6.1.1 Tutkimuksen eettisyys
Tutkimusta varten anottiin ja saatiin jokaisesta kohdeorganisaatiosta tutkimusluvat en-nen tutkimuksen aloittamista. Jokaien-nen tutkittava informoitiin suullisesti enen-nen kyselyn suorittamista ja jokaiselta tutkittavalta pyydettiin myös tietoon perustuva kirjallinen suos-tumus kyselyyn vastaamisen yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä eri terveys-alan yksiköstä, joka osaltaan suojaa vastaajia siten, ettei yksittäisiä vastaajia voi tunnis-taa. Tutkimuksen eettisiä periaatteita ovat kyselyyn osallistuvien vapaaehtoisuus, tutkit-tavien oikeus pysyä tuntemattomina ja aineiston luottamuksellinen käsittely ja tutkimus-lupakysymykset. Tutkimus ei saa vahingoittaa tutkittavaa, ja tutkimuksesta saadun hyö-dyn tulee olla suurempi kuin sen aiheuttaman haitan. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998.) Nämä tutkimuseettiset periaatteet huomioitiin tässä tutkimuksessa.
Tieteellisen tutkimuksen luotettavuuden, eettisyyden ja tulosten uskottavuuden edelly-tyksenä on, että tutkimus toteutetaan hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.
Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että tutkija noudattaa rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tutkimuksessa tulee noudattaa tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja ar-viointimenetelmiä sekä avoimuutta tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Muiden tutkijoiden työ ja saavutukset tulee ottaa huomioon asianmukaisella tavalla. Tutkimusryhmän jäsen-ten asema, oikeudet, vastuut ja velvollisuudet määritellään ja kirjataan kaikkien osapuol-ten hyväksymällä tavalla. Rahoituslähteet ja muut tutkimuksen kannalta merkitykselliset sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tulok-sia julkaistaessa. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002.) Tämä tutkimus suoritettiin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti välttäen epärehellisyyttä ja käyttäen tarkoituk-senmukaisia tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Koska tutkimus
suoritet-tiin osana laajempaa hanketta, oli hankkeen organisaatio selvillä kaikista tutkimuksen vaiheista.
6.1.2 Tutkimuksen luotettavuus
Tutkimuksen keskeinen kysymys on, antaako kerätty aineisto todellisen kuvan tarkaste-lun kohteena olevasta ilmiöstä ja ovatko tulokset siten luotettavia. Kvantitatiivisessa tut-kimuksessa reliabiliteetti ja validiteetti ovat mittarin tärkeimmät ominaisuudet. Reliabili-teetti osoittaa sen, missä määrin mittari mittaa tutkittavaa ominaisuutta, kuinka luotettava ja pysyvä mittari on sekä osoittaa mittaustulosten pysyvyyden ja johdonmukaisuuden.
Mittarin validiteetti eli pätevyys tarkoittaa mittarin kykyä mitata juuri sitä, mitä sen tulisikin mitata, jolloin saatujen tulosten voidaan olettaa olevan keskimääräisesti oikeita eli sys-temaattinen virhe ei vaikuttaisi tuloksiin. Mittarin validiteetti tulee varmistaa huolellisesti etukäteen mittarin suunnittelulla ja tiedon keruulla. Mittarin validiteettia voidaan tarkastel-la sisältövaliditeettina, käsitevaliditeettina ja kriteerivaliditeettina. (Burns & Grove 1997;
Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998; Heikkilä 2001; Uusitalo 2001; Hirsjärvi, Remes
& Sajavaara 2005.) Tutustuminen kirjallisuuteen ja aikaisempiin aiheesta tehtyihin tutki-muksiin antoi tietoa tutkittavan ilmiön luonteesta, lähestymistavoista ja aineistonkeruun- ja analyysimenetelmien valinnasta (Hirsjärvi ym. 2005).
Kyselytutkimus soveltuu aineistonkeruumenetelmäksi silloin, kun halutaan tutkia ryh-mien asenteita, käsityksiä tai ominaisuuksia. Kyselytutkimuksella voidaan välttää tutkijan läsnäolon vastauksia ohjaava vaikutus. Samalla voidaan taata vastaajien anonymiteetin säilymisen. Kyselymenetelmä valittiin myös siksi, että saataisiin laajempi ja edustavampi otos. Kun aineisto kerätään kyselylomakkeilla, on tärkeää, että lomake on luotettava.
Lomakkeen kysymysten tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Jos näin ei ole, vastaajat voivat ymmärtää väärin tai jättää vastaamatta. Tämä taas tuottaa epäluotettavaa tietoa ja aiheuttaa vaikeuksia vastauksia luokiteltaessa. (Erätuuli, Leino & Yli-Luoma 1994;
Hirsjärvi ym. 2005; Uusitalo 2001.) Kyselylomake on kehitetty suomalais-brittiläisessä tutkijaryhmässä ja se esitestattiin syksyllä 2006, sillä mittarin validiteetin arvioinnissa esitestauksella on merkittävä rooli. Sillä voidaan varmistaa, että mittari on looginen,
toi-miva, ymmärrettävä ja helposti käytettävä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998.) Esitestauksen kohdejoukkona olivat yhden terveysalan ammattikorkeakoulun periopera-tiivista ohjattua harjoittelua suorittaneet opiskelijat. Esitestaukseen osallistui 10 sairaan-hoitajaopiskelijaa. Esitestauksessa opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja tarkentaa mittariin liittyviä asioita. Esitestaukseen osallistuneet opiskelijat pitivät mittaria selkeänä ja helppona vastata eikä mittariin tarvinnut tehdä muutoksia. Kyselylomakkeen täyttämiseen laadittiin selkeä ohjeistus, mikä osaltaan saattoi vähentää kyselylomakkee-seen vastaamikyselylomakkee-seen liittyviä riskitekijöitä.
Mittarin sisältövaliditeetti tarkoittaa sitä, että onko tutkimuksessa käytetyt käsitteet opera-tionalisoitu eli saatettu mitattavaan muotoon ja mittaavatko kysymykset (mittarin osiot) sitä, mitä halutaan tutkia sekä vastaavatko ne tutkimuksen teoreettista sisältöä. Mittarin käsitevaliditeetti ilmaisee sen, miten mittari mittaa tarkasteltavana olevaa käsitettä.
(Burns & Grove 1997; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998.) Mittarin käsitevaliditeet-tia voidaan arvioida käyttämällä asiantuntijoiden apua arvioimaan vastaako mittarin si-sältö taustateoriaa (Burns & Grove 1997; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998). Täs-sä tutkimuksessa mittari kehitettiin englanninkieliseksi suomalais-brittiläisesTäs-sä tutkija-ryhmässä, jolla pyrittiin varmistamaan käsitevaliditeettia. Tässä tullaan lähelle näennäis-validiteetin arviointia, joka tarkoittaa tutkijan subjektiivista arviota mittarin pätevyydestä (Burns & Grove 1997; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998). Tässä tutkimuksessa onkin tarkasteltava kriittisesti myös muiden luotettavuuskriteerien avulla mittarin luotetta-vuutta. Tutkija oli mukana mittarin suomalaisen version kehittämisessä QPL-mittarin kääntäjänä ja muut tutkimusryhmään kuuluvat varmistivat erikseen käännöksen oikeelli-suuden. Suomalaiseen mittariin lisättiin osioita, jotta se paremmin mittaisi tutkimukselle asetettuja ongelmia. Tutkija pyrki tarkastamaan huolellisesti, että muuttujat vastasivat tutkimusongelmia.
Mittauksen tarkkuutta kuvataan reliabiliteetilla. Sillä tarkoitetaan tutkimuksella saatujen tulosten tarkkuutta, jolloin tulokset eivät saa olla sattumanvaraisia. Tutkimuksen otos-koolla on merkitystä tutkimuksen luotettavuuteen ja siten myös tulosten yleistettävyy-teen. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa myös tutkimuksen otoskoon edustavuus eli onko valitussa otoksessa samoja ominaisuuksia ja samassa suhteessa kuin
perusjou-kossa. (Burns & Grove 1997; Heikkilä 2001.)
Tässä tutkimuksessa kohdejoukkona olivat neljän eri terveysalan yksikön valmistuvat sairaanhoitajaopiskelijat Itä- ja Keski-Suomen alueella. Valmistuvia opiskelijoita oli yh-teensä 121, joista 100 oli paikalla, kun kyselylomakkeet jaettiin. Tämän tutkimuksen otoskoko oli siis 100 sairaanhoitajaopiskelijaa. Tutkimuksen otoskokoon vaikutti se, että haluttiin nimenomaan harkinnanvaraisen otoskoon avulla selvittää valmistuvien sairaan-hoitajaopiskelijoiden arviota ohjatun harjoittelun laadusta. Otoskoon pienuuteen vaikutti se, että opiskelijaryhmät terveysalan yksiköissä olivat pieniä. Toisaalta 100 vastannutta sairaanhoitajaopiskelijaa oli vastannut kyselylomakkeeseen huolellisesti ja puuttuvia tie-toja oli erittäin vähän. Tutkimuksessa esiintyvä kato vaikuttaa myös tutkimuksen luotet-tavuuteen, koska se vaikuttaa vastausprosenttiin (Heikkilä 2001). Vastausprosentti koko kohdejoukossa oli 82,6 %, mutta jaettujen lomakkeiden perusteella 100 %. Tutkimuksen vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä ja tutkimusta siltä osin luotettavana.
Mittarin reliabiliteettia voidaan tarkastella suoritetun mittauksen jälkeenkin. Mittarin sisäi-sellä johdonmukaisuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin mittarin eri osiot mittaavat sa-maa asiaa. Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta voidaan tarkastella reliabiliteettikertoi-men, Cronbachin alfa, avulla. Kertoimen tasoa 0,70–0,80 voidaan pitää hyvänä, mutta joskus voidaan joutua tyytymään alhaisempiinkin arvoihin. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998; Heikkilä 2001.) Tässä tutkimuksessa mittarin eri osioiden sisäistä joh-donmukaisuutta testattiin Cronbachin alfa-kertoimella, joka lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan. Summamuuttujien Cron-bachin alfa-kertoimet vaihtelivat välillä 0.72–0.93. Eri osioiden saamia kertoimia voidaan pitää erittäin hyvinä. Koko mittarin alfa-kerroin oli 0.93. Mittaria ja tuloksia voidaan näin ollen pitää luotettavina. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998; Heikkilä 2001; Metsä-muuronen 2006.)
Arvioitaessa kansainvälistä eli QPL-mittaria laskettiin Cronbachin alfa-kertoimet myös QPL-mittarin eri osioille, jotka vaihtelivat välillä 0.62–0.79. Koko QPL- mittari sai Cron-bachin alfa-arvon 0.86, jota voidaan pitää erittäin hyvänä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998; Heikkilä 2001; Metsämuuronen 2006.)
QPL-mittarin luotettavuuden testaamiseksi laskettiin myös faktoripisteiden reliabiliteetti ja Cronbachin alfa-arvot faktoreille. Metsämuurosen (2006) mukaan faktoripistemuuttujan reliabiliteetti on korkeampi kuin suoran summan reliabiliteetti. Taulukossa 16 on kuvattu-na faktoreiden reliabiliteettia faktoripisteiden ja Cronbachin alfa-arvon avulla:
TAULUKKO 16. Faktoripistemuuttujien reliabiliteetti ja Cronbachin alfa-arvot
Faktori Faktoripistemuuttujan reliabiliteetti
Cronbachin alfa
Sairaanhoitajaopiskelijana oppimassa ohja-tussa harjoittelussa
0.913 0.879
Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimistarpeen huomiointi ja oppimisen arviointi
0.827 0.780
Ohjatun harjoittelun ympäristö sairaanhoita-jaopiskelijoiden oppimisen mahdollistajana
0.867 0.722
Hoitotyön opettajan toiminta ohjatussa harjoittelussa
0.767 0.673
Faktoripistemuuttujien reliabiliteetit ja Cronbachin alfa-arvot ovat korkeita, joten QPL-mittaria voidaan näidenkin arvojen perusteella pitää luotettavana (Metsämuuronen 2006).
Tässä tutkimuksessa mittarin kysymykset pyrittiin saamaan ymmärrettävään ja yksiselit-teiseen muotoon sekä laatimaan ulkoasultaan selkeä mittari. Mittari koostui samantyyli-sistä vastausvaihtoehdoista, mikä helpotti vastaamista ja antoi selkeän kuvan mittarista.
Mittarin luotettavuutta pystytään parantamaan ohjeistamalla kyselylomake hyvin,
anta-malla aineiston kerääjille selkeät samanlaiset ohjeet aineiston keräämistä varten sekä pyrkimällä huomioimaan aineiston keräämiskohteesta johtuvat virhetekijät kuten mit-tausajankohta, kiire, väsymys, kysymysten määrä, kysymysten ymmärrettävyys ja järjes-tys. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998.) Esitestaukseen osallistuvien mielestä mittari oli selkeä ja ymmärrettävä ja aikaa sen täyttämiseen meni 10–15 minuuttia, joka vastanneiden mielestä ei ollut kohtuuton. Kyselylomake ohjeistettiin huolellisesti, jotta siihen olisi helppo vastata. Ohjeessa, joka oli mittarin liitekirjeenä, selvitettiin tutkimuksen tarkoitus, vastaamisohjeet sekä tutkimusryhmän yhteystiedot yhteydenottoa varten. Tut-kimuksen aineisto kerättiin tutkimusryhmän toimesta opiskelijoiden oppituntien aikana, jolloin vastaaminen ei aiheuttanut ylimääräistä rasitusta vastaajille ja kyselyyn vastaami-nen tapahtui tutussa ympäristössä. Tutkimuksen luotettavuutta paransi se, että vastaajat olivat vastanneet kysymyksiin huolellisesti ja puuttuvia tietoja oli erittäin vähän. Kysely-lomakkeista saatu aineisto tallennettiin huolellisesti SPSS for Windows 11.5-ohjelmalle ja ennen analysoinnin aloittamista aineistoa tarkasteltiin mahdollisten virheiden toteami-seksi ja korjaamitoteami-seksi.