orientation, and Supportive Learning Environment on Informal Learning. Human Resource Development Quarterly 22 (3), pp 239 – 257
Ciutiene R., Railaite, R. 2015. Age Management as Means of Reducing the Challenges of Workforce Aging. Inzinerine Ekonomika – Engineering Economics,26(4), 391 – 397
Dewey, J.1938/1997. Experience & Education. New York. Touchstone.
Dwyer, R.J. Azevedo, A. 2016. Preparing leaders for the multi-generational workforce, Journal of Enterprising Communities: People and Places in the Global Economy, Vol. 10 Iss 3 pp. 281 – 305
Eraut, M., Alderton, J., Cole, G., & Senker, P. 1998. Development of knowledge and skills in employment. Brighton: University of Sussex Institute of Education Eraut, M. 2004. Informal Learning in the Workplace. Studies in Continuing Education, Vol.26, No.2. pp 248 - 273
Eskola, J.& Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. [E-kirja].
Vastapaino, Tampere.
Halme, P.2005. Eri – ikäisyys ja ikäjohtaminen – Diskursiivinen tutkimus. Electronic Journal of Business Ethics and Organization Studies. Vol.10, No.2
Halme, P. 2011. Iästä johtamiseen. Ikäjohtaminen ja eri – ikäisyys johtajuuden tutkimuskohteena. Väitöskirja. University Of Jyväskylä.
Harper, S., Walport, M. 2016. Research and analysis. Foresight. Future of an ageing population. Government office for Science. Future of ageing and Foresight projects, pp.1-110
Huuhtanen, P.1994.Työssä vai eläkkeelle? Ikääntyminen ja työ. Wsoy työterveyslaitos.
Häikiö, L., Niemenmaa, V., Malmsten, A., Kurunmäki, K., Laine, M., Peltonen, L., Peltola, T., Peuhkuri, T., Eräsaari, R., Haila, Y., Lappalainen, P., Leino, H., Kuusisto – Arponen, A-K., Lehtonen, P., Raento, P. 2007. Tapaustutkimuksen taito. (Toim.)
Ilmarinen, J. 1999. Ageing workers in the European Union – Status and promotion of work ability, employability and employment. Finnish Institute of Occupational Health, Ministry of Social Affairs and Health, Ministry of Labour. Helsinki.
Ilmarinen J, Lähteenmäki S, Huuhtanen P. 2003. (toim.): Kyvyistä kiinni.
Ikäjohtaminen yritysstrategiana. Talentum, Jyväskylä 2003.
Ilmarinen, J. 2006. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö ja Juhani Ilmarinen.
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Ikääntyminen ja työ. Toim. Kuusinen, J., Heikkinen, E., Huuhtanen, P., Ilmarinen, J., Kirjonen, J., Ruoppila, I., Vaherva, T., Mustapää, O., Rautoja, S.1994. Wsoy työterveyslaitos.
Jeske, D., Roßnagel, C.T. 2015. Learning capability and performance in later working life: towards a contextual view, Education + Training, Vol. 57 Iss 4 pp. 378 – 391
Juuti, P. 1994. Johtaminen, työmotivaatio ja töiden organisointi sekä kehittäminen.
Ikääntyminen ja työ. Wsoy työterveyslaitos.
Järvinen, Annikki, Koivisto, Tapio, Poikela, Esa. 2002. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. WS Bookwell Oy, Juva.
Kirjonen, J.1994. Muuttuva työ ja ikääntyvä ihminen. Ikääntyminen ja työ. Wsoy työterveyslaitos.
Kiviranta, R. 2010. Onnistu eri – ikäisten johtamisessa. WSOYPro, Helsinki.
Kolb, D.A.1984. Experiental learning: experience as the source of learning and development. Englewood Cliffs, NJ. Prentice Hall. pp 20 – 38
Koskinen, S.1994. Sosiaalinen vanheneminen. Ikääntyminen ja työ. Wsoy työterveyslaitos.
