Tutkimushankkeessa on tarkoitus kerätä nyt testatulla QPL-mittarilla aineisto myös Iso-Britanniasta ja olisikin mielenkiintoista selvittää, eroavatko sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioinnit ohjatun harjoittelun laadusta suomalaisten ja brittiläisten opiskelijoiden kesken.
Kansainvälinen vertailu on tärkeää, koska opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus on li-sääntynyt ja tarvitaan tietoa koulutuksen laadusta Euroopan tasolla.
Mielenkiintoista olisi myös tutkia ohjatun harjoittelun laatua eri sairaanhoidon alueilla, esimerkiksi anestesia- ja leikkaushoitotyössä, koska opiskelijat perinteisesti mieltävät leikkaussalin hyvin vaikeaksi ja haasteelliseksi oppimisympäristöksi. Anestesia- ja leik-kaussairaanhoitajista on kova pula Suomessa ja leikkaussaliympäristön tutkiminen olisi tärkeää, jotta saataisiin tietoa siitä, mikä perioperatiivisessa ohjatussa harjoittelussa saa opiskelijat valitsemaan jonkun muun sairaanhoidon alueen syventäviksi opinnoikseen.
Lisämielenkiintoa toisi myös verrata brittiläisiä sairaanhoidon opiskelijoita leikkaussalissa suomalaiseen leikkaussaliaineistoon sekä koko leikkaussaliaineistoa tämän tutkimuksen aineistoon ja verrata onko laatu erilaista eri maiden ohjatun harjoittelun oppimisympäris-töissä.
Hoitotyön ohjattua harjoittelua voisi tutkia myös laadullisin menetelmin, esim. focus group-haastattelulla, jotta saataisiin selvemmin esille tekijöitä, jotka ovat yhteydessä oh-jatun harjoittelun laatuun sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioimana.
LÄHTEET
A 352/2003. Asetus ammattikorkeakouluista.
A 564/1994. Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Achren, P. 1999. ” Se työyhteisö ei ole mun areenani, niin kuin koulu.” Sairaanhoidon opiskelijan käsityksiä hoitotyön eri oppimisympäristöissä. Tampereen yliopisto.
Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma.
Aston, L. & Molassiotis, A. 2003. Supervising and supporting student nurses in clini- cal placements: the peer support initiative. Nurse Education Today 23(3), 202-210.
Brown, L., Herd, K., Humphries, G. Paton, M. 2005. The role of lecturer in practice placement: what do students think? Nurse Education in Practice 5(2), 84-90.
Burns, N. & Grove, S. 1997. The practice of nursing research. Conduct, critique &
utilization. Third edition. W. B. Saunders Company. Philadelphia.
Cahill, H. 1996. A qualitative analysis of student nurses’ experiences of mentorship.
Journal of Advanced Nursing 24(4), 791-799.
Chow, F.L.W. & Suen, L.K.P. Clinical staff as mentors in pre-registration under- graduate nursing education: students’ perceptions of the mentors’ roles and re- sponsibilities. Nurse Education Today 21(5), 350-358.
Cleary, M., Horsfall, J. & De Carlo, P. 2006. Improving student learning in mental health settings: The views of clinical stakeholders. Nurse Education in Practice 6(3), 141-148.
Course Handbook of Students 2004. University of Bradford. School of Health Studies.
Duffy, K. & Watson, H.E. 2001. An interpretive study of the nurse teacher’s role in practice placement areas. Nurse Education Today 21(7), 551-558.
Dunn, S.V. & Hansford, B.C. 1997. Undergraduate nursing students’ perceptions of their clinical learning environment. Journal of Advanced Nursing 25(6), 1299-1306.
Dunn, S.V., Ehrich, L., Mylonas, A. & Hansford B.C. 2000. Students’ perception of files experience in professional development: a comparative study. Journal of Nursing Edu- cation 39(9), 393-400.
Earnshaw, G.J. 1995. Mentorship: the students’ views. Nurse Education Today 15(4), 274-279.
Elomaa, L. 2003. Tutkimustiedon käyttö ja sen edellytykset hoitotyössä. Tutkiva Hoito-työ
1(2), 4-9.
Ervomaa, K., Holmia, S., Juntunen, K., Kaukonen, L., Laaja, P., Laakso, H. & Paasi P.
1997. Hoitoalan opiskelijoiden käytännön opiskelun kehittäminen Tampereen yliopis- tollisessa sairaalassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/1997. Tampereen yliopistollinen sairaala.
Erätuuli, M., Leino, J. & Yli-Luoma, P. 1994. Kvantitatiiviset analyysimenetelmät ihmistieteissä. West-Point. Rauma.
77/452/ETY. Neuvoston direktiivi yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien tut- kintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä, jotka helpottavat liikkeenperus- tamisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokasta käyttämistä. EYVL N:o L 176, 15.7.1977, s.1–7.
77/453/ETY. Neuvoston direktiivi yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovitta- misesta. EYVL N:o L176, 15.7.1977, s. 8–10.
81/1057/ETY. Neuvoston direktiivi lisäyksistä lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin ja eläinlääkärin tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustami- sesta annettuihin direktiiveihin. EYVL N:o L 385, 31.12.1981, s. 25–26.
89/594/ETY. Neuvoston direktiivi lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoita- jan, hammaslääkärin, eläinlääkärin ja kätilön tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta an- nettujen direktiivien 75/362/ETY, 77/452/ETY, 78/686/ETY, 78/1026/ETY ja
80/154/ETY sekä lääkärin, eläinlääkärin- ja kätilöntointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettujen direktiivien 75/363/ETY, 78/1027/ETY ja 80/155/ETY muuttamisesta. EYVL N:o L 341, 23.11.1989, s. 19–29.
89/595/ETY. Neuvoston direktiivi yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien tut- kintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja pal- velujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi annetun direk – tiivin 77/452/ETY ja yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien toimintaa koske- vien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun di- rektiivin 77/453/ETY muuttamisesta. EYVL N:o L 341, 23.11.1989, s. 30–32.
2001/19/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammatillisen koulutuksen tun-
nustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä annettujen neuvoston direktiivien 89/48/ETY ja 92/51/ETY sekä yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, ham- maslääkäreiden, eläinlääkäreiden, kätilöiden, arkkitehtien, farmasian alan ja lääkärei- den toimintaa koskevien direktiivien 77/452/ETY, 77/453/ETY, 78/686/ETY,
78/687/ETY, 78/1026/ETY, 78/1027/ETY, 80/154/ETY, 80/155/ETY, 85/384/ETY, 85/432/ETY, 85/433/ETY ja 93/16/ETY muuttamisesta. EYVL N:o L 206, 31.7.2001, s.
1–50.
Garam, I. 2006. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005.
CIMO Publications 1/2006. Saatavana internetistä 26.3.2007 URL: http://www.cimo.fi/
dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/Raportit+ja+selvitykset/cimo- publications-1-2006.pdf
Gillespie, M. 2002. Student-teacher connection in clinical nursing education. Journal of Advanced Nursing 37(6), 566-576.
Gray, M.A. & Smith, L.N. 2000. The qualities of an effective mentor from the student nurse’s perspective: findings from a longitudinal qualitative study. Journal of Advanced Nursing 32(6), 1542-1549.
Hart, G. & Rotem, A. 1995. The clinical learning environment: nurses’ perceptions of professional development in clinical settings. Nurse Education Today 15(1), 3-10.
Haverinen, P. & Vänskä, M-L. 1999. Opetussuunnitelmien arvoperusta ja tavoitteet ohjaamassa hoitotyön koulutusta. Teoksessa: Tossavainen, K. & Turunen, H. (toim.) Terveys- ja sosiaalialan opiskelijoiden ohjaamisesta ammattikorkeakoulussa. Kirjayh- tymä. Tammerpaino Oy. Tampere. 128–152.
Heikkilä, T. 2001. Tilastollinen tutkimus. Oy Edita Ab. Helsinki.
Hirsijärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. 2005. Tutki ja kirjoita. Gummerus. Jyväskylä.
Huttula, T. (toim.) 2003. Ammattikorkeakoulutuksen laatuyksiköt 2002–2003. Korkea- koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 12:2002. Edita. Helsinki.
Häggman-Laitila, A., Eriksson, E., Meretoja, R., Sillanpää, K., Rekola, L. & Kumpula, L.
2007. Hoitotyön opiskelijoiden kliininen harjoittelu- ohjausta kuvaavan mallin kehittämi- nen. Nursing students in clinical practice – Developing a model for clinical supervision.
Nurse Education in Practice (2007), doi:10.1016/j.nepr.2006.11.011.
Jaroma, A. 2000. Koulutus ja tuleva toiminta hoitotyössä. Kysely kätilö-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 83.
Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus. Väitöskirja.
Jarvis, P.1999. The way forward for practice education. Nurse Education Today 19(4), 269-273.
Jokela, K.1995. Hoitotyön käytännön harjoittelu. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen lai- tos. Pro gradu – tutkielma.
Jokinen, P., Gröhn-Rissanen, M. & Mikkonen, I. 2005. LYHTY – Laadukkaan hoitotyön oppimisympäristön kehittäminen. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopistolli- sen sairaalan lastenklinikan ja lasten operatiivisen yksikön yhteistyöprojekti 1.8.2003 – 31.12.2004. Loppuraportti. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D3/2005. Kopi - jyvä. Kuopio.
Kankainen A. & Rokkanen R. 1995. Kliinisen opiskelun ohjaamisesta. Teoksessa: Mun- nukka I. ym. (toim.) 1996. Hoitotyön vuosikirja. Hygieia. Kirjayhtymä. Tammer-Paino Oy. Tampere.
Karttunen, P. 2003. Tietävien käytännön osaajien kouluttaminen sosiaali- ja terveys alalla. Teoksessa: Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.) Laatua ammattikorkeakouluihin.
Korkeakoulujen Arviointineuvoston julkaisuja 7: 2003. Helsinki: Oyj Edita Abp.
Kasurinen K. & Kontulainen A. 1998. Sairaanhoidon opiskelijan käytännön oppimisen ohjaus sairaalassa opiskelijan ja ohjaajan arvioimana. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Tutkielma.
Konttila, S. 2006. Terveysalan opiskelijoiden arvioita ohjatusta harjoittelusta kliinisessä oppimisympäristössä. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Koskinen, L. 1997. Portfolio sairaanhoitajan ammattitaidon oppimisessa ja arvioinnin vä- lineenä oppisopimuskoulutuksessa. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos.
Lisensiaattitutkimus.
Koskinen, L., Jokinen, P. & Mikkonen, I. 2007. Merkityksellisten tapahtumien tekniikka reflektiotaitojen oppimisen menetelmänä hoitotyön koulutuksessa. Hoitotiede 19(2), 90–101.
Koskinen, L. & Silén-Lipponen, M. 2001. Ohjattu harjoittelu oppimiskontekstina sairaan- hoidon opiskelijoiden kokemana. Hoitotiede 13(3), 122-131.
Kyrkjebø, J.M. & Hage, I. 2005. What we know and what they do: nursing students’ ex- periences of improvement knowledge in clinical practice. Nurse Education Today 25(3), 167-175.
L 351/2003. Ammattikorkeakoululaki.
L 559/1994. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Landers, M.G. 2000. The theory-practice gap in nursing: the role of the nurse teacher. Journal of Advanced Nursing 32(6), 1550–1556.
Lauri, S. 2003. Näyttöön perustuvan hoitotyön merkitys ja tulevaisuuden haasteet.
Teoksessa S. Lauri (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY. Helsinki.
Lee, W.-S.C., Cholowski, K. & Williams, A.K. 2002. Nursing students’ and clinical educators’ perceptions of characteristics of effective clinical educators in Australian university school of nursing. Journal of Advanced Nursing 39(5), 412-420.
Leino-Kilpi, H. & Lauri, S. 2003. Näyttöön perustuvan hoitotyön lähtökohdat. Teok- sessa S. Lauri (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY. Helsinki.
Leinonen, T., Moisander M-L., Leino-Kilpi, H. & Katajisto, J. 1996. Kliinisen oppimisen kehittäminen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hoitotyön julkaisusarja A:16.
Turun yliopistollinen keskussairaala.
Löfmark, A. & Wikblad, K. 2001. Facilitating and obstructing factors for development of learning in clinical practice: a student perspective. Journal of Advanced Nursing 34(1), 43-50.
Manninen, E. & Pulkkinen, M. 2003. Käsikirjat harjoittelun ohjauksen kehittämisessä.
Sairaanhoitaja – Sjuksköterskan 76(11), 13–15.
Mattila, L.-R., & Eriksson E. 2006. Nursing students learning to utilize nursing research in clinical practice. Nurse Education Today (2006), doi:10.1016/j.nedt.2006.08.018.
Mattila, L.-R., Koivisto, V. & Häggman-Laitila, A. 2004. Tutkimustiedon hyödyntäminen kliinisessä hoitotyössä ja sen opiskelussa. Tutkiva Hoitotyö 2(4), 30–35.
May, N. & Veitch, L. 1998. Working to learn and learning to work: placement experience of Project 2000 nursing students in Scotland. Nurse Education Today 18(8), 630-636.
Meretoja, R., Häggman-Laitila A., Lankinen, I., Sillanpää, K., Rekola, L. & Eriksson E.
2006. Lähiohjaaja sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoito- työ 4(2), 10–16.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. laitos. 2.
korjattu painos. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä
Midgley, K. 2006. Pre-registration student nurses perception of the hospital-learning environment during clinical placements. Nurse Education Today 26(4), 338-345.
Mikkonen, I. 2005. Clinical learning as experienced by nursing students in their critical incidents. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 106. Joensuu: Joen- suun yliopistopaino. Väitöskirja.
Munnukka, T. 1997. Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. Tampereen yliopisto. Opet- tajan koulutuslaitos, Hämeenlinnan toimipaikka. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.
Akateeminen väitöskirja.
Mykrä, T. 2002. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä – työssäoppimisen ohjaami- nen ja arviointi työyhteisön arjessa. Trio-Offset Oy. Helsinki.
Mäenpää, P. & Nurminen, T. 2002. Ohjatun harjoittelun oppimisympäristöt ammatillisen kehittymisen edistäjinä – ARVI–projekti 1999 - 2002. Loppuraportti 2002. Kymenlaak- son ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia ja raportteja sarja B, No.12. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotka.
Mäkisalo, M. 1998. Terveydenhuolto-oppilaitoksen organisaatiokulttuuri. Opettajien ja opiskelijoiden käsitykset todellisesta ja toivotusta toiminnasta. Kuopion yliopisto.
Terveyshallinnon ja –talouden laitos. Väitöskirja.
Mölsä, K. 2000. Sairaanhoitajaopiskelijan käytännön opiskelun ohjaus ohjaajan näkö- kulmasta. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu – tutkielma.
Nevgi, A. & Lindblom-Ylänne, S. 2003. Opetuksen suunnittelun työkalut. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S & Nevgi, A. 2003 (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikir- ja. WSOY. Vantaa.
Nolan, C.A. 1998. Learning on clinical placement: the experience of six Australian stu- dent nurses. Nurse Education Today 18(8), 622-629.
Nursing and Midwifery Council. 2005. Standards of proficiency for pre-registration nursing education. Saatavissa internetistä 28.4.2006 URL:
http://www.nmcuk.org/aFrameDisplay.aspx?DocumentID=328
Nykysuomen sanakirja 2: osat III ja IV L-R. 1985. Suomen Kirjallisuuden Seura. WSOY.
Porvoo.
Oinonen, I. 1998. Harjoittelun ohjaus hoitotyön koulutuksen eri vaiheissa. Tampe- reen yliopisto. Kasvatustieteidenlaitos. Lisensiaatin tutkimus.
Opetusministeriö. 2004. Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryh- mämuistioita ja selvityksiä 2004:6.
Opetusministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäis- opintopistemäärät. Opetusministeriö 10.7.2006.
Opinto-opas 1996–1997 sosiaali- ja terveysala / P-S AMK. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Varkaus.
Opinto-opas 2006–2007 Savonia-ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.
Papp, I., Markkanen, M. & von Bonsdorff, M. 2003. Clinical environment as a learning environment: student nurses’ perceptions concerning clinical learning experiences.
Nurse Education Today 23(4), 262–268.
Partanen, P., Heikkinen, T. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2005. Sairaanhoitajien työoloba- rometri 2004. Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n jäsenkysely. Raportti. Monisteita
1/ 2005. Helsinki.
Paunonen M, Vehviläinen-Julkunen K. 1998. Kvantitatiivisen tutkimuksen luotetta- vuus. Teoksessa: Paunonen M. Vehviläinen- Julkunen K. Hoitotieteen tutkimusme- todiikka. WSOY. Juva. 206- 214
Pearcey, P.A. & Elliot, B.A. 2004. Student impression of clinical nursing. Nurse Edu- cation. Today 24(5), 382-387.
Perälä, M.-L. & Ponkala, O. 1999. Tietoa ja taitoa terveysalalle. Terveydenhuoltoalan korkeakoulutuksen arviointi. Korkeakoulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 8:1999. Edita. Helsinki.
Raij, K. 2000. Towards a profession. Clinical learning in hospital environment as de- scribed by student nurses. University of Helsinki. Research report 166. Department of education. Väitöskirja.
Räisänen, A. 1995. Työelämän koulutukselle asettamat tavoitteet ja niiden arviointi.
Teoksessa: Leino-Kilpi, H., Hupli, M. & Räisänen, A. Terveydenhuollon koulutuksen tuloksellisuus ja laatu. Opetushallitus. Helsinki.
Räisänen, A. 2002. Hoitotyöntekijöiksi valmistuvien osaaminen. Vertailututkimus opisto- asteen ja ammattikorkeakoulusta valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoitotyön toiminto- jen hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yliopiston julkaisuja C 178. Väitöskirja.
Saarikoski, M. 2002. Clinical learning environment and supervision. Development and validation of the CLES evaluation scale. Turun yliopiston julkaisuja D. Medica 525. Kirjapaino Pika Oy. Turku. Väitöskirja.
Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.) 2005. Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta.
Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006. Korkeakoulujen ar- viointineuvostton julkaisuja 3:2005. Tammer-Paino Oy. Tampere.
Sarajärvi, A. 2002. Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutumi- nen sairaanhoitajakoulutuksen aikana. Acta Universitatis Ouluensis Medica D 674.
Oulun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja.
Sarajärvi, A. & Isola, A. 2006. Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön toiminta ja siihen yhteydessä olevat tekijät käytännön harjoittelujaksoilla. Hoitotiede 18(5), 210–221.
Severinsson, E.I. 1998. Bridging the gap between theory and practice: a supervision programme for nursing students. Journal of Advanced Nursing 27, 1269–1277.
Silén-Lipponen, M. 2006. Teamwork in operating room nursing. Conceptual perspective and Finnish, British and American nurses’ and nursing students’ experiences. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 123. Väitöskirja.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2000. Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön osaamisvaatimukset terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen kannalta keskeisiä näkökohtia. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukun- ta. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2000:15. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Työvoiman tarve ja keskinäinen työnjako. Työolosuhteiden kehittämi- nen ja täydennyskoulutuksen järjestäminen 15.1.2002. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita2002:3. Saatavissa Internetistä 28.4.2006.
URL: http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/thprojekti/terveys1.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2003. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma 2004 – 2007. Sosiaali- ja ter- veysministeriön monisteita 2003:18. Helsinki.
Spouse, J. 2001. Bridging theory and practice in the supervisory relationship: a sosiocultural perspective. Journal of Advanced Nursing 33(4), 512-522.
Suen, L.K.P. & Chow, F.L.W. 2001. Students’ perceptions of the effectiveness of mentors in an undergraduate nursing programme in Hong Kong. Journal of Advanced Nursing 36(4), 505-511.
Sulosaari, v., Lehti, T., Paltta, H., Pulkkinen, M.-L. & Ääri R.-L.2006. Kokemuksia klinikkaopettajatoiminnasta. Sairaanhoitaja – Sjuksköterskan 79(2), 20-23 .
Tanskanen, K. 2005. Ohjatun harjoittelun laatu – kyselytutkimus sairaanhoitajaopis- kelijoille. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro Gradu – tutkielma.
Tiwari, A., Lam., Yuen, K.H., Chan, R., Fung, T. & Chan S. 2005. Student learning in clinical nursing education: Perceptions of the relationship between assessment and learning. Nurse Education Today 25(4), 299-308.
Turunen, H. 1997. Hoidollisen vuorovaikutuksen oppiminen – kokemuksen tutkimus metodinen tarkastelu. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Lisensiaattitutkielma.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Saatavissa Internetistä 20.4.2006.
URL: http://www.pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf
Uusitalo, H. 2001. Tiede, tutkimus ja tutkielma. 7.painos. WSOY. Juva
Vallimies-Patomäki, M. & Hukkanen, E. 2006. Riittääkö terveydenhuollon henkilöstä?
Pro terveys 34(1), 4-10.
Vuorinen, R., Meretoja, R. & Eriksson E. 2005. Hoitotyön ohjatun harjoittelun sisältö, edellytykset ja vaikutukset – systemoitu kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 17(5), 270- 281.
Watson, N.A. 1999. Mentoring today – the students’ views. An investigative case study of pre-registration nursing students’ experience and perceptions of mentoring in one theory/ practice module of the Common Foundation Programme on a
Project 2000 Course. Journal of Advanced Nursing 29(1), 254-262.
Williamson, G.R. & Webb, C. 2001. Supporting students in practice. Journal of Clinical Nursing 10(2), 284–292.
Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.) 2002. Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi Polytechnics. Publications of the Higher Education Evaluation Council 14:2002. Helsinki: Edita.
83
LIITETAULUKKO 1. Hoitotyön ohjattuun harjoittelupaikkaan oppimisympäristönä liittyviä tutkimuksia
Tekijät, maa, vuosi
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto Tutkimus- menetelmät
Keskeiset tulokset
Achren, Suomi, 1999
Kuvata yhden tervey-denhuolto-oppilaitoksen sairaanhoidon opiske-lijoiden käsityksia hoito-työn oppimisesta ja ammattiin kasvamisesta eri oppimisympäris-töissä
9 sairaanhoitaja- opiskelijaa
kvalitatiivinen:
yksilöhaastattelu
Oppimisympäristössä on perusteltua antaa tilaa kriittisyydelle, lisätä opis-kelijoiden mahdollisuuk-sia vaikuttaa opiskeluun-sa suoraan tai epäsuo-raan sekä kehittää perus-telutaitoja ja itseohjau-tuvia opiskelustrategioita Aston &
Molassiotis, Englanti, 2003
Tutkia opiskelijoiden vertaistuen vaikutusta
58 sairaan-hoitajaopiskelijaa
kvantitatiivinen:
kyselylomake
Opiskelijoiden (seniori) ohjaustaidot kehittyivät.
Nuoremmilla opiskelijoilla vanhemman opiskelijan ohjaus ja tuki vähensi pelkoja ohjatussa harjoittelussa.
Chow &
Suen, Hong Kong, 2001
Selvittää opiskelijoiden käsityksiä ohjaajan rooleista ja vastuusta
22 sairaan-hoitajaopiskelijaa
kvalitatiivinen:
teemayksilöhaas-tattelu
Ohjaajien toiminnassa olennaiset roolit ovat auttaja (assisting), opastaja (guiding), ystävä (befriending) sekä
neuvoja (advising ja counselling)
Cleary, Horsfall &
De Carlo, Australia, 2006
Tutkia tekijöitä, jotka helpottavat ja haittaavat hoitajien oppimista, tutkia hoitajien havain-toja omasta roolistaan sairaanhoitajaopiskeli-joiden ohjaajina ja määrittää pääalueet, joissa parannettavaa
20 sairaan-hoitajaa
kvalitatiivinen:
yksilöhaastattelu
Opiskelijoiden oppimista lisäävät positiivinen ja avoin asenne ja ilmapiiri, organisoitu harjoittelu, tervetullut olo harjoittelu-paikkaan tullessa, ohjaajien koulutus, palaute sekä teorian ja käytännön yhdistäminen Dunn &
Hansford, Australia, 1997
Kuvata tekijöitä, jotka vaikuttivat sairaan-hoitajaopiskelijoiden näkemyksiin ohjatun harjoittelun sairaanhoitaja-opiskelijan focus group-haastattelu
kvantitatiivinen:
kysely ja
kvalitatiivinen: focus group-haastattelu
Kliinisen oppimisympä-ristön ihmissuhteet olivat ratkaisevan tärkeitä posi-tiivisen oppimisympä-ristön kehittymisessä.
Dunn, Ehrich, Mylonas &
Hansford, Australia, 2000
Verrata viimeisen vuoden sairaanhoitaja-opiskelijoiden
havaintoja erilaisista harjoitteluympäristöistä
39 viimeisen vuoden sairaan-hoitajaopiskelijaa
kvalitatiivinen: focus group-haastattelu
Opiskelijat saivat mahdol-lisuuden sosiaalistua eri rooleihin ja saivat itse-luottamusta toimiessaan sairaanhoitajanroolissa.
Lisäksi he kokivat pysty-neensä vaikuttamaan (positiivisesti) potilaiden elämään.
84 LIITETAULUKKO 1. jatkuu
Tekijät, maa, vuosi
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto Tutkimus- menetelmät
Keskeiset tulokset
Gray &
Smith, Skotlanti, 2000
Löytää ohjaussuhteen vaikutuksia sairaan-hoitajaopiskelijoille
10 opiskelijan haastattelu 5 kertaa 3 vuoden aikana + heidän
grounded -teoria
Hyvä ohjaaja vietti laadu-kasta aikaa opiskeli-joiden kanssa, arvosti opis-kelijoiden osuutta potilaan hoidossa ja oli hyvä rooli-malli. Huono ohjaaja rikkoi lupauk-sensa, omasi puutteelli-sen tieto- ja taitoperus-tan, huonot opetustaidot ja ylisuojeli opiskelijoita eli ei antanut opiske-lijoiden tehdä itse, oli etäinen, epäystävällinen ja ei-lähestyttävä Hart &
Rotem, Australia, 1995
Tunnistaa ja tutkia vaikuttavan/ tehokkaan ohjatun harjoittelun oppimisympäristön ominaisuuksia
137 sairaanhoita- jaopiskelijaa ja 379 sairaanhoita- jaa
kvantitatiivinen:
kyselylomake
Hoitohenkilökunnan itse-näisyys, työtyytyväisyys, roolien selkeys, ohjauk-sen laatu, vertaistuki ja oppimismahdollisuudet kuvaavat tehokasta ohjatun harjoittelun oppimisympäristöä.
Jokela, Suomi, 1995
Opiskelijoiden kokemus harjoittelusta
9 opiskelijan haastattelu
kvalitatiivinen:
teemahaastattelu;
grounded -teoria
Harjoittelun lähtökohtana on opiskelijoiden kiinnos-tus ja aktiivisuus. Nimetyt ohjaajat mahdollistivat tehokkaan oppimisen.
Kokonaiskuva hoitotyön käytännöstä muotoutuu harjoittelujaksojen jälkeen Kasurinen &
Kontulainen, Suomi, 1998
Kuvailla sairaanhoidon opiskelijan kliinisen käytännön oppimisen ohjausta sairaalassa opiskelijan ja ohjaajan arvioimana.
334 sairaan-hoitajaopiskelijaa, 322 ohjaajaa
kvantitatiivinen:
kyselylomake
Opiskelijat olivat tyytyväi-siä ohjaajien toimintaan, he olivat asiantuntevia ja perustelivat toimintansa (noin puolet perusteli tut-kimustiedolla). Ohjaajat toivoivat käytännön oh-jaukseen lisää koulutusta.
Molemmat olivat tyyty-väisiä työyhteisöjen toi-mintaan ja ilmapiiriin. Lä-hes puolet ohjaajista ja opiskelijoista toivoi osas-toille perehdytyssuun-nitelmia.
85 LIITETAULUKKO 1. jatkuu
Tekijät, maa, vuosi
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto Tutkimus- menetelmät
Keskeiset tulokset
Konttila, Suomi, 2006
Selvittää terveysalan opiskelijoiden arvioita kliinisestä
oppimisympäristöstä ja saamastaan
ohjauksesta ohjatussa harjoittelussa
148 opiskelijaa kvantitatiivinen:
kyselylomake (CLES)
Harjoittelupaikkojen ilma-piiri oli hyvä ja henkilö-kuntaa oli helppo lähes-tyä. Yksittäisen työnteki-jän panosta arvostettiin osastonhoitajan taholta.
Harjoittelupaikat tarjosivat riittävästi mielekkäitä ja monipuolisia oppimis-tilanteita. Ohjaussuhteel-la oli tärkeä merkitys.
Palautteen saamisessa ja kahdenkeskisissä ohjaus-keskusteluissa puutteita.
Koskinen &
Silén-Lipponen, Suomi, 2001
Kuvata oppimiseen liittyviä tekijöitä
ohjatussa harjoittelussa ammattikorkeakoulusta valmistumassa olevien sairaanhoidon
opiskelijoiden näkökulmasta.
10 valmistu-massa olevaa sairaanhoidon opiskelijaa
kvalitatiivinen:
vapaamuotoinen haastattelu
Ilmapiiri, tiimin jäsenyys ja ohjauskulttuuri ilmen-sivät harjoittelupaikan yhteisöllistä hyvinvointia.
Hyvää ohjaajaa kuvaavat tekijät olivat ohjaajan per-soonallisuus, vuorovai-kutustaidot, ohjaushaluk-kuus ja opetustaidot.
Opettajuus ilmeni järjes-telytaitoina ja suhdetoi-mintana, sovittelukykynä sekä harjoittelua edeltä-neen teoreettisen opetuk-sen käytettävyyden kokemuksena.
Löfmark &
Wikblad, Ruotsi, 2001
Mitkä tekijät edistävät ja mitkä estävät oppimista ohjatussa harjoittelussa sairaanhoitajaopiskelijoi den kuvaamana
47 sairaan-hoitajaopiskelijaa
kvalitatiivinen:
päiväkirjat 3 vuoden ajalta
Oppimista edistävät vas-tuun saaminen, itsenäi-nen työskentely, erilaiset oppimistilanteet sekä palautteen saaminen.
Lisäksi potilaan hoitoko-konaisuuden ymmärtä-minen ja toiminnan kont-rollointi edistivät oppi-mista. Estäviä tekijöitä olivat luottamuksen ja ohjaussuhteen jatkuvuu-den puute sekä tarkoituk-senmukaisten oppimisti-lanteiden puuttuminen.
May &
Veitch, Skotlanti, 1998
Arvioida ohjatussa harjoittelussa
tapahtuvaa opetus- ja oppimisprosessia ja niiden vaikutusta yksittäisen opiskelijan oppimistuloksiin
228 opettajaa, 498 sairaanhoi-taja- ja kätilö-opiskelijaa, 210 ohjaajaa
kvalitatiivinen:
puolistrukturoitu haastattelu, osa ryhmähaastatteluna.
Tutkimuksen kesto 4,5 vuotta
Opiskelijat tulisi pereh-dyttää ohjatun harjoittelun ympäristöön, ohjaajat tuli-si perehdyttää ohjauk-seen, ohjaavan opettajan rooli tulisi määritellä, opis-kelijoiden oppimiskoke-musten reflektointi pitäisi mahdollistaa, ohjattu har-joittelu tulisi arvioida relevantilla mittarilla
86 LIITETAULUKKO 1. jatkuu
Tekijät, maa, vuosi
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto Tutkimus- menetelmät
Keskeiset tulokset
Mikkonen, Suomi, 2005
Kuvata
sairaanhoitajaopiskelijoi den kliinisen opiskelun kokemuksia.
8
sairaan-hoitajaopiskelijan kirjaamat
merkitykselliset tapahtumat (225 kpl)
kvalitatiivinen:
fenomenologinen lähestymistapa.
Opiskelijat kirjasivat kahden ja puolen vuoden ajan merkityksellisiä tapahtumia kliinisen opiskelun
harjoittelujaksoiltaan.
Opiskelijoiden kokemuk-sia voidaan kuvata kol-mena komponenttina:
osallistuminen (osallis-tumisen aste, puitteet, tiimin jäsenyys, toimen-piteiden harjoittelu, virhei-den mahdollisuus), minän roolit (opiskelijan, ammat-tilaisen ja potilaan asian-ajajan rooli) ja suhteet (minä - ohjaaja/ henkilö-kunta, minä – potilas, minä – vertainen, minä – opettaja suhde).
Nolan, Australia, 1998
Hankkia ymmärrystä
Hankkia ymmärrystä