Kooij, D.T.A.M, Zacher, H.2016. Why and When Do Learning Goal Orientation and Attitude Decrease with Aging? The Role of Perceived Remaining Time and Work Centrality. Journal of Social Issues, Vol. 72, No. 1, 2016, pp. 146--168 doi:
10.1111/josi.12160
Laitinen, I., Jalonen, H., Stenvall, J. 2014. SE TOIMII SITTENKIN. Kohti organisaatiotutkimuksen pragmaattista kompleksisuusteoriaa. Turun ammattikorkeakoulu. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.2017]. Saatavilla:
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164827.pdf
Laine, M., Bamberg, J., Jokinen, P. 2007. Kokoelmateos. 3. painos. Gaudeamus Helsinki University Press.
Lewin, K. 1947. Channels of group life. Human Relations, 1, 145.
Maurer, T.J., Barbeite, F.G., Weiss, E.M., Lippstreu,M. 2008. "New measures of stereotypical beliefs about older workers' ability and desire for development:
Exploration among employees age 40 and over", Journal of Managerial Psychology, Vol. 23 Issue: 4,pp. 395-418
Marsick, V.J., Watkins, K.E. 2001. Informal and Incidental Learning. New directions for adult and continuing education, no.89, pp 26 -34
Moilanen, Raili. 2001. Oppivan organisaation mahdollisuudet. Tammer – paino Oy, Tampere.
Ng, T.W., Feldman, D.C. 2008. “The relationship of age to ten dimensions of job performance”, The Journal of Applied Psychology, Vol. 93 No. 2, pp. 392-423.
Ng, T.W., Feldman, D.C. 2012. “Evaluating six common stereotypes about older workers with meta-analytical data”, Personnel Psychology, Vol. 65 No. 4, pp. 1744-6570.
Nikolova, I., Ruysseveldt, J., De Witte, H., Syroit, J. 2014. Work – based learning:
Development and validation of a scale measuring the learning potential of the workplace. Journal of Vocational Behavior 84 1- 10
Otala, L.M. 2000. Oppimisen etu – kilpailukykyä muutoksessa. WSOY, Porvoo.
Pohjonen, P.2005. Työssäoppiminen. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu
Raemdonck, I., Beausaert, S., Fröhlich, D., Kochoian, N., Meurant, C.2015. Aging Workers´ Learning and Employability. Chapter 10. pp. 163 – 184
Ristikangas, R-M., Ristikangas, V.2010. Valmentava johtajuus. WSOYpro Oy, Helsinki.
Ropes, D. 2015. Addressing the challenges of an ageing workforce: an intergenerational learning toolkit. Development and Learning in Organizations: An International Journal, Vol.29 lss 4 pp. 14 – 18
Ropes, D. 2013 “Intergenerational learning in organizations”, European Journal of Training and Development, Vol. 37 No. 8, pp. 713-727.
Ropes, D.C. 2011 “Intergenerational learning: a research framework”, Supporting Longer Working Lives: Guidance and Counselling for Ageing Workers, Publications Office of the European Union, Luxembourg, pp. 105-123.
Ruohotie, P. 1996. Oppimalla osaamiseen ja menestykseen. Edita, Helsinki.
Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. [Viitattu 19.3.2017] Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_2.html Salminen, H. 2012. The significance of perceived development opportunities in the context of retention: Comparing ageing and younger nurses. University of Jyväskylä. Jyväskylä studies in business and economics, 1457-1986, 118.
Väitöskirja.
Schein, E.H.1995. Kurt Lewin´s Change Theory in the Field and in the classroom:
Notes Toward a Model of Managed Learning1. Working paper 3821. Invited paper for a special issue of Systems Practice edited by Susan Wheelan, March, 1995. S.
1 – 33
Schmidt, D. and Boland, S. 1986. “Structure of perceptions of older adults:
evidence for multiple stereotypes”, Psychology and Aging, Vol. 1, pp. 255-60.
Schulz, M., & Stamov-Roßnagel, C. 2010. Informal workplace learning: An exploration of age differences in learning competence. Learning and Instruction, 20(5), 383–399.
Spitulnik, J.J.2006. Cognitive Development Needs and Performance in an Aging Workforce. Organization development Journal,24,3, ABI/INFORM Collection pg.44 Stone, D.L., Tetrick, L.E. 2013.Understanding and facilitating age diversity in organizations. Journal of Managerial Psychology, Vol. 28 Iss 7/8 pp. 725 – 728 Suojanen, P.1982. Kulttuurin tutkimuksen empiiriset menetelmät. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, moniste 4. Tampere
Tamminen, N. 2015. Ikääntyminen ja osaamisen kehittäminen ikääntyvien työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna – Case julkisen sektorin organisaatio.
Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu.
Tulgan, B. 2004.Trends point to a dramatic generational shift in the future workforce. Employment Relations Today, Vol. 30 No. 4, pp. 23-31
Tuomi, J., Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Vaherva, T. 1994. Ikääntyvän ihmisen oppimista tukemassa. Ikääntyminen ja työ.
Wsoy työterveyslaitos.
Vaherva, T. & Ekola, J. 1986. Aikuisten opettamisen taito. Yleisradio, Helsinki.
Valtionkonttori. Ikäjohtaminen. Henkilöstöhallintoa ja johtamista tukevat palvelut.
[Verkkosivusto]. Päivitetty 22.6.2015. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa:
http://www.valtiokonttori.fi/fiFI/Virastoille_ja_laitoksille/Henkilostohallintoa_ja_johta mista_tukevat_palvelut/Johtamisen_ja_esimiestyon_tuki/Ikajohtaminen/Esimies_ik ajohtajana
Van Vianen, A.E.M., Dalhoeven, B.A.G.W., De Pater I.E. 2011. Aging and training and development willingness: Employee and supervisor mindsets. Journal of Organizational Behavior. J. Organiz. Behav.32, 226 – 247 - käytetty
Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön.
Otavan kirjapaino oy, Keuruu.
Wiitakorpi, I. 2006. Ammatillisen osaamisen tukeminen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tutkimus ikääntyvien työntekijöiden näkökulmasta.
Väitöskirja. Åbo Akademin pedagogiska fakulteten.
LIITE 1
Teemahaastattelurunko esimiehille Kysymykset:
Ikääntyvän henkilöstön oppiminen
1) Minkälaisilla johtamisen toimenpiteillä tuet ikääntyvien toimihenkilöiden oppimista?
2) Miten ikääntyvän henkilöstön oppiminen poikkeaa muiden ikäryhmien oppimisesta?
3) Miten ikääntyvien toimihenkilöiden oppimista tuetaan organisaation toimesta?
4) Millä tavoin hyödynnät ikääntyvien toimihenkilöiden vahvuuksia oppimisen ja työtehtävien näkökulmasta?
5) Miten huomioit eri ikäryhmiä edustavien toimihenkilöiden oppimisen yksilöllisiä tarpeita?
6) Mistä elementeistä rakentuu mielestäsi ikääntyvien oppimiselle suotuisa ilmapiiri?
Ikääntyvien oppimisen johtaminen
7) Miten johdat ikääntyvien toimihenkilöitä oppimista?
8) Mikä ikäjohtamisen merkitys on mielestäsi oppimiselle?
9) Miten huomioit ikääntyneet toimihenkilöt päivittäisessä johtamistyössäsi?
10) Miten ikääntyneitä toimihenkilöitä voi huomioida mielestäsi paremmin?
11) Mitä tukea olet itse saanut ikääntyvien johtamiseen?
12) Miten ikäjohtamista sovelletaan organisaatiossasi?
LIITE 2
Kysymysrunko ikääntyville toimihenkilöille
Miten koet itse oppivasi uusia asioita parhaiten?
Minkälaisilla asioilla asioilla ja/tai teoilla esimiehesi ja työnantajasi tukee sinun yksilöllistä tapaasi oppia?
Onko oppimisen tyylisi muuttunut ajan kuluessa?
Minkälaisilla keinoilla esimiehesi ja työnantajasi voisi tukea paremmin oppimistasi?
Minkälainen on mielestäsi oppimistasi tukeva työympäristö?
Minkälaisia elementtejä se sisältää?
Mikä on mielestäsi suurin este tai haaste omalle oppimisellesi